"OutoftheBox" - päivitykseen olen koonnut Facebookissa esiinnousseita kannanottoja ja kommentteja lehdistössä ja fb-keskustelussa esiinnousseisiin kysymyksiin otsikossa mainitulta ajalta. Vaikka mukana ei olekaan aina näihin teksteihin liittyviä taustakirjoituksia, sisältävät ne joka tapauksessa paljon arvottavaa ja siksi talteenotettavaa periaatteelista ja käytännön tilanteisiin liittyvää tarkastelua.
15.6. 2023
Energiakriisi: Itävallan Attac vaatii poikkeamista vapautetuilta sähkömarkkinoilta / EU-uudistus taysin vaatimaton...
Itävallan Attac-järjestö näyttää aloittaneen kampanjan energiahuollon demokratisoimiseksi. Euroopan Unioni nimittäin valmistelee syyskuuhun mennessä energiahuoltoon liittyvää ohjelmaa - ilmeisen markkinaehtoisesti.
EU aikoo ottaa suunnan Euroopan sähkömarkkinoiden tulevaisuudelle syyskuuhun mennessä - voittohakuisen markkinamallin säilyttäen. Siksi olemme olleet aktiivisia kuukausia ja nyt tehostamme ponnistelujamme!
Uusi kampanja energiahuollon julkiseen valvontaan saa tukea tukea mm. Itävallan ammatilliselta keskusjärjestöltä ÖGB: ltä ja Fridays for Futurfe-liikkeeltä.
Attac vaatii luopumaan vapautetuista sähkömarkkinoista ja korvaamaan sen julkisesti ja demokraattisesti kontrolloidulla energiajärjestelmällä koko Euroopalle: pois keinottelusta ja voiton maksimoinnista kohti toimitusvarmuutta, kohtuuhintaisuutta ja ilmastooikeudenmukaisuutta. Nämä vaatimukset ovat tänään alkavan Attac-kampanjan ytimessä.
15.6. 2023
povaa kovia aikoja 16.6. 2023 "SDP:n kansanedustaja Eemeli Peltonen povaa kovia aikoja tavallisille palkansaajille ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleville suomalaisille, jos tuleva hallitus saa toteutettua ohjelmansa alkaneella vaalikaudella. Peltonen on huolestunut ennen kaikkea hallitusohjelmassa työntekijöiden asemaan kaavailluista heikennyksistä ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä työttömyysturvaan kohdistuvista leikkauksista. Orpon nelikon rankka säästökuuri tulee näkymään karulla tavalla monen suomalaisen arjessa tulevina vuosina, mikä sopii huonosti vielä koronakriisistä toipuvaan yhteiskuntaamme." Ensimmäisissä kommenteissaan hallitusohjelmasta SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman totesi, että Orpon-Purran hallitus panee työntekijät ja palkansaajat yksin maksamaan koronapandemian, Venäjän Ukrainan suuntaaman sodan ja nopeasti inflaation myötä nousseiden hintojen aiheuttamat kustannukset.
16.6. 2023
EU: TURVAPAIKKA LAINSÄÄDÄNNÖN TIUKENTAMINEN ON VALTAKIRJA IHMISOIKEUSLOUKKAUKSIIN Saksassa käydään samanlaista keskustelua kuin mitä Orpon-Purran hallitusohjelma sisältää. Berliinin Luonnonystävät kiinnittävät huomiota Amnesty Internationalin Saksan liiton kannanottoon: "Amnesty Internationalin Saksan pääsihteeri Markus N. Beeko selittää yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän (CEAS) uudistusta koskevaa sopimusta EU:n sisäministerien konferenssissa torstai-iltana: "Amnesty International on hämmästynyt siitä, kuinka liittovaltion hallitus voi juhlia eilistä sopimusta "poliittisena läpimurtona". Päätöslauselmat eivät ole läpimurto, vaan ihmisoikeustabujen rikkomista, piittaamattomuutta perustuslaillisista oikeuksista ja Saksan oman hallituskoalition lupauksen rikkomista. Se on sopimus ihmisoikeuksien ja eniten suojelua tarvitsevien ihmisten – pakolaisten ja siirtolaisten – kustannuksella. Liittovaltion hallitus, joka kaikista varoituksista huolimatta nyt hyväksyy uudistuksen, joka loukkaa selvästi ihmisoikeuksia, menettää kaiken ihmisoikeususkottavuuden. Vakuutukset siitä, että turvapaikkaoikeutta ja lasten oikeuksia ei heikennetä, ovat pilkkaamista, kun otetaan huomioon naisiin, lapsiin ja miehiin kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset, joita jo nyt usein tapahtuu Euroopan ulkorajoilla. Nyt tarvitaan laajaa yhteiskunnallista protestia ja merkittäviä muutoksia jatkoneuvotteluihin Euroopan parlamentin ja komission kanssa. Amnesty Internationalin mukaan suunniteltu yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistus rikkoo ihmisoikeusperiaatteita ja johtaa kansainvälisen oikeuden vastaisiin karkotuksiin. "
