Uusi alku Euroopalle?

Eurooppa?

Allaoleva teksti on käännökseni,  Eurooppaa koskeva osuus "sondeerausneuvottelujen" tuloksesta; SPD:n puheenjohtaja Martin Schulz oli itse aktiivisesti juuri tämän osion työstämisessä. Käänsin tämän osion kokonaan, koska siitä saa kuvan, mitä kaikkea ollaan valmiita uudistamaan, mikä on pysyvää ja erityisesti: mistä asioista halutaan puhua Ranskan kanssa Eurooppaa koskevissa neuvotteluissa.

I. Uusi alku Euroopalle

Euroopan Unioni on historiallisesti ainutlaatuinen rauhan ja menestyksen projekti ja sellaiseksi sen tulee tulevaisuudessakin muodostua. Se yhdistää integraation vapauteen, demokratiaan ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Tämän eurooppalaisen vision ydin on se, että EU hyödyntää yhteistä poliittista ja taloudellista voimaansa luodakseen rauhaa ulospäin ja hyvinvointia sisäisissä suhteissaan. Saksan on oltava loputtoman kiitollinen Euroopalle.   Olemme siksikin velvoitetut tähän menestykseen. Voimakas ja yhtenäinen Eurooppa on Saksalle paras takuu hyvästä tulevaisuudesta rauhan, vapauden ja hyvinvoinnin merkeissä. 

Globaalit olosuhteet ovat viime vuosina muuttuneet perustavalla tavalla - poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti. Uuden painotukset USA:ssa, vahvistunut Kiina ja Venäjän politiikka tekevät selväksi: Euroopan on otettava oma kohtalonsa paremmin kuin tähän saakka omiin käsiinsä. Ainoastaan yhdessä Euroopalla on mahdollisuus tehdä itsensä merkittäväksi ja toteuttaa yhteisiä intressejään. Ainoastaan yhdessä kykenemme puolustamaan solidaarista yhteiskuntamalliamme, joka on sidottu sosiaaliseen markkinatalouteen. Tämän vuoksi Eurooppa tarvitsee uudistumista ja uuden alun. 

II. Haluamme Eurooppaan demokratiaa ja solidaarisuutta

- Haluamme syventää Euroopan yhtenäisyyttä demokraattisten ja oikeusvaltioperiaatteiden pohjalta  kaikilla tasoilla ja vahvistaa täten vuorovaikutteista solidaarisuutta. 

- Haluamme Saksan osallistuvan aktiivisesti EU:n tulevaisuuden käytävään keskusteluun ja uskomme sen vahvistavan mukanaan tuomaa eurooppalaista integraatiota 

- Haluamme demokraattisen Euroopan, voimistetun eurooppalaisen parlamentin ja elävän parlamentarismin kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. 

- Haluamme tehdä Euroopan kansalaisläheisemmäksi ja läpinäkyvämmäksi ja voittaa tätä kautta uuden luottamuksen. 

- Demokraattisia ja oikeusvaltioperiaatteita ja -arvoja, joiden varassa Euroopan yhdistyminen lepää, täytyy toteuttaa vielä päättäväisemmin kuin mitä on tapahtunut tähän saakka. 

III. Haluamme kilpailukykyä ja investointeja edistävän Euroopan

- Investoinnit Euroopassa on investointeja maamme hyvälle tulevaisuudelle. Kasvu ja hyvinvointi Saksassa on mitä tiukimmin sidoksissa Euroopan hyvinvointiin. 

- Me haluamme vahvistaa Euroopan kilpailukykyä ja voimavaroja globalisaation lähtökohdista, varmistaa ja luoda uusia tulevaisuuskelpoisia työpaikkoja. Ne ovat tulevan hyvinvointimme perusta. 

 - Sosiaalinen markkinatalous, joka lepää yritysvastuun, sosiaalisen kumppanuuden, myötämääräämisen,  tuotetun hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisen jaon perustalla, tarvitsee uuden renesanssin, ennenkaikkea digitalisoinnin aikakautena. 

- Me vahvistamme EU:n tutkimuspolitiikkaa, innovaatiokykyä ja digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamista. 

