Mitä isot edellä, sitä pienet perässä?

  Australialainen Modernia Monetaarista Teoriaa edustava  -talousprofessori - myös Helsingin yliopiston vieraileva professori  -William (Bill) Mitchell kritisoi MMT-blogissaan Britannian työväenpuolueen talousanalyysia sen päästyä valtaan vuoden alkupuolella pidetyissä vaaleissa. Näyttää siltä, että vaihtoehtoisen politiikan sijaan tarraudutaan edelleen velkapelkoiseen ja kotitalouteen vertautuvaan valtavirtatalouden perustelutapaan:

"Näyttää siltä, ​​että sen jälkeen, kun brittiläinen työväenpuolue valittiin valittiin  vaaleissa hallituspuolueeksi, se on pitänyt tarpeellisena lähettää jatkuvasti lisääntyviä viestejä taloustilanteesta ja kovien verotoimien – eli säästötoimien – välttämättömyydestä huolimatta siitä, että he väittivät kosiskellessaan äänestäjiä, että he eivät käyttäisi tätä "Tory"-vaihtoehtoa. 

Kuitenkin he tekivät vanhan tempun, eli kun he pääsivät hallitukseen ja heillä oli pääsy "kirjoihin", he huomasivat suurena yllätyksenä, että valtiontalouden tila oli vieläkin huonompi kuin he olivat kuvitelleet, ja tämä tarkoitti, että kaikki oli pelastettava, mikä oikeuttaa heidän ryhtymään suunniteltua tiukempiin toimiin. Jokainen  viikko sen jälkeen näyttää siltä, ​​että kova puhe kovenee ja ydinlupaukset hylätään.

Toryjen politiikka, jotka ovat edistyksellisen politiikan kirottu vastakohta – kuten kahden lapsen etujen yläraja – säilyy. Ja muut tory-politiikat, jotka olivat luonteeltaan enemmän "Labour-politiikan kaltaisia", menevät - kuten Winter Fuel Payment -tuki - jota leikataan voimakkaasti. 

Olen esittänyt paljon  kritiikkiä pääministerin asenteesta (ks. aiemmat blogikirjoitukset), joka perustuu järjettömyyteen rakentaa Britannian hallituksen talous periaatteessa kotitaloutta vastaavaksi. 

Mutta noiden alkeellisten asioiden lisäksi on toinenkin asia, jota en ole nähnyt valtamedian tai varsinaisten poliitikkojen käsittelevän ehdotettuun säästötoimiin liittyen. Koko keskustelu näyttää käyneen tyhjiössä – ilman sisältöä. Näyttää siltä, ​​että nykyinen poliittinen tilanne, jota pääministeri väittää järkyttäväksi ja kestämättömäksi, eroaa Britannian nykyisestä laajemmasta taloudellisesta todellisuudesta. Ja  rakentaminen tähän lähtökohtaan tarkoittaa, että tehdään huonoja poliittisia päätöksiä, jotka vahingoittavat kansakunnan aineellista vaurautta."

Miten Suomen tilanne vertautuu Britannian tilanteeseen?

Hallituksemme antaa ymmärtää, että se toteuttaa hallitusohjelmallaan ainoaa oikeaa ja ainoaa mahdollista talouspolitiikkaa. Vaikka jätettäisiin sivuun hallituksen toimintalinjaan sisältyvät haavoittuvassa asemassa mobbaavat ja yrityksiä ja hyvätuloisia paapovat ideologiset painotukset, ohjelmassa on muutakin vastuutonta ja vaarallista "ideologista hapatusta". Sen ytimessä on valtavirtaisen talousajattelun uusliberaali uskomus, jonka mukaan työttömyys - ja haluttomuus työllistyä - on poistettavissa toimeentulon ehtoja heikentämällä.

Blogikirjoituksessaan Modernin Monetaarisen Teorian yksi keskeisistä esitaistelijoista, prof. William (Bill) Mitchell kiritisoi juuri tämän vuoden puolella murskavoiton saanutta Britannian  työväenpuoluetta taipumisesta valtavirtaisen talousajattelun aisankannattajaksi. Samalla kysyn tässä yhteydessä, mitä mahdollisuuksia Suomen poliittisella oppositiolla, lähinnä sosialidemokraateilla, vasemmistoliitolla ja Vihreillä olisi toteuttaa nyt oppositiossa lupaamaansa työllisyyttä parantavaa, yhteistä toimeentuloa elvyttävää talouspolitiikkaa niissä raha- ja finanssipolitiikkaa rajoittavissa raameissa jotka Euroopan Valuuttaunioni ja Euroopan Komissio jäsenvaltioilleen  asettavat? 

Tämä prof. Mitchellin postaus blogisivullaan on todella merkittävä - ja samalla huolestuttava ajankuva Brittien Työväenpuolueen ja laajemminkin demokraattisten sosialistien riippuvaisuudesta ns. valtavirtatalouden perustelutavasta ja toimintatavoista. Kun poliittisessa kielenkäytössä ilmoitetaan, että edustamme vaihtoehtoa, sen pitäisi todellakin tarkoittaa sitä - ja ennenkaikkea talouspoliittisessa analyysissa. 

Erityisesti Euroopan Unionissa ja Valuuttaunionissa, jossa Euroopan keskuspankki on saanut itselleen suvereenin oikeuden jäsenvaltioiden raha- ja finanssipolitiikkaan, liikkumavara on huomattavasti pienempi kuin Britanniassa, joka on eronnut EU:sta ja saanut samalla täysimittaiset oikeudet raha- ja finanssipolitiikkaan. 

Velka on modernissa kansantaloudessa väline, jolla uusia investointeja - ja uutta rahaa - saadaan aikaiseksi. Mutta velkaa ei voi ottaa vieraassa valuutassa, ja siksi tasapainoilu velanoton ja uusien työpaikkojen luomisessa on todella haastava tehtävä. 

Kun yritykset eivät investoi ostovoiman puutteesta johtuen, uudet työpaikat on luotava julksella tuella suoraan joko valtion tai kuntien alaisuuteen, tai valtio-omisteisten - siis puolijulkisten - tai valtion tuen varassa toimievien kansalaisjärjestöjen alaisuuteen. Tällöin käynnistyvät myös juuri julkisen sektoriin liittyvät moninkertaistajat, jotka muutaman vuoden viiveellä alkavat kannattaa itse itseään. Tämä johtuu erityisesti useampikertaisesta palkkakierrosta eli volaliteetista vuositasolla, mutta muitakin tekijöitä on olemassa. 

Mutta mistä otetaan rahaa työpaikkojen luomiseen? Lainaaminen korkeallakin korolla työeläkerahastoilta olisi yksi parhaimpia lähteitä, koska silloin maksetut korot tulisivat työeläkeyhtiöiden tuloksi ja tukisivat vastuunottoa ikääntyvät väestön toimeentulosta. 

