Uusi alku Euroopalle?

Eurooppa?

Allaoleva teksti on käännökseni,  Eurooppaa koskeva osuus "sondeerausneuvottelujen" tuloksesta; SPD:n puheenjohtaja Martin Schulz oli itse aktiivisesti juuri tämän osion työstämisessä. Käänsin tämän osion kokonaan, koska siitä saa kuvan, mitä kaikkea ollaan valmiita uudistamaan, mikä on pysyvää ja erityisesti: mistä asioista halutaan puhua Ranskan kanssa Eurooppaa koskevissa neuvotteluissa.

I. Uusi alku Euroopalle

Euroopan Unioni on historiallisesti ainutlaatuinen rauhan ja menestyksen projekti ja sellaiseksi sen tulee tulevaisuudessakin muodostua. Se yhdistää integraation vapauteen, demokratiaan ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Tämän eurooppalaisen vision ydin on se, että EU hyödyntää yhteistä poliittista ja taloudellista voimaansa luodakseen rauhaa ulospäin ja hyvinvointia sisäisissä suhteissaan. Saksan on oltava loputtoman kiitollinen Euroopalle.   Olemme siksikin velvoitetut tähän menestykseen. Voimakas ja yhtenäinen Eurooppa on Saksalle paras takuu hyvästä tulevaisuudesta rauhan, vapauden ja hyvinvoinnin merkeissä. 

Globaalit olosuhteet ovat viime vuosina muuttuneet perustavalla tavalla - poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti. Uuden painotukset USA:ssa, vahvistunut Kiina ja Venäjän politiikka tekevät selväksi: Euroopan on otettava oma kohtalonsa paremmin kuin tähän saakka omiin käsiinsä. Ainoastaan yhdessä Euroopalla on mahdollisuus tehdä itsensä merkittäväksi ja toteuttaa yhteisiä intressejään. Ainoastaan yhdessä kykenemme puolustamaan solidaarista yhteiskuntamalliamme, joka on sidottu sosiaaliseen markkinatalouteen. Tämän vuoksi Eurooppa tarvitsee uudistumista ja uuden alun. 

II. Haluamme Eurooppaan demokratiaa ja solidaarisuutta

- Haluamme syventää Euroopan yhtenäisyyttä demokraattisten ja oikeusvaltioperiaatteiden pohjalta  kaikilla tasoilla ja vahvistaa täten vuorovaikutteista solidaarisuutta. 

- Haluamme Saksan osallistuvan aktiivisesti EU:n tulevaisuuden käytävään keskusteluun ja uskomme sen vahvistavan mukanaan tuomaa eurooppalaista integraatiota 

- Haluamme demokraattisen Euroopan, voimistetun eurooppalaisen parlamentin ja elävän parlamentarismin kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. 

- Haluamme tehdä Euroopan kansalaisläheisemmäksi ja läpinäkyvämmäksi ja voittaa tätä kautta uuden luottamuksen. 

- Demokraattisia ja oikeusvaltioperiaatteita ja -arvoja, joiden varassa Euroopan yhdistyminen lepää, täytyy toteuttaa vielä päättäväisemmin kuin mitä on tapahtunut tähän saakka. 

III. Haluamme kilpailukykyä ja investointeja edistävän Euroopan

- Investoinnit Euroopassa on investointeja maamme hyvälle tulevaisuudelle. Kasvu ja hyvinvointi Saksassa on mitä tiukimmin sidoksissa Euroopan hyvinvointiin. 

- Me haluamme vahvistaa Euroopan kilpailukykyä ja voimavaroja globalisaation lähtökohdista, varmistaa ja luoda uusia tulevaisuuskelpoisia työpaikkoja. Ne ovat tulevan hyvinvointimme perusta. 

 - Sosiaalinen markkinatalous, joka lepää yritysvastuun, sosiaalisen kumppanuuden, myötämääräämisen,  tuotetun hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisen jaon perustalla, tarvitsee uuden renesanssin, ennenkaikkea digitalisoinnin aikakautena. 

- Me vahvistamme EU:n tutkimuspolitiikkaa, innovaatiokykyä ja digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamista. 

- Me haluamme vahvistaa investointivoimia myös siten, että me kehitämme  edelleen sellaisia rakenteita kuin eurooppalainen investointiohjelma EFSI .

IV. Haluamme mahdollisuuksien ja oikeudenmukaisuuden Euroopan

- Euroopan tulee olla mahdollisuuksien mantere, erityisesti nuorille ihmisille. He ovat Euroopan tulevaisuus. Haluamme nuorten ihmisten voivan asettaa toivonsa Eurooppaan. Haluamme että he löytävät hyviä työpaikkoja, voivat liikkua vapaasti/mobiilisti  Euroopassa, että he voivat luoda vuorovaikutteisesti ystävyyssuhteita ja että he kokevat eurooppalaisen yhteiselon käytännönläheisesti. Siksi haluamme että EU asettaa enemmän voimavaroja nuorisotyöttömyyden torjuntaan ja jatkaa edelleen sellaisten vaihto-ohjelmien kuin Erasmuksen kehittämistä. 

- Sosiaaliset perusoikeudet, erityisesti periaate "samasta työstä sama palkka" samalla paikkakunnalla Euroopassa - tätä haluamme sosiaalisopimuksessa vahvistaa. Haluamme paremmat reunaehdot työntekijöille ja työmarkkinapolitiikan paremman koordinaation. 

-  Haluamme kehittää EU-valtioissa puitteet vähimmäispalkkasääntelyyn sekä perusturvajärjestelmiin. Kun taistellaan johdonmukaisesti palkkojen alasajoa ja sosiaalista epätasa-arvoa vastaan  Euroopan taloudellisesti heikommissa maissa, vahvistaa se sosiaalivaltiota ja sosiaalista markkinataloutta Saksassa. 

- Haluamme edistää rehtiä liikkuvuutta, yhdistäen sen kuitenkin sosiaaliseen turvajärjestelmään perustuvan maahanmuuton väärinkäytöksiin. 

- Haluamme enemmän vertailtavuutta EU:n koulutusstandardeihin. 

- Taistelemme veronkiertoa, veropetoksia, verojenvälttelyä ja rahanpesua vastaan niin kansainvälisesti kuin EU:n sisällä. Tuemme oikeutettua suurkonsernien verotusta, tämä koskee ennenkaikka  internetkonserneja kuten Google, Apple, Facebook ja Amazon.

- Yritykset eivät saa enää tulevaisuudessa vetäytyä yhteiskunnallisesta vastuusta tavalla, jolla ne asettavat EU-jäsenmaat toisiaan vastaan. Verodumppaus on estettävä. 

- Tuemme yhteistä, yhteisesti muodollisesti vahvistettua yritysten vähimmäisverotusta. Tällöin tulee päteä periaatteen, jonka mukaan voittoja saava maa on myös verottava maa. 

- Haluamme yhdessä Ranskan kanssa tehdä aloitteen, antaaksemme eurooppalaisen vastauksen tällä teema-alueella myös kansainvälisesti, ei vähiten USA:ta koskevana.

- Haluamme viedä päätökseen  määrällisen varainsiirtoveron toteutuksen.

