torstai 9. syyskuuta 2021

Rafale ja enkelit

 Tasavallan presidentti lähtee käymään Ranskassa. Korona-pandemia on pidätellyt myös valtion päämiestä kotimaassa, ja vihdoin, rokotusten edistyessä pääsee lähtemään valtiovierailulle. Kysymys ei ole pelkästä vaihtelusta pandemian jälkeisenä aikana. Matkalla on luonnollisestikin syvempiä tarkoitusperiä. Mihin ne voisivat kohdistua?

Tasavallan opresidentti on puhunut loppukesän ja alkavan syksyn aikana Euroopan turvallisuudesta ja yhteistyöstä, lähestytäänhän nopeasti vuotta 2025 jolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta Euroopan Turvallisuus- ja Yhteistyökonferensista, ETYKistä. Hän on nostanut keskusteluun jo ilmeisesti unohduksissa olleen ja nuoremman polven heikohkosti tunnistaman "Helsingin hengen", jonka merkeissä, kolmen korin muodossa Euroopan ja muun maailman johtajat puhuivat aivan uudella tavalla keskinäisestä luottamuksesta ja jopa kirjasivat siihen tähtääviä toimia ETYK:n kolmanteen koriin. 

Onko maailma Suomen johdolla siis palamassa maailmanlaajuisen luottamuksen, yhteistyön ja yhteisen turvallisuuden ilmapiiriin, josta ainakin muistutettaisiin vuoden 2025 juhlaistunnossa? Onhan tällä välin Suomikin liittynyt Euroopan Unioniin ja sen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin lähestymistapoihin. Neuvostoliittoakaan ei enää ole, vaan tilalla on suurvenäläinen, autoritaariseen kurinpitoon nojautuva presidentti Putinin Venäjä.  Kekkosen aikaisesta luottamuksesta, ystävyydestä ja samaan etupiiriin kuuluvasta avunannosta on vain muisto ja rippeet jäljellä. Suomen puolustushallinto on allekirjoittanut ns. isäntämaasopimuksen USA:n kanssa, jatkona jo puolustusministeri Elisabeth Rehnin aikoinaan  amerikkalaisten hävittäjien hankinnalle Suomen puolustusvoimien vahvimmaksi ilma-aseeksi.

Hävittäjähankinnat, jo alustavissakin suunnitelmissa kymmenen miljardia euroa maksava suurhanke on valmisteluputkessa. Päätökset hävittäjähankinnoista tehdään jo tämän vuoden lopulla, jolloin valintaperusteet pitäisi olla täysin selvät ja kiistattomat. Päädytäänkö amerikkalaiseen vaihtoehtoon, joka näyttäisi olevan  aikaisempaan logiikkaan perustuen ensimmäisenä tarjolla. Vai olisiko löydettävä luottamusta ja uskoa esimerkiksi eurooppalaiseen puolustustahtoon ja turvauduttava oman mantereen sotilasteknologiaan?  Kystymys on paitsi luotettavuudesta, myös luottamuksesta sekä myös aseteollisuuden alueella käytävästä teollisesta kilpailusta ja oman mantereen teknologian elinvoimasta.

Euroopan turvallisuutta, yhteistyötä ja avunantoa joudutaan katselemaan myös tästä uudesta näkövinkkelistä. Ranska ja Saksa ovat tehneet presidentti Macronin ja liittokansleri Merkelin välittömässä suojeluksessa uuden sopimuksen erityisen "taistelupilvi" -nimisen suurhankkeen käynnistämisestä saksalaiseen teknologiaan perustuvan Eurofighter hävittäjän korvaamisesta tulevaisuudessa ranskalaiseen teknologiaan perustuvalla Rafale-hävittäjällä. Tämäkin konetyyppi kävi Suomessa esittäytymässä suuressa ilmavoimien tukemassa lentonäytöksessä Helsingin edustan taivaalla juuri elokuussa.

Luottamuksessa ja  suhteessa amerikkalaiseen puolustusjärjestelmään on viime vuiosien aikana tapahtunut horjumista, kiitos presidentti Trumpin  kustannustietoisemman NATO-linjauksen ja Lähi-idästä juuri elokuun loppuun mennessä tapahtuneen vetäytymisen vuoksi. Kahdenkymmen vuoden rauhan ja demokratian viennin tulokset valuivat muutamassa kuukaudessa hiekkaan. Korkea teknologinen taso, automaattiset puolustus- ja hyökkäysjärjestelmät eivät kyenneet estämään täydellistä voiman ja tahdon lopahtamista kokonaan toisenlaisen kulttuurin hallitsemassa Afganistanissa. 

On kai selviö että Suomen hävittäjähankinnoissa on näilläkin seikoilla merkitystä. Ne antavat aihetta miettiä, onko muitakin vaihtoehtoja Suomen puolustukselle kuin amerikkalainen, täydelliseen luottamuksen puutteeseen suhteessa Venäjään ja Kiinaan perustuva lähestymistapa. Ranskan ja Saksan puolustuteknologian uusi suurhanke perustuu lisäksi toiseen merkittävään innovaatioon, joka liittyy Euroopan Unionin puolustuksen mahdolliseen rahoittamiseen. Yhteiseen puolustukseen perustuvaa rahoitusta ei Euroopan Unioniossa voida saada aikaan konsensuksella ja  "etukäteissäästämiseen" perustuvalla talouspolitiikalla. Käyttääkö Ranskan ja Saksan puolustusyhteistyö  tässä suhteessa hyväkseen uutta innovaatiota, mm. talousguru Pikettyn vaihtoehtona korostamaa "samanmielisten yhteistyötä"?  Voisiko eurooppalainen turvallisuusyhteistyö olla osa samanmielisten yhteistyötä, jota rahoitetaan uudella monetaarisella, endogeenisella rahapolitiikalla?

Itsenäisen Euroopan keskuspankin tehtävä on jo vuosia ollut uusien innovaatioiden rahoittaminen kuuluisalla määrällisellä elvytyksellä. Euroopan Keskuspankki on poliittisesti täysin itsenäinen monetaarinen toimija, joka on sitten vuoden 2014 tukenut yli 4000 miljardilla eurolla yritysten ja pankkien likviditeettiä. Tasavallan presidentti on tunnetusti suhtautunut hyvin kriittisesti tällaiseen makrotalouspolitiikkaan ja on siten ollut yhdessä Europan konservatiivien, liberaalien ja näiden talouspolitiikkaa peesaavien sosialidemokraattisten voimin vaatimassa tiukkaa pitäytymistä etukäteissäästämisessä, hyväksyen vain korona-pandemian tapaisissa poikkeusoloissa  velanoton tiukasti määritellyissä, ahtaissa puitteissa. Tähän vanhaan etukäteissäästämisen ja kehysbudjettien edustamaan raamiajatteluun ei uusi, endogeeninen, omiin päätöksiin perustuva rahapolitiikka luonnollisestikaan kuulu. Erityisesti Saksa ja sen keskuspankki - sekä Saksan perustuslakituomioistuin - katselevat tällaista, konsolidoidun peruskirjan kanssa ristiriidassa olevaa EKP:n ja Euroopan komission politiikkaa hyvin kriittisesti.  

En oikein usko että Tasavallan presidentti tavoittelee Helsingin henkeä, luottamusta ja liennytystä vuoden 1975 loppuasiakirjoissa kuvatussa hengessä. Kysymys taitaa pikemminkin olla luottamuksesta Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä suurten sotilas- ja makrotalouspoliittisten muutosten murroksessa. Miten käy eurooppalaisen puolustusstrategian, jos Suomi ostaa stratfighterit Yhdysvalloista? Ainakin Suomen on maksettava ne selvällä rahalla - niihin kauppoihin ei keskuspankkikapitalismi määrällisine elvytyksineen ulotu. Entä jos Ranskan ja Saksan "Taistelupilvestä" muodostuu hanke, jonka innovaatioita rahoitetaan keskuspankkijärejestelmän kautta? Sotilaalliset strategiset hankinnat ovat luonteeltaan sellaisia että niitä ei avata eikä ymmärrettävistä syistä myöskään avoimesti kilpailuteta. 