17.6. 2023
Bloggari Kalle Mikkolainen sanoo hallitusohjelmasta sattuvasti 17.6. 2023 Bloggari Kalle Mikkolainen sanoo hallitusohjelmasta sattuvasti sen, mitä minä ja moni muu haluaisi sanoa - jos osaisi: "Nyt voidaan viimeistään sanoa, että uusliberalismi on löytänyt tiensä Suomeenkin. Se on nyt kyseenalaistanut pohjoismaisen tavan elää. Se on päättänyt ajaa hyvinvointivaltion alas. Hallitus tulee ottamaan heiltä, joilla vähiten on ja antamaan heille, joilla ennestään on. Surullisinta ja heidän puolestaan minussa eniten myötähäpeää aiheuttava asia on, että tämä tehtiin asioista ymmärtämättömien antaessa raikuvat aplodit. En tiedä kumpi minussa aiheuttaa myötähäpeää enemmän, se jos tulevan hallituksen puolueiden edustajat itse tietävät, että heidän ohjelmansa tarkoittavan eriarvoisuuden rajua kasvattamista ja hyvinvointivaltion alasajoa, vai se että he aidosti itse uskovat ohjelmansa pelastavan Suomen." 17.6. 2023 Uuden hallituksen talouskuuri on kova - mutta siitä huolimatta jo perusskenaariossa valtion velkaa on ensimmäisen vaalikauden jälkeen prosentuaalisesti enemmän kuin mitä Sanna Marinin hallitus jättää jälkeensä... Talousprofessorit Vesa Vihriälä ja Roope Uusitalo: " Yllättävän iso paketti ollaan tekemässä työelämään ja nimenomaan muutoksia, joista työmarkkinajärjestöt ovat riidelleet koko 2000-luvun. Työehtosopimusten yleissitovuus on näköjään säilymässä, mutta suunnitelmissa on lakkosakkojen korotuksia, työttömyysturvan leikkauksia, irtisanomissuojan muutoksia, lomautusaikojen lyhentämisiä ja paikallisen sopimisen ehtojen muuttamisia. Jos nämä nyt toteutetaan hallituskauden aikana, niin se voi vielä aiheuttaa kovaa vastarintaa ay-liikkeessä, Uusitalo sanoo. Vihriälä puolestaan uskoo, että lukumääräiseen työllisyystavoitteeseen voidaan päästä, jos niistä oikeasti pystytään päättämään. Mutta onko työllisyyspolitiikan toimilla mahdollisuus päästä laskettuun parin miljardin euron kohennukseen julkiseen talouteen, niin sen suhteen Vihriälä on skeptisempi." Toisen hallituskauden skenaario on jo pelkkää toiveajattelua; ei ainoastaan Suomi vaan koko Euroopan Unioni joutuu ajattelemaan ilmastokatastrofin, Ukrainasse menossaolevan "sotilasteknisen" harjoituksen (Putin) ja anarkistisesti etuoikeutettua asemaansa käyttävän markkinan vaikutuksia perusteellisesti uudelleen.
17.6. 2023
Uuden hallituksen talouskuuri on kova - mutta siitä huolimatta jo perusskenaariossa valtion velkaa on ensimmäisen vaalikauden jälkeen prosentuaalisesti enemmän kuin mitä Sanna Marinin hallitus jättää jälkeensä...
Talousprofessorit Vesa Vihriälä ja Roope Uusitalo:
" Yllättävän iso paketti ollaan tekemässä työelämään ja nimenomaan muutoksia, joista työmarkkinajärjestöt ovat riidelleet koko 2000-luvun. Työehtosopimusten yleissitovuus on näköjään säilymässä, mutta suunnitelmissa on lakkosakkojen korotuksia, työttömyysturvan leikkauksia, irtisanomissuojan muutoksia, lomautusaikojen lyhentämisiä ja paikallisen sopimisen ehtojen muuttamisia. Jos nämä nyt toteutetaan hallituskauden aikana, niin se voi vielä aiheuttaa kovaa vastarintaa ay-liikkeessä, Uusitalo sanoo.
Vihriälä puolestaan uskoo, että lukumääräiseen työllisyystavoitteeseen voidaan päästä, jos niistä oikeasti pystytään päättämään. Mutta onko työllisyyspolitiikan toimilla mahdollisuus päästä laskettuun parin miljardin euron kohennukseen julkiseen talouteen, niin sen suhteen Vihriälä on skeptisempi."
Toisen hallituskauden skenaario on jo pelkkää toiveajattelua; ei ainoastaan Suomi vaan koko Euroopan Unioni joutuu ajattelemaan ilmastokatastrofin, Ukrainasse menossaolevan "sotilasteknisen" harjoituksen (Putin) ja anarkistisesti etuoikeutettua asemaansa käyttävän markkinan vaikutuksia perusteellisesti uudelleen.