V. Haluamme rauhan ja globaalin vastuun Euroopan

- Globaalit haasteet edellyttävät eurooppalaisia vastauksia. Olemme yksimielisesti ja selvästi torjumassa protektionismia, eristäytymistä ja nationalismia. Tarvitsemme kansainvälisesti enemmän eikä vähemmän yhteistyötä.

- Paikalliset ongelmat voidaan ratkaista vain paikallisesti. Siksi tarvitsemme elävöitettyä subsidiariteettia, vahvistaaksemme kuntien ja osavaltioiden toimivaltaa.  

- Yhteistä eurooppalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulee vahvistaa "eurooppalaisen rauhanmahdin" hengessä. Sen tulee antaa ensisija poliittisille toimenpiteille ennen sotilaallisia ja suuntautua rauhan varmistamiseen, jännityksen lieventämiseen ja siviilien suojeluun kriisitilanteissa. Haluamme vahvistaa ja sävyttää elämällä yhteistyötä turvallisuus ja puolustuspolitiikassa PESCO-ohjelman puitteissa.

- Pakolais- ja maahanmuuttopolitiikassa EU:n tulee löytää oikeutettu humanitäärinen vastuu ja samalla järjestää ja ohjata maahanmuuttopolitiikaa. Haluamme taistella kokonaisvaltaisesti pakolaisuuden syitä vastaan, suojella toimivasti EU:n ulkorajoja sekä luoda solidaarinen vastuuasetelma EU:n sisällä.

- Haluamme rakentaa yhteistyötä ehyellä Afrikka-strategialla yhteistyössä ja kaikilla tasoilla Afrikan kanssa. 

- Haluamme avointa ja reilua kauppapolitiikkaa, joka toimii kaikkien hyväksi ja suuntautuu kasvuun, maltillisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. 

- EU:n tulee ottaa kansainvälisessä ilmastonsuojelussa esitaistelijan rooli ja edustaa kunnianhimoista Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa.

- EU tarvitsee yhteisen ulko- ja ihmisoikeuspolitiikan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi haluamme vahvistaa EU:n ja erityisesti Europan parlamentin neuvottelu- ja toimeenpanokykyä. Haluamme vahvistaa EU:ta taloudellisesti jotta se voi paremmin hahmottaa tätä tehtävää: tästä tulemme huolehtimaan seuraavassa useamman vuoden kattavassa talouskehyksessä. Siksi annamme etusijan erityisille budjettiratkaisuille talouden tasapainottamiseksi, sosiaalisen lähentymisen ja rakenneuudistuksen aikaansaamiseksi; tämä voisi olla alku tulevalle investointitaloudelle euroalueella. Olemme myös valmiita suurempaan talousvastuuseen EU:ssa. Tässä tarkoituksessa olemme - erityisesti läheisessä yhteistyössä Ranskan kanssa - valmiita maltillisesti vahvistamaan ja uudistamaan euroaluetta, jotta Euro voi pitää paremmin asemansa globaaleissa kriiseissä. Haluamme viedä eteenpäin fiskaalista raha- ja talouskontrollia, taloudellista koordinaatiota sekä EU:ssa että euroalueella taistelussa veropetoksia ja veronkiertoa vastaan. Tästä asiasta tehdyt jäsevaltioiden ja EU-komission ehdotukset otetaan tarkasteltaviksi. Haluamme kehittää eurooppalaista vakausmekanismia (ESM) parlamentaarisesti kontrolloiduksi Eurooppalaiseksi Valuuttarahastoksi, joka tulisi ankkuroida oikeudellisesti Euroopan Unioniin.

Kokonaisuudessaan lähdemme siitä, että EU:n on suuntauduttava solidaarisuuteen ja sekä suhteessa jäsenvaltioihinsa että kansalaisiinsa. Molemminpuolisen solidarisuuden tulee koskea myös Euroopan Unionin taloutta. Samalla tulevaisuudessa tulee päteä sen periaatteen, että riskinottaminen ja vetovoimaisuuteen liittyvä vastuu ovat sidonnaisia. 

EU:n uudistaminen tulee onnistumaan vain, kun Saksa ja Ranska toimivat koko voimallaan tähän suuntaan. Siksi haluamme edelleen vahvistaa ja uudistaa saksalaisranskalaista yhteistyötä. Uusi Elysee-sopimus  on tässä suhteessa ensimmäinen ja tärkeä askel. Saksan ja Ranskan tulee toimia tässä myös innovaatiomoottoreina ja näiden tulee tässä tarkoituksessa mm. keinoälyn tutkimuksessa hakea näyttöjä ja ratkaisuja. Me tulemme ottamaan yhteistä kantaa mahdollisesti kaikkiin sellaisiin asioihin, joita kehitellään eurooppalaisessa ja kansainvälisessä politiikassa, alueilla joilla EU:n 27 jäsenvaltiota eivät ole neuvottelukykyisiä. 

(Käännös:IR)

Kommentti Pertti Paasiolta 17.1. 2018:

Suuret kiitokset tärkeistä teksteistä ja valtavasta työstä. Tulee miettineeksi asioita monelta kantilta. Sinun kuuluisa "sormi/kuu" mallisi on aspektin antajana. Synkkiä hetkiä tulee väkisin, kun tilanneanalyysimme ei saa voimaa. Porvarillinen henkinen ylivalta on kuin selviönä kaikenlaisissa koalitioissa. Poliitinen tilanne ei ahtaudessaan anna muunlaisille ajatuksille tilaa. Jos ja yhä kun me korostamme - me nuoret - sosialidemokratian inhimillistä tehtävää, me joudumme toteamaan, ettei meillä ole - eikä ole muillakaan avaimia muutokseen. Me asetamme Genosse Martinin johdolla jyryjä tavoitteita oletuksella, että poliittisella vaelluksella me olisimme ainoa liikkuja muiden pysähtyessä katselemaan. Tulee mieleen kysymys, onko sosialidemokraateilla mahdollisuus saada voimaa ja luottamusta jonkin suuren kriisin olosuhteissa. Kilpavarustelun tuhoa ennustavan ilmapiirin mursi Willy Brandt polvistuessan Varsovan ghetton muistomerkille. Siinä osoitti suuntaa eurooppalainen voima, joka ylitti kriittisen pisteen. Minkälainen olotila nykyoloissa panisi kontinentaalisen järjen luottamaan itseensä? Millaisellahan foorumilla eurooppalainen sosialidemokatia todella pohtii itseään?
Vastasin 18.1. 2018: 

Mitä tulee sosialidemokratian tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin, markkinaorientoituminen on ottanut ylivallan koko mantereella. Myös demarinuoret meillä näyttävät tänään painottavan jonkinlaista kolmatta tietä. Saksassa Nuorsosialistit ovat lähteneet "fundamentaalioppositioon", millä he tarkoittavat sitä, että Saksan SPD on antanut periksi aivan perustavaa laatua olevissa lähtökohdissa "sosiaalisen markkinatalouden" sinänsä hyväksyttävän otsikon alla tapahtuneelle käänteelle, jossa markkinat ovat ottaneet niskalenkin sosiaalisuudesta ja sen taustalla olevasta oikeudenmukaisuudesta. Nuorsosialistit eivät näytä uskovan "kolmanteen tiehen" lainkaan ja kritisoivat nyt ensimmäistä kertaa sosialidemokraattisen liikkeen sisällä liittokansleri Gerhard Schröderin ja vihreiden hallituksessaan rakentamaa  Harz IV -ohjelmaa.