Palataanpa nyt tämän blogikirjoituksen otsikkoon. Taisteluparven hävittäjäperustan muodostaa ranskalaisen Rafale-taisteluhävittäjän tekniikkaan perustuva uuden sukupolven kone ja sen ympärille rakentuu joukko drohneja ja muita lentotekniikkaan perustuvia "enkeleitä". Mikäli oikein ymmärrän, on tästä hankkeesta tarkoitus kehittää aivan uudentasoinen, tekniikaltaan ja hallitsevuudeltaan ylivoimainen "eurooppalainen rakenne" Korona-Pandemian yhteydessä kehitetyn uuden vasta-ainetekniikan tapaan.   Tämä yhdistelmä ei ole sukua turkulaiselle lauluryhmä "Rafaelin enkeleille", joka jatkaa Rafael Paasion nimeen ja visioihin perustuvaa aatteellista kulttuurityötä.

Tasavallan presidentillä on jo perustuslaista johtuen keskeinen ja merkittävä rooli Suomen suurta taisteluhävittäjähankintaa tehtäessä. Jatkaako atlantintakaisen struktuurin kehittämistä ja menettää lopullisesti se "Helsingin henki", joka syntyi vuoden 1975 ETYK-kokouksen myötä ja jota oli tarkoitus jatkaa ETYJ:n puitteissa? Vai olisiko kyse luottamuksen rakentamisesta vuoteen 2025 mennessä sekä Euroopan tasolla että tätä kautta perinteisen NATO-yhteistyön puitteissa? Viimekädessä on kysymys rahasta ja kustannuksista - ja tasavallan presidenttimme on tunnettu tiukasta suhtautumisesta nouseviin kustannuksiin. Nyt tällä lähestymistavalla on merkitystä ehkä enemmän kuin koskaan. Siksi matkalla Ranskaan on tällä kertaa tavanomaista suurempi merkitys.

torstai 2. syyskuuta 2021

Maailmanmullistajat

 


Työelämän päätyttyä kohdallani vuonna 1998 oli vielä sen verran energiaa jäljellä, että tuin saksankielen taidollani Työväen Akatemian Humak-korkeakoulua ja Kunta-alan ammattiliitto KTV:n Saksaan suuntautuvaa, työyhteisöjen kehittämiseen liittyvää toimintaa lähtemällä mukaan näiden opintoryhmien matkoille Saksaan ja itävaltaan tulkkina ja kielitaitoa vaativien järjestelyjen hoitajana. 

Vuonna 2000 osallistuin näissä merkeissä useampienkin opintoryhmien opastukseen Hannoverissa silloin järjestetyssä maailmannäyttelyssä. Siellä vietettyjen muutamien viikkojen aikana itse näyttely tuli paremmin tutuksi kuin pikaisen vierailun aikana.  Näiden tehtävien päätyttyä vierailin Bremenissä ja Niedersachsenissa. siis Ala-Saksissa ystäviä tervehtimässä.  Tapasin silloin myös Kansainvälisten Luonnonystävien (Naturfreunde International, NFI) silloisen presidentin. Hän oli kiinnostunut kokemuksistani ja kysäisi, mitkä kolme maailmannäyttelyssä esiinnoussutta ulottuvuutta nimeäisin tulevaisuutta muokkaaviksi uusiksi ilmiöiksi.

Hetken mietittyäni nimesin kolme mielestäni merkittävää seikkaa, jotka nousivat näkyviin tuosta maailmannäyttelystä. Ensimmäinen oli Internet, joka juuri silloin alkoi tehdä tuloaan myös järjestöelämään. Pitäisikö esimerkiksi luonnonystävien lähteä mukaan internettiin omilla sivuillaan esittelemään toimintaansa? Minun vastaukseni oli myönteinen. Kuluneet parikymmentä vuotta ovat osoittaneet, että digitaalitekniikka - internet yhtenä sen keskeisenä sovellutuksena - on tullut jäädäkseen ja muodostaa yhä tärkeämmän osan jopa arkisestakin toiminnastamme.

Toiseksi ulottuvuudeksi nimesin vedyn käyttämisen energialähteenä. Saksan autoteollisuus oli jo silloin tehnyt mittavia tutkimushankkeita vedyn käyttämisestä energialähteenä. Maailmannäyttelyssä oli Daimler Benziltä, siis Mercedekseltä nähtävänä vedyllä kulkeva bussi. BMV esitteli vedyllä kulkevaa henkilöautoa. Tiedämme nyt, että erityisesti Saksa - ja miksei myös Suomikin - panostavat erityisen paljon vedyn valjastamiseen ihmiskunnan energialähteeksi yhtenä suuren luokan ilmastotoimena. Vetyä on rajattomasti, sen energiasisältö on lähes suunnaton. Ongelmana on vain tuon hapen kanssa räjähdysherkän alkuaineen valjastaminen turvallisesti energialähteeksi. 

Kolmas erikoisuus nousi eteeni Thaimaan osastolla. Näyttelytilassa oli suuri lasilaatikko, jossa esiteltiin Thaimaan historiaa. Pieni vuoristomaisema, jossa näytti kulkevan ihmisiä ihan luonnollisen näköisinä - tosin normaalikokoa pienenpinä - kuvaten maansa keskeisiä tapahtumia. Luonnollisen näköinen ilmiö oli luotu hologrammitekniikalla. Näyttelyssä annettiin ymmärtää että tilaan luotava luonnollinen kuva tulisi aikanaan joko korvaamaan television tai ainakin muodostamaan kovan kilpailijan nyt yli 70 vuotta hallinneelle kuvansiirtotekniikalle. Mutta siirtää kuva ja ääni huonetilaan - tai vaikkapa ikkunan taakse olohuoneeseen - katseltavaksi ja kuunneltavaksi, sitä ei Luonnonystävien presidentti pitänyt oikein mahdollisena ja esitti suorasukaisesti epäilyksensä virtuaalitodellisuuden tuomisesta keskelle olohuonetta. Teknisesti liian vaativaa ja kallista, hän arveli. Sanoin hänelle hänen epäilyynsä vähän provosoiden:"Odotahan kun kauniit tytöt tanssivat virtuaalisesti olohuoneessasi!"

Esitetty mikä esitetty. Päätin seurata kehitystä ja odottaa mitää tuleman pitään. Pitkään aikaan ei ole tapahtunutkaan kovin konkreettista tällä aluella, kunnes tänä aamuna  Saksan 3Sat ohjelmaa seuratessani esiteltiin Volucap -nimisen yrityksen kehittämä malli todellisuuden muuttamiseksi virtuaaliseksi  ja sen tuominen  nähtäväksi olohuoneeseen katselulasien sisältämän kolmiulotteisen "televisiotekniikan" avulla. Materiaali oli kuvattu erityisstudiossa, joka mahdollisti kolmiulotteisen digitaalisen tallennuksen ja tuomisen sitten erityskatselulaitteella nähtäväksi. Erityisesti Korona-pandemia vierailukieltoineen ja karanteeneineen on kiihdyttänyt kyseisen tekniikan kehittämistä. Yritys odottaa tietenkin suurta läpimurtoa virtuaalitekniikan tuomiseen mihin hyvänsä tilaan. Sillä voi olla valtava merkitys esimerkiksi  rakennustekniikassa, mutta myös lääketieteessä, kultturituotannossa - viihteestä puhumattakaan.

Yritys esittelee sivuillaan itseään seuraavasti:

Tuotannoista tulee digitaalisia ja sisältö poistuu näytöltä sekoitetun todellisuuden kautta. Ne tapahtuvat - alueellisesti saavutettavissa - oman neljän seinän sisällä. Tallenteet tavanomaisilla kameroilla eivät riitä tällaisiin muotoihin, ja aiemmat kolmiulotteisten ihmisten luomisen menetelmät ovat liian kalliita, monimutkaisia ​​eivätkä riittävän aitoja. Olemme ensimmäinen Volumetric Studio - Made in Germany.