Lainaaminen julkista tehtävää hoitavilta "omilta rahastoilta" tarkoittaa velkaantumista omassa valuutassa, mikä on aivan eri asia kuin velan ottaminen markkinapankeilta. Tärkeintä kuitenkin on, että jos ja kun vaaleissa tämän surkean kauden jälkeen taas menestytään, ei sorruta samaan kuin Brittien työväenpuolue kansan heille osoittaman kannatuksen jälkeen.

https://billmitchell.org/blog/?p=61955&fbclid=IwY2xjawFFPbRleHRuA2FlbQIxMQABHQtHcH8-duWVToewHHjMnXNT5y4eheN1_huPk79Ds2_vR_S6cd6tabJQGA_aem_mx6XD16v2nw62dRvd8mq1A

Eurooppalaista tragiikkaa Suomeen sovellettuna

Siirtyminen syksyyn kesäkauden jälkeen näyttää alkavan talouden osalta varsin surullisissa ja näköalattomissa merkeissä. Hallitus on käynnistänyt laaja-alaisiin leikkauksiin ja kaikki tulonsa kuluttaviin kansalaisryhmiin suunnatut veronkorotuksensa. Kaikki säästävät näiden uhkien edessä, ostovoima sakkaa ja talouden moottoriksi tarkoitettu pörssikin mataa jo kaiketi viidettä vuotta pohjalukemissa. Muutosta parempaan ei ole näkyvissä. 

Uutiset Euroopasta kertovat, että Euroopan keskeinen kansantalous Saksa on suurissa vaikeuksissa eikä nopeaa elpymistä sielläkään näytä avautuvan. Syynä on paitsi kuluisa eurooppalainen ja Saksassa  vuodesta 1949 perustuslakiin sidottu velkajarrupolitiikka, myös taloudelliseen rivaliteettiin (myrkylliseen kilpailuun) ja ilmeiseen ryssävihaan perustuva, NATOn laajenemisesta generoituva ja Ukraina sodan puhjettua edelleen kiihtynyt  sanktiopolitiikka sekä näiden seurauksena tapahtunut Venäjän kaasuhanojen sulkeutuminen EU-mailta sekä tästä kaikesta seurannut syntynyt tarjontainflaatio. Kaikkien näiden yhteisvaikutus - lisättynä Kiinan teollisuuden ja USA:n digitaaliseen kehitykseen perustuvan keinoälyn (AI) menestyksellä - ovat johtaneet jo vaaralliseen, alaspäin suuntautuvaan kierteeseen. 

Lyhyesti, Eurooppa ja sen suuret vanhat jäsenmaat ovat taloudellisesti aneemisessa tilassa. Muut suuret makrotalousalueet - kuten USA ja Kiina - ovat menestyneet hyvin. USA:n pörssi on suurista valtionveloista ja suorastaan dramaattisen vahvasta velkaelvytyksestä  huolimatta huippulukemissa. Nämä kilpailevat makrotalousaalueet muodostavat jatkuvan uhan Euroopan hyvinvoinnin kehitymiselle. Ei ole liioittelua puhua "eurooppalaisesta dystopiasta", niin vakavia ja hallinnollisesti perustuslailliseen sementtiin valettuja nämä ongelmat ovat.

 

Juuri tämän aamun (5.8. 2024) YLE:n mittausten mukaan Marinin hallituksen puolueiden yhteiskannatus on 55,7, Orpon johtaman hallituksen puolueiden yhteiskannatus vain 44,8. Hallituksen talouspolitiikan raamit tulevat Euroopan Unionista ja sen kasvu- ja vakaussopimuksesta, jonka pohjalta johdetussa Euroopan Komission raamissa hallituksen on pysyttävä. Kasvu- ja vakaussopimus on perustuslakitasoinen sopimus, jonka reunaehtoja ei mikään hallitus Suomessa saa rikkoa. Tästä seuraa, että nyt oppositiossa olevien puolueiden muodostaman hallituksen on pysyttävä näissä samoissa raameissa. Paitsi että alkuvaiheessa tarvittavat säästöt pitäisi suunnata uudelleen, satsausten työllisyyteen ja kasvuun pitäisi seurata kaavaa, joka käynnistää talouden moninkertaistajia. Näitä löytyy kaikkein eniten julkiselta sektorilta, veronkanto-oikeudella varustettujen yhteisöjen alueelta. Lisäksi kaikki elvytysvarat pitäisi suunnata suoraan työllisyyteen ja pääsääntöisesti julkisen sektorin tehtäviin, joissa noudatetaan tiukasti työehtosopimusten palkka- ja muita ehtoja ja jossa palvelusuhteet ovat täysimittaisia.  Laskelmani mukaan nykyisen suuruiset satsaukset osin säästöinä ja osin velanottona mahdollistaisivat itsekannattavan työllisyyteen 5-10 vuoden jaksolla laskien velkasuhteen nopeasti EU:n perussopimuksen hatusta vedettyihin raameihin.Suurimman jarrun talouden nopeaan tasapainottamiseen muodostaisi Kasvu- ja vakaussopimuksen 3%n kasvurajoitus.  Euroopan Unionin traagista makrotalouskuilua tämä ei kuitenkaan millään tavalla korjaisi.

Heräämistä odotellessa...

Ennen kevään eduskuntavaaleja  poliittisen keskustelun keskiöön  on noussut valtion velka. Tätä keskustelua pitää yllä Kokoomus, joka taloiuspoliittisessa ohjelmassaan keskittyy valtion velan vähentämiseen. Tarkoitus olisi vähentää valtion velkaa kahdeksan miljardia seuraavan vaalikauden aikana. En mene tässä yhteydessä yksityiskohtiin sen pidemmälle, koska tarkoitukseni on pohtia talouspoliittisen keskustelun painopistettä ylipäätään. Onko velkapainotteiselle talouspoliittiselle keskustelulle mitään vaihtoehtoa?

Kokoomuksen konservatiivisen ja oikeistolaisen politiiikan lähtökohtana on valtion näkeminen  1980-luvun reaganilaiseen tapaan pikemminkin  ongelmana kuin ratkaisuna kansalaisten taloudellisen tilanteen parantamiseen. Taustalla on ns. mikrotalousajattelu, jossa yksityinen talous ja sen logiikka on keskeisenä lähtökohtana. Yksityinen etu ajaa aina yhteisen edun edelle - yhteiset ratkaisut edustavat tässä katsannossa makrotalousajattelua. 

Valtio on konservatiivisessa ajattelussa vain välttämätön pakko, jolle annetaan vain sellaisia tehtäviä, joiden varaan on joko vaikea tai mahdotonta rakentaa toimivaa bisnestä. Poliisi ja armeija on perinteisesti nähty tällaisina tehtäväalueina. Valtion tehtävä on torjua rikollisuutta ja pitää vihamieliset ja vääriä arvoja edustavat naapurimaat varpaillaan ja omien rajojensa sisällä. Tosin näitäkin tehtäviä on viime vuosikymmeninä ryhdyttä kaupallistamaan: Venäjän Wagner-joukot sotilaallisella puoilella ja amerikkalaiset businespohjaiset vankilat käynevät näistä esimerkeiksi.

Vahvistuva valtio edustaa konservatiivisessa ajattelussa tehottomuutta ja vihattua sosialismia. Erityisesti saksalaisessa yhteiskunta-ajattelussa näillä on paljon merkitystä, olihan Saksan Demokraattinen Tasavalta marxilais-leniniläiseen neuvostologiikkaan perustuva esimerkki 'olemassaolevasta sosialismista'. Ehdottoman autoritaarisena, yhden puolueen diktatooriseen valtaan perustuvana valtiona se muodostikin pelottavan vaihtoehdon moniarvoiselle demokratialle. DDR:n historia kesti runsaan viisikymmentä vuotta ja romahdus tapahtui yhdessä Neuvostoliiton hajoamisen kanssa. Berliinin muurin murtuminen 1980-luvun lopulla muodosti lopullisen päätepisteen  sosialistiseksi tarkoitetulle valtiolle saksalaisella maaperällä. 