Minustakin näyttää siltä, että konservatiivit ja heitä tukevat uusliberaalit vetävät taas kerran Euroopan katastrofin ja tuhon kynnykselle. Sondeerausohjelman keskeiset arvot rakentuvat Saksassa ja EU:ssa nykyään toteutettavalle täysin markkina-alisteiselle, perussopimuksissa juridisesti lukkoonlyödylle uusliberalistiselle politiikalle. Kuinka näin on päässyt käymään - se tulee olemaan mielenkiintoinen kertomus sosialidemokratian historiaa tulevaisuudessa kirjoitettaessa. Kun rakenteet on kerran konsensuksella kunkin maan osalta lukkoonlyöty, niitä voidaan muuttaa vain yhteisillä, yksimielisillä päätöksillä. Saksassa tästä asiasta ei edes sondeerausneuvottelujen yhteydessä ole käytetty muita kuin retoorisia - sinänsä hyviä - puheenvuoroja. Oletin Martin Schulzin federatiivista Euroopan liittovaltiota ehdottaessaan pyrkivän perusasiakirjojen avaamiseen ja muuttamiseen uudessa Euroopan  liittovaltion perustuslaissa enemmän sekatalousmallia vastaavaksi, mutta neuvotteluissa tämä asia on CDU/CSU:n toimesta tyrmätty. Surullista sanoa, mutta EU:n nykyisen, peruskirjoihin perustuvan ohjelmallisen suuntauksen vallitessa sosialidemokraattinen hyvinvointivaltiopolitiikka ei tule Euroopan Unionin puitteissa kysymykseen. Vielä 1970-luvulla harjoitettiin sentään järjestöjen kanssa "comanagement" -lähestymistapaa - ja tuloksiakin saatiin aikaan. EU:n linja on kääntynyt sosialidemkrattista lähestymistapaa vastaan, eikä minullakaan ole mitään parlamentaarisen demokratiaan perustuvaa vaihtoehtoista mallia miten edetä.

Yritys tervehtyy - potilas sairastaa

Hampurin ja Düsseldorfin seudulla etsijät ilmestyivät varoittamatta sikälaisen osavaltion sairaskassan tiloihin ja ottivat mukaansa 45 suurta laatikkoa, yhteensä 320 miljoonaa laskua tutkittavakseen. Mistä syystä? Siitä, että sairaskassojen epäillään laskuttavan liikaa niitä rahoittavaa valtiota ja jopa kehittävän menetelmiä laskutuksen lisäämiseksi.

Tämä tarina perustuu der Spiegel-lehden numeron 50 (9.12. 2017) taloussivuillaan julkaisemaan artikkeliin. Rinnastukset Suomen tilanteeseen ovat luonnollisesti minun tekemiäni. Se antaa kuitenkin aihetta pohtia hallituksen ehdottaman ja pian päätöksentekovaiheeseen tulevan SOTE-ratkaisun onnistumismahdollisuuksia - myös sanan taloudellisessa merkityksessä.

Saksassa järjestelmä on erilainen kuin Suomessa, mutta nyt suuren SOTE-uudistuksen yhteydessä on vapaan pakollisen valinnan myötä syntymässä vastaavanlainen tilanne sairaalayritysten ja maakuntahallinnon välille. Yritykset näkevät SOTE-järjestelmän olevan avoin shekki rahastamiseen ja tuloksen tekemiseen.

Tärkeän rahastuksen kohteen muodostavat riskiryhmät, kuten suuria kansantauteja sairastavat ja tietenkin myös  ikääntyvät kansalaiset. Julkinen hallinto pyrkii varautumaan näiden riskitekijöiden hallitsemiseen rahoituksella ja yritykset puolestaan paremman kansanterveyden nimissä perusteellisemmalla ja laajamittaisemmalla hoidolla.

Hampurin hallinto on tullut tulokseen, jonka mukaan rahastajia on ryhdyttävä kontrolloimaan paremmin. Kuittikontteja on käytävä läpi ja katsottava, mitä oikein on laskutettu. Kysymys ei ole sen enempää laadullisesti kuin määrällisestikään ihan pienestä tehtävästä. Lainsäädäntöä on lähes mahdotonta saada vedenpitäväksi. Tarvitaan armeijoita talouden ja terveydenhoidon asiantuntijoita tällaisen tarkastuksen tekemiseen. Yritykset puolestaan kehittävät voimassaolevan lainsäädännön kannalta muodollisesti tarkastelunkestäviä ja lisää rahaa tuovia järjestelmiä.

Vastakkain ovat siis kustannuksia hillitsemään pyrkivät viranomaiset ja nälkäiset, kilpailuhenkiset  ja ahneet yritykset. Saksassa on kysymys koko järjestelmän romahtamisen vaarasta ja sama saattaa koskea tietenkin myös Suomea. Yritysten ja valtion intressit ovat vastakkaisia mitä resurssien käyttöön tulee. Julkisen sektorin "omana työnä" juuri tätä vaaraa ei ole. Siellä talouskuri pitää, mutta säästöjen vuoksi vaara toiminnan ja kehityksen pysähtymisestä on ilmeinen. Terveydenhoito ja sosiaalitoimi - nehän ovat molemmat SOTEssa valinkauhassa - ovat tähän saakka olleet Suomessa kustannuksiltaan vähintäänkin kohtuullisella tasolla.

Saksassa sairaskassat palkitsevat lääkäreitä uusien diagnoosien tekemisestä. Algoritmejä käytetään hyväksi ja yrityksen pilvipalvelu tekee lääkärille ehdotuksia siitä, mitä kunkin diagnoosin yhteydessä kannattaa vielä erikseen tutkia. Yritys palkitsee neljänneksittäin lääkäreitä uusien diagnoositarpeiden löytämisestä. Lääkäri saa neljännesvuosittain bonuksen uusista, hoitoa vaativista diagnooseista. Summa kasvaa suhteellisesti sitä mukaa kun uusia diagnoositarpeita löytyy. Yritys tervehtyy, potilas tulee yhä sairaammaksi, enemän hoitotoimia tarvitsevaksi.

Viranomaiset ovat yrittäneet löytää keinoja tämän yritysten rahastuskoneen pysäyttämiseen terveydenhoidossa. Lainsäädäntö ja siihen perustuvat toimenpiteet laahaavat jäljessä, keinoja pitää järjestelmä ajantasaisena on lähes mahdotonta löytää. Tilanne on vähän samanlainen kuin tietotekniikkamurroissa: hakkerit ovat aina askeleen edellä. Pääseekö Suomessa yrityksen kirjanpitoa ja laskuja edes tarkastelemaan - nehän kuuluvat yrityssalaisuuden piiriin?