 Voimme kuvata liikkuvia ihmisiä kolmessa ulottuvuudessa - ja tarjota täydellisen tuotantoratkaisun tilakaappauksen luomiseen ja näyttämiseen.Aitoa, nopeampaa, halvempaa ja skaalautuvampaa kuin mikään muu digitaalinen ominaisuus, Volucapsia käytetään innovatiivisen teknologian käyttöön koko viihde- ja teollisuusalueella. Volucap keskittyy rakennustekniikkaan, joka auttaa hyödyntämään uusia apuohjelmia XR -sisällön luomiseen ja muuttamaan maailmanlaajuista viihdetuotantoa. 

Esittely näkyy 3Sat:n  ohjelmassa kohdassa aikavälillä 18.40 - 25.30


Maailma muuttuu ja mullistuu. Nämä kolme muuttujaa eivät ole ainoita, mutta niiden vaikutus on valtava sekä hyvään että todennäköisesti myös huonompaan suuntaan. Internet ja sähköinen tiedonvälitys digitaalisen kehityksen muodossa palvelee meitä suurenmoisesti, mutta kyllä se myös alistaa ja jakaa taloudellisia voimavaroja polarisoivaan suuntaan. Vety on suuri lupaus ihmiskunnalle, mutta ei se vielä teknisesti ihmisen hallinnassa ole. Vetypommia kehitettäessä pelättiin sen laukaisevan ketjureaktion, joka tuhoaa koko maapallon. Jos ihmiskunta onnistuu, sillä on käytössään energiaa kaikkiin tarkoituksiin, energiaa joka palaesaan tuottaa - ei hiiltä vaan vettä. Virtuaalinen tilaulottuvuus palvelee ihmistä mitä moninaisimmilla tavoilla, mutta saattaa muodostaa hallitsevuudessaan todellisen elämän rinnalle voimallisen virtuaalisen maailman joka hallitsee todellisuuttamme.

lauantai 21. elokuuta 2021

Vapauta patentit - lopeta pandemia!

 

Markkinoiden mukainen suhde pandemiaan

- Miten EU taistelee teollis- ja tekijänoikeuksien vapauttamista vastaan ​​WTO: ssa

Euroopan unionista on tulossa uhka maailman terveydelle. Koska patentteja ja muita immateriaalioikeuksia ei myönnetä kansainvälisesti, se uhkaa miljoonien ihmisten elämää ympäri maailmaa, joilta puuttuu rokotteet ja hoidot Covid-19-tautiin. Maailman kauppajärjestön (WTO) TRIPS -neuvoston viimeisimmässä kokouksessa Genevessä 8. ja 9. kesäkuuta EU -komissio jatkoi viivytystaktiikkaansa - Saksan ja Itävallan liittohallitusten siunauksella.

Siksi Attac Austria aloittaa uuden kampanjan:

Vapauta patentit - lopeta pandemia!

Artikkeli: Thomas Fritz, AG Deprivatization, Attac Germany

EU: n keskeinen tavoite WTO -neuvotteluissa on estää Intian ja Etelä -Afrikan lokakuussa 2020 tekemä ehdotus keskeyttää osa teollis- ja tekijänoikeuksia koskevasta TRIPS -sopimuksesta koronapandemian ajaksi - niin sanottu  TRIPS -luopuminen . Erilaisia ​​teollis- ja tekijänoikeuksia, kuten patentteja ja liikesalaisuuksia, terveyshyödykkeille ja -teknologioille altistetaan vähintään kolmen vuoden ajan. Tämän seurauksena välttämättömien tavaroiden, kuten koronatestien, lääkkeiden, rokotteiden, suojavarusteiden ja happilaitteiden, tuotantoa voitaisiin laajentaa nopeasti ympäri maailmaa.

Komission sieppaustaktiikka

Yli kaksi kolmasosaa WTO: n 164 jäsenestä tukee nyt poikkeusluonnosta. Mutta nyt kahdeksan kuukauden ajan kutistuva joukko kovakantaisia on taistellut tätä vastaan, ennen kaikkea EU, Sveitsi, Iso -Britannia ja Etelä -Korea. Vapauttaakseen edelleen ehdotusta luopumisesta EU antoi vastaehdotuksen muutama päivä ennen WTO: n kokousta  Teollis- ja tekijänoikeuksien välttämättömän keskeyttämisen sijasta hän luottaa vientirajoitusten poistamiseen, lääketeollisuuden vapaaehtoisiin lisensseihin ja olemassa olevien mutta täysin riittämättömien TRIPS -poikkeussääntöjen vahvistamiseen.

Kahdeksan kuukauden saarron jälkeen  TRIPS-neuvosto  päätti aloittaa ”tekstipohjaiset neuvottelut” teollis- ja tekijänoikeuksien mahdollisesta keskeyttämisestä. EU ja sen jäsenvaltiot onnistuivat kuitenkin varmistamaan, että neuvottelujen perustana ei ole vain Intian ja Etelä-Afrikan ehdotus, vaan myös täysin vastakkainen EU: n ehdotus, jonka pitäisi lopulta tappaa luopuminen. Kahden täysin päinvastaisen ehdotuksen perusteella TRIPS -neuvosto haluaa nyt laatia kertomuksen, joka, jos sopimus saavutetaan, voidaan toimittaa WTO: n yleisneuvostolle päätettäväksi. Yleisneuvoston seuraava kokous on 21. – 22. Huhtikuuta. Heinäkuu suunniteltu.

Mutta ottaen huomioon kaksi vastakkaista tekstikantaa, tarkkailijat pelkäävät  , että EU voisi vesittää poikkeuslupaehdotuksen TRIPS -neuvotteluissa ja viivyttää sitä edelleen - mahdollisesti seuraavan Geneven Geneven marraskuun 2021 lopussa pidettävän ministerikokouksen jälkeen. Miljoonille ihmisille, etenkin kehitys- ja kehittyvissä maissa, tämä tarkoittaisi sitä, että korona -rokotusta on  odotettava vuoteen 2023 ja mahdollisesti jopa pidempään  , kun taas testien, suojavaatteiden ja lääkkeiden puute jatkuu. Koronamutaatiot voivat levitä edelleen, mikä johtaa miljooniin lisäkuolemiin - monet niistä voidaan välttää.

EU luovuttaa maailman terveyden yrityksille

EU jättää viivytystaktiikallaan tärkeät päätökset rokotteiden tuotannosta yrityksille: "Teemme tiivistä yhteistyötä teollisuuskumppaneidemme kanssa, jotta voimme tarjota rokotteita pienille ja keskituloisille maille", sanoi komission puheenjohtaja  Ursula von der Leyen  (CDU) G20 -maiden terveyshuippukokous 21. toukokuuta Roomassa. Kumppanit olivat luvanneet toimittaa näihin maihin 1,3 miljardia rokoteannosta alennettuun hintaan yhdellä vuodella. BioNTech / Pfizer osallistuu miljardilla, Johnson & Johnson 200 miljoonalla ja Moderna 100 miljoonalla rokoteannoksella.

Mutta von der Leyen esitteli hyviä uutisia poliittisesta ja moraalisesta konkurssista: EU altistaa miljardeja ihmistä neljän lääkeyhtiön liikevoiton tavoittelun välikappaleiksi.  Ne voivat halutessaan päättää pitävätkö lupauksensa ollenkaan ja jos ovat, mitä maita ne toimittavat milloin ja mihin hintaan. Vielä enemmän: On myös yritysten asia, antavatko ne muille valmistajille lisenssejä rokotteidensa tuottamiseen ja tuottavat näin ollen tarvittavat määrät.

"Me kaikki tiedämme", väitti  von der Leyen , "että vapaaehtoinen lisensointi on paras tapa tarvittavaan teknologiansiirtoon". Mutta päinvastoin on totta. Koska tämä vapaaehtoisuus varmistaa, että massatuotantokapasiteetit pohjoisessa ja etelässä joko jäävät käyttämättä tai käyttämättä. Lukuisat yritysten  ja  Maailman terveysjärjestön pyynnöt  jakaa tietämystä ja teknologiaa ovat jo kadonneet monikansallisista lääkeyrityksisten toimintatavoitteista. Koska tuotannon puute sallii niiden nostaa hintoja ja voittoja. EU puolustaa tätä rakenteellista puutetta markkinoiden mukaisen pandemianhallinnan avulla.