- Me haluamme vahvistaa investointivoimia myös siten, että me kehitämme  edelleen sellaisia rakenteita kuin eurooppalainen investointiohjelma EFSI .

IV. Haluamme mahdollisuuksien ja oikeudenmukaisuuden Euroopan

- Euroopan tulee olla mahdollisuuksien mantere, erityisesti nuorille ihmisille. He ovat Euroopan tulevaisuus. Haluamme nuorten ihmisten voivan asettaa toivonsa Eurooppaan. Haluamme että he löytävät hyviä työpaikkoja, voivat liikkua vapaasti/mobiilisti  Euroopassa, että he voivat luoda vuorovaikutteisesti ystävyyssuhteita ja että he kokevat eurooppalaisen yhteiselon käytännönläheisesti. Siksi haluamme että EU asettaa enemmän voimavaroja nuorisotyöttömyyden torjuntaan ja jatkaa edelleen sellaisten vaihto-ohjelmien kuin Erasmuksen kehittämistä. 

- Sosiaaliset perusoikeudet, erityisesti periaate "samasta työstä sama palkka" samalla paikkakunnalla Euroopassa - tätä haluamme sosiaalisopimuksessa vahvistaa. Haluamme paremmat reunaehdot työntekijöille ja työmarkkinapolitiikan paremman koordinaation. 

-  Haluamme kehittää EU-valtioissa puitteet vähimmäispalkkasääntelyyn sekä perusturvajärjestelmiin. Kun taistellaan johdonmukaisesti palkkojen alasajoa ja sosiaalista epätasa-arvoa vastaan  Euroopan taloudellisesti heikommissa maissa, vahvistaa se sosiaalivaltiota ja sosiaalista markkinataloutta Saksassa. 

- Haluamme edistää rehtiä liikkuvuutta, yhdistäen sen kuitenkin sosiaaliseen turvajärjestelmään perustuvan maahanmuuton väärinkäytöksiin. 

- Haluamme enemmän vertailtavuutta EU:n koulutusstandardeihin. 

- Taistelemme veronkiertoa, veropetoksia, verojenvälttelyä ja rahanpesua vastaan niin kansainvälisesti kuin EU:n sisällä. Tuemme oikeutettua suurkonsernien verotusta, tämä koskee ennenkaikka  internetkonserneja kuten Google, Apple, Facebook ja Amazon.

- Yritykset eivät saa enää tulevaisuudessa vetäytyä yhteiskunnallisesta vastuusta tavalla, jolla ne asettavat EU-jäsenmaat toisiaan vastaan. Verodumppaus on estettävä. 

- Tuemme yhteistä, yhteisesti muodollisesti vahvistettua yritysten vähimmäisverotusta. Tällöin tulee päteä periaatteen, jonka mukaan voittoja saava maa on myös verottava maa. 

- Haluamme yhdessä Ranskan kanssa tehdä aloitteen, antaaksemme eurooppalaisen vastauksen tällä teema-alueella myös kansainvälisesti, ei vähiten USA:ta koskevana.

- Haluamme viedä päätökseen  määrällisen varainsiirtoveron toteutuksen.

V. Haluamme rauhan ja globaalin vastuun Euroopan

- Globaalit haasteet edellyttävät eurooppalaisia vastauksia. Olemme yksimielisesti ja selvästi torjumassa protektionismia, eristäytymistä ja nationalismia. Tarvitsemme kansainvälisesti enemmän eikä vähemmän yhteistyötä.

- Paikalliset ongelmat voidaan ratkaista vain paikallisesti. Siksi tarvitsemme elävöitettyä subsidiariteettia, vahvistaaksemme kuntien ja osavaltioiden toimivaltaa.  

- Yhteistä eurooppalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulee vahvistaa "eurooppalaisen rauhanmahdin" hengessä. Sen tulee antaa ensisija poliittisille toimenpiteille ennen sotilaallisia ja suuntautua rauhan varmistamiseen, jännityksen lieventämiseen ja siviilien suojeluun kriisitilanteissa. Haluamme vahvistaa ja sävyttää elämällä yhteistyötä turvallisuus ja puolustuspolitiikassa PESCO-ohjelman puitteissa.