Mitä tämä tarkoittaa siis esimerkiksi meidän pian päätöksentekoon tulevassa SOTE-lainsäädännössämme? Näyttää siltä, että terveysalan yritykset tervehtyvät ja voivat ainakin taloudellisesti ruhtinaallisesti, mutta potilaat tulevat yhä sairaammiksi ja ilmeisesti myös köyhemmiksi. Terveydenhoitoalan kustannuksia ei kyetä pitämään kurissa. Julkisen ja yksityisen terveyden- ja sairaanhoidon toimintamahdollisuudet polarisoituvat. Rahastajat ovat aina askeleen edellä - ehkä kokonaisen peninkulman. Vahtikoiran ääni ei  tule  järjestelmään yltämään.

Vapaus voimaannuttaa

Keskustelu käy kuumana Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisen tulevaisuuden muodostaman hallituksen työttömiä koskevasta aktiivimallista. Se on herättänyt voimakasta kritiikkiä, suututtanut kansalaisia ja tietenkin erityisesti työttömiä.  Työtömien valtakunnallisen keskusjärjestön edunvalvontatyöryhmän puheenjohtaja toteaa hallituksen esityksestä: "Aivan pöyrityttävää ajattelua".

Työstä käytävän arvokeskustelun ja työn merkityksestä ihmisen elämässä on hallituksen esityksen kautta tullut tärkeä ja ajankohtainen asennoitumiskysymys. Kristillisessä perinteessämme - sehän on valtionuskontomme - tätä ulottuvuutta kuvaavia kohtia voi löytää paljonkin. "Tulkaa lasten kaltaisiksi" ; "Ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, teillä ei ole pääsyä taivasten valtakuntaan". Eläkää kuin taivaan linnut tai kedon kukkaset.

Toimiessani viisikymentä vuotta sitten Nuorten Kotkain Keskusliiton, sosialidemokraattisen kasvamaansaattamisjärjestön sihteerinä pohdiskelin tätä kysymystä paljonkin ja aion vielä julkaista jo tuolloin työtä ja omaehtoisuutta koskevia ja yhteisesti hyväksytyksi tulleita kannanottoja. Tapaan jatkuvasti jo eläkkeelle jääneitä "varttuneita demarinuoria", jotka eivät lakkaa ihailemasta ja innostumasta tuon kasvatusjärjestön vapauttavasta ja toiminnassaan  toteuttamasta sanomasta.Totesimme jo silloin, että aktiivisuuden ymmärtämisen kannalta leikkivä ja ilman pakkoa juokseva lapsi käytännössä osoittaa, miten vapaus ja oamehtoisuus voimaannuttaa. Kun nyt jäljestäpäin vertaan tuolloin ottamaamme kantaa kristinuskon suuren opettajan sanomaan, näen siinä suurenmoisen aktiivimallin, voimaannuttamisen ikuisen ja kantavan periaatteen.

Tulkaa lasten kaltaisiksi; löytäkää itsessänne se nuoruuden optimismi ja innostus, joka saa ihmisen ponnistamaan kaikki fyysiset ja henkiset voimansa itsensä toteuttamiseksi ja sen tuoman ilon ja tyydytyksen mahdollistamiseksi. Ihmisen oikeus omaehtoisuuteen, itsensä toteuttamiseen, henkiseen ja fyysiseen vapauteen on se suuri yhteiskunnallinen tavoite, jota kohden on jatkuvasti pyrittävä. Tee arvoajattelussasi täyskäännös, parannus. Seuraa ihmiskunnan suurten opettajien sanomaa. Älä paaduta, koveta sydäntäsi suhteessa ihmisen ikuisiin ja luovuttamattomiin oikeuksiin.

Työväenliikkeen arvoperinnöstä tämä periaate löytyy mahtavana ja voimakkaana Karl Marxin "työn vapauttamisen" periaatteena ja sen soveltamisena koko työvoimaan. Ihmisen orjuuttaminen on lopetettava, ihmisen esihistorian on päätyttävä ja uuden, ihmistä voimaannuttavan aikakauden on päästävä alkuun. Se lähtee yhteiskunnallisen ajattelun ja sitä hallitsevan työfilosofian kääntämisestä päälaelleen. Vaatimus on arvopohjaisesti sama kuin mitä kristinuskon suuri profeetta opettaa.

Työväenliikkeen arvoperinteessä on toinenkin tätä samaa arvopohjaa avaava ulottuvuus. Tarkoitan tässä J.J. Bachofenin aktivoimaa matriarkaalista, ehdottoman rakkauden ja hyväksynnän periaatetta, joka ikuisena ja muuttumattomana näkyy äidinrakkaudessa. Kysymys on ehdottomasta, jokaista koskevasta rakkauden ja huolenpidon periaatteesta kaikissa olosuhteissa.  Yhteisöllisen hyvinvointivaltion arvopohjan generoija on juuri tämä matriarkaalinen prinsiippi, joka ei kyseenalaista yhdenkään kansalaisensa oikeutta arvokkaaseen elämään.

Parin viime vuosikymmenen aikana tätä suurta ja aidosti aktivoivaa ajattelutapaa ja arvopohjaa seuraa myös "voimaantumisen filosofia", jonka yksi merkittävä edustaja on Juhani Räsänen. Osaajia ja ymmärtäjiä on lähellämme, ottakaamme heidän luovan työnsä tulokset käyttöön kiittäen ja kunnioittaen.


Hallituksen työtä koskeva arvopohja ei seuraa kristinuskon tai valistusajan suurten ajattelijoiden rohkeita ja uraauurtavia näkymyksiä. Se ei ole käytänyt hyväkseen myöskään omassa ajassamme esiinnousseita ehdotuksia ja varoituksia. Hallituksen "aktiivimalli" seuraa suorastaan pelottavan johdonmukaisesti 1930-luvulla ajankohtaistunutta otsikkoa:"Työ tekee vapaaksi". Minä en näe itse ajattelutavassa suurta laadullista eroa tuohon ajattelutapaan. Erot löytyvät määrällisistä piirteistä, siitä mitä seuraa jos ei ymmärrä, halua tai osaa seurata hallituksen eri tavoin, useilla eri toimenpiteillä jatkuvasti kiristävää pakkopeliä. Hallituksen aktiivimallin esittäjät ovat velvollisia perustelemaan arvopohjansa ymmärrettävästi ja niin, että tuhosuuntaista repeämistä ei pääse tapahtumaan.

Matteuksen evankeliumissa kuvataan kristillistä suhtautumistapaa auttamiseen ja kristilliseen elämäntapaan. Älköön vasen kätesi tietäkö mitä oikea tekee auttaessasi. Anna ihmiselle mahdollisuus toteuttaa elämässään omistamatonta, olevaa ja itseään etsivää elämäntapaa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.


12.6. 2020
Vastaus Seppo Tuoviselle hänen kirjoittamansa - erittäin ansiokkaan - Tampereen seudun metallityöväenosasto 195 historiikin johdosta:

Seppo!
Olen nyt lukenut kokonaan kirjoittamasi Tampereen seudun Metallityöväen osasto 195:n 70-vuotishistoriikin ja pidän sitä monessa suhteessa erittäin arvokkaana sodanjälkeisen yhteiskuntapolitiikan ja erään  tamperelaisen ammattiosaston kokemusten ja analyysin yhdistelmänä. Pidin myös siitä, että historiikki pitää sisällään selvästi sosialidemokraattisen painotuksen. Saatan kuvitella, että historiankirjoittajien keskustelussa 'objektiivisuudesta' tämä seikka nousee nousee esille ja ehkä olet siihen jo törmännytkin.