TRIPS vaarantaa lääkkeiden saannin

Se, mitä EU: n komissio yrittää nyt torjua WTO: n jäseniltä, ​​on täysin riittämätöntä: olemassa olevien TRIPS -poikkeusten käyttö. Hallitukset voivat tietyin edellytyksin sallia pakolliset lisenssit tai käyttömääräykset vastoin patentinhaltijoiden tahtoa edistääkseen patentoitujen tuotteiden lisenssituotantoa. Vaikka nämä välineet ovat tärkeitä, niiden tehokkuus on hyvin vähäistä, kunhan kaikki muut TRIPS -säännöt, jotka estävät tarvittavan tiedon ja tekniikan siirron, pysyvät voimassa. Mutta mitkä ovat säännöt?

Ennen WTO: n perustamista ja TRIPS -sopimuksen voimaantuloa vuonna 1995 useat kehitysmaat ja kehittyvät maat olivat jättäneet lääkkeet  patentoitavuuden ulkopuolelle , kuten Argentiina, Brasilia, Intia, Bangladesh, Tunisia ja Turkki. Monet muut maat rajoittivat patenttien täytäntöönpanoa varmistaakseen tärkeiden lääkkeiden saatavuuden. Lääkkeitä ei myöskään pidetty patentoitavissa pitkään teollisuusmaissa, esimerkiksi Saksassa vuoteen 1968, Sveitsissä vuoteen 1977, Espanjassa, Portugalissa ja Norjassa vuoteen 1992 asti.

Ennen WTO: n aikakautta geneeristen lääkkeiden valmistajat Intian tai Brasilian kaltaisissa maissa pystyivät suunnittelemaan ja valmistamaan patentoituja lääkkeitä, rokotteita ja muita tuotteita ja viemään niitä paljon halvemmalla maihin, jotka eivät myöskään tunnustaneet kyseisiä patentteja. TRIPS -sopimus rajoittaa kuitenkin tätä mahdollisuutta huomattavasti. Koska se pakottaa WTO: n jäsenet myöntämään ja panemaan täytäntöön lääkepatentteja - maailmanlaajuisen terveydenhuollon massiivinen heikkeneminen.

Pieni myönnytys rikkaille: Dohan julistus

Tämä heikkeneminen tuli ensimmäisen kerran maailman yleisölle tiedoksi, kun Etelä -Afrikka muutti patenttilainsäädäntöään vuonna 1997 muun muassa halpojen HIV -hoitoon tarkoitettujen geneeristen lääkkeiden valmistuksen ja tuonnin mahdollistamiseksi. 39 farmaseuttista monikansallista yritystä haastoi Etelä -Afrikassa tätä muutosta vastaan ​​kanteen väittäen rikkovan TRIPS -sopimusta. Myös Yhdysvallat ja EU -komissio painostivat  voimakkaasti  Etelä -Afrikan lakimuutoksen kumoamista.

Sama oli Brasiliassa. Sen jälkeen kun hallitus uhkasi vuonna 2000 myöntää pakolliset lisenssit HIV -lääkkeiden halpatuotannolle, Yhdysvallat haastoi WTO: n oikeudenkäynnin Brasilian patenttilakiin. Thaimaa joutui myös Yhdysvaltain tulen alle, kun hallitus harkitsi pakollisia lisenssejä toimittaakseen AIDS -ohjelmaansa kohtuuhintaisia ​​lääkkeitä. Etelä -Afrikan ja Brasilian tapauksessa kansainvälisillä solidaarisuuskampanjoilla onnistuttiin saamaan lääkeyhtiöt ja Yhdysvallat ainakin peruuttamaan valituksensa.

Julkinen paine oli tuolloin niin voimakasta, että teollisuusmaat  hyväksyivät lopulta TRIPS -sopimusta ja kansanterveyttä koskevan julistuksen WTO : n Dohan konferenssissa marraskuussa 2001  , jossa vahvistettiin jäsenten oikeus myöntää pakollisia lisenssejä. Pakollisen lisenssin myöntämistä koskevat TRIPS -vaatimukset olivat kuitenkin edelleen voimassa, samoin kuin Big Pharman ja teollisuusmaiden painostus kaikkiin maihin, jotka halusivat käyttää tätä vaihtoehtoa.  

TRIPSin lukuisat esteet

TRIPS-sopimus sallii pakolliset lisenssit vain patenttisuojatuille tavaroille ja vain yksittäistapauksissa tietyille tuotteille ja "ensisijaisesti sisämarkkinoiden toimittamiselle" ( TRIPS , 31 f artikla). Sisämarkkinoiden hallitsevan tarjonnan rajoittaminen on täysin haitallista pandemiassa, jossa lääketieteellistä apua on tarjottava maailmanlaajuisesti.

 Esimerkiksi Venäjä on tällä hetkellä vaarassa rikkoa tätä TRIPS -vaatimusta sen jälkeen, kun se oli myöntänyt geneeristen lääkkeiden valmistajalle Pharmasyntezille pakollisen lisenssin tuottaa viruslääke Remdesivir yhdysvaltalaiselta Gileadilta tammikuussa 2021. Gilead teki välittömästi kanteen muutosta vastaan, jonka Venäjän korkein oikeus hylkäsi toukokuussa. Tämän seurauksena Venäjä toimitti 225 000 geneerisen lääkkeen pakkausta Intiaan humanitaarisena apuna - mutta vaarassa rikkoa TRIPS -vaatimusta pääasiassa kotimarkkinoiden toimittamiseksi.  

Myös TRIPS -rajoitus, joka sallii pakolliset lisenssit vain yksittäistapauksissa, on epärealistinen. Koska monimutkaisemmat lääkkeet ja lääkinnälliset tuotteet koostuvat lukuisista komponenteista, jotka on myös suojattu patenteilla ja muilla omistusoikeuksilla. Modernan, Biontech / Pfizerin ja Curevacin koronarokotteiden mRNA -tekniikalle on jo  satoja patentteja . Ja monia muita on jo haettu kansainvälisesti. Yleensä lääke- ja biotekniikkayritykset hakevat peräkkäin päällekkäisiä patenttipaketteja samalle, usein vain vähäisesti muokatulle tuotteelle, jotta patenttisuojaa voidaan pidentää vähintään aina 20 vuoteen - ja muuttaa sopimukset a " ikivihreiksi ".

Patenttiasiantuntija  Carlos Correa  selittää käytännön seuraukset: Korona -rokotteen patenttisuojan kumoamiseksi koko arvoketjussa, mukaan lukien kaikki komponentit, pakollisia lisenssejä olisi haettava ja pantava täytäntöön useissa maissa samanaikaisesti - tuskin kohtuuhintaista aikaa ja koordinointia. Lisäksi patenttihakemukset julkaistaan ​​vasta 18 kuukauden kuluttua, joten usein ei tiedetä, mitkä patenttihakemukset koskevat yksittäistä tuotetta. Tästä syystä kaikkien rokotetta koskevien rekisteröityjen patenttiväitteiden tunnistaminen on erittäin aikaa vievää.

Patenttien ulkopuolella on monia esteitä

Vähemmän ongelmallinen on TRIPS -vaatimus, joka rajoittaa pakollisten lisenssien sovellettavuuden patenteihin. Tämä johtuu siitä, että rokotteet, lääkkeet, testit tai happilaitteet on suojattu useilla muilla TRIPS -sopimuksessa luetelluilla immateriaalioikeuksilla, mukaan lukien tekijänoikeudet, tavaramerkit, teolliset mallit ja liikesalaisuudet. Esimerkiksi tekijänoikeudet suojaavat tietokoneohjelmia testien arviointia varten, teolliset mallit suojaavat lääkinnällisten laitteiden rakennesuunnitelmia ja liikesalaisuudet suojaavat tietoja kliinisiltä testeiltä.