Toista vaihtoehtoa valtiosta edustaa sosialidemokraattien pohjoismainen, kansanvaltainen hyvinvointivaltio. Se ei ole noussut toimintakonseptina näkyviin eurooppalaisessa poliittisessa keskustelussa eikä varsinkaan Euroopan Unionissa. Surullista mutta totta on, että Euroopan kommunististen liikkeiden marxilais-leniniläinen malli johti sekä sosialismi-käsitteen tahriintumiseen että myös pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin sivuraiteella pitämiseen - siihen kohdistuvasta oikeutetusta ylistyksestä huolimatta.

Valtio ja julkinen sektori edustaa  oikeistohenkisessä ajattelussa tehotonta, byrokraattista ja kehnoja ratkaisuja tuottavaa vaihtoehtoa. Siksi sille on jo vuodelta 1949 peräisin olevassa Saksan perustuslaissa asetettun tiukat rajat mm. velanoton suhteen. Sen lisäksi valtio ei saa kasvaa taloudellisena toimijana ainakaan yleistä talouskasvua nopeammin. Nämä molemmat piirteet ovat Saksan keskeisen aseman vuoksi siirtyneet myös osaksi Euroopan Unionin ja sen instituutioiden peruskirjoja. Maastrichtin monen kertaan korjattu sopimus pitää sisällään nämä rajat; velkaantumisaste ei saa olla suurempi kuin  60% bruttokansantuotteesta ja kasvun on puolestaan rajoituttava korkeintaan kolmeen prosenttiin vuositasolla.

Ylläkuvatut raja-arvot eivät perustu mihinkään toisen maailmansodan jälkeisiinn taloudellisiin faktoihin tai tieteelliseen näyttöön, niiden juuret ovat pääosin Saksan historiassa ja ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä hyperinflaatiossa 1920-luvulla. Kun kultakannasta luovuttiin presidentti Nixonin kaudella ns. Pretton Woods -sopimuksella, rahan vaihtoarvo on perustunut sen jälkeen tosiasiassa ja pelkästään valuutaann kohdistuvaan luottamukseen. 

Amerikassa ei pelätä velkaa  vaikka julkisen velan määrä hipoo koko ajan päätettyä ylintä - ja jatkuvasti eri päätöksillä  nostettua - velkarajaa. Sitä on tällä hetkellä n. 31500 mrd dollaria ja suhteessa bkt:n se pyörii noin sadan prosentin tuntumassa - ja nousu jatkuu. Tästä huolimatta presidentti Biden on tehnyt ns. IRA-aloitteen (Inflation Reduction Act), jolla velaksi rahoitetaan 370:lla miljardilla dollarilla tukina ympäristöystävällistä teollisuutta ja siten palautetaan ja siirretään teollisuusinvestointeja Euroopasta ja muualta Amerikkaan. Juuri tämä laki on nostanut nyt Euroopan Komission toimiin vastaavanlaisen paketin aikaansaamiseksi myös Euroopassa.

USA:lla ja Euroopalla on kuitenkin yksi merkittävä ero tämän taloudellista kilpavarustelua symbolisoivan ja toteuttavan hankkeen rahoittamisessa. USA:n hallitus voi tehdä tämän omalla päätöksellään ja velkarahalla, koska USA:n keskuspankki Fed:iä eivät sido samanlaiset rajoitukset kuin Euroopan Keskuspankkia EKP:tä ja Euroopan Komissiota. Euroopan Unionin peruskirja kieltää yksiselitteisesti Euroopan Komission ja keskuspankkia ottamasta velkaa jäsenvaltioidensa merkittävienkään hankeiden rahoittamiseksi. Tämä määritellään peruskirjassa - sanktioineen hyvin tarkasti:

123 artikla

(aiempi EY-sopimuksen 101 artikla)

1. Tilinylitysoikeudet ja muut sellaiset luottojärjestelyt Euroopan keskuspankissa tai jäsenvaltioiden

keskuspankeissa, jäljempänä ’kansalliset keskuspankit’, unionin toimielinten, elinten tai laitosten,

jäsenvaltioiden keskushallintojen, alueellisten, paikallisten tai muiden viranomaisten, muiden julkisoikeudellisten laitosten tai julkisten yritysten hyväksi ovat kiellettyjä samoin kuin se, että Euroopan

keskuspankki tai kansalliset keskuspankit hankkivat suoraan niiltä velkasitoumuksia.

Peruskirjan sanamuoodot ja ilmaisut sitovat Euroopan Unionin tiukasti ns. valtavirtaiseen, uusliberaaliin makrotalouspolitiikkaan, joka estää Komissiota ja myös EKP:tä rahoittamasta jäsenvaltioiden hankkeita. Keskeinen suunta taloudelliselle toiminnalle on 'vapaan markkinatalouden' hengessä tapahtuva, yritystoiminnan tukemisen ja kehittämisen kautta tapahtuva toiminta. Tässä hengessä mm. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi kehitti euroa ja sen arvoa turvaavan QE (Quantitative Easing) ohjelman, jonka puitteissa ostettiin vuosina 2014-2022 jäsenvaltoiden velkakirjoja kaiketi n. 4500 mrd:n euron edestä ja joka tuki suunnattiin kansallisten elinten tuella ja päätöksillä yritystoimintaan. Suomenkin valtion myymät velkakirkjat - yli 60 mrd euroa - ovat edelleen EKP:n taseissa. Niitä ei ole lasketu Suomen velkataakkaan, meniväthän nämä miljardiot yritysten likviditeetin patantamiseen. Tätä ei myöskään Kokoomus ole nostanut mitään meteliä. 

Tämän yksiulotteisuuden tarkoituksena on siis estää jäsenvaltioita paisuttamasta velkarahalla budjettejaan, mikä nähdään merkkinä huonosta talouspolitiikasta. Viime aikoina on kuitenkin noussut keskusteluun valtion tai yhteisön itsenäisen keskuspankin merkitys myös julkisten hankkeiden rahoittamisessa. Tämä ns. MMT-teoria (Modern Monetary Teoria)  lähtee muutamista tärkeistä periaatteista: 1) Raha  syntyy  järjestelmään itsenäisillä, endogeenisilla velkapäätöksillä, 2) itsenäisen keskuspankin omaava valtio tai yhteisö ei voi ajautua konkurssiin, koska keskuspankki voi rahoittaa minkä hyvänsä tasoiset hankkeet omilla päätksillään ja 3) rajan muodostavat vain rajalliset resurssit kuten työvoima tai ympäristön ja ilmaston lämpenemisen asettamat rajat. MMT on teoriana myös ideologisesti neutraali - sitä voidaan käyttää niin hyvinvointivaltion rakentamiseen kuin maailmanlaajuiseen sotaan varustautumiseen tai - kuten EKP on tehnyt - yritysten tukemiseen QE-politiikalla.