- Pakolais- ja maahanmuuttopolitiikassa EU:n tulee löytää oikeutettu humanitäärinen vastuu ja samalla järjestää ja ohjata maahanmuuttopolitiikaa. Haluamme taistella kokonaisvaltaisesti pakolaisuuden syitä vastaan, suojella toimivasti EU:n ulkorajoja sekä luoda solidaarinen vastuuasetelma EU:n sisällä.

- Haluamme rakentaa yhteistyötä ehyellä Afrikka-strategialla yhteistyössä ja kaikilla tasoilla Afrikan kanssa. 

- Haluamme avointa ja reilua kauppapolitiikkaa, joka toimii kaikkien hyväksi ja suuntautuu kasvuun, maltillisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. 

- EU:n tulee ottaa kansainvälisessä ilmastonsuojelussa esitaistelijan rooli ja edustaa kunnianhimoista Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa.

- EU tarvitsee yhteisen ulko- ja ihmisoikeuspolitiikan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi haluamme vahvistaa EU:n ja erityisesti Europan parlamentin neuvottelu- ja toimeenpanokykyä. Haluamme vahvistaa EU:ta taloudellisesti jotta se voi paremmin hahmottaa tätä tehtävää: tästä tulemme huolehtimaan seuraavassa useamman vuoden kattavassa talouskehyksessä. Siksi annamme etusijan erityisille budjettiratkaisuille talouden tasapainottamiseksi, sosiaalisen lähentymisen ja rakenneuudistuksen aikaansaamiseksi; tämä voisi olla alku tulevalle investointitaloudelle euroalueella. Olemme myös valmiita suurempaan talousvastuuseen EU:ssa. Tässä tarkoituksessa olemme - erityisesti läheisessä yhteistyössä Ranskan kanssa - valmiita maltillisesti vahvistamaan ja uudistamaan euroaluetta, jotta Euro voi pitää paremmin asemansa globaaleissa kriiseissä. Haluamme viedä eteenpäin fiskaalista raha- ja talouskontrollia, taloudellista koordinaatiota sekä EU:ssa että euroalueella taistelussa veropetoksia ja veronkiertoa vastaan. Tästä asiasta tehdyt jäsevaltioiden ja EU-komission ehdotukset otetaan tarkasteltaviksi. Haluamme kehittää eurooppalaista vakausmekanismia (ESM) parlamentaarisesti kontrolloiduksi Eurooppalaiseksi Valuuttarahastoksi, joka tulisi ankkuroida oikeudellisesti Euroopan Unioniin.

Kokonaisuudessaan lähdemme siitä, että EU:n on suuntauduttava solidaarisuuteen ja sekä suhteessa jäsenvaltioihinsa että kansalaisiinsa. Molemminpuolisen solidarisuuden tulee koskea myös Euroopan Unionin taloutta. Samalla tulevaisuudessa tulee päteä sen periaatteen, että riskinottaminen ja vetovoimaisuuteen liittyvä vastuu ovat sidonnaisia. 

EU:n uudistaminen tulee onnistumaan vain, kun Saksa ja Ranska toimivat koko voimallaan tähän suuntaan. Siksi haluamme edelleen vahvistaa ja uudistaa saksalaisranskalaista yhteistyötä. Uusi Elysee-sopimus  on tässä suhteessa ensimmäinen ja tärkeä askel. Saksan ja Ranskan tulee toimia tässä myös innovaatiomoottoreina ja näiden tulee tässä tarkoituksessa mm. keinoälyn tutkimuksessa hakea näyttöjä ja ratkaisuja. Me tulemme ottamaan yhteistä kantaa mahdollisesti kaikkiin sellaisiin asioihin, joita kehitellään eurooppalaisessa ja kansainvälisessä politiikassa, alueilla joilla EU:n 27 jäsenvaltiota eivät ole neuvottelukykyisiä. 