Minua tämä seikka kiinnostaa työväenliikkeen arvoperinnön tulkinnan kannalta, vetoavathan molemmat, sekä kommunistit että sosialidemokraatit demokraattisiin arvoihin. Lisäksi kiista tästä näyttää tieteelliseltä kannalta katsottuna toistaiseksi ratkaisemattomalta. Kun kysymys on työväenliikkeen arvoperinnöstä, on palattava aivan alkuperäiseen Karl Marxin 'fenomenologiaan', jossa hän kääntää päälaelleen Hegelin hierarkisen tietopyramidin nostaen kansalaisyheiskunnan ja - Marxin tapaan  ihmisen - lajiolentona kaiken keskukseksi. Kysymys on ihmisen oikeudesta kehittää itseään ja tietoisuuttaan kokonaisvaltaisesti. Kansanvalta ja mielipiteen - erilaisenkin - kunnioittaminen on tämän tietopyramidin soveltamisessa aivan keskeistä, ei autoriteettien kuten hallinnollisen hierarkian, armeijan tai uskonnollisten auktoriteettien seuraamisen vaatiminen. Siitähän juuri oli Hegelin ja Marxin fenomenologian eroissa oli ja on kysymys.

Marx itse kunnioitti sananvapautta mitä suurimmassa määrin. Luen juuri hänen ja Engelsin koottuja teoksia ja aivan ensimmäisiä suuria yhteenottoja on hänen vaatimuksensa lehdistön olemuksesta erilaisten mielipiteen ilmaisujen 'verenä ja lihana', jota hänen aikansa saksalaisissa lehdissä ei kunnioitettu. Kansanvalta sellaisena kuin sosialidemokraattinen liike on sitä 125 vuotta jo toteuttanut, edustaa sitä 'vallankumouksellista käytäntöä' jota Marx peräänkulutti fenomenologiassaan.

Kommunistinen liike puolestaan alkoi soveltaa autoritaarista  ja muullakin tavalla eiproduktiivista (Fromm) yhteiskuntaluonnetta omaan toimintaansa vaatien työväenliikkeen yhtenäisyyttä omien, autoritaaristen, väkivaltaisten ja jopa tuhosuuntaisten (Stalin)  pyrkimystensä tueksi. Demokratia elämäntapana ja yhteiskunnallisen uudistustyön perustana muodostaa mielestäni tieteellisesti johdonmukaisen tulkinnan työväenliikkeen arvoperinnön keskeisen auktoriteetin, Karl Marxin fenomenologian soveltamisesta käytäntöön. Erich Frommin loistava yhteiskuntaluonteen käsitys ihmisestä, vaistopohjastaan irronneena ja järkensä ja tunteensa avulla suunnistavana olentona saa sekä elämää ylläpitäviä (produktiivisia) että elämälle vihamielisiä, vieraantuneita (epäproduktiivisia) muotoja. Juuri tämä piirre näkyy kirjoittamassasi Metalli 195 historiassa selvänä juonteena. Tämä ulottuvuus meidän on aina pidettävä mielessä, palattava Marxin fenomenologiaan ja sen kansanvaltaiseen, ihmiskeskeiseen ja omaehtoiseen tulkintaan. Tämä on se työväenliikkeen arvoperinnön tieteellinen,  moraalinen ja eettinen perusta joka muodostaa demokratian pysyvän ytimen. Tässä suhteessa lähestymistapasi on mitä merkittävin ja arvoteoreettisesti myös kestävä ja perusteltavissa. Tätä 'vallankumouksellista käytäntöä' meidän on jatkuvasti vaadittava paitsi poliittisesti toisinajattelevilta, myös jatkuvasti itseltämme.

Sanan merkitys

Rohkenen lainata tähän pienen pätkän Yrjö Kallisen tekstiä kuuta osoittavasta sormesta; sen tarkoitus on osoittaa että paraskin teksti on vain yritys kuvata sen takana piilevää elämystä ja kokemusta jota kirjoittaja elää. Kun puhumme demokratiasta elämäntapana, meidän on ymmärrettävä että pyrkimys on kohden totuudellisuutta ja siihen  liittyvää elämystä.

"Suuren opettajan sanat ovat kuin taitettu kukka, joka käpristyy, kuivuu ja kuolee. Opettajan kerran lausumat sanat eivät ole samaa kuin totuus, vaikka ihmiset niin luulevat esimerkiksi puhuessaan Raamatun sanoissa ilmaistusta totuudesta. Niin kauan kuin uskomme niihin, totuuden täytyy pysyä meiltä suljettuna. Tämä pitäisi jokaisen ymmärtää, jos hän tahtoo päästä sovinnaisesta käsityksestään totuuden suhteen. Zen-buddhistit sanovat, että sana on sen takana olevan ihmisen käsityksen ilmaus. Tämä sana on sinnänsä on kuitenkin hyvin puutteellinen merkki, eika anna vielä kuvaa sen takana olevasta käsityksestä. Se käsitys voi vielä olla erilainen eri ihmisillä, joten sanat,  jotka opettaja sinkoaa, ovat hyvin ehdonalaiset. Näin ollen, kun valaistunut opettaja lausuu sanan, hän tarkoittaa sillä elämystä, joka on sen takana. Totuus on elämyksellinen eikä käsitteellinen, se on kaikkien käsitteiden tuolla puolen. Elämyksen ja sananvälillä on on yhtä suuri ero kuin omenan kukilla ja sen kuvalla. Sana ja totuus ovat eri ulottuvuuksissa. Tällä tavoin on aivan turhaa yrittää oivaltaa totuutta riippumalla kiinni pyhien kirjojen sanoista. Sanat ovat vain sormi, joka viittaa kuuhun. Se, johon sanan sormi viittaa, ei ole älyllinen selostus, eikä teoria, vaan se on eräs kokemus, jota ihminen elää. Sanat voivat luoda käsityksiä, mielikuvia, mutta totuus, jota valaistuneet kokevat, on jotakin aivan uutta, jota sanat eivät pysty ilmaisemaan."

