META ja SOTA?

META ja SOTA? 

Yliopistotutkija Maarit Mäkinen kirjoittaa polarisoituneesta ilmapiiristä yhteiskunnallisessa keskustelussa Helsingin Sanomien 21.2022 mielipidekirjoituksessa.. Hän viittaa etenkin Korona-pandemiaan ja sen hallintaan liittyviin ongelmiin, kuten "Convoy Finland 2022" liikkeeseen. Minä kiinnitän tämän lisäksi tässä kirjoituksessa huomiota voimakkaaseen polaroisaatioon ajankohtaisessa Ukraina-kriisissä ja sen maailmanpoliittisessa vastakkainasettelussa.

Näin kirjoittaa Maarit Mäkinen:"Polarisoitunutta ilmapiiriä ei paranneta erilaisia näkemyksiä mitätöimällä. Vaihtoehtoisten näkemysten leimaaminen voi ajaa ihmiset omiin leireihin, jolloin keskustelu rajautuu samoin ajattelevien keskinäiseksi ja viestinnällinen polarisaatio syvenee. Tilanne heikentää yhteiskunnan koheesiota ja kansalaisten luottamusta."

Laitan tämän mielipidekirjoituksen muistiin Fb-sivun seinälle ja toimintalokiin äskettäin omalle kohdalle sattuneen tapauksen vuoksi. Kysymys on polarisaatiosta myös nyt ajankohtaisessa - ja todennäköisesti kauan kestävässä - polarisaatiossa liittyen Ukrainan kriisiin.

Tutkija Marit Mäkinen näkee "Convoy Finland 2022" -liikkeessä ja sen suhteessa Korona-pandemiaan tällaisia piirteitä. Mitätöimällä sen taustamotivaatiot ei ilmeisesti paljon voiteta, koska ne ovat todellisuudessa olemassa. Oma kuvaukseni liittyy Ukrainan kriisiin ja sen koko maailmaa koskeviin ulottuvuuksiin.

Kirjoitukseni Ukrainan kriisistä ja eri osapuolien toiminnasta herätti ärtymystä. Tulin verranneeksi Euroopan Unionia espanjalaisen 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa eläneen kirjailijan Cervantesin merkittävimmän kirjan "Don Quijoten" surullisen hahmon ritarin aseenkantajaan Sancho Panzaan, joka varovaisesti yrittää toppuutella isäntäänsä tämän mielikuvituksellisten uhkakuvien maalailusta - siinä kuitenkaan onnistumatta.

Saamme jatkuvasti sekä tiedusteliutietoa että mitä erilaisinta materiaalia, "lisättyä todellisuutta"sodan uhkan keskellä elävästä Ukrainasta. Tarkat hyökkäyspäivät on tiedossa, pakolaisvideoita on tehty etukäteen, joukkojen liikkeitä seurataan satelliiteilla ja pian saatetaan näyttää videota paitsi tankkien takaisinvetämisestä, myös todentuntuisista hyökkäyksistä. Tiedot ovat niin ajankohtaisia ja tarkkoja, että elämme sotaa jo omassa mielikuvituksessamme. En yhtään ihmettelisi, jos monet olisivat alkaneet kerätä ruokavarastoja Korona-pandemian ensiviikkojen tapaan mahdollisen suursodan varalta.

Minusta tuleva kehitys näyttää juuri siltä, jota Facebook ja sen taustalla oleva yhtiö META nimellään edustaa. Metaversum on modernilla tekniikalla luotu mielikuvitusmaailma, joka muodostuu mieleemme jatkuvan uutisoinnin seurauksena. Sota on vain yksi sovellutus metaversumista, digitekniinkan ja sen kasvavien mahdollisuuksien käytöstä todentuntuisten mielikuvien ja sisältömaailman luomisessa. Poliitinen tarkoituksenmukaisuus ja - kuten Don Quijoten tapauksessa - liika paisutetun todellisuuden ahmiminen - johtaa tosielämässä vääriin johtopäätöksiin.

Viime vuoden joulunajan saksalainen der Spiegel -lehti kertoo tästä lisätyn todellisuuden mielikuvamaailmasta, jota kehittyvä digitekniikka yhä enemmän tarjoaa ja johon jo nyt voi uppoutua ja samaistua.

Miten käy lastemme, jotka joutuvat kohtaamaan METAversumin "toisen todellisuuden" nykyistä ehkä jopa 1000 kertaa tehokkaammalla tekniikalla? Käytetäänkö sitä neutraalisti ja vain biofiilisten, elämää ylläpitävien visioiden rakentamiseen. Vai käykö niin, että tuhosuuntainen "lisätty todellisuus" astuu ensimmäisenä kuvaan ja vaatii meitä reagoimaan arkitodellisuudessa sen kuvaamiin vaaroihin?

Maailmanmullistajat

 

Työelämän päätyttyä kohdallani vuonna 1998 oli vielä sen verran energiaa jäljellä, että tuin saksankielen taidollani Työväen Akatemian Humak-korkeakoulua ja Kunta-alan ammattiliitto KTV:n Saksaan suuntautuvaa, työyhteisöjen kehittämiseen liittyvää toimintaa lähtemällä mukaan näiden opintoryhmien matkoille Saksaan ja itävaltaan tulkkina ja kielitaitoa vaativien järjestelyjen hoitajana. 

Vuonna 2000 osallistuin näissä merkeissä useampienkin opintoryhmien opastukseen Hannoverissa silloin järjestetyssä maailmannäyttelyssä. Siellä vietettyjen muutamien viikkojen aikana itse näyttely tuli paremmin tutuksi kuin pikaisen vierailun aikana.  Näiden tehtävien päätyttyä vierailin Bremenissä ja Niedersachsenissa. siis Ala-Saksissa ystäviä tervehtimässä.  Tapasin silloin myös Kansainvälisten Luonnonystävien (Naturfreunde International, NFI) silloisen presidentin. Hän oli kiinnostunut kokemuksistani ja kysäisi, mitkä kolme maailmannäyttelyssä esiinnoussutta ulottuvuutta nimeäisin tulevaisuutta muokkaaviksi uusiksi ilmiöiksi.

Hetken mietittyäni nimesin kolme mielestäni merkittävää seikkaa, jotka nousivat näkyviin tuosta maailmannäyttelystä. Ensimmäinen oli Internet, joka juuri silloin alkoi tehdä tuloaan myös järjestöelämään. Pitäisikö esimerkiksi luonnonystävien lähteä mukaan internettiin omilla sivuillaan esittelemään toimintaansa? Minun vastaukseni oli myönteinen. Kuluneet parikymmentä vuotta ovat osoittaneet, että digitaalitekniikka - internet yhtenä sen keskeisenä sovellutuksena - on tullut jäädäkseen ja muodostaa yhä tärkeämmän osan jopa arkisestakin toiminnastamme.

Toiseksi ulottuvuudeksi nimesin vedyn käyttämisen energialähteenä. Saksan autoteollisuus oli jo silloin tehnyt mittavia tutkimushankkeita vedyn käyttämisestä energialähteenä. Maailmannäyttelyssä oli Daimler Benziltä, siis Mercedekseltä nähtävänä vedyllä kulkeva bussi. BMV esitteli vedyllä kulkevaa henkilöautoa. Tiedämme nyt, että erityisesti Saksa - ja miksei myös Suomikin - panostavat erityisen paljon vedyn valjastamiseen ihmiskunnan energialähteeksi yhtenä suuren luokan ilmastotoimena. Vetyä on rajattomasti, sen energiasisältö on lähes suunnaton. Ongelmana on vain tuon hapen kanssa räjähdysherkän alkuaineen valjastaminen turvallisesti energialähteeksi. 

Kolmas erikoisuus nousi eteeni Thaimaan osastolla. Näyttelytilassa oli suuri lasilaatikko, jossa esiteltiin Thaimaan historiaa. Pieni vuoristomaisema, jossa näytti kulkevan ihmisiä ihan luonnollisen näköisinä - tosin normaalikokoa pienenpinä - kuvaten maansa keskeisiä tapahtumia. Luonnollisen näköinen ilmiö oli luotu hologrammitekniikalla. Näyttelyssä annettiin ymmärtää että tilaan luotava luonnollinen kuva tulisi aikanaan joko korvaamaan television tai ainakin muodostamaan kovan kilpailijan nyt yli 70 vuotta hallinneelle kuvansiirtotekniikalle. Mutta siirtää kuva ja ääni huonetilaan - tai vaikkapa ikkunan taakse olohuoneeseen - katseltavaksi ja kuunneltavaksi, sitä ei Luonnonystävien presidentti pitänyt oikein mahdollisena ja esitti suorasukaisesti epäilyksensä virtuaalitodellisuuden tuomisesta keskelle olohuonetta. Teknisesti liian vaativaa ja kallista, hän arveli. Sanoin hänelle hänen epäilyynsä vähän provosoiden:"Odotahan kun kauniit tytöt tanssivat virtuaalisesti olohuoneessasi!"

Esitetty mikä esitetty. Päätin seurata kehitystä ja odottaa mitää tuleman pitään. Pitkään aikaan ei ole tapahtunutkaan kovin konkreettista tällä aluella, kunnes tänä aamuna  Saksan 3Sat ohjelmaa seuratessani esiteltiin Volucap -nimisen yrityksen kehittämä malli todellisuuden muuttamiseksi virtuaaliseksi  ja sen tuominen  nähtäväksi olohuoneeseen katselulasien sisältämän kolmiulotteisen "televisiotekniikan" avulla. Materiaali oli kuvattu erityisstudiossa, joka mahdollisti kolmiulotteisen digitaalisen tallennuksen ja tuomisen sitten erityskatselulaitteella nähtäväksi. Erityisesti Korona-pandemia vierailukieltoineen ja karanteeneineen on kiihdyttänyt kyseisen tekniikan kehittämistä. Yritys odottaa tietenkin suurta läpimurtoa virtuaalitekniikan tuomiseen mihin hyvänsä tilaan. Sillä voi olla valtava merkitys esimerkiksi  rakennustekniikassa, mutta myös lääketieteessä, kultturituotannossa - viihteestä puhumattakaan.

Yritys esittelee sivuillaan itseään seuraavasti:

Tuotannoista tulee digitaalisia ja sisältö poistuu näytöltä sekoitetun todellisuuden kautta. Ne tapahtuvat - alueellisesti saavutettavissa - oman neljän seinän sisällä. Tallenteet tavanomaisilla kameroilla eivät riitä tällaisiin muotoihin, ja aiemmat kolmiulotteisten ihmisten luomisen menetelmät ovat liian kalliita, monimutkaisia ​​eivätkä riittävän aitoja. Olemme ensimmäinen Volumetric Studio - Made in Germany.

 Voimme kuvata liikkuvia ihmisiä kolmessa ulottuvuudessa - ja tarjota täydellisen tuotantoratkaisun tilakaappauksen luomiseen ja näyttämiseen.Aitoa, nopeampaa, halvempaa ja skaalautuvampaa kuin mikään muu digitaalinen ominaisuus, Volucapsia käytetään innovatiivisen teknologian käyttöön koko viihde- ja teollisuusalueella. Volucap keskittyy rakennustekniikkaan, joka auttaa hyödyntämään uusia apuohjelmia XR -sisällön luomiseen ja muuttamaan maailmanlaajuista viihdetuotantoa. 

Esittely näkyy 3Sat:n  ohjelmassa kohdassa aikavälillä 18.40 - 25.30

Maailma muuttuu ja mullistuu. Nämä kolme muuttujaa eivät ole ainoita, mutta niiden vaikutus on valtava sekä hyvään että todennäköisesti myös huonompaan suuntaan. Internet ja sähköinen tiedonvälitys digitaalisen kehityksen muodossa palvelee meitä suurenmoisesti, mutta kyllä se myös alistaa ja jakaa taloudellisia voimavaroja polarisoivaan suuntaan. Vety on suuri lupaus ihmiskunnalle, mutta ei se vielä teknisesti ihmisen hallinnassa ole. Vetypommia kehitettäessä pelättiin sen laukaisevan ketjureaktion, joka tuhoaa koko maapallon. Jos ihmiskunta onnistuu, sillä on käytössään energiaa kaikkiin tarkoituksiin, energiaa joka palaesaan tuottaa - ei hiiltä vaan vettä. Virtuaalinen tilaulottuvuus palvelee ihmistä mitä moninaisimmilla tavoilla, mutta saattaa muodostaa hallitsevuudessaan todellisen elämän rinnalle voimallisen virtuaalisen maailman joka hallitsee todellisuuttamme.