Perussuomalaisten eu-puhemaroton eduskunnassa

Tätä kirjoitettaessa 13.5. 2021 perussuomalsiten organisoima keskustelu Euroopan Komission Korona-elvytyspaketistaq on tauolla mutta jatkuu edelleen vielä tänä iltana. Taitaa olla jo kolmas vuorokausi menossa. 

Kävin aamulla kuuntelemassa puolentoistatunnin ajan perussuomalaisten masinoimaa maratonkeskustelua Euroopan Komission "Next Generation" elvytyspaketista. Olen minäkin kritisoinut Euroopan Unionin peruskirjaa ideologisesta yksipuolisuudesta ja lähes yksinomaan markkinoihin tukeutumisesta. Kun sekatalousjärjestelmä jätetään sääntöperusteisesti hyödyntämättä, seuraa siitä juuri sellaista taloudellista vähäverisyyttä joka Euroopan Unionille kaikesta määrällisestä elvytyksestä huolimatta on niin tyypillistä. 

Perussuomalaisten masinoimassa keskustelussa tätä EU:n rakenteellista yksipuolisuutta ei ole arvosteltu, koska puheenjohtaja Halla-ahon - ja hänen mukanaan koko eduskuntaryhmän -  suhde valtioon ja julkiseen sektoriin ylipäätään on äärimmäisen nuiva. Perussuomalaisten puheenvuorojen talouslogiikka on pohjimmiltaan samaa uusliberaalia, puritaanista säästöpolitiikkaa kuin mitä Kokoomus ja kristillisetkin edustavat. Sivumennen on todettava, että näillä asenteilla, varsinkin jos perussuomalaiset pääsevät kuntavaaleissa määräävään asemaan, saatetaan vahingoittaa yhteiseen hyvinvointiin tähtäävää kuntapolitiikkaa mitä vakavimmalla tavalla.

Puhemaratonia perussuomalaiset perustelevat keskustelun tärkeydellä ja välttämättömyydellä, parlamentaarisen käsittelyn keskeisellä elementillä. Taustalla nousee yhä keskeisemmäksi tekijäksi kuitenkin  eduskunnan enemmistön kurittaminen ja kiusaaminen, kuten puhemiehistön kohdalla on tapahtumassa. Tänään äänestetään perussuomalaisten vaatimuksesta puhemies Tarja Filatofin puheenjohtajamenettelyn viemisestä perustuslakivaliokuntaan. Laillisuus ja parlamentaarisuus ovat kääntymässä pahaenteisesti sosiaalipsykologiseksi mobbaamiseksi, jota perustellaan kansallisella ylpeydellä ja isänmaanrakkaudella. Frankfurtin koulukunnan sosiaalipsykologi Erich Frommin mukaan käynnissä olevan keskustelun ainekset ovat hyvin tyypillisesti äärioikeistolaisia ja vaarallisia. Mobbaaminen kääntyy otollisissa olosuhteissa helposti raivoisaksi vihaksi ja kurittamiseksi. Se saa helposti sanallisen solvaamisen ja pilkkaamisen rinnalle myös fyysistä uhkailua ja haavoittamista omaavia piirteitä. Etenkin paikallisella tasolla tällaisia välikohtauksia joudutaan kunnallisvaalien jälkeen ilmeisesti kokemaan. Kysymys on epäproduktiivisesta, autoritaarisesta, sadistisesta ja vahingoittamaan pyrkivästä epäproduktiivisesta kaavautumisesta. On syytä olla tietoinen siitä että tällaisiin reaktioihin kansallismielisyyden äärioikeistolainen retoriikka on johtamassa. 

Tosiasia on että makrotalouteen on parin viime vuoden aikana tullut uusi, modernin monetaarisen teorian mukainen, itsenäisen keskuspankin suvereeni, omiin päätöksiin perustuva endogeeninen elementti, joka mahdollistaa - esimerkkinä Joe Bidenin USA - mitä dynaamisimman valtion finanssipolitiikan. Myöskään tätä piirettä ei nähdä Euroopan Unionin elvytyspaketin ja EKP:n määrällisen elvytyksen taustalla. 

Ennen pitkää näiden kahden elementin, valtion vahvistamisen ja uuden talousajattelun,  on vahvistuttava Euroopan Unionin ja Euroopan Komission politiikassa. Tätähän Euroopan Komission 'omien varojen' mahdollistaminen juuri tarkoittaa. Italian pääministeri Mario Draghin ehdotus kasvu- ja vakaussopimuksen alijäämä- ja kasvurajojen poistamisesta tarkoittaa juuri tarvetta dynaamisempaan valtiojohtoiseen elvytyspolitiikkaan. Saksan luopuminen tiukasta, heidän omaan perustuslakiinsa jo vuonna 1949 kirjatuista rajoituksista velanotolle ja julkisen sektorin kasvulle ovat myös esimerkki avautumisesta uudenlaisen makrotalouspolitiikan suuntaan. 

Jos muutosta ei mahdollisteta, Euroopan Unionin peli on pelattu. Siksi minäkin kannatan elvytyspaketin mukana tulevaa uutta avausta, jonka aineksia tässä paketissa on kuitenkin nähtävissä. Sosialidemokratian olisi näissä oloissa puolustettava edelleen omaa hyvinvointivaltioperiaatettaan ja vahvan valtion mahdollistamista yhtäällä ja toisaalta oltava avoin keskuspankkipolitiikan luomiin uusiin mahdollisuuksiin dynaamisen raha- ja finanssipolitiikan toteuttajana.

Vielä yksi huomio elvytyspaketin Suomen osuuden soveltamisesta käytäntöön. Vaikka pääpiirteittäiset linjat on valtionvaranministeri Matti Vanhasen johdolla jo saatu aikaan, yksityiskohtainen toteutus on edelleenkin täysin auki. Jos elvytyspaketti suunnataan pelkästään markkinaratkaisuihin, mitää Vanhansen mainitsemaa 'jonojen lyhentämistä' terveydenhoidon alalla ei tule tapahtumaan. Täytyy siis edelleen odotella, miten tämän paketin kohdalla tulee käymään ja mitä käytännön ratkaisut tulevat olemaan. 

Berliinin karhu taitaa olla heräämässä...

 

Modernin Monetaarisen Teorian parissa vuosikausia työskennellyt professori Bill Mitchell (William) kirjoittaa blogissaan Saksan perustuslakituomioistuimen kannanotosta Euroopan unionin "Next Generation" ohjelmaan, joka paremmin tunnetaan Korona-pandemian hoitoon liittyvänä 750 mrd:n euron tuki- ja lainapakettina jäsenvaltioille. Perustuslakituomioistuimen myönteiseksi tulkittu kannanotto ei Mitchellin mukaan ole avoimen valtakirjan antaminen Saksan puolesta tälle paketille. Ennenkuin valtuus voidaan allekirjoittaa, on varmistettava että Saksan budjettisuvereenisuutta ei millään tavalla loukata. Perustuslakituomioistuimen mukaan on varmistettava, että 'seuraavan sukupolven' tuki- ja lainapaketti ei avaa Euroopan Komissiolle oikeutta päästä vaikuttamaan Saksan kansalliseen budjetin tekoon. Tällä ehdolla ja tiukan kertaluontoisuuden periaatteella Saksan perustuslakituomioistuin voi siis antaa hyväksynnän tuki- ja lainapaketin käyttöönotolle.

Perustusklakituomioistuimen kannanotolla on merkittävä vaikutus myös Euroopan Komission ja muiden jäsenmaiden välisiin suhteisiin budjettipolitiikan kansallisen suvereniteetin kannalta. Euroopan Komissiohjan on luonut tiukan kontrolliohjelman ns. Maastrichtin Vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamiseksi. Käytäntö perustuu EU:n konsolidoituun perussopimukseen ja sen tulkintaan. Euroopan Komisio edellyttää jopa kriikissä pysymistä annetuissa eettisissä ohjeissa, jotka kieltävät kansallisilta hallituksilta ja Euroopan Unionin elimissä toimivilta hakemasta vaihtoehtoja muualta kuin hyväksytyn ja konsolidoimalla lujitetun peruskirjan toimintalinjasta.

Nyt Saksan peruslakituomioistuin on yhtäkkiä havahtunut kansallisen itsehallinnon menettämisen vaaraan, joka nousee kärjistettynä esille Euroopan Komission Korona-pandemiaan liittyvän tuki- ja lainapaketin yhteydessä. Tämä on mielestäni todella yllättävää, koska tämä vaara on ollut koko ajan nähtävillä ja toteutetuilla käytännöillä on jo nyt ollut suuri vaikuitus mm. meiläkin parastaikaa keskustelussa olevaan kehysbudjetointiin. Lue siis Bill Mitchellin ansiokas blogikirjoitus tästä teemasta!