Sosialidemokratialle ja ylipäätään koko vasemmistolle - ja osalle keskustaakin - vahva kansanvaltainen hyvinvointivaltio on keskeinen pitkän tähtäimen poliittinen tavoite. Vaikka asiaa ei aina selvästi kerrota, oikeiston - varsinkin Kokoomuksen - poliittiseen arkkitehtuuriin kuuluu markkinaehtoinen hyvinvointivaltio, tai ainakin oletus sellaisen mahdollisuudesta. Staretgisena lyhyen tähtäimen tehtävänä on pohjoismaisen, kansanvaltaisen hyvinvoiontivaltion kyseenalaistaminen vähän samantapaisilla perusteilla kuin miten neuvostotyyppistä sosialistiseksi kutsuttua valtiota aikanaan kritisoitiin. Velkakeskustelu yhdistyneenä valtavirtaiseen, menneeseen kultakantamotivoituneeseen  mikrotalouteen perustuva velkapelko on käyttökelpoinen työkalu. Kokoomuksen lähestymistapa  jättää kuitenkin huomioonottamatta hyvinvointivaltioon liittyvät taloudelliset moninkertaistajat - ja tietenkin myös sen, että vaihtoehtoinen, omapäätöksinen, endogeeninen moderni makrotalousmalli tekee tuloaan. 

Yhdysvaltojendemokraattien johtamassa hallinnossa Bidenin endogeeniselle talouspolitiikalle löytyy vahva tuki myös demokraattien "sosialidemokraattisesta" vasemmistosiivestä. Sieltä löytyy innokkaita kannattajia Modernille MonetaariselleTeorialle, esimerkkeinä Bernie Sanders ja jo presidentti Obamana neuvonantajana toiminut Stephanie Kelton.

USA:lla,   Kiinalla ja Japanilla  - eikä edes Venäjällä - ole esteitä käyttää vahvan valtion dynamiikkaa makrotalouspolitiikkaansa finanssipoliittisena välineenä. Eurooppa on sidottu yksimielisyyttä edellyttävillä konsensuspäätöksillä uusliberalismin yhteiskuntavastuuta epämääräisesti kannattavaan markkinatalousmalliin. Edes sosialidemokratia, vahvan hyvinvointivaltion universaali kannattaja ei ole kritisoinut sen tavoitteisiin vähintäänkin huonosti sopivaa valtavirtaista talouskuriin ja tarvittaessa sanktioihin ja austerismiin perustuvaa eksogeenista, Smithin talouden sokeaa kättä palvovaa mallia. 

Kun arvostellaan Kokoomuksen ja keskustan velkapelkomallia, olisi ymmärrettävä että taustalla on koko Eurooppaa kahlitseva uusliberaali, jo aikansa elänyt, mikrotalouden periaatteista lähtevä ja odotuksia vastaamaton talousmalli. Rintamasuuntaa on muutettava, muutoin ei Eurooppa pärjää taloudellisten mannerlaattojen välisessä kilpajuoksussa eikä tarjoa Euroopassa syntynyttä, vaihtoehtoista, yhteiseen hyvinvointiin perustuvaa demokraattista ja hengeltään sosiaalista makrotalousmallia. 

Kokoomuksen talouspoliittinen ohjelma tähtää valtion velan vähentämiseen, jolla loppujen lopuksi ei uusliberaalissa ajattelumallissa ole alarajaa ollenkaan. Kokoomuksen ohjelma ei takaa tästä syystä kansalaisen kannalta hyvää ja kestävää lopputulosta. Tuijottaminen valtioon kansalalisen aeman sijasta on tästä syystä hengeltään fanaattista, patologista politiilkkaa. Sen tunniukseksi sopisi klassinen fanaattisen asennoitumisen "palavan jään" määrätelmä: kuumana asian puolesta - kylmänä suhteessa ihmiseen.

Minä odotan heräämistä...

, 2)  

Vapauta patentit - lopeta pandemia!

 

Markkinoiden mukainen suhde pandemiaan

- Miten EU taistelee teollis- ja tekijänoikeuksien vapauttamista vastaan ​​WTO: ssa

Euroopan unionista on tulossa uhka maailman terveydelle. Koska patentteja ja muita immateriaalioikeuksia ei myönnetä kansainvälisesti, se uhkaa miljoonien ihmisten elämää ympäri maailmaa, joilta puuttuu rokotteet ja hoidot Covid-19-tautiin. Maailman kauppajärjestön (WTO) TRIPS -neuvoston viimeisimmässä kokouksessa Genevessä 8. ja 9. kesäkuuta EU -komissio jatkoi viivytystaktiikkaansa - Saksan ja Itävallan liittohallitusten siunauksella.

Siksi Attac Austria aloittaa uuden kampanjan:

Vapauta patentit - lopeta pandemia!

Artikkeli: Thomas Fritz, AG Deprivatization, Attac Germany

EU: n keskeinen tavoite WTO -neuvotteluissa on estää Intian ja Etelä -Afrikan lokakuussa 2020 tekemä ehdotus keskeyttää osa teollis- ja tekijänoikeuksia koskevasta TRIPS -sopimuksesta koronapandemian ajaksi - niin sanottu  TRIPS -luopuminen . Erilaisia ​​teollis- ja tekijänoikeuksia, kuten patentteja ja liikesalaisuuksia, terveyshyödykkeille ja -teknologioille altistetaan vähintään kolmen vuoden ajan. Tämän seurauksena välttämättömien tavaroiden, kuten koronatestien, lääkkeiden, rokotteiden, suojavarusteiden ja happilaitteiden, tuotantoa voitaisiin laajentaa nopeasti ympäri maailmaa.

Komission sieppaustaktiikka

Yli kaksi kolmasosaa WTO: n 164 jäsenestä tukee nyt poikkeusluonnosta. Mutta nyt kahdeksan kuukauden ajan kutistuva joukko kovakantaisia on taistellut tätä vastaan, ennen kaikkea EU, Sveitsi, Iso -Britannia ja Etelä -Korea. Vapauttaakseen edelleen ehdotusta luopumisesta EU antoi vastaehdotuksen muutama päivä ennen WTO: n kokousta  . Teollis- ja tekijänoikeuksien välttämättömän keskeyttämisen sijasta hän luottaa vientirajoitusten poistamiseen, lääketeollisuuden vapaaehtoisiin lisensseihin ja olemassa olevien mutta täysin riittämättömien TRIPS -poikkeussääntöjen vahvistamiseen.

Kahdeksan kuukauden saarron jälkeen  TRIPS-neuvosto  päätti aloittaa ”tekstipohjaiset neuvottelut” teollis- ja tekijänoikeuksien mahdollisesta keskeyttämisestä. EU ja sen jäsenvaltiot onnistuivat kuitenkin varmistamaan, että neuvottelujen perustana ei ole vain Intian ja Etelä-Afrikan ehdotus, vaan myös täysin vastakkainen EU: n ehdotus, jonka pitäisi lopulta tappaa luopuminen. Kahden täysin päinvastaisen ehdotuksen perusteella TRIPS -neuvosto haluaa nyt laatia kertomuksen, joka, jos sopimus saavutetaan, voidaan toimittaa WTO: n yleisneuvostolle päätettäväksi. Yleisneuvoston seuraava kokous on 21. – 22. Huhtikuuta. Heinäkuu suunniteltu.

Mutta ottaen huomioon kaksi vastakkaista tekstikantaa, tarkkailijat pelkäävät  , että EU voisi vesittää poikkeuslupaehdotuksen TRIPS -neuvotteluissa ja viivyttää sitä edelleen - mahdollisesti seuraavan Geneven Geneven marraskuun 2021 lopussa pidettävän ministerikokouksen jälkeen. Miljoonille ihmisille, etenkin kehitys- ja kehittyvissä maissa, tämä tarkoittaisi sitä, että korona -rokotusta on  odotettava vuoteen 2023 ja mahdollisesti jopa pidempään  , kun taas testien, suojavaatteiden ja lääkkeiden puute jatkuu. Koronamutaatiot voivat levitä edelleen, mikä johtaa miljooniin lisäkuolemiin - monet niistä voidaan välttää.

EU luovuttaa maailman terveyden yrityksille

EU jättää viivytystaktiikallaan tärkeät päätökset rokotteiden tuotannosta yrityksille: "Teemme tiivistä yhteistyötä teollisuuskumppaneidemme kanssa, jotta voimme tarjota rokotteita pienille ja keskituloisille maille", sanoi komission puheenjohtaja  Ursula von der Leyen  (CDU) G20 -maiden terveyshuippukokous 21. toukokuuta Roomassa. Kumppanit olivat luvanneet toimittaa näihin maihin 1,3 miljardia rokoteannosta alennettuun hintaan yhdellä vuodella. BioNTech / Pfizer osallistuu miljardilla, Johnson & Johnson 200 miljoonalla ja Moderna 100 miljoonalla rokoteannoksella.

Mutta von der Leyen esitteli hyviä uutisia poliittisesta ja moraalisesta konkurssista: EU altistaa miljardeja ihmistä neljän lääkeyhtiön liikevoiton tavoittelun välikappaleiksi.  Ne voivat halutessaan päättää pitävätkö lupauksensa ollenkaan ja jos ovat, mitä maita ne toimittavat milloin ja mihin hintaan. Vielä enemmän: On myös yritysten asia, antavatko ne muille valmistajille lisenssejä rokotteidensa tuottamiseen ja tuottavat näin ollen tarvittavat määrät.

"Me kaikki tiedämme", väitti  von der Leyen , "että vapaaehtoinen lisensointi on paras tapa tarvittavaan teknologiansiirtoon". Mutta päinvastoin on totta. Koska tämä vapaaehtoisuus varmistaa, että massatuotantokapasiteetit pohjoisessa ja etelässä joko jäävät käyttämättä tai käyttämättä. Lukuisat yritysten  ja  Maailman terveysjärjestön pyynnöt  jakaa tietämystä ja teknologiaa ovat jo kadonneet monikansallisista lääkeyrityksisten toimintatavoitteista. Koska tuotannon puute sallii niiden nostaa hintoja ja voittoja. EU puolustaa tätä rakenteellista puutetta markkinoiden mukaisen pandemianhallinnan avulla.

TRIPS vaarantaa lääkkeiden saannin

Se, mitä EU: n komissio yrittää nyt torjua WTO: n jäseniltä, ​​on täysin riittämätöntä: olemassa olevien TRIPS -poikkeusten käyttö. Hallitukset voivat tietyin edellytyksin sallia pakolliset lisenssit tai käyttömääräykset vastoin patentinhaltijoiden tahtoa edistääkseen patentoitujen tuotteiden lisenssituotantoa. Vaikka nämä välineet ovat tärkeitä, niiden tehokkuus on hyvin vähäistä, kunhan kaikki muut TRIPS -säännöt, jotka estävät tarvittavan tiedon ja tekniikan siirron, pysyvät voimassa. Mutta mitkä ovat säännöt?

Ennen WTO: n perustamista ja TRIPS -sopimuksen voimaantuloa vuonna 1995 useat kehitysmaat ja kehittyvät maat olivat jättäneet lääkkeet  patentoitavuuden ulkopuolelle , kuten Argentiina, Brasilia, Intia, Bangladesh, Tunisia ja Turkki. Monet muut maat rajoittivat patenttien täytäntöönpanoa varmistaakseen tärkeiden lääkkeiden saatavuuden. Lääkkeitä ei myöskään pidetty patentoitavissa pitkään teollisuusmaissa, esimerkiksi Saksassa vuoteen 1968, Sveitsissä vuoteen 1977, Espanjassa, Portugalissa ja Norjassa vuoteen 1992 asti.

Ennen WTO: n aikakautta geneeristen lääkkeiden valmistajat Intian tai Brasilian kaltaisissa maissa pystyivät suunnittelemaan ja valmistamaan patentoituja lääkkeitä, rokotteita ja muita tuotteita ja viemään niitä paljon halvemmalla maihin, jotka eivät myöskään tunnustaneet kyseisiä patentteja. TRIPS -sopimus rajoittaa kuitenkin tätä mahdollisuutta huomattavasti. Koska se pakottaa WTO: n jäsenet myöntämään ja panemaan täytäntöön lääkepatentteja - maailmanlaajuisen terveydenhuollon massiivinen heikkeneminen.

Pieni myönnytys rikkaille: Dohan julistus

Tämä heikkeneminen tuli ensimmäisen kerran maailman yleisölle tiedoksi, kun Etelä -Afrikka muutti patenttilainsäädäntöään vuonna 1997 muun muassa halpojen HIV -hoitoon tarkoitettujen geneeristen lääkkeiden valmistuksen ja tuonnin mahdollistamiseksi. 39 farmaseuttista monikansallista yritystä haastoi Etelä -Afrikassa tätä muutosta vastaan ​​kanteen väittäen rikkovan TRIPS -sopimusta. Myös Yhdysvallat ja EU -komissio painostivat  voimakkaasti  Etelä -Afrikan lakimuutoksen kumoamista.

Sama oli Brasiliassa. Sen jälkeen kun hallitus uhkasi vuonna 2000 myöntää pakolliset lisenssit HIV -lääkkeiden halpatuotannolle, Yhdysvallat haastoi WTO: n oikeudenkäynnin Brasilian patenttilakiin. Thaimaa joutui myös Yhdysvaltain tulen alle, kun hallitus harkitsi pakollisia lisenssejä toimittaakseen AIDS -ohjelmaansa kohtuuhintaisia ​​lääkkeitä. Etelä -Afrikan ja Brasilian tapauksessa kansainvälisillä solidaarisuuskampanjoilla onnistuttiin saamaan lääkeyhtiöt ja Yhdysvallat ainakin peruuttamaan valituksensa.

Julkinen paine oli tuolloin niin voimakasta, että teollisuusmaat  hyväksyivät lopulta TRIPS -sopimusta ja kansanterveyttä koskevan julistuksen WTO : n Dohan konferenssissa marraskuussa 2001  , jossa vahvistettiin jäsenten oikeus myöntää pakollisia lisenssejä. Pakollisen lisenssin myöntämistä koskevat TRIPS -vaatimukset olivat kuitenkin edelleen voimassa, samoin kuin Big Pharman ja teollisuusmaiden painostus kaikkiin maihin, jotka halusivat käyttää tätä vaihtoehtoa.  

TRIPSin lukuisat esteet

TRIPS-sopimus sallii pakolliset lisenssit vain patenttisuojatuille tavaroille ja vain yksittäistapauksissa tietyille tuotteille ja "ensisijaisesti sisämarkkinoiden toimittamiselle" ( TRIPS , 31 f artikla). Sisämarkkinoiden hallitsevan tarjonnan rajoittaminen on täysin haitallista pandemiassa, jossa lääketieteellistä apua on tarjottava maailmanlaajuisesti.