Koska teollis- ja tekijänoikeuksien suojaaminen patenttien ulkopuolella luo myös lukuisia esteitä lääkinnällisille tavaroille, ei riitä, että vain vapautamme patentit pakollisilla lisensseillä. Pikemminkin tarvitaan välineitä, kuten Intian ja Etelä -Afrikan ehdottama TRIPS -luopuminen,  kaikkien keskeisten immateriaalioikeuksien  keskeyttämiseksi pandemian ajaksi.

Liikesalaisuudet, kuten testitiedot, joihin TRIPS -sopimuksessa viitataan  "julkistamattomina tietoina", muodostavat erityisen suuren esteen  EU on yksi aggressiivisimmista liikesalaisuuksien suojelun puolustajista. Heidän lääkelainsäädäntönsä ylittää jopa TRIPS-sopimuksen ja myöntää lääkkeille kahdeksan vuoden yksinoikeuden tietoihin sekä kahden vuoden yksinoikeuden markkinoille niiden alkuperäisestä hyväksymisestä lähtien- EU-asetuksen 726/2004 14 artiklan 11 kohdan  mukaisesti .

Tietojen ja markkinoiden yksinoikeus estää geneerisiä lääkkeitä

Tämän EU -asetuksen mukaan testitiedot, jotka lääkkeiden valmistajien on toimitettava alkuperäisen tuotteen hyväksyntää varten, on suojattu kahdeksan vuoden ajan. Lääkeviranomaiset voivat käyttää näitä tietoja perustana tämän ajanjakson päätyttyä vain, jos geneeristen lääkkeiden valmistajat hakevat hyväksyntää saman koostumuksen omaavalle geneeriselle lääkkeelle. Jos geneerinen valmiste hyväksytään, se voidaan tuoda markkinoille vasta kahden vuoden kuluttua. Tiedot ja markkinoiden yksinoikeus varmistavat, että lääkeyhtiöt on suojattu halvalta geneeriseltä kilpailulta vähintään kymmenen vuoden ajan.

Lisäksi kymmenen vuoden tietoja ja markkinoiden yksinoikeutta koskeva EU: n asetus voi estää EU: n jäsenvaltioiden mahdollisuuden myöntää pakolliset lisenssit kansallisen patenttilainsa mukaisesti. Koska geneeristen lääkkeiden valmistajalle myönnetty pakollinen lisenssi kopioida huumeiden valmistus ei toimi, jos sitä ei voida hyväksyä jatkuvan tiedon ja markkinasuojan vuoksi.

Esimerkiksi vuonna  2016 Romanian hallitus harkitsi  pakollisen lisenssin myöntämistä hepatiitti C -lääkkeen Sovaldi geneerisen version valmistamiseksi. Yhdysvaltalainen yritys Gilead oli tarjonnut tätä lääkettä kohtuuttoman korkealla 50 000 euron hinnalla kahdentoista viikon hoidosta. Pakollinen lisenssi oli kuitenkin tuomittu epäonnistumaan, koska Gileadin alkuperäisen version yksinoikeus oli voimassa vuoteen 2022 ja markkinoiden yksinoikeus vuoteen 2024.  

Rajoittava EU: n asetus tietojen yksinoikeudesta ei myöskään tee poikkeuksia hätätilanteissa, kuten koronapandemiassa. Tiedemiehet ovat pitkään kehottaneet EU: ta ottamaan käyttöön poikkeuslausekkeet tai  luopumiset tiedoistaan ​​ja markkinoiden yksinoikeudesta  . Kriisin sattuessa tai kun jäsenvaltiot myöntävät pakolliset lisenssit, terveyttä vaarantavat EU-määräykset voitaisiin ainakin keskeyttää.

Kauppasopimus: EU panee täytäntöön TRIPS-Plus-säännöt

Mutta EU marssii aivan päinvastaiseen suuntaan. Avulla sen  vapaakauppasopimuksen, se  kansainvälistyy sen vaaralliset TRIPS-plus sääntöjä, jotka ylittävät WTO-oikeudessa. EU: n kauppasopimukset Kolumbian, Perun, Ecuadorin, Etelä -Korean, Vietnamin, Singaporen, Kanadan, Georgian, Moldovan, Ukrainan ja Karibian valtioiden kanssa edellyttävät tietoja ja markkinoiden yksinoikeutta vähintään viiden vuoden ajan. Joissakin näistä sopimuksista nämä suoja -ajat ovat vielä pidempiä.

Lisäksi EU pani kauppasopimuksiinsa lisää TRIPS-Plus-sääntöjä, kuten patenttisuojan 20 vuoden vähimmäisajan pidentämistä vielä viidellä vuodella (kuten Vietnamin, Etelä-Korean, Singaporen, Ukrainan, Moldova ja Georgia). Patentti laajennukset perustuvat myös asetuksen antamiseen EU: n sisämarkkinoilla, EU: n asetuksen 1868/92 lääkkeiden  lisäsuojan vahvistamiseksi .

Lisäksi EU laatii säännöllisesti mustia listoja maista, joiden väitetään loukkaavan teollis- ja tekijänoikeuksia. Esimerkiksi  tammikuun 2020 raportissaan  EU -komissio hyökkäsi Ecuadoriin, Intiaan, Indonesiaan ja Turkkiin pakollisten lisenssien myöntämisen vuoksi "epämääräisten ja mielivaltaisten kriteerien" perusteella. Se kohdistuu useisiin muihin maihin, joiden väitetään puuttuvan testitietojen suojaan siellä, mukaan lukien Argentiina, Brasilia, Kiina, Intia ja Indonesia.

Lyhyesti sanottuna: EU on kampanjoinut patenttilainsäädännön ja muiden lääkkeiden immateriaalioikeuksien kiristämisen puolesta vuosikymmenien ajan kotimarkkinoilla ja kansainvälisesti. Testitietojen ja muiden liikesalaisuuksien suojaamisella on yhä tärkeämpi rooli. Näillä toimenpiteillä EU kuitenkin heikentää maailmanlaajuista mahdollisuutta myöntää pakollisia lisenssejä ja jakaa tuotantotietoa. Tätä taustaa vasten on täysin epäluotettavaa, jos kaikkien ihmisten EU viittaa nyt TRIPS-yhteensopivaan pakollisten lisenssien mahdollisuuteen WTO: ssa. Loppujen lopuksi hän itse on järjestelmällisesti estänyt niiden käytön vuosikymmenien ajan.

Byrokraattinen hirviö: pakollinen vientilupa

Mutta TRIPS -asetuksilla on toinen merkittävä heikkous, joka vaikuttaa moniin maihin, joissa ei ole lääketeollisuutta tai se on riittämätöntä. Artiklassa 31 bis  , joka lisättiin TRIPS -sopimukseen vuonna  2005, sallitaan pakollinen erityislisenssi, jonka tarkoituksena on mahdollistaa geneeristen lääkkeiden vienti maihin, joilla ei ole omaa tuotantokapasiteettia. Artiklassa on kuitenkin niin paljon esteitä, että se on osoittautunut täysin sopimattomaksi kriisitilanteisiin. Siksi sitä käytettiin vain kerran ennen koronapandemian puhkeamista.

Esimerkiksi 31 a artiklan mukaan potentiaalinen tuojamaa ilmoittaa ensin WTO: n TRIPS -neuvostolle, jonka on sisällettävä erilaisia ​​tietoja. Tämä sisältää tuodun tuotteen nimen ja määrän ja - jos se ei kuulu köyhimpien kehitysmaiden (ns. Vähiten kehittyneiden maiden) ryhmään - todiste siitä, ettei sillä ole omaa tuotantokapasiteettia kyseessä oleva tuote.

Viejämaan on myös lähetettävä TRIPS -neuvostolle ilmoitus, jossa se vakuuttaa, että pakollisen lisenssin nojalla tuotetaan ja viedään vain täsmällinen määrä, jonka tuojamaa on määrännyt. Loppujen lopuksi kaikki pakollisen lisenssin nojalla valmistetut lääkkeet on merkittävä erikseen, esimerkiksi käyttämällä omaa pakkaustaan ​​tai värejään - hullu ja kallis lisäponnistus.