18.6. 2023
Orpon-Purran hallitusohjelman julkistamisen ja hyväksymisen myötä yhden hallituskauden ajaksi - Pandemian, Ukrainan sodan ja sen aiheuttaman inflaation keskellä - avautunut historian akkuna hyvinvointiuudistuksille on sulkeutunut ja alkamassa on pimeä jakso Suomen - ja mitä todennäköisimmin koko Euroopan ja ehkä koko maailman - historiassa. Tämä jyrkkä ja hälyttävä äärioikeistolaistuminen johtaa yhteiskunapolitiikan väkivaltaistumiseen, koska sellaista yhteiskunnallista verenkiertoa edustavaa mediaa eikä osallistavia rakenteita ole, jotka mahdollistaisi avoimen ja moniarvoisen keskustelun ja soallistumisen. Tästä eteenpäin eletään vain yhden riistävän ja epäoikeiudenmukaisen totuuden maailmassa. Tämän totuuden sanelee Euroopan tasolla Euroopan Komissio, jonka vaatimuksesta palataan Maastrichtin sopimuksen pakkopaitaan ja jonka vaatimukseen perustuvat myös hallitusohjelman perustana olleet Valtionvarainministeriön suositukset. Pelättävissä on, että seuraa pidempi jakso - muutamia vuosikymmeniä - markkinoihin ja uuskeynesiläiseen, austeristiseen politiikkaan perustuvaa korpivaellusta.
18.6. 2023
Martti Koskenniemi Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa:
18.6. 2023 Martti Koskenniemi Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa: "ESITTÄESSÄÄN normien purkamista hallitus ei siis lisää abstraktia ”vapautta”. Se vain valtuuttaa tietyt toimijat – henkilöt tai yritykset – puuttumaan toisten toimijoiden vapauspiiriin. Tällainen tyypillisesti oikeistolaiseen ideologiaan kuuluva vapauspuhe tukee yhteiskunnassa vahvoja toimijoita – niitä, joilla on tietoa, kykyä ja resursseja toimia – ja tekee sen niiden kustannuksella, joiden arvoja ja vapauksia aiemmalla normilla oli tarkoitus suojata. Puheella luodaan vaikutelma siitä, että hallitus vain haluaa yhteistä hyvää. Tosiasiassa sillä tehdään politiikkaa, siis arvovalintoja."
19.6. 2023
Eläkkeensaajien Keskusliitto on ottanut kantaa tänään tiedotteessaan Kokoomuksen Petteri Orpon johdolla luotuun hallitusohjelmaan. EKL näkee eläkkeensaajien kannalta hallitusohjelmassa sekä hyvää että huonoa: Hallitusohjelmassa hyvää ja huonoa – Järjestöjen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset on peruttava TIEDOTE. JULKAISTU: 19.06.2023, 08:55 ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITTO EKL RY Samalla kun hallitusohjelmaan on kirjattu liikunnallisen elämäntavan ja liikuntaolosuhteiden edistäminen on hallitus leikkaamassa järjestöiltä mahdollisuuksia toteuttaa tätä työtä. EKL korostaa, että ikäihmisten liikuttajina sekä henkisen- ja fyysisen hyvinvoinnin tuottajina ovat maamme eläkeläisjärjestöt vertaansa vailla. Niiden toiminnan tukea tulee lisätä eikä leikata. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset vaarantavat järjestöjen tarjoaman erittäin arvokkaan tuen ja avun. On välttämätöntä, että leikkauksista luovutaan ja hallituspuolueet pitävät kiinni lupauksestaan, jossa kaikki eduskuntapuolueet sopivat viime vaalikaudella yhdessä parlamentaarisesti järjestöjen valtionavustusten tasosta. Hallitusohjelmaa on syytä kiittää siitä, että siinä ei olla heikentämässä eläkkeensaajien taloudellista asemaa. Päätökset olla leikkaamatta eläkkeensaajan asumistuesta ja maksussa olevista eläkkeistä ovat enemmän kuin tervetulleita. Eläkkeensaajat ovat tilanteessa, jossa heidän olisi ikänsä ja sosiaalisen asemansa vuoksi usein vaikeaa, ellei mahdotonta, korottaa toimeentuloaan esimerkiksi työssä käymällä. Tämä näkyy erityisesti korkeammissa ikäluokissa, joissa eläkkeiden koko on ylipäätään alhaisempi, sanoo Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n puheenjohtaja Simo Paassilta. Sen sijaan suhtaudumme epäilevästi tavoitteeseen vähentää toimeentulotukea saavien määrää puoleen nykyisestä tasosta säästämällä siitä 100 miljoonaa euroa. Tavoite on erittäin kova, etenkin nyt kun hallitus on leikkaamassa monelta myös ensisijaisia etuuksia, jatkaa puheenjohtaja Paassilta. Lääkkeiden arvonlisäverokannan korottaminen tulee koskettamaan merkittävästi ja tuhoisasti paljon sairastavien eläkeläisten hyvinvointia. Eläketurvakeskuksen julkaiseman tutkimuksen mukaan vuonna 2021 ikääntyneiden suomalaisten keskuudessa terveydenhuollon menot aiheuttivat haasteita viidenneksellä. Tässä tilanteessa lääkkeiden verotuksen kiristäminen ja siten väistämättä niiden hintojen kohoaminen on kova isku pienituloisten ja paljon sairastavien elämänlaatuun. Samalla EKL kuitenkin näkee positiivisena päätöksenä