(Tämä teksti on lainaus Suomen Teosofisen seuran kirjasta "Yrjö Kallinen - puheenvuoroja", Gummerus 1997)

Ihmisen etsinnästä
Yrjö Kallisen tekstiä 14.4. 1953
"(Esillä Acuna: "Sisäkohtainen elämä")
Tähän vaikuttavat monet seikat. Viime vuosisadalle, jota on sanottu luonnontieteiden vuosisadaksi, oli ominaista luonnon salaisuuksien tutkiminen ja ratkaiseminen, joka on mennyt niin pitkälle, että on päädytty atomipommiin. Nyt ihmiset ovat huomanneet, että luonnon salaisuuksien selittäminen ei riitä, että näkyväisten ja näkymättömien luonnon tosiasioiden tunteminen ei muuta ihmistä, että luonnon tuntemus, okkulttinen tieto sinänsä ei auta meitä. Tämän seikan joko tietoinen tai alitajuinen tunteminen alkaa nyt sarastaa ihmisille, ja sen vuoksi he alkavat kysyä oman itsensä, oman sielunsa arvoitusta. 
Panteismi tai advaita, johon sisältyy sama ajatus, kelpaavat viittaamaan siihen, mitä sanoilla voi ilmaista. Niin kauan kuin ihminen ei ole tajunnut todellisuutta, sisintä, hän voi puhua siitä paljonkin, mutta kun hän on tajunnut totuuden, hänestä tulee hiljainen.  Koko sanavarastomme on mielen luomusta, joka ei riitä kuvaamaan sellaista, mikä on mielen ulkopuolella. Silloin emme voi muuta kuin "sanan sormella viitata kuuhun". Sama koskee myös panteismin todellisuutta. Tavallisesti jokainen ihminen sisällyttää siihen oman käsityksensä mukaisen sisällön."

(Tämä teksti on lainaus Suomen Teosofisen seuran kirjasta "Yrjö Kallinen - puheenvuoroja", Gummerus 1997)

SPD:n kymmenen uutta käskyä

Saksan Sosialidemokraattisen Puolueen Vorwärts-lehdessä ovat Heiner Flassbeck ja  Paul Steinhardt julkaisseet jo 5.12. 2017 SPD:n kymmenen kohdan ohjelman CDU/CSU:n kanssa käytäviin neuvotteluihin.

Nämä vaatimukset merkitsevät käännettä puolueen politiikassa. Kuuluisa Harz-ohjelma halutaan lakkauttaa, valtion ja ammattiliittojen tehtävä yhteiskunnassa halutaan herättää uudelleen henkiin. Ohjelma merkitsee käännettä ja kriittistä suhtautumista puolueen ohjelmallisiin tavoitteisiin viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana.

Vuonna 2005 hyväksyi Saksan SPD "Agenda 2010" Harz- uudistusohjelman; nyt on aika tunnustaa yhteiskunnalliset realiteetit: on pysyvä massatyöttömyys. Euroopan Valuuttaunionissa vaikuttavat raskauttavat taloudelliset ristiriidat, joista Saksa kantaa suurimman vastuun. Toimimaton eläkejärjestelmä, uskomaton tasa-arvon puute, vanhuusköyhyys, lapsiköyhyys, kasvava matalapalkkasektori, yhä vähemmän täysiaikaista ja hyvinpalkattua työtä, mureneva infrastruktuuri, puristuksisa olevat kunnat, kontrollista karannut, hallitsematon finanssisektori,  vähenevät investoinnit huolimatta yritysten loistavista voittomarginaaleista ja monet ratkaisemattomat ekologiset kysymykset.

Näihin realiteetteihin on SPD:n otettava kantaa. Siksi on palattava takaisin sosialidemokraattisiin perusarvoihin. Nykyinen SPD:n työohjelma "SPD:n uudistaminen" merkitsee ainoastaan puolittaista käännettä. Ohjelma kritisoi valtiota väheksyvää ideologiaa, jota vastaan ei olla asetuttu kuin osittain.  Tunnustetaan jopa, että pitelemätön uusliberalismi on johtanut räikeään virhekehitykseen. Kuitenkin: mitkä ovat konkreettiset seuraukset "valtion toiminnan rajoittamisesta markkinoiden hyväksi"?   Mitä tarkoittaa kun sanomme, että meidän on kysenalaistettava oma politiikkamme viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajalta?

Kun työohjelmassa uskaltaudutaan puhumaan "uudesta talouspolitiikasta" , siitä että toimintakykyisen valtion rooli on tematisoitava uudelleen, SPD ei näytä tietävän miten se oikein toteutettaisiin. Siksi vaatimukset oin asetettava uudelleen.

Kymmenen SPD:n vaatimusta hallitukseen osallistumiselle ja niistä käytäviin neuvotteluihin

1. Eurokriisin ratkaiseminen uudella saksalaisella talouspolitiikalla. Ammattiliittojen poliittinen (lue:yhteiskunnallinen) vahvistaminen, joka mahdollistaa palkkojen noston Saksassa ja joka kuitenkin antaa hengitystilaa neuvotteluosapuolille. Vakaus- ja kasvupaketin purkaminen ja paluu "mustan nollan" tulopolitiikasta Saksassa ja austeristisesta politiikasta Euroopassa.

2. Aktiivinen suuntautuminen inflaatiosuuntautuneeseen palkkapolitiikkaan Euroopan Valuuttaunionissa; toimialoja kattavien palkkaratkaisujen laajentaminen; minimipalkan korottaminen; vuokratyön rajoittaminen; työsopimusten perustelemattoman lyhytaikaisuuden poistaminen; kohdemaaperiaatteen tunnustaminen ja täydellinen läpiajaminen eurooppapolitiikan suuntaviivana.

3. EU-ohjelma julkisten investointien aikaansaamiseksi, tavoitteena teollisuuden alasajon hallitseminen kumppanuusmaissa ja julkisen infrastruktuurin modernisointi.

4. Pankkisektorin uudistaminen: pankkitoiminnan valvominen asianmukaisella kompetenssilla; maksu- ja lainatoiminnan erottaminen spekulatiivisesta investointipankkitoiminnasta ja valtion rajoittamattomat takuut kaikkien pankkitilien varoille.

5. Sosiaalilainsäädäntökirjan uudelleentyöstäminen: lähtökohtana palvelusten tarve eikä kustannusten säästäminen. Vähimmäisvaatimuksena on Harz-sääntelyn poistaminen käytöstä.

6. Globaalin ja uskottavan ekologisen rakenneuudistuksen toteuttaminen maailmanlajuisessa mittakaavassa. Kansainvälinen esiintyminen taloudellisen kehityksen irroittamiseksi fossiilisten energialähteiden käytöstä pitkällä tähtäimellä.

7. Saksalaisebn ja eurooppalaisen maatalouden ekologinen uudelleenrakentaminen.

8. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus: kansalaisvakuutus terveydenhoitoon, lakisääteisen eläkkeen vahvistaminen, tarvepohjaisen vähimmäiseläkejärjestelmän toteuttaminen.

9. Yhteisen ja yhtenäisen yritysverojärjestelmän toteuttaminen koko Euroopan Unionin alueella; soveltavien ja hyvittävien  verojärjestelmien poistaminen; veroasteen korottaminen.

10. Toimeentulojärjestelmän uudelleenkunnallistaminen.

Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi kirjoittajat ovat käynnistäneet SPD-petition, joka muistuttaa meidän kansalaisaloitettamme.