(Käännös:IR)

Kommentti Pertti Paasiolta 17.1. 2018:

Suuret kiitokset tärkeistä teksteistä ja valtavasta työstä. Tulee miettineeksi asioita monelta kantilta. Sinun kuuluisa "sormi/kuu" mallisi on aspektin antajana. Synkkiä hetkiä tulee väkisin, kun tilanneanalyysimme ei saa voimaa. Porvarillinen henkinen ylivalta on kuin selviönä kaikenlaisissa koalitioissa. Poliitinen tilanne ei ahtaudessaan anna muunlaisille ajatuksille tilaa. Jos ja yhä kun me korostamme - me nuoret - sosialidemokratian inhimillistä tehtävää, me joudumme toteamaan, ettei meillä ole - eikä ole muillakaan avaimia muutokseen. Me asetamme Genosse Martinin johdolla jyryjä tavoitteita oletuksella, että poliittisella vaelluksella me olisimme ainoa liikkuja muiden pysähtyessä katselemaan. Tulee mieleen kysymys, onko sosialidemokraateilla mahdollisuus saada voimaa ja luottamusta jonkin suuren kriisin olosuhteissa. Kilpavarustelun tuhoa ennustavan ilmapiirin mursi Willy Brandt polvistuessan Varsovan ghetton muistomerkille. Siinä osoitti suuntaa eurooppalainen voima, joka ylitti kriittisen pisteen. Minkälainen olotila nykyoloissa panisi kontinentaalisen järjen luottamaan itseensä? Millaisellahan foorumilla eurooppalainen sosialidemokatia todella pohtii itseään?
Vastasin 18.1. 2018: 

Mitä tulee sosialidemokratian tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin, markkinaorientoituminen on ottanut ylivallan koko mantereella. Myös demarinuoret meillä näyttävät tänään painottavan jonkinlaista kolmatta tietä. Saksassa Nuorsosialistit ovat lähteneet "fundamentaalioppositioon", millä he tarkoittavat sitä, että Saksan SPD on antanut periksi aivan perustavaa laatua olevissa lähtökohdissa "sosiaalisen markkinatalouden" sinänsä hyväksyttävän otsikon alla tapahtuneelle käänteelle, jossa markkinat ovat ottaneet niskalenkin sosiaalisuudesta ja sen taustalla olevasta oikeudenmukaisuudesta. Nuorsosialistit eivät näytä uskovan "kolmanteen tiehen" lainkaan ja kritisoivat nyt ensimmäistä kertaa sosialidemokraattisen liikkeen sisällä liittokansleri Gerhard Schröderin ja vihreiden hallituksessaan rakentamaa  Harz IV -ohjelmaa.

Minustakin näyttää siltä, että konservatiivit ja heitä tukevat uusliberaalit vetävät taas kerran Euroopan katastrofin ja tuhon kynnykselle. Sondeerausohjelman keskeiset arvot rakentuvat Saksassa ja EU:ssa nykyään toteutettavalle täysin markkina-alisteiselle, perussopimuksissa juridisesti lukkoonlyödylle uusliberalistiselle politiikalle. Kuinka näin on päässyt käymään - se tulee olemaan mielenkiintoinen kertomus sosialidemokratian historiaa tulevaisuudessa kirjoitettaessa. Kun rakenteet on kerran konsensuksella kunkin maan osalta lukkoonlyöty, niitä voidaan muuttaa vain yhteisillä, yksimielisillä päätöksillä. Saksassa tästä asiasta ei edes sondeerausneuvottelujen yhteydessä ole käytetty muita kuin retoorisia - sinänsä hyviä - puheenvuoroja. Oletin Martin Schulzin federatiivista Euroopan liittovaltiota ehdottaessaan pyrkivän perusasiakirjojen avaamiseen ja muuttamiseen uudessa Euroopan  liittovaltion perustuslaissa enemmän sekatalousmallia vastaavaksi, mutta neuvotteluissa tämä asia on CDU/CSU:n toimesta tyrmätty. Surullista sanoa, mutta EU:n nykyisen, peruskirjoihin perustuvan ohjelmallisen suuntauksen vallitessa sosialidemokraattinen hyvinvointivaltiopolitiikka ei tule Euroopan Unionin puitteissa kysymykseen. Vielä 1970-luvulla harjoitettiin sentään järjestöjen kanssa "comanagement" -lähestymistapaa - ja tuloksiakin saatiin aikaan. EU:n linja on kääntynyt sosialidemkrattista lähestymistapaa vastaan, eikä minullakaan ole mitään parlamentaarisen demokratiaan perustuvaa vaihtoehtoista mallia miten edetä.