 Esimerkiksi Venäjä on tällä hetkellä vaarassa rikkoa tätä TRIPS -vaatimusta sen jälkeen, kun se oli myöntänyt geneeristen lääkkeiden valmistajalle Pharmasyntezille pakollisen lisenssin tuottaa viruslääke Remdesivir yhdysvaltalaiselta Gileadilta tammikuussa 2021. Gilead teki välittömästi kanteen muutosta vastaan, jonka Venäjän korkein oikeus hylkäsi toukokuussa. Tämän seurauksena Venäjä toimitti 225 000 geneerisen lääkkeen pakkausta Intiaan humanitaarisena apuna - mutta vaarassa rikkoa TRIPS -vaatimusta pääasiassa kotimarkkinoiden toimittamiseksi.  

Myös TRIPS -rajoitus, joka sallii pakolliset lisenssit vain yksittäistapauksissa, on epärealistinen. Koska monimutkaisemmat lääkkeet ja lääkinnälliset tuotteet koostuvat lukuisista komponenteista, jotka on myös suojattu patenteilla ja muilla omistusoikeuksilla. Modernan, Biontech / Pfizerin ja Curevacin koronarokotteiden mRNA -tekniikalle on jo  satoja patentteja . Ja monia muita on jo haettu kansainvälisesti. Yleensä lääke- ja biotekniikkayritykset hakevat peräkkäin päällekkäisiä patenttipaketteja samalle, usein vain vähäisesti muokatulle tuotteelle, jotta patenttisuojaa voidaan pidentää vähintään aina 20 vuoteen - ja muuttaa sopimukset a " ikivihreiksi ".

Patenttiasiantuntija  Carlos Correa  selittää käytännön seuraukset: Korona -rokotteen patenttisuojan kumoamiseksi koko arvoketjussa, mukaan lukien kaikki komponentit, pakollisia lisenssejä olisi haettava ja pantava täytäntöön useissa maissa samanaikaisesti - tuskin kohtuuhintaista aikaa ja koordinointia. Lisäksi patenttihakemukset julkaistaan ​​vasta 18 kuukauden kuluttua, joten usein ei tiedetä, mitkä patenttihakemukset koskevat yksittäistä tuotetta. Tästä syystä kaikkien rokotetta koskevien rekisteröityjen patenttiväitteiden tunnistaminen on erittäin aikaa vievää.

Patenttien ulkopuolella on monia esteitä

Vähemmän ongelmallinen on TRIPS -vaatimus, joka rajoittaa pakollisten lisenssien sovellettavuuden patenteihin. Tämä johtuu siitä, että rokotteet, lääkkeet, testit tai happilaitteet on suojattu useilla muilla TRIPS -sopimuksessa luetelluilla immateriaalioikeuksilla, mukaan lukien tekijänoikeudet, tavaramerkit, teolliset mallit ja liikesalaisuudet. Esimerkiksi tekijänoikeudet suojaavat tietokoneohjelmia testien arviointia varten, teolliset mallit suojaavat lääkinnällisten laitteiden rakennesuunnitelmia ja liikesalaisuudet suojaavat tietoja kliinisiltä testeiltä.

Koska teollis- ja tekijänoikeuksien suojaaminen patenttien ulkopuolella luo myös lukuisia esteitä lääkinnällisille tavaroille, ei riitä, että vain vapautamme patentit pakollisilla lisensseillä. Pikemminkin tarvitaan välineitä, kuten Intian ja Etelä -Afrikan ehdottama TRIPS -luopuminen,  kaikkien keskeisten immateriaalioikeuksien  keskeyttämiseksi pandemian ajaksi.

Liikesalaisuudet, kuten testitiedot, joihin TRIPS -sopimuksessa viitataan  "julkistamattomina tietoina", muodostavat erityisen suuren esteen  . EU on yksi aggressiivisimmista liikesalaisuuksien suojelun puolustajista. Heidän lääkelainsäädäntönsä ylittää jopa TRIPS-sopimuksen ja myöntää lääkkeille kahdeksan vuoden yksinoikeuden tietoihin sekä kahden vuoden yksinoikeuden markkinoille niiden alkuperäisestä hyväksymisestä lähtien- EU-asetuksen 726/2004 14 artiklan 11 kohdan  mukaisesti .

Tietojen ja markkinoiden yksinoikeus estää geneerisiä lääkkeitä

Tämän EU -asetuksen mukaan testitiedot, jotka lääkkeiden valmistajien on toimitettava alkuperäisen tuotteen hyväksyntää varten, on suojattu kahdeksan vuoden ajan. Lääkeviranomaiset voivat käyttää näitä tietoja perustana tämän ajanjakson päätyttyä vain, jos geneeristen lääkkeiden valmistajat hakevat hyväksyntää saman koostumuksen omaavalle geneeriselle lääkkeelle. Jos geneerinen valmiste hyväksytään, se voidaan tuoda markkinoille vasta kahden vuoden kuluttua. Tiedot ja markkinoiden yksinoikeus varmistavat, että lääkeyhtiöt on suojattu halvalta geneeriseltä kilpailulta vähintään kymmenen vuoden ajan.

Lisäksi kymmenen vuoden tietoja ja markkinoiden yksinoikeutta koskeva EU: n asetus voi estää EU: n jäsenvaltioiden mahdollisuuden myöntää pakolliset lisenssit kansallisen patenttilainsa mukaisesti. Koska geneeristen lääkkeiden valmistajalle myönnetty pakollinen lisenssi kopioida huumeiden valmistus ei toimi, jos sitä ei voida hyväksyä jatkuvan tiedon ja markkinasuojan vuoksi.

Esimerkiksi vuonna  2016 Romanian hallitus harkitsi  pakollisen lisenssin myöntämistä hepatiitti C -lääkkeen Sovaldi geneerisen version valmistamiseksi. Yhdysvaltalainen yritys Gilead oli tarjonnut tätä lääkettä kohtuuttoman korkealla 50 000 euron hinnalla kahdentoista viikon hoidosta. Pakollinen lisenssi oli kuitenkin tuomittu epäonnistumaan, koska Gileadin alkuperäisen version yksinoikeus oli voimassa vuoteen 2022 ja markkinoiden yksinoikeus vuoteen 2024.  

Rajoittava EU: n asetus tietojen yksinoikeudesta ei myöskään tee poikkeuksia hätätilanteissa, kuten koronapandemiassa. Tiedemiehet ovat pitkään kehottaneet EU: ta ottamaan käyttöön poikkeuslausekkeet tai  luopumiset tiedoistaan ​​ja markkinoiden yksinoikeudesta  . Kriisin sattuessa tai kun jäsenvaltiot myöntävät pakolliset lisenssit, terveyttä vaarantavat EU-määräykset voitaisiin ainakin keskeyttää.

Kauppasopimus: EU panee täytäntöön TRIPS-Plus-säännöt

Mutta EU marssii aivan päinvastaiseen suuntaan. Avulla sen  vapaakauppasopimuksen, se  kansainvälistyy sen vaaralliset TRIPS-plus sääntöjä, jotka ylittävät WTO-oikeudessa. EU: n kauppasopimukset Kolumbian, Perun, Ecuadorin, Etelä -Korean, Vietnamin, Singaporen, Kanadan, Georgian, Moldovan, Ukrainan ja Karibian valtioiden kanssa edellyttävät tietoja ja markkinoiden yksinoikeutta vähintään viiden vuoden ajan. Joissakin näistä sopimuksista nämä suoja -ajat ovat vielä pidempiä.

Lisäksi EU pani kauppasopimuksiinsa lisää TRIPS-Plus-sääntöjä, kuten patenttisuojan 20 vuoden vähimmäisajan pidentämistä vielä viidellä vuodella (kuten Vietnamin, Etelä-Korean, Singaporen, Ukrainan, Moldova ja Georgia). Patentti laajennukset perustuvat myös asetuksen antamiseen EU: n sisämarkkinoilla, EU: n asetuksen 1868/92 lääkkeiden  lisäsuojan vahvistamiseksi .

Lisäksi EU laatii säännöllisesti mustia listoja maista, joiden väitetään loukkaavan teollis- ja tekijänoikeuksia. Esimerkiksi  tammikuun 2020 raportissaan  EU -komissio hyökkäsi Ecuadoriin, Intiaan, Indonesiaan ja Turkkiin pakollisten lisenssien myöntämisen vuoksi "epämääräisten ja mielivaltaisten kriteerien" perusteella. Se kohdistuu useisiin muihin maihin, joiden väitetään puuttuvan testitietojen suojaan siellä, mukaan lukien Argentiina, Brasilia, Kiina, Intia ja Indonesia.

Lyhyesti sanottuna: EU on kampanjoinut patenttilainsäädännön ja muiden lääkkeiden immateriaalioikeuksien kiristämisen puolesta vuosikymmenien ajan kotimarkkinoilla ja kansainvälisesti. Testitietojen ja muiden liikesalaisuuksien suojaamisella on yhä tärkeämpi rooli. Näillä toimenpiteillä EU kuitenkin heikentää maailmanlaajuista mahdollisuutta myöntää pakollisia lisenssejä ja jakaa tuotantotietoa. Tätä taustaa vasten on täysin epäluotettavaa, jos kaikkien ihmisten EU viittaa nyt TRIPS-yhteensopivaan pakollisten lisenssien mahdollisuuteen WTO: ssa. Loppujen lopuksi hän itse on järjestelmällisesti estänyt niiden käytön vuosikymmenien ajan.

Byrokraattinen hirviö: pakollinen vientilupa

Mutta TRIPS -asetuksilla on toinen merkittävä heikkous, joka vaikuttaa moniin maihin, joissa ei ole lääketeollisuutta tai se on riittämätöntä. Artiklassa 31 bis  , joka lisättiin TRIPS -sopimukseen vuonna  2005, sallitaan pakollinen erityislisenssi, jonka tarkoituksena on mahdollistaa geneeristen lääkkeiden vienti maihin, joilla ei ole omaa tuotantokapasiteettia. Artiklassa on kuitenkin niin paljon esteitä, että se on osoittautunut täysin sopimattomaksi kriisitilanteisiin. Siksi sitä käytettiin vain kerran ennen koronapandemian puhkeamista.

Esimerkiksi 31 a artiklan mukaan potentiaalinen tuojamaa ilmoittaa ensin WTO: n TRIPS -neuvostolle, jonka on sisällettävä erilaisia ​​tietoja. Tämä sisältää tuodun tuotteen nimen ja määrän ja - jos se ei kuulu köyhimpien kehitysmaiden (ns. Vähiten kehittyneiden maiden) ryhmään - todiste siitä, ettei sillä ole omaa tuotantokapasiteettia kyseessä oleva tuote.

Viejämaan on myös lähetettävä TRIPS -neuvostolle ilmoitus, jossa se vakuuttaa, että pakollisen lisenssin nojalla tuotetaan ja viedään vain täsmällinen määrä, jonka tuojamaa on määrännyt. Loppujen lopuksi kaikki pakollisen lisenssin nojalla valmistetut lääkkeet on merkittävä erikseen, esimerkiksi käyttämällä omaa pakkaustaan ​​tai värejään - hullu ja kallis lisäponnistus.

EU supistaa pakollisten lisenssien markkinoita

Kaikki nämä byrokraattiset vaatimukset varmistavat, että hallitusten lisäksi myös geneeristen lääkkeiden valmistajat välttelevät TRIPS -pakollisen vientiluvan käyttöä. Toinen monimutkainen tekijä geneeristen lääkkeiden valmistajille on se, että tuotannon siirtyminen ei ehkä kannata, jos ne voivat toimittaa vain yhden asiakasmaan rajoitetulla määrällä. Heille olisi usein kannattavaa vain, jos he saisivat viedä pakollisen lisenssin nojalla valmistettuja tuotteita muihin maihin. Lisäksi volyymietu auttaisi heitä alentamaan hintoja.

Yhdeksän WTO: n jäsentä, mukaan lukien Japani, Sveitsi, Yhdysvallat ja EU, ovat nimenomaisesti sulkeneet tämän vaihtoehdon pois. Koska 31 b artikla hyväksyttiin joulukuussa 2005, he käyttivät opt-out-mahdollisuutta. Tämä tarkoittaa: EU ja muut kahdeksan WTO: n jäsentä ovat nimenomaisesti sulkeneet pois sellaisten lääkkeiden tuonnin, jotka on tuotettu pakollisella lisenssillä   TRIPS -sopimuksen 31 b artiklan mukaisesti.

Tämä  järjetön päätös  tarkoittaa toisaalta sitä, että EU joutuu kieltäytymään maahantuomasta pakollisen lisenssin nojalla ulkomailla valmistetun rokotteen komponentin, vaikka se ei olisi saatavilla EU: ssa itsessään. Toisaalta se tarkoittaa, että EU pienentää tarkoituksellisesti kaikkien pakollisen lisenssin nojalla kolmansissa maissa valmistettujen lääkinnällisten tuotteiden markkinoiden kokoa, olipa kyse rokotteista, diagnostisista testeistä tai lääkkeistä. Tämä markkinarajoitus puolestaan ​​tarkoittaa sitä, että geneeristen lääkkeiden valmistajat voivat pystyä tuottamaan näitä tavaroita vain korkeammalla hinnalla tai jopa luopumaan kokonaan pakollisten lisenssien hakemisesta tuotannolleen.  

Ruanda ja Bolivia: TRIPS epäonnistuu stressitestissä

Kaikki nämä rajoitukset huomioon ottaen ei ole yllättävää, että 31 bis artiklaa sovellettiin alun perin. Heinäkuussa 2007 Ruanda ilmoitti   TRIPS-neuvostolle aikomuksestaan ​​tuoda HIV-lääke Apo-Triavir Kanadan geneeristen lääkkeiden valmistajalta Apotexilta. Apotexin neuvottelut alkuperäisten yhdisteiden - GlaxoSmithKline, Boehringer Ingelheim ja Shire BioChem - patenttien haltijoiden kanssa vapaaehtoisten lisenssien myöntämisestä epäonnistuivat, Apotex pyysi Kanadan hallitukselta pakollista vientilupaa viedä Ruandaan, minkä Kanadan hallitus lopulta myönsi. Kuitenkin Ruandan hakemuksesta kesti 14 kuukautta lääkkeen ensimmäisen erän toimittamiseen, ja koko tilauksen toimitus kesti lähes kolme vuotta - kohtuutonta hätätilanteessa.

Pandemian paineen alla Bolivia on yrittänyt muutaman kuukauden ajan ottaa käyttöön hankala 31 b artiklan mekanismi, jotta voimme ostaa koronarokotteita kanadalaiselta lääkeyhtiöltä Biolyse. Helmikuussa 2021 Andien valtio ilmoitti TRIPS -neuvostolle aikovansa käyttää pakollista lisensointimekanismia tuojamaana. Sen jälkeen kun Biolyse epäonnistui pyytämässä yhdysvaltalaista monitoimistoa Johnson & Johnsonia vapaaehtoiselta lisenssiltä koronavirusrokotteelleen, yhtiö on sittemmin yrittänyt hankkia pakollisen lisenssin Kanadan hallitukselta. Kanadan hallitus kieltäytyy myöntämästä Biolyselle pakollista lisenssiä Johnson & Johnson -rokotteen valmistamiseksi toimitettavaksi Boliviaan. Vaikka Kanadan hallitus on estänyt pakollisen vientiluvan jo kuukausia, se julistaa WTO: ssa,

Kanadalainen terveysalan  asianajaja Matthew Herder  arvostelee Kanadan hallituksen rypistymistä saartollaan lääkealan edessä. Hän ilmeisesti pelkää "seuraavia rokotetoimituksia putoavan, jos hän keskeyttää patentit". Kanada tekee siksi saman virheen kuin  Saksa ja muu EU . Sen sijaan, että hallitukset antaisivat pakollisia lisenssejä ja käyttömääräyksiä paikallisen tuotannon laajentamiseksi, ne antautuvat tietoisesti kourallisen rokotevalmistuksen monopolisoivan lääkeyhtiön mielivaltaan.

Saksa ja Itävalta: esteet EU -neuvostossa

Jotta TRIPS -vapautus voitaisiin panna täytäntöön, jota valtaosa WTO: n jäsenistä tukee, EU: n esteet on lopetettava. EU -komissio voi valvoa epäinhimillisiä sieppaustaktiikoitaan vain niin kauan kuin se saa riittävästi tukea Euroopan unionin neuvoston jäsenvaltioilta. Mutta hänen luopumiskeskustelustaan ​​on nyt tiukasti salassa pidettävä. Tätä ei enää edes mainita neuvoston virallisissa asiakirjoissa, kuten Corporate Europe Observatory -organisaatio   havaitsi.

Neuvoston salassapito ei kuitenkaan ole yllättävää, koska EU eristyy yhä enemmän kansainvälisesti vastustamalla luopumista. Maailmanlaajuiselle yleisölle on tulossa yhä selvemmäksi, kuinka tinkimättömästi EU asettaa lääketeollisuuden voitot terveyden yläpuolelle. EU on myös kaukana siitä, että koronarokotteita pidettäisiin "yleisenä yhteisenä", kuten  Ursula von der Leyen  täyteläinen ilmoitti pandemian alussa. Päinvastoin, EU puolustaa voimakkaasti henkistä omaisuutta koskevia yksityisiä monopoleja, jotka voittoa maksimoivat yritykset ovat kyenneet turvaamaan.

Liittovaltio on edelleen solidaarisuuden ulkopuolisen EU-politiikan tärkein pilari. Vaikka muut EU: n jäsenmaat, kuten Espanja, Ranska, Italia tai Puola, osoittavat ainakin olevansa avoimia luopumisvaatimukselle, mustavalkoinen liittohallitus on itsepäinen. Vaikka CDU: n edustajat, kuten  Angela Merkel  , noudattavat tiukkaa hylkäämistään, SPD pelaa kaksinkertaista peliä. Kun Bundestagin jäsenet  äänestivät  6. toukokuuta yhdessä unionin, AFD: n ja FDP: n kanssa luopumista tukevaa esitystä vastaan, heidän parlamentin jäsenet äänestivät  parlamentin päätöslauselmassa  20. toukokuuta  Indo-Etelä-Afrikkalainen ehdotus. Tämä tarkoittaa: Liittovaltion hallituksessa, jossa kurssin muuttaminen olisi erityisen tärkeää, myös SPD on epäonnistunut toistaiseksi.

Huomaa Attac Austria: Itävallan hallitus on myös toistaiseksi estänyt patenttien vapauttamisen

TRIPS -vapautus takaisi paremman oikeusvarmuuden

TRIPS -sopimuksen osien kumoaminen, kuten WTO: n jäsenten enemmistö vaatii, on epäilemättä tärkeä askel edistää välttämättömien lääkinnällisten tuotteiden tuotannon välttämätöntä laajentamista ympäri maailmaa. Ei vain patentteja, vaan kaikki asiaankuuluvat immateriaalioikeudet, kuten tekijänoikeudet, teolliset mallit ja liikesalaisuudet, paljastettaisiin kansainvälisellä tasolla.

Tämä ei ainoastaan ​​helpottaisi pakollisten lisenssien toimittamista kotimarkkinoille ja vientiä varten, vaan myös valtion toimenpiteitä, jotka pakottavat lääke- ja terveysalan yritykset, jotka eivät halua tehdä yhteistyötä, jakamaan testitietoja ja tuotantotietoa. Paremman oikeusvarmuuden vuoksi hallitukset voivat keskeyttää immateriaalioikeudet ja valvoa kansainvälistä teknologiansiirtoa. Koska kauppapakotteiden uhka menettäisi kansainvälisen oikeuden perustan. Kansallisilla tuomioistuimilla ja patenttiviranomaisilla olisi myös enemmän liikkumavaraa puolustautua lääketeollisuuden oikeudenkäyntejä ja vastalauseita vastaan ​​immateriaalioikeuksien keskeyttämistä vastaan.

Samaan aikaan TRIPS -vapautusta WTO: ssa olisi täydennettävä lisätoimenpiteillä. EU: n olisi myös keskeytettävä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat erittäin ongelmalliset säännöt kahdenvälisissä kauppasopimuksissaan, varsinkin kun ne ylittävät WTO: n oikeuden. Tällaisia ​​lausekkeita sisältävistä kauppasopimuksista ei voi enää neuvotella ja ratifioida. Samoin Saksan ja muiden EU-maiden kumppaneiden kanssa kahdenvälisen investointisuojasopimuksen sopimus olisi ainakin lykätä kaikkien pandemiaan liittyvien  investointien valittavat  sopia jopa paremmin lopettaa tämä enää perusteltua erityisten oikeuksien toimintaa.

Sosiaalista tuotantotietoa

Lääketeollisuuden julkisen rahoituksen on oltava sidottu vaatimukseen jakaa teknologiansa ja tietotaitonsa kansainvälisesti, esimerkiksi  C-TAP- teknologiapoolin  tai  WHO: n suunniteltujen  mRNA- teknologiakeskusten kanssa . Samanlaiset teknologian siirtoa koskevat vaatimukset on sisällytettävä myös tuleviin EU: n ja lääkeyhtiöiden välisiin rokotteiden ostamista koskeviin alustaviin sopimuksiin, varsinkin kun tämä vapauttaa yritykset kaikesta liiketoimintariskistä.

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä, lääketieteellinen julkinen perustutkimus olisi myös liitettävä ehtoon, joka koskee tietojen läpinäkyvyyden luomista tutkimustuloksille ja avoimen lisensoinnin mahdollistamista. Tulevaisuudessa on estettävä julkisten tutkimustulosten monopoli yksinoikeudellisten lisenssien avulla.

Koska pandemian kokemus osoittaa runsaasti: Yksityiset tiedon monopolit estävät tuotannon laajentamisen ja kaikkien ihmisten pääsyn välttämättömiin lääkinnällisiin tuotteisiin. Nämä monopolit on hajotettava ja tieto sosiaalistettava.