Yritys tervehtyy - potilas sairastaa

Hampurin ja Düsseldorfin seudulla etsijät ilmestyivät varoittamatta sikälaisen osavaltion sairaskassan tiloihin ja ottivat mukaansa 45 suurta laatikkoa, yhteensä 320 miljoonaa laskua tutkittavakseen. Mistä syystä? Siitä, että sairaskassojen epäillään laskuttavan liikaa niitä rahoittavaa valtiota ja jopa kehittävän menetelmiä laskutuksen lisäämiseksi.

Tämä tarina perustuu der Spiegel-lehden numeron 50 (9.12. 2017) taloussivuillaan julkaisemaan artikkeliin. Rinnastukset Suomen tilanteeseen ovat luonnollisesti minun tekemiäni. Se antaa kuitenkin aihetta pohtia hallituksen ehdottaman ja pian päätöksentekovaiheeseen tulevan SOTE-ratkaisun onnistumismahdollisuuksia - myös sanan taloudellisessa merkityksessä.

Saksassa järjestelmä on erilainen kuin Suomessa, mutta nyt suuren SOTE-uudistuksen yhteydessä on vapaan pakollisen valinnan myötä syntymässä vastaavanlainen tilanne sairaalayritysten ja maakuntahallinnon välille. Yritykset näkevät SOTE-järjestelmän olevan avoin shekki rahastamiseen ja tuloksen tekemiseen.

Tärkeän rahastuksen kohteen muodostavat riskiryhmät, kuten suuria kansantauteja sairastavat ja tietenkin myös  ikääntyvät kansalaiset. Julkinen hallinto pyrkii varautumaan näiden riskitekijöiden hallitsemiseen rahoituksella ja yritykset puolestaan paremman kansanterveyden nimissä perusteellisemmalla ja laajamittaisemmalla hoidolla.

Hampurin hallinto on tullut tulokseen, jonka mukaan rahastajia on ryhdyttävä kontrolloimaan paremmin. Kuittikontteja on käytävä läpi ja katsottava, mitä oikein on laskutettu. Kysymys ei ole sen enempää laadullisesti kuin määrällisestikään ihan pienestä tehtävästä. Lainsäädäntöä on lähes mahdotonta saada vedenpitäväksi. Tarvitaan armeijoita talouden ja terveydenhoidon asiantuntijoita tällaisen tarkastuksen tekemiseen. Yritykset puolestaan kehittävät voimassaolevan lainsäädännön kannalta muodollisesti tarkastelunkestäviä ja lisää rahaa tuovia järjestelmiä.

Vastakkain ovat siis kustannuksia hillitsemään pyrkivät viranomaiset ja nälkäiset, kilpailuhenkiset  ja ahneet yritykset. Saksassa on kysymys koko järjestelmän romahtamisen vaarasta ja sama saattaa koskea tietenkin myös Suomea. Yritysten ja valtion intressit ovat vastakkaisia mitä resurssien käyttöön tulee. Julkisen sektorin "omana työnä" juuri tätä vaaraa ei ole. Siellä talouskuri pitää, mutta säästöjen vuoksi vaara toiminnan ja kehityksen pysähtymisestä on ilmeinen. Terveydenhoito ja sosiaalitoimi - nehän ovat molemmat SOTEssa valinkauhassa - ovat tähän saakka olleet Suomessa kustannuksiltaan vähintäänkin kohtuullisella tasolla.

Saksassa sairaskassat palkitsevat lääkäreitä uusien diagnoosien tekemisestä. Algoritmejä käytetään hyväksi ja yrityksen pilvipalvelu tekee lääkärille ehdotuksia siitä, mitä kunkin diagnoosin yhteydessä kannattaa vielä erikseen tutkia. Yritys palkitsee neljänneksittäin lääkäreitä uusien diagnoositarpeiden löytämisestä. Lääkäri saa neljännesvuosittain bonuksen uusista, hoitoa vaativista diagnooseista. Summa kasvaa suhteellisesti sitä mukaa kun uusia diagnoositarpeita löytyy. Yritys tervehtyy, potilas tulee yhä sairaammaksi, enemän hoitotoimia tarvitsevaksi.

Viranomaiset ovat yrittäneet löytää keinoja tämän yritysten rahastuskoneen pysäyttämiseen terveydenhoidossa. Lainsäädäntö ja siihen perustuvat toimenpiteet laahaavat jäljessä, keinoja pitää järjestelmä ajantasaisena on lähes mahdotonta löytää. Tilanne on vähän samanlainen kuin tietotekniikkamurroissa: hakkerit ovat aina askeleen edellä. Pääseekö Suomessa yrityksen kirjanpitoa ja laskuja edes tarkastelemaan - nehän kuuluvat yrityssalaisuuden piiriin?

Mitä tämä tarkoittaa siis esimerkiksi meidän pian päätöksentekoon tulevassa SOTE-lainsäädännössämme? Näyttää siltä, että terveysalan yritykset tervehtyvät ja voivat ainakin taloudellisesti ruhtinaallisesti, mutta potilaat tulevat yhä sairaammiksi ja ilmeisesti myös köyhemmiksi. Terveydenhoitoalan kustannuksia ei kyetä pitämään kurissa. Julkisen ja yksityisen terveyden- ja sairaanhoidon toimintamahdollisuudet polarisoituvat. Rahastajat ovat aina askeleen edellä - ehkä kokonaisen peninkulman. Vahtikoiran ääni ei  tule  järjestelmään yltämään.