---
Saksan SPD:n koalitioneuvotteluissa esiinnostamat kysymykset eivät Euroopan Unionia koskevilta osiltaan ole pelkästään näiden neuvotteluosapuolten päätettävissä - eikä edes Saksan tulevan hallituksen. Ilman EU:n peruskirjojen avaamista ja mallin muuttamista sekatalousmalliksi - jolloin myös valtiokoneistot ja julkinen sektori pääsisivät mukaan "Uuden Euroopan" rakentamiseen - SPD:n luonnostelemaa uutta lähestymistapaa ei voida peruskirjaa murentamatta toteuttaa. Nyt voimassaolevat peruskirjat on hyväksytty kansallisten viilausten jälkeen kaikkien Unionin jäsenvaltioiden hyväksynnällä, siis konsensusperiaatteella. Ristiriita todellisten tarpeiden ja noudatettavien periatteiden välillä on syvä ja todennäköisesti edelleen paheneva. Emmanuel Macronin nousu Ranskan presidentiksi murensi samalla koko vanhan poliittisen rakenteen. Tuleeko näin käymään myös EU:n rakenteissa, jos umpikujasta ei löydy tietä eteenpäin?

Euroopan perustaminen uudelleen

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin visioista Euroopan suhteen ei ole ollut kovin tarkkaa kuvaa, mutta parin suuren puheen (Pariisi, Ateena) jälkeen kuva alkaa hahmottua. Macron pyrkii itävaltalaisen der Standard -lehden mukaan "Euroopan uudelleenperustamiseen".

 Euroopan Unionia hallitsee kaksi suurta ryhmää, konservatiivit ja sosialidemokraatit, kolmantena on arvopohjaltaan liberaali ja samalla sekavampi Alde-ryhmä. Kun kritiikki Euroopan Unionin rakenteita ja toimintatapaa kohtaan on kasvanut, herättää se kysymyksen: aikooko Macron saada myös Euroopan Unionin parlamentissa aikaan samanlaisen uudelleenmuovautumisen kuin mitä tapahtui Ranskan keväisissä vaaleissa? 

Euroopan uudelleen perustamisen sisällöstä Macron on alkanut antaa yhä konkreettisempia vihjeitä. Hän haluaa Euroopan Unionille oman budjetin ja oman valtionvarainministerin. Uusi budjetti pitäisi sisällään "eurooppalaisen velkasolidaarisuuden" ja miljardi-investointiohjelman - tavoitteita jotka ovat tähän saakka törmänneet EKP:n peruskirjoihin ja niistä saksalaisella logiikalla ja autoriteetilla johdettuun kansalliseen velkavastuuseen ja pelkästään markkinoiden kautta toteutettuun "määrällisen elvyttämiseen"(QE). 

Säästöohjelmien sijasta Macron haluaa eurooppalaisen veroharmonisoinnin ja ja tähän liittyvän pääomiensiirron - Saksassa tätä on ehdottomasti vastustettu mm. nyt tehtävänsä lopettavan valtionvarainmionisteri Wolfgang Schäublen toimesta. Samoin Macron haluaa toteuttaa yhteistä ympäristöpolitiikkaa, eurooppalaisen puolustusjärjestelmän toteuttamisen ja yhteistä, vahvaa pakolaispolitiikkaa. Presidentti Macron ei halua puhua myöskään kehitykseltään "eri nopeuksien Euroopasta".

Selvää on että Macronin ajatukset, joita hän on tuonut esille samalla kertaa sekä varovasti että intohimoisesti mm. puheissaan Pariisissa ja Ateenassa, saavat suuret poliittiset ryhmät EU:ssa nitisemään liitoksissaan. Selvästi on nähtävissä, että presidentti haluaa vahvistaa Euroopan Unionia vahvan valtion suuntaan, ulottuvuuteen joka tähän saakka on suljettu lähes totaalisesti pois mahdollisuuksien joukosta Unionin peruskirjoihin sementoidun valtavirtaisen talous- ja finanssipolitiikan toimesta. 

Käännekohdaksi der Standard -lehti ennakoi vuoden 2018 toukokuuta, jolloin presidenti Macronille ojennetaan Kaarle-palkinto osoituksena hänen ansioistaan. Kaarle Suuri (747–814) oli ensimmäinen suuri oman aikansa eurooppalainen hallitsija.

Der Standardin mukaan Macron seuraa politiikassaan ranskalaista perusajattelua, jonka mukaan tarvitaan vahvaa ja voimakasta Eurooppaa, sellaista johon yksikään valtio ei yksin kykene. Yhtenäisvaluutta markkinoiden hegemonian sijasta tarvitaan kollektiivista velkavastuuta sekä yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Näillä visioillaan Macron erottuu selvästi edeltäjistään ja pyrkii osoittautumaan tavoitteineen paitsi ranskalaiseksi, myös suureksi eurooppalaiseksi johtajaksi. 

Kysymys herää: löytääkö "Ruususen unta" EU:ssa nukkunut sosialidemokraattien pohjoismainen, kansanvaltainen hyvinvointivaltio uuden kumppanin Ranskan presidentistä Macronista hänen uusien eurooppavisioidensa soveltamisessa?
(Tämä referaatti perustuu Stefan Brändlen der Standardille tekemään 18.12. 2017 raporttiin. IR)

Xing lái Eurooppa!

(Referoin tässä kirjoituksessa der Spiegelin 11.11.2011 ilmestynyttä Kiina-arviota)

"Xing lái" on kiinaa ja se  suomeksi tarkoittaa "herää"! Se komeilee punaisella taustalla saksalaisen viikkolehden der Spiegelin kansikuvana 11.11. 2017 julkaistussa numerossa. Herätyshuuto on tarkoitettu Euroopalle. Lehden otsikkoartikkelissa kerrotaan, miksi Kiina on noussut maailmanmahdeista ykköseksi. Herätushuuto on tarkoitettu ennenkaikkea Euroopan Unionille, jonka tarkoituksena Lissabonin sopimisen aikoihin vuonna 2011 oli nostaa Eurooppa johtavaksi maailmanmahdiksi. Näin ei ole käymässä; sekä Eurooppa että Amerikan Yhdysvallat ovat menettämässä asemiaan suunnannäyttäjinä.

Olen blogikirjoituksissani ilmaissut lukuisia kertoja huoleni Euroopan tilasta, sen talous- ja rahapolitiikasta. Yksipuolisten ja väärien valintojen seurauksena Eurooppa käy monen rintaman sotaa eikä varsinaisesta edistyksestä ole juuri merkkejä näkyvissä.

Toista on Kiinassa. Der Spiegel kertoo tämän maailmanmahdin heräämisestä ja määrätietoisesta pyrkimyksestä johtavaksi jättiläiseksi maailmassa. Kiinan kehitys sitten Deng Xiau Pingin kauden on ollut uskomattoman nopeaa. Euroopan ja "läntisen arvoyhteisön" (minun ilmaukseni) olisi syytä herätä huomaamaan miten Kiina toimii geopolitiikassa, rahataloudessa, tekniikan kehittämisessä, jalkapallossa ja kulttuurin alueella. Lehti nostaa huikaisevia esimerkkejä näiltä valitsemaltaan viideltä alueelta.

Kiina ei ole ollenkaan äänekäs ulkopolitiikassaan, vaikka se onkin selvästi ilmaissut toimenpiteillään, että Etelä-Kiinan merellä ja sen reunamilla olevat valtiot kuuluvat idän jättiläisen etupiirialueelle. Se ei ole osallistunut uutisia hallitseviin kriiseihin ja se aiheuttaa harvoin skandaaleja, jotka puolestaan hallitsevat läntistä uutisointia. Kiinan kansallisen uutistoimiston Xinhuan mukaan kaksisataa vuotta sitten Kiinaa rampauttaneen ja nöyryyttäneen ooppiumsodan jälkeen maa on pyrkimäsä uudelleen maailman kärkeen. Tavoitteena on olla ykkönen vuonna 2050 ja jos joku yrittää tätä kehitystä estää, Kiina tulee iskemään strategisella voimalla takaisin ja siihen se on pekingiläisen "Global Timesin" mukaan valmistautumassa.

Kiina hyötyy nykyisestä maailmanjärjestyksestä. Meret ovat vapaasti käytettävissä kuljetuksiin. Kiina haluaa vahvistaa asemaansa Maailman kauppajärjestössä. Kiina ei halua muuttaa maailmaa itsensä näköiseksi, kuten tekivät katolilaiset espanjalaiset Väli- ja Etelä-Amerikassa, Neuvostoliiton Kommunistinen puole viime vuosisadalla tai republikaanit Yhdysvalloissa. Kiinalla ei ole tällaista poliittista missiota, joka lähtisi sen turvallisuus- tai talousintresseistä.. Kiinan poliittisiin kriiseihin sekaantumista välttelevä suhtautumistapa ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö Kiina haluaisi päästä vaikuttamaan. Kiinassa on enemmän kuin kaksi kertaa enemmän asukkaita kuin Euroopan Unionissa, yli neljä kertaa enemmän kuin USA:ssa ja kymmenen kertaa enemmän kuin  Venäjällä.Viimeisen vuosikymmenen aikana Kiina on tuottanut kolmanneksen maailman taloudellisesta kasvusta. Se on 92. maalle suurin kauppakumppani. Kiina on suurin raaka-aineostaja ja myös automarkkina maailmassa. Se tuottaa enemmän aurinko- ja tuulienergiaa kuin kaikki muut yhteensä.

Kiina rakentaa uutta "silkkitietä Kiinan ja Euroopan välille tie- ja rautatieverkostoilla, satamilla ja öljy- ja kaasupurkiprojekteilla. Projekti maksaa 900 miljardia dollaria ja ulottuu Malesiasta ja Pakistanista Valko-Venäjälle ja Puolaan Euroopan puolella. Kiina auttaa pääomillaan niitä tarvitsevia maita Aasiassa, Afrikassa ja Itä-Euroopassa. Maailmanpankissa ja Kansainvälisessä Valuuttarahastossa Kiina haluaisi kasvattaa osuuttaan - ja äänioikeuttaan. Kiina on luonut useita suuria kauppayhteisöjä Venäjän, Intian ja Etelä-Aasian valtioiden kanssa. Myös Euroopan Unionin jäsenmaita on niissä mukana.

Kiinan geopoliitista merkitystä Saksassa kuvaa se, että ulkoministeri Sigmar  Gabriel on luonut ulkominsteriön yhteyteen aivan uuden Kiinan kysymyksiä käsittelevän osaston.

Taloudessa Kiinan resurssit ja voima on omaa luokkaansa. Frankfurtissa luodaan  rautatieaseman liepeille uutta asunto- ja liikekeskusta huimaavan korkeine rakennuksineen kiinalaiseen malliin. Kiinalaiset ovat sijoittaneet  maailmalla. Lehti ei osaa tarkkaan kertoa, millä rahalla kiinalaiset yritykset kauppoja tekevät, mutta lähteet tuntuvat olevan ehtymättömiä. Kiinalaisten säästämisaste on uskomattoman korkea, 48 prosenttia saksalaisten 27. vastaan. Lehden tietojen mukaan maailman kymmenenstä rikkaimmasta naisesta kuusi tulee Kiinasta.

Kiina tulee ostamaan vuosia 2015-34  6300 Airbus- ja Boeing- matkustajalentokonetta. Se tarkoittaa kuutta suurta matkustajakonetta joka viikko. Kiina on pelastanut myös Volkswagenin amerikkalaisten paljastamien ja kalliiksi käyneiden tietokoneohjelmaväärennysten jälkeen - muuten koko yritys saattaisi olla konkurssissa. Puolet sen voitoista tulee Kiinasta.

Kiina on tekoälyn kehittämisessä erittäin pitkällä; pian maksaminen kiinalaisissa ravintoloissa ja tavarataloissa perustuu nopeaan - tunnuslukujen näpyttelyä nopeampaan - kasvotunnistukseen. Kiina on heti USA:n jälkeen maailmassa toisella tilalla keinoälyn kehittämisessä. Kiina on kehittänytr valtavia Online-aluistoja kuten Baidu, Aloibaba tai Tencent. Älypuhelinten kymmenen eniten myyvän merkin joukossa on kome kiinalaista. Tämä merkitsee myös sitä, että Kiina hallitsee vahvasti myös keinoälyyn perustuvia sosiaalisen kontrollin rakenteita. "Rehellinen Shanghai" alusta palkitsee hyvin käyttäytyviä ja rankaisee sosiaalisia rajoja rikkovia. Kiinan Kommunistinen puolue kehittää "punaista pilveä" jäsentensä kaikinpuolisen toiminnan koordinoimiseksi.

Yllättävää kyllä Kiina on aktiivinen myös jalkapallon maailmassa; se ostaa seuroja ja jalkapalloilijoita; siirtyminen kiinalaiseen seuraan ei tuo ehkä mainetta jalkapalloilijana, mutta siirtymisestä voi kuitata huiman palkkion joka tapauksessa. Näyttää siltä että Kiina tavoittelee myös etulyöntiasemaa jalkapalloon ja ylipäätään urheiluun liittyvissä televisiotekniikassa.

Kulttuuri? Kiina valtaa alaa Science-Fiktionin alueella ja tekee sopimuksia Hollywoodissa. Kiinalainen elokuvamarkkina on jo toiseksi suurin maailmassa - ja kasvaa yhä edelleen. Kiina ei hallitse tietotekniikassa pelkästää rautaa, se on voimalla tulossa mukaan myös softan puolelle. Kiina on jo nyt rakentanut yli 500 Konfutse-keskusta eri puolille maailmaa, meitä lähin sijaitsee der Spiegel -lehden mukaan Ruotsissa. Määrä lyö moninkertaisesti laudalta Guggenheim-tyyppiset kulttuurimaaperävaltaukset.
---
Kiina on Napoleonin ilmauksen mukaan todellakin kuin heräämässä oleva jättiläinen. Talous- ja rahapolitiikassa se ei noudata sellaista yksiulotteista politiikkaa kuin Euroopan Unioni. Omilla talous- ja rahapoliittisilla toimillaan Kiina voi laittaa liikkeille hankkeita maailmanlaajuisesti. Avarasti ja rahapolitiikan  kaikkia välineitä käyttävä Kiina on ylivoimaisessa asemassa verrattuna omien ideologisten rajoitteidensa vangiksi jääneeseen Eurooppaan ja USA:han. Xing lái Eurooppa!
---
11.1. 2018
Helsingin Sanomat kirjoittaa Euroopan heräämisestä Kiinan valtaviin ostohankkeisiin. Osa niistä suuntautuu myös Suomeen.