EU supistaa pakollisten lisenssien markkinoita

Kaikki nämä byrokraattiset vaatimukset varmistavat, että hallitusten lisäksi myös geneeristen lääkkeiden valmistajat välttelevät TRIPS -pakollisen vientiluvan käyttöä. Toinen monimutkainen tekijä geneeristen lääkkeiden valmistajille on se, että tuotannon siirtyminen ei ehkä kannata, jos ne voivat toimittaa vain yhden asiakasmaan rajoitetulla määrällä. Heille olisi usein kannattavaa vain, jos he saisivat viedä pakollisen lisenssin nojalla valmistettuja tuotteita muihin maihin. Lisäksi volyymietu auttaisi heitä alentamaan hintoja.

Yhdeksän WTO: n jäsentä, mukaan lukien Japani, Sveitsi, Yhdysvallat ja EU, ovat nimenomaisesti sulkeneet tämän vaihtoehdon pois. Koska 31 b artikla hyväksyttiin joulukuussa 2005, he käyttivät opt-out-mahdollisuutta. Tämä tarkoittaa: EU ja muut kahdeksan WTO: n jäsentä ovat nimenomaisesti sulkeneet pois sellaisten lääkkeiden tuonnin, jotka on tuotettu pakollisella lisenssillä   TRIPS -sopimuksen 31 b artiklan mukaisesti.

Tämä  järjetön päätös  tarkoittaa toisaalta sitä, että EU joutuu kieltäytymään maahantuomasta pakollisen lisenssin nojalla ulkomailla valmistetun rokotteen komponentin, vaikka se ei olisi saatavilla EU: ssa itsessään. Toisaalta se tarkoittaa, että EU pienentää tarkoituksellisesti kaikkien pakollisen lisenssin nojalla kolmansissa maissa valmistettujen lääkinnällisten tuotteiden markkinoiden kokoa, olipa kyse rokotteista, diagnostisista testeistä tai lääkkeistä. Tämä markkinarajoitus puolestaan ​​tarkoittaa sitä, että geneeristen lääkkeiden valmistajat voivat pystyä tuottamaan näitä tavaroita vain korkeammalla hinnalla tai jopa luopumaan kokonaan pakollisten lisenssien hakemisesta tuotannolleen.  

Ruanda ja Bolivia: TRIPS epäonnistuu stressitestissä

Kaikki nämä rajoitukset huomioon ottaen ei ole yllättävää, että 31 bis artiklaa sovellettiin alun perin. Heinäkuussa 2007 Ruanda ilmoitti   TRIPS-neuvostolle aikomuksestaan ​​tuoda HIV-lääke Apo-Triavir Kanadan geneeristen lääkkeiden valmistajalta Apotexilta. Apotexin neuvottelut alkuperäisten yhdisteiden - GlaxoSmithKline, Boehringer Ingelheim ja Shire BioChem - patenttien haltijoiden kanssa vapaaehtoisten lisenssien myöntämisestä epäonnistuivat, Apotex pyysi Kanadan hallitukselta pakollista vientilupaa viedä Ruandaan, minkä Kanadan hallitus lopulta myönsi. Kuitenkin Ruandan hakemuksesta kesti 14 kuukautta lääkkeen ensimmäisen erän toimittamiseen, ja koko tilauksen toimitus kesti lähes kolme vuotta - kohtuutonta hätätilanteessa.

Pandemian paineen alla Bolivia on yrittänyt muutaman kuukauden ajan ottaa käyttöön hankala 31 b artiklan mekanismi, jotta voimme ostaa koronarokotteita kanadalaiselta lääkeyhtiöltä Biolyse. Helmikuussa 2021 Andien valtio ilmoitti TRIPS -neuvostolle aikovansa käyttää pakollista lisensointimekanismia tuojamaana. Sen jälkeen kun Biolyse epäonnistui pyytämässä yhdysvaltalaista monitoimistoa Johnson & Johnsonia vapaaehtoiselta lisenssiltä koronavirusrokotteelleen, yhtiö on sittemmin yrittänyt hankkia pakollisen lisenssin Kanadan hallitukselta. Kanadan hallitus kieltäytyy myöntämästä Biolyselle pakollista lisenssiä Johnson & Johnson -rokotteen valmistamiseksi toimitettavaksi Boliviaan. Vaikka Kanadan hallitus on estänyt pakollisen vientiluvan jo kuukausia, se julistaa WTO: ssa,

Kanadalainen terveysalan  asianajaja Matthew Herder  arvostelee Kanadan hallituksen rypistymistä saartollaan lääkealan edessä. Hän ilmeisesti pelkää "seuraavia rokotetoimituksia putoavan, jos hän keskeyttää patentit". Kanada tekee siksi saman virheen kuin  Saksa ja muu EU . Sen sijaan, että hallitukset antaisivat pakollisia lisenssejä ja käyttömääräyksiä paikallisen tuotannon laajentamiseksi, ne antautuvat tietoisesti kourallisen rokotevalmistuksen monopolisoivan lääkeyhtiön mielivaltaan.

Saksa ja Itävalta: esteet EU -neuvostossa

Jotta TRIPS -vapautus voitaisiin panna täytäntöön, jota valtaosa WTO: n jäsenistä tukee, EU: n esteet on lopetettava. EU -komissio voi valvoa epäinhimillisiä sieppaustaktiikoitaan vain niin kauan kuin se saa riittävästi tukea Euroopan unionin neuvoston jäsenvaltioilta. Mutta hänen luopumiskeskustelustaan ​​on nyt tiukasti salassa pidettävä. Tätä ei enää edes mainita neuvoston virallisissa asiakirjoissa, kuten Corporate Europe Observatory -organisaatio   havaitsi.

Neuvoston salassapito ei kuitenkaan ole yllättävää, koska EU eristyy yhä enemmän kansainvälisesti vastustamalla luopumista. Maailmanlaajuiselle yleisölle on tulossa yhä selvemmäksi, kuinka tinkimättömästi EU asettaa lääketeollisuuden voitot terveyden yläpuolelle. EU on myös kaukana siitä, että koronarokotteita pidettäisiin "yleisenä yhteisenä", kuten  Ursula von der Leyen  täyteläinen ilmoitti pandemian alussa. Päinvastoin, EU puolustaa voimakkaasti henkistä omaisuutta koskevia yksityisiä monopoleja, jotka voittoa maksimoivat yritykset ovat kyenneet turvaamaan.

Liittovaltio on edelleen solidaarisuuden ulkopuolisen EU-politiikan tärkein pilari. Vaikka muut EU: n jäsenmaat, kuten Espanja, Ranska, Italia tai Puola, osoittavat ainakin olevansa avoimia luopumisvaatimukselle, mustavalkoinen liittohallitus on itsepäinen. Vaikka CDU: n edustajat, kuten  Angela Merkel  , noudattavat tiukkaa hylkäämistään, SPD pelaa kaksinkertaista peliä. Kun Bundestagin jäsenet  äänestivät  6. toukokuuta yhdessä unionin, AFD: n ja FDP: n kanssa luopumista tukevaa esitystä vastaan, heidän parlamentin jäsenet äänestivät  parlamentin päätöslauselmassa  20. toukokuuta  Indo-Etelä-Afrikkalainen ehdotus. Tämä tarkoittaa: Liittovaltion hallituksessa, jossa kurssin muuttaminen olisi erityisen tärkeää, myös SPD on epäonnistunut toistaiseksi.

Huomaa Attac Austria: Itävallan hallitus on myös toistaiseksi estänyt patenttien vapauttamisen

TRIPS -vapautus takaisi paremman oikeusvarmuuden

TRIPS -sopimuksen osien kumoaminen, kuten WTO: n jäsenten enemmistö vaatii, on epäilemättä tärkeä askel edistää välttämättömien lääkinnällisten tuotteiden tuotannon välttämätöntä laajentamista ympäri maailmaa. Ei vain patentteja, vaan kaikki asiaankuuluvat immateriaalioikeudet, kuten tekijänoikeudet, teolliset mallit ja liikesalaisuudet, paljastettaisiin kansainvälisellä tasolla.