aikomuksen jaksottaa jatkossa lääkkeiden vuosiomavastuun. EKL on useaan otteeseen juuri tätä ehdottanut, jotta lääkkeiden vuosiomavastuun nollautuminen vuoden vaihtuessa ei aiheuta toimeentulopommia pienituloisille vuosittain. Pidämme edelleen kiinni tavoitteestamme jonka mukaan terveydenhoidon maksukatot tulisi yhdistää ja raja asettaa kuukaudessa maksettavan täyden takuueläkkeen tasolle, Simo Paassilta toteaa. Sotesta haettavat 1,5 miljardin säästöt tarkoittavat väistämättä palveluverkon supistumista ja etäpalvelujen lisääntymistä sekä asiakasmaksujen korotuksia hyvinvointialueilla. Hallitus aikookin toteuttaa erikoissairaanhoitoa painottaen asiakasmaksujen korottamisen. Ohjelmassa väitetään, että korotus toteutettaisiin niin, etteivät maksut muodostu esteeksi palveluiden saamiselle. EKL suhtautuu tähän väittämään erittäin epäluuloisesti, sillä jo pelkästään asiakasmaksujen korotuksella korotetaan kynnystä edes hakeutua palveluihin. Hallituksen tulee varmistua siitä, että maksujen korotukset eivät johda palvelujen käyttäjiä toimeentuloluukulle. Maksun alentamisen ja perimättä jättämisen on oltava ensisijaisia toimeentulotuesta annetussa laissa tarkoitettuun toimeentulotukeen nähden. Hoitotakuun ja hoitajamitoituksen lykkäämiset eivät ole mielestämme toivottuja. Ymmärrämme parhaillaan Suomessa vallitsevan henkilöstöpulan sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta yksi merkittävä tekijä alan houkuttelevuuden ongelmassa on riittävän panostuksen puute. Panostamalla erityisesti työolosuhteisiin hoitotakuun ja hoitajamitoituksen muodossa lisäisivät alan houkuttelevuutta. Pitkällä tähtäimellä näistä tavoitteista ei saa missään nimessä luopua, päättää Simo Paassilta. Lisätietoja: Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Puheenjohtaja, kunnallisneuvos Simo Paassilta, puh. 050 522 1201
20.6. 2023
Blogi "Lost in Europe":
"Sota Ukrainassa: Macron liittyy haukkojen leiriin
20. kesäkuuta 2023
Naton pääsihteeri Stoltenberg on juuri tehnyt selväksi, että Ukrainan liittyminen NATOon ei ole ajankohtainen kysymys ja että Naton Vilnan huippukokoukseen se ei tule saamaan "kutsua". Mutta nyt Ranskan presidentti Macron ottaa toisen kannan.
Ranska on päättänyt tukea Ukrainan Nato-jäsenyyttä. Macron sanoi tämän kansallisen turvallisuusneuvoston kokouksessa.
Macron on luopumassa aiemmasta "ei"stään. Hän myös etääntyy liittymisen estävästä Saksan ja Yhdysvallotojen kannanotostai. Päätös oli ensisijaisesti taktinen ja sen tarkoituksena oli painostaa Venäjää, kirjoittaa Le Monde.
Viime kädessä Macron väittelee nyt Kissingerin tavoin: Natoon liittyminen oli ennen väärin – mutta Venäjän hyökkäyksen alusta lähtien se on ollut ainoa tehokas turvallisuustakuu. Puolalaiset ja balttilaiset väittävät samalla tavalla.
Hän kuitenkin puukottaa liittokansleri Scholzia ja Yhdysvaltain presidenttiä Bideniä selkään. Eikä hän voi painostaa Venäjääkään, sillä Naton pääsihteeri Stoltenberg on jo tehnyt selväksi, ettei liittyminen ole tällä hetkellä ajankohtainen kysymys.
Johtopäätös: Macron irrottautuu ranskalais-saksalaisesta konsensuksesta ja siirtyy haukkojen leiriin. Emme ole lähestymässä sodan loppua - päinvastoin: Venäjä taistelee riistääkseen Ukrainan Natosta..."
Reijo Häkkinen kommentoi:” Macronilla taitaa olla ego-ongelma sekä Euroopan Unionin että Amerikan suhteen. Pari vuotta sitten Macron arvosteli NATOa piten sitä lähes toimintakyvyttömänä rakenteena. USA:n suhteen Macron pelkää molempien valtapuolueiden tukeman "Make America great again" kampanjan johtavan Ranskan - ja koko Euroopan Unionin joutuvan USA:n "vasalliksi", mistä alkaa jo näkyä aika vaikuttavia esimerkkejä. Euroopan Unioni noudattaa pitkälle saksalaista markkinaehtoista makrotalousajattelua, jossa velkapelko on vähintään yhtä kovaa kuin meillä uuden hallituksen ohjelmassa. Saksassa ja nyttemmin myös EU:ssa velkapelko on ankkuroitu perustuslakitasoisesti, Saksassa tämä rajoite kaikkine pakon sanelemine poikkeuksineen on jo vuodelta 1949. Ranska on rakentanut vahvan ja kulttuurisesti aika autoritaarisen vahvan valtion varaan ja se toivoisi voivansa saada EU:sta rakenteellista tukea, mikä nykyoloissa näyttää täysin mahdottomalta. Tältä pohjalta oletukseni on, että Macron pyrkii Ukrainan NATO-jänyysaloitteella pyrkimään niin vaikeaan ja vakavaan yhteenottoon NATO-jäsenmaiden ja Venäjän välillä että eurooppalaista makrotaloutta on pakko muuttaa jos aiotaan selvitä. No, tämä on tietenkin omaa ja yksityistä päättelyäni.”
20.6. 2023
EU:n komission ehdotus
:"GM-kasvien" salakuljetus ruokaan
EU:n komission luonnos mahdollistaa laajan uusien geenitekniikan menetelmien lieventämisen. Luomuviljelijät ja ympäristönsuojelijat ovat raivoissaan.
BRYSSELI taz | EU-komissio haluaa höllentää tiukkoja eurooppalaisia geenitekniikan sääntöjä ja kumota elintarvikkeiden merkinnät. Tämä käy ilmi Brysselin viranomaisten alustavasta luonnoksesta, joka on tazin käytettävissä. Suunnitelma esitellään virallisesti vasta 5. heinäkuuta – mutta siellä on jo massiivisia mielenosoituksia.
"Toiminta on, että EU:n komission luonnos on tuhoisa yli 80 prosentille kuluttajista, jotka eivät halua mitään geenitekniikkaa lautasilleen. Se on tuhoisaa eurooppalaiselle ennalta varautumisen periaatteelle”, arvostelee Saksan ympäristö- ja luonnonsuojeluliitto (BUND). "Siihen loppuisi GMO-vapaa, perinteinen ja ekologinen viljely", varoittaa maaseudun maatalouden työryhmä. "Ennustettavissa oleva patentointiaalto tekee geneettisten resurssien saatavuudesta kasvattajille entistä vaikeampaa tai mahdotonta. Pienet ja keskikokoiset luomu- ja tavanomaiset jalostajat ovat siksi romahduksen partaalla."
Tarkemmin sanottuna kyse on kasveista, jotka on luotu uusilla genomitekniikoilla (NGT), kuten Crispr/Cas-geenisaksilla. Ne on jätettävä riskinarvioinnin ulkopuolelle, jos tuotetut lajikkeet olisi voitu luoda myös tavanomaisin menetelmin, kuten risteyttäminen tai valinta. "Tällaisia viljelykasveja kohdeltaisiin kuten tavanomaisia viljelykasveja, eivätkä ne vaatisi lupaa, riskinarviointia, jäljitettävyyttä ja merkintöjä", luonnoksessa lukee.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on todennut, että NGT ei tarkoita uusia riskejä. Lisäksi NGT-laitoksille on "merkittävä tarve" EU:ssa ja maailmanlaajuisesti esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. On kiistanalaista, voiko NGT tehdä tämän paremmin kuin perinteiset jalostustekniikat.
Kiistaa torjunta-aineiden käytöstä
NGT-laitoksista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen merkintävaatimusta ei esitetä luonnoksessa, joka on virallisen esityksensä mukaan vielä vietävä Euroopan parlamentin ja EU:n jäsenvaltioiden neuvoston läpi. Loppujen lopuksi siemenet tai lisäysaineisto olisi ilmoitettava selvästi. NGT-kasveja ei pitäisi sallia luonnonmukaisessa viljelyssä.
"Komissio ja maatalousteollisuus väittävät, että NGT:n käyttö voi edistää kestävämpää maataloutta", sanoo vihreän Euroopan parlamentin jäsen Martin Häusling, joka johtaa itse luomutilaa. "Mutta riskit biologiselle monimuotoisuudelle, terveydelle, jalostukselle ja elintarvikejärjestelmälle ovat suuret."
Luonnos tulee keskellä jo kiivasta keskustelua suojelusta ja geenitekniikasta. Viime torstaina EU-parlamentin ympäristövaliokunta ei päässyt yhteisymmärrykseen yhteisestä kannasta suunnitellusta renaturointilakista – konservatiivit ja oikeistopopulistit torjuvat luonnoksen.
21.6. 2023
"Takaa rintakehän kautta silmään"
"Blogi Lost in Europe" EU:n taloudellisen turvallisuuden strategiasta:
"Takaa rintakehän kautta silmään". Näin sanotaan, kun jokin on tarpeettoman monimutkaista tai hämärää. Juuri näin EU-komission päällikkö von der Leyen teki esitellessään "taloudellisen turvallisuuden strategiaansa" .
Hän väittää, että Kiina on Euroopan talouden epävarmuuden lähde. Toistaiseksi kauppa Kiinan kanssa on ollut vakauden ankkuri erityisesti Saksalle. Epävarmuus johtuu ensisijaisesti Yhdysvalloista ja sen pakotteista. Koska ne toimivat jo – Taiwanin konfliktista riippumatta.
Amerikkalaiset ovat jo kieltäneet Alankomaita viemästä korkean teknologian siruja Kiinaan. He haluavat kieltää Saksaa jatkamasta Huawein tuotteiden käyttöä. Suunnitteilla on jopa massiivisia Venäjän "malliin" perustuvia taloudellisia pakotteita - ne vaikuttaisivat erityisesti Saksan talouteen.
Mutta sen sijaan, että von der Leyen nimeäisi selvästi tämän riskin ja etääntyisi Yhdysvaltain strategiasta, hän seuraa jälleen idoliaan Bideniä. Juuri sinä päivänä, kun liittokansleri Scholz otti vastaan Kiinan pääministerin Li Qiangin Berliinissä, CDU-poliitikko ilmoitti talouspolitiikan muutoksesta Brysselissä.