Tämä ei ainoastaan ​​helpottaisi pakollisten lisenssien toimittamista kotimarkkinoille ja vientiä varten, vaan myös valtion toimenpiteitä, jotka pakottavat lääke- ja terveysalan yritykset, jotka eivät halua tehdä yhteistyötä, jakamaan testitietoja ja tuotantotietoa. Paremman oikeusvarmuuden vuoksi hallitukset voivat keskeyttää immateriaalioikeudet ja valvoa kansainvälistä teknologiansiirtoa. Koska kauppapakotteiden uhka menettäisi kansainvälisen oikeuden perustan. Kansallisilla tuomioistuimilla ja patenttiviranomaisilla olisi myös enemmän liikkumavaraa puolustautua lääketeollisuuden oikeudenkäyntejä ja vastalauseita vastaan ​​immateriaalioikeuksien keskeyttämistä vastaan.

Samaan aikaan TRIPS -vapautusta WTO: ssa olisi täydennettävä lisätoimenpiteillä. EU: n olisi myös keskeytettävä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat erittäin ongelmalliset säännöt kahdenvälisissä kauppasopimuksissaan, varsinkin kun ne ylittävät WTO: n oikeuden. Tällaisia ​​lausekkeita sisältävistä kauppasopimuksista ei voi enää neuvotella ja ratifioida. Samoin Saksan ja muiden EU-maiden kumppaneiden kanssa kahdenvälisen investointisuojasopimuksen sopimus olisi ainakin lykätä kaikkien pandemiaan liittyvien  investointien valittavat  sopia jopa paremmin lopettaa tämä enää perusteltua erityisten oikeuksien toimintaa.

Sosiaalista tuotantotietoa

Lääketeollisuuden julkisen rahoituksen on oltava sidottu vaatimukseen jakaa teknologiansa ja tietotaitonsa kansainvälisesti, esimerkiksi  C-TAP- teknologiapoolin  tai  WHO: n suunniteltujen  mRNA- teknologiakeskusten kanssa . Samanlaiset teknologian siirtoa koskevat vaatimukset on sisällytettävä myös tuleviin EU: n ja lääkeyhtiöiden välisiin rokotteiden ostamista koskeviin alustaviin sopimuksiin, varsinkin kun tämä vapauttaa yritykset kaikesta liiketoimintariskistä.

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä, lääketieteellinen julkinen perustutkimus olisi myös liitettävä ehtoon, joka koskee tietojen läpinäkyvyyden luomista tutkimustuloksille ja avoimen lisensoinnin mahdollistamista. Tulevaisuudessa on estettävä julkisten tutkimustulosten monopoli yksinoikeudellisten lisenssien avulla.

Koska pandemian kokemus osoittaa runsaasti: Yksityiset tiedon monopolit estävät tuotannon laajentamisen ja kaikkien ihmisten pääsyn välttämättömiin lääkinnällisiin tuotteisiin. Nämä monopolit on hajotettava ja tieto sosiaalistettava.

lauantai 14. elokuuta 2021

Velka ja budjetti

 Valtionvarainministeriö on ministerinsä Annika Saarikon johdolla julkaissut budjettiesityksensä vuodelle 2022 hallituksen budjettiriihen neuvotteluja varten. Tämän aamun TV1:n ykkösaamussa opetusministeri Li Andrsson kommentoi kysyttäessä budjettiesitystä ja piti sitä yllätyksettömänä. Kaikki olennainen on päätetty alustavasti jo kevään 2021 budjettiriihessä.  Silloin oli vaikeaa, mutta nyt näyttää tilanne hallituksen silmissä helpommalta. 

Kuitenkin velanotto puhuttaa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on "Uutissuomalaisessa" ilmaissut huolensa velanotosta, joka määrällisesti on kuitenkin huomattavasti pienempää kuin suurena koronavuotena 2020. Samoilla linjoilla on vuonna 2019 aloittanut budjettipäällikkö Sami Ylä-Outinen, joka pitää velanttoa mahdottomana yhtälönä, vaikka virkamiehenä ei asetukaan vastustamaan vuoden 2022 ehdotettuja budjettiratkaisuja.

Velanotoa on kommentoinut puheenvuorossaan myös Taloussanomien palkittu toimittaja Jan Hurri. "Tuollaiset velkaluvut ovat kenen tahansa kuolevaisen mittapuulla hirmuisia, ja siksi valtion velakaantumista voi olla parempi säikkyä ja paheksua kuin mukisematta hyväksyä."

Jan Hurri on tainnut perehtyä moderniin Monetaariseen Teoriaan tasavaltamme presidenttiä paremmin. Siksi hän nostaakin kommenttipuheenvuorossaan esille pari seikkaa, joista ei valtavirtaisessa talouspolitiikassa liiemmin puhuta. 

Toinen niistä piirteistä on se, että raha syntyy valtiolle todellakin tyhjästä, ohjelmallisia velkasitoumuksia tekemällä. Kysymyksessä ei ole etukäteen säästetty raha, jota velanottoa kauhistelevat talouspolitiikassaan tavoittelevat. 

Kaiken lisäksi on todettava että velkaa on huomattavasti enemmän kuin mitä budjetin ja budjettikehyksen periaatteissa annetaan ymmärtää. Sen enemää EU kuin valtiovaltakaan eivät näy noudattavan kaksinkertaisen kirjanpidon keskeistä periaatetta, jonka mukaan budjetti on fiskaalisella tavalla ilmaistu toimintasuunnitelma ja tilikertomus fiskaalinen kertomus kaikesta toteutetusta toiminnasta. Järjestötoiminnassa ja myös yritystoiminnassa  tällaista kirjanpitoa pidetäisiin lainvastaisena ja tuomittavana.

EKP on ostanut Suomenkin valtion velkakirjoja, määräaikaisia oblikaatioita vuosien 2014-2021 välisenä aikana jo yli 60 mrd:n euron edestä. Virallisesti velkakirja on lunastettava takaisin kun määraika, "maturiteetti" koittaa. Siihen perustuu mm. takavuosina osakesäästämistä yleisempi yksityinen velkakirjojen ostaminen. Sille maksettiin nelisen prosenttia korkoa ja se teki velkakirjojen lunastamisen kannattavaksi - jos aikaisempien vuosien laukkaavaa inflaatiota ei oteta huomioon. Tätä velkakirjapottia ei lasketa Suomen valtion kokonaisvelkaan, vaikka siitä todellisuudessa on kysynmys. EKP on sterilisoinut nämä velkakirjat eli jäädyttänyt ne taseisiinsa. EKP ei vaadi niistä korkoa eikä - ainakaan toistaiseksi - niiden takaisinlunastamista. EKP;n Pääjohtaja Christine Lagard on jo vihjannut, että jossakin vaiheessa tulevaisuudessa ne saatavina vähitellen lopetetaan eli poistetaan EKP:n neuvoston päätöksellä taseista. 

Määrällinen elvytys sellaisenaan jo osoitata, että EKP:llä on suhteessa rahaan, sen määrään ja saatavuuteen paljon sekä vastuuta että valtaa. Modernia Monetaarista Teoriaa (MMT) seuraavat tietävät että keskuspankki voi hallita sekä korkoja että inflaatiotavoitetta ja että se ei voi missään olosuhteissa ajautua suoritustilaan ja että se voi kaikissa olosuhteissa vastata veloistaan.  Keskuspankki on suhteessa politiikkaan ja Euroopan Unioniin muodollisesti täysin itsenäinen (art. 130) Valtavirtaista ideologiaa virallisesti seuraileva EKP on määrällisen elvytyksen ja Euroopan Komission tuki- ja velkapaketin myötä astunut huomattavan asekeleen endogeenisen makrotalouden suuntaan.

Myöskään Euroopan Komission "Next Generation" tuki ja velkapaketin velkaosuus ei siis näy meidän velkasuhteessamme, vaan sitä toteutetaan nykyisen budjetin ulkopuolella  Euroopan Komission ja muiden EU:n jäsenmaiden hyväksynnän jälkeen. Tästä on maininta vuoden 2022 budjetin esittelykirjoituksessa. Määrä on velkakirjavastuisiin nähden pieni - pari-kolme miljardia - mutta siihen sovelletaan ainakin muodollisesti valtion velkavastuuta. Tämä laina on maksettava Komissiolle takaisin vuodesta 2028 alkaen  vuoteen 2058 mennessä ei kolmenkymmenen vuoden aikana. Makrotaloudessa parin viime vuoden aikana tapahtuneet suuret muutokset - itseasiassa takinkäännökset - antavat aiheen olettaa, että tiukan paikan tullen myös EKP on Euroopan Komission finanssipolitiikan keskeinen  turvatekijä jokseenkin ailahtelevan ja vanhakantaisen poliittisen päätöksentekojärjestelmän rinnalla. Vanhakantaiseksi sen tekee se, että yhdenkin jäsenvaltion kielteinen suhtautuminen voi kaataa päätöstentekoon vaadittavan konsensuksen.

Jan Hurrin artikkeli antaa ymmärtää että EKP:n taseisiinsa ottamat velkakirjarahat ovat Suomen oman keskuspankin taseissa ja että valtio hyötyy niistä valtavasti. Suomen Pankki on hallinnollisesti osa Euroopan keskuspankkia eikä siten ole Suomen valtiovallan alaisuudessa ja Suomen hallinnassa toimiva pankki kuin rajoitetussa määrin. Suomen Pankin on noudatettava EKP:n rahapolitiikkaa eikä konsolidoidun peruskirjan hyväksynyt taho saa esittää millään hallintonsa tasolla muunlaista kritiikkiä kuin hyväksytyn eettisen koodin puitteissa tapahtuvaa

Jan Hurri antaa kolumnissaan myös ymmärtää että valtio hyötyy suuresti määrällisestä elvytyksestä. Se on kuitenkin vastoin Euroopan Unionin konsolidoidun perussopimuksen (Art. 125) säädöksiä. Jan Hurri kertoo että euromaita tuetaan määrällisellä elvytyksellä siitä huolimatta. Pääasiassa tuen tulee mennä yrityksille pankkien ja mm. Business Finlandin kautta. Mistä Business Finland saa rahoituksensa? Ainakin tämä Team Finlandiin kuuluva toimija antaa auliisti tietoa Euroopan Unionin ja keskuspankin puitteissa löydettävistä rahoitusmahdollisuuksista. Sen toiminta on kaiketi ymmärrettävä EKP:n määrällisen elvytyksen välittäjänä. Määrällistä elvytystä annetaan ennenkaikkea uusiin innovaatioihin ja uusiin yrityssuunnitelmiin. Kun investointeja ei ilmeisesti pysyvän ostovoiman puuttesta johtuen tule, määrällisen elvytyksen eurot jäävät helposti taseisiin ja erilaiseen keinotteluun. 

Nämä väitteet ovat tietenkin kovia, mutta toisaalta sen enempää Suomen Pankki kuin muutkaan määrällisen elvytyksen parissa askaroivat eivät ole paljastaneet tämän valtavan eurovirran logistiikkaa eli sitä miten sitä käytetään ja miten se vaikuttaa. Valtio hyötyy tästä eurovirrrasta välillisesti osakeomistusten, verotuksen ja ilmeisesti myös valtion omin varoin toteutetun yritystukien korvaamisen kautta. 

Euroopan Unionin ja Valuuttaunionin jäsenenä Suomi ei voi saada nykyoloissa suoria tukia omin päätöksin tuteutettuun infran ja palvelujen kehittämiseen muutoin kuin ottamalla velkaa. Kun sekä korot että inflaatio näyttävät pysyvän pieniä poikkeuksia lukuunottamatta alhaisella tasolla edelleen pitkään, velanotto on paitsi kannattavaa, samalla myös ainoa todellinen mahdollisuus käynnistää hyvinvointivaltion edellyttämiä suuria investointihankkeita. 

Tässä valtio vastaa demokraattisen päätöksentekokoneiston ilmaisemiin tarpeisiin. Yksityisen sektorin investoinnit saattavat suuntautua mihin tahansa voittoa tuottavaan hankkeeseen. Ilmasto- ja ympäristöpainotukset tarkoittaisivat tässä yhteydessä sitä, että vain yhteisön itsensä keskeiseksi toteamat hankkeet toteutetaan ja mielivaltaiset, mielikuvitukseen ja intohimoihin suuntautuvat hankkeet joutavat jäädä sivuun.

Lyhyesti: uutta rahaa luodaan modernissa taloudessa tyhjästä eli uusiin kohteisiin suuntautuvilla projekteilla ja niiden velkasitoumuksilla. Velan välttäminen ja etukäteissäästäminen perustuvat pidättäytymiseen uusista hankkeista, vaikka ne olisivat jopa ihmiskunnan eloonjäämisen kannalta välttämättömiä - kuten nyt uuden sukupolven energiahankkeiden koetaan olevan. 

Jossakin asiassa kannattaa kuitenkin luottaa Euroopan yhteiseen keskuspankkiin ja sen massiiviseen kokonaisosaamiseen. Tämä luottaminen tarkoittaa tänä päivänä ja makrotalouden uusissa olosuhteissa sitä, että aikaan liittyvät suuret hankkeet on pantava liikkeelle ja se on tehtävä nimenomaan velkarahalla eikä jäätävä odottamaan, että jossakin maailman tulevaisudessa olisi säästetty niin paljon rahaa että muutoksia voitaisiin tehdä. 

Sellaista aikaa ei minun mielestäni ole näkyvissä.


15.8. 2021

Hannes Niemi

Oletteko ihan vakavissanne sitä mieltä, että setelirahoitusta voidaan jatkaa ikuisesti ja jatkuva valtiontalouden alijäämä on ihan ok

Hannes Niemi Kyllä keskuspankkirahoituksessa ja finanssipoliittisessa rahoittamisessakin on rajansa. Kun kaikki olennaiset ja hyväksyttävät resurssuit - ennenkaikkea työvoima - ovat kokonaan käytössä, silloin tulee raja vastaan. Työttömyys idelogisesti väärän ja harkitsemattoman politiikan merkkinä on aiheuttanut suunnatonta kärsimystä jo vuosikymmeniä. Siihen linjaan ei kannata palata - enää koskaan. Toisen rajan määrällisessä elvytyksessä yritysten suuntaan muodostaa laaja massaostovoiman puute. Keskuspankkirahoitus ei muutu investoinneiksi, koska ostovoima on yritystoiminnan tärkeä resurssi. Tietoinen pidättäytyminen kulutuksesta (eläinproteiini, lomalentäminen tai jostakin muusta kulutusaddiktiosta luopuminen ilmasto- ja ympäristösyistä) ovat olennaisia resurssirajoja nekin.


Hyvä kirjoitus myös Petri Partaselta ja erinomainen linkitys belgialaisen taloustieteilijän Paul De Grauwen talousnäkemyksiä käsitelleesen HS:n artikkeliin. Pitäisin erittäin tärkeänä sitä, että EKP voisi jakaa määrällistä elvytystä myös jäsenvaltioille. Käyttämättömät resurssit, ennenkaikkea koko työvoima saataisiin siten käyttöön ja julkiset investointi- ja palveluratkaisut vauhtiin. Euroopan Unionin pahin valuvika, demokraattisen valtion ja julkisen vallan taloudellisten toimien rajoittaminen 1990-luvun ideologisin perustein on taakse jääneen ajan politiikan jatkamista. Moderni rahateoria ja sen mukainen kansanvaltaista hyvinvointivaltiota vahvistava finanssipolitiikka olisi se oikea, konstailematon vastaus ajan vaatimuksiin. Se tarjoaisi myös yrityspohjaiselle toiminnalle ylivoimaisesti dynaamisemman vaihtoehdon kuin pelkkä rahan tyrkyttäminen yrityksille toiveena uudet kulutusinnovaatiot. Yritysmaailmalta odottaisin makrotalouden revisiota, 'uudelleennäkemistä' (re vision). Sen omaksuminen mahdollistaisi myös Kokoomukselle paluun maltillisuuden toteuttamiseen poliittisena ohjenuorana.