Protektionistinen investointien valvonta ja valtion kontrolloima ulkomaankauppa - se uhkaa, jos von der Leyen voittaa. Todellinen riski taloudelle – aikaansaatu EU:ssa tai USA:ssa..."
21.6. 2023
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin ryhmäpuheenvuoro Orpon hallitusohjelmaa koskevasta valtioneuvoston tiedonannosta oli kovaa mutta oikeutettua kritiikkiä Orpon-Purran hallitusohjelmaa vastaan. Puheenvuoronsa lopuksi hän esitti epäluottamuslausetta työtään aloittavalle hallitukselle. Tällainen ohjelma ei sosialidemokraateille käy.
“Kokoomus haluaa leikata pienituloisten etuisuuksia. Se ei meille käy.”
Tämän väkevän arvion voi allekirjoittaa. Helsinkiläiseltä pienituloiselta yksinhuoltajaperheeltä hallitus on viemässä jopa yli 600 euroa kuukaudessa. Työnsä menettäneeltä palkansaajalta leikataan satoja euroja.
Tänään tässä salissa on ainakin yksi henkilö, joka on julistanut:
“Se ei meille käy.”
Sen olisi voinut sanoa joku salin vasemmalta laidalta. Mutta kyseessä on perussuomalainen poliitikko. Eikä kuka tahansa, vaan puolueen puheenjohtaja, nykyinen valtiovarainministeri Riikka Purra.
Vain viisi päivää ennen eduskuntavaalien äänestyksen alkua Purra vannoi perussuomalaisten nimissä suomalaisille, että pienituloisten leikkaukset “ei meille käy”.
Tämän lisäksi Purra lupasi: kansalaisten elinkustannukset käännetään laskuun.
Nyt elämisen kustannukset kasvavat tuhansien suomalaisten kodeissa.
Niin vuokralla kuin omistusasunnoissa asuvat pääsevät maksamaan perussuomalaisten lähettämää korkeampien elinkustannusten täsmälaskua.
Jokainen sairastunut maksaa lääkkeistään enemmän, busseilla ja junilla liikkuminen kallistuu, kun arvonlisäveroa nostetaan. Sairaaloiden poliklinikkamaksut nousevat. Erityisesti autolla työssäkäyvän arki kallistuu työmatkavähennysten heikentymisen vuoksi.
22.6. 2023
Nälkä maailmassa
Berliinin Luonnonystyävien linkistä: Nälänhätää ei saada poistettua maailmasta vuoteen 2030 mennessä nykymenolla... "Avustusjärjestöt antavat hälytyksen: YK:n kehitystavoitteita tuskin voidaan saavuttaa määräajassa. Eikä se johdu vain koronasta ja Ukrainan sodasta. "Agenda 2030": n 17 globaalia kehitystavoitetta - mukaan lukien nälän ja äärimmäisen köyhyyden poistaminen - on tuskin saavutettavissa suunnitellulla ajanjaksolla. Welthungerhilfe (Maailman nälkäapu) tuli tähän johtopäätökseen esitellessään raportin "Kompassi 2023: Saksan kehityspolitiikan todellisuus" tänä torstaina. Esipuhe korostaa, että syyt tähän eivät johdu pelkästään ylivoimaisesta esteestä tai päätöksistä ei-länsimaissa: Venäjän Ukrainaa vastaan käytävän hyökkäyssodan meneillään olevat maailmanlaajuiset seuraukset ja Covid-19-pandemian taloudelliset vaikutukset ovat varmasti valtavia, eikä niitä olisi voitu ennakoida tässä laajuudessa. Mutta ne eivät ole ainoa syy, miksi köyhyyden ja nälän voittaminen näyttää olevan yhä kauempana. Kompassi 2023: Saksan kehityspolitiikan todellisuus" Vuosi 2023 on YK:n vuonna 2015 hyväksymän Agendan 2030 puoliväli, järjestö huomauttaa. Suuri osa tämän päivän haasteista johtuu myös "aiemmista laiminlyönneistä". Tässä mainitaan muun muassa toimet ilmastonsietokyvyn lisäämiseksi, sosiaaliturvajärjestelmät ja oikeudenmukaiset toimitusketjut, mutta myös "feministinen kehityspolitiikka". "Luotettava rahoitus" pelkkien tahdonilmausten sijaan On kritisoitu, että myös Saksan kehityspolitiikassa aiejulistukset ovat usein keskiössä. Mutta "luotettava rahoitus" on myös tarpeen. Avustusjärjestöt varoittavat ajankohtaisista tapahtumista johtuen kehitysministeriön budjetin leikkauksista, kun valtiovarainministeri Christian Lindner (FDP) lähetti noin kaksi viikkoa sitten säästötavoitteet kaikille osastoille , aluksi puolustusministeriötä lukuun ottamatta. Yli 800 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii tällä hetkellä nälästä. Noin joka kymmenes ihminen maailmassa on aliravittu. Kompassissa 2023 Welthungerhilfe(Maailman nälkäapu) ja lasten hyväntekeväisyysjärjestö "Terre des hommes" (Ihmisten maailma) analysoivat viimeisimmät tiedot julkisista kehitysyhteistyön menoista ja johtivat niistä "vaatimuksia" ja "suosituksia" liittohallitukselle. Molempia käytetään synonyymeinä suhdetoiminnassa. Tällaisia raportteja on ilmestynyt 30 vuoden ajan. Tänä aikana ilmastokatastrofi oli ennakoitavissa, joka nyt uhkaa ihmisten toimeentuloa maailmanlaajuisesti: "Erityisesti vaarassa ovat ne, jotka jo kärsivät nälästä ja köyhyydestä. Esim. Saksan Liittohallituksen tulisi lisätä panostaan kansainväliseen ilmastorahoitukseen vähintään kahdeksaan miljardiin euroon vuodessa vuoteen 2025 mennessä", sanoo "Kehityspolitiikan suositukset". Se olisi kaksi miljardia enemmän kuin liittokansleri Olaf Scholz (SPD) lupasi Petersbergin ilmastovuoropuhelussa heinäkuussa 2022 - viimeistään vuoteen 2025 mennessä Saksan osuus pitäisi nostaa kuuteen miljardiin. Welthungerhilfen ja terre des hommesin mukaan se ei riitä. Lisääntyneiden ponnistelujen myötä "painopisteen tulisi olla elintarviketurvaan ja köyhän väestön ilmastonsietokyvyn parantamiseen globaalin etelän maaseutualueilla". Siellä kansalaisyhteiskunnan on oltava "tasavertaisesti mukana", suositukset jatkuvat. Muistetaan myös G7-maiden tavoite saada miljardi ihmistä lisää sosiaaliturvajärjestelmiin maailmanlaajuisesti vuoteen 2025 mennessä. ( Claudia Wangerin )"
25. kesäkuuta 2023
Prigozhin on dramaattisesti paljastanut kuinka rikki Putinin järjestelmä on, kuinka hauras hänen valta- ja turvallisuuskoneistonsa ovat. Prigozhin ei myöskään kyennyt puolustamaan itseään, mutta yli vuoden Ukrainan sodan jälkeen Putinin hallinto on selvästi rakennettu hiekalle.
ZDF
Se, että Putin on heikentynyt, on toiveajattelua, kirjoittaa Global Times (Kiina)
Vaikka länsimaiset tiedotusvälineet sanoivat, että kapina paljasti Putinin hallinnon heikkouden, kapina tukahdutettiin niin lyhyessä ajassa, kun Putin lupasi ryhtyä päättäväisiin toimiin lauantaiaamuna. Tämä itse asiassa osoittaa, että Kremlillä on vahva pelotekyky, mikä lisää sen arvovaltaa entisestään, jotkut asiantuntijat sanoivat.
Global Times
Tässä on kommentti Wienin "Standardista". Se näkee Putinin heikentyneen, mutta se ei ole hyvä uutinen:
Ei ole todennäköistä, että Putin erottaa puolustusministerinsä Shoigun ja kansliapäällikkönsä Gerasimovin. Kovan linjan kannattajat voivat tulla valtaan. Se ei olisi hyvä tulevaisuus Ukrainalle. Eikä Putinin mielestä kovin suosittu päätös, alle vuosi ennen presidentinvaaleja. Hän todennäköisesti voittaa vaalit, todellista seuraajaa ei ole. Mutta mitä sitten? Jos Putin epäonnistuu, Venäjää uhkaa sisällissota. 90-luvun kaaoksen haamu on ilmassa. Valtataisteluja, poliittisia murhia. Tällä kertaa kuitenkin eri yksityisten armeijoiden kanssa. Silloin länsi todennäköisesti haluaisi epätoivoisesti Putinin takaisin. Myös siksi, että ydinaseet pysyisivät hallinnassa."Euroopan Unionin ulkoministerit kokoontuvat tänään ja blogi "Lost in Europe" kirjoittaa Venäjää uhkaavasta valtataistelusta:
26.6. 2023
Avoin uhka valtataistelusta Venäjällä
25. kesäkuuta 2023
Valtataistelu Venäjällä on tullut väliaikaisesti päätökseen. Wagnerin pomo Prigozhin jää eläkkeelle, Kremlin pomo Putin haluaa hänen menevän Valko-Venäjälle rankaisematta. Onko Putin nyt heikentynyt - ja jos on, mitä se tarkoittaa Venäjälle, Ukrainalle ja Euroopalle?
Tämä kysymys hallitsee todennäköisesti EU:n ulkoministerien tapaamista maanantaina Luxemburgissa. Täällä voit julkaista ajankohtaisia uutisia, analyyseja (linkkejä) ja kommentteja . Odotamme innolla palautettasi!
Aluksi kaksi vastakkaista arviota Saksasta ja Kiinasta.
Kapina osoittaa selkeitä halkeamia Putinin voimajärjestelmässä, kirjoittaa ZDF: uhka valtataistelusta Venäjällä
26.6. 2023
BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas kirjoittaa keskuspankkikapitalismia koskevassa juhannuskirjeessään keskuspankin talouspolitiikkaa ja sen kritiikkiä koskevan keskustelun epäsymmetrisyydestä. Pääministeri Sanna Marin ja poliitisen talouden tutkija Antti Ronkainen joutuivat pitkän ja aivan mielettömiä mittasuhteita saaneen mediakritiikin kohteeksi todetessaan keskuspankkipolitiikassa jonkin olevan pahasti vialla. Nykyhallitukseen samainen kritiikki sen hallitusohjelmaan sisältyvän mahdollisesta puuttumisesta keskuspankkipolitiikkaan aiheutti vain laimeaa ja pyöristeltyä kritiikkiä Suomen Pankin myllykirjeestä huolimatta:
"On erittäin kiinnostavaa, että Suomessa jo toistamiseen vuoden sisään ajauduttiin keskusteluun - tällä kertaa Suomen Pankin myllykirjeen säestämänä - keskuspankin itsenäisyydestä ja siitä, kuinka poliitikot sitä omilla poliittisilla ulostuloillaan uhkaavat. Kaikki tämän uutiskirjeen lukijat muistavat varmasti viime syksyn episodin, kun pääministeri Sanna Marin twiittasi lainauksella poliittisen talouden tutkija Antti Ronkaisen kolumnin, joka käsitteli keskuspankkien valintoja korona- ja energiakriisissä.
Tviitistä nousi mieletön talousjulkisuuden myrsky, jonka aikana pääministeri Marin tuomittiin yltiövastuuttomaksi johtajaksi, keskuspankkien toimintavapauden rajoittajaksi ja talouspoliittisesti lukutaidottomaksi. Pääsin itsekin kommentoimaan tapausta muun muassa Ylen Politiikkaradiossa, mutta toki myös tässä uutiskirjeessä kirjoitin asiasta useampaan kertaan.
Kun mielessäni olivat nuo myrskyiset päivät viime syksyltä, odotin tietysti myös hallitusohjelman kirjauksista samanlaista kesämyrskyä. Sitä ei kuitenkaan (valitettavasti minun kannaltani - olisi ollut kiva jatkaa siitä mihin syksyllä jäätiin) noussut. Ei useita “analyyseja” talouslehtien sivuilla, ei pääkirjoituksia, ei jatkuvaa sosiaalisen median kuumotusta pääministerille. Toki lehdet uutisjuttuina raportoivat tapahtumien käänteitä kiitettävän aktiivisesti."
Kirje sisältää myös mieleniiintoisen linkin asiaa käsittelevään Pod-cast -keskusteluun..
26.6. 2023
Kun Saku Timosen blogi Apu -lehden verkkoversiossa lopetettiin, minä olen - monen muun mukana - jäänyt kaipaamaan hänen terävää, humanistista ja analyyttista sanomaansa. Saku Timonen on kuitenkin saanut jatkaa kirjoitteluaan Viikko Pohjois-Karjalassa kuukausittaisen kolumnin muodossa, ja nyt lehti on koonnut Sakun kevätkauden kolumnit omalle sivulleen. Saku itse mainitsi tästä omassa Twitter -postauksessaan. Eli laitetaanpa tässä edelleen "levitykseen" tätä harvinaista, julkisen mediamme vieroksumaa ilmaisutapaa ja arvottamista luettavaksi ja pohdiskeltavaksi. Samalla tässä voi toivottaa sekä Sakulle että Viikko Pohjois-Karjalan lukijoille hyvää kesää! Varoituksen sana vielä lisäksi: kesän jälkeen alkaa syksy ja Orpon-Purran hallituksen ohjelman toteutukseen valmistautuminen. Voi olla että monella Orpoa ja Purraa vaaleissa tukeneella menee tässä tulevassa väännössä ihmetyksen sormi kummastuksen suuhun…
27.6. 2023
Islannissa kokoontui pohjoismaiden pääministerien lisäksi myös sosialidemokraattien pohjoismainen yhteistyöjärejestö SAMAK. Se totesi lausumassaan:
Suomen uuden hallituksen suunnitelmat ovat ristiriidassa pohjoismaisen mallin kanssa...
"Suunnitelmat lakko-oikeuden sekä työntekijöiden mielipiteen- ja yhteistoimintavapauden rajoittamisesta eivät kuulu pohjoismaiseen malliin. Suomen uusi hallitus uhkaa työntekijöiden oikeuksia ja hyvinvointia sekä rajoittaa maan taloudellista tuottavuutta, toteaa SAMAKin pääsihteeri Jan-Erik Stöstad.
Pohjoismaisen yhteistyökomitea SAMAKin hallitus kokoontui kesäkokoukseensa Reykjavikissa ja tutustui kokouksen aikana myös Suomen tuoreeseen hallitusohjelmaan. Kokouksessa hyväksyttiin seuraava julkilausuma:
Suomen hallitusohjelmaan on poimittu muista Pohjoismaista valikoivasti kaikista ankarimmat ja eriarvoisuutta lisäävät toimenpiteet yhdistelmäksi, joka heikentää pohjoismaista työmarkkinamallia Suomessa.
Orpon hallitusohjelmassa esitetään otettavaksi käyttöön muun muassa enintään vuoden määräaikainen työsuhde ilman erityistä syytä, mahdollisuus irtisanoa henkilö “asiallisista syistä” ja ensimmäinen sairauspäivä ilman palkkaa.
Jos suunnitelmat toteutuvat, uusi hallitus uhkaa suomalaisten työntekijöiden oikeuksia ja hyvinvointia.
Pääministeri Orpon hallitusohjelma rajoittaa myös työntekijöiden perusoikeutta eli laillista oikeutta työtaistelutoimiin työolojen parantamiseksi. Lakko-oikeuden ja mielipiteenvapauden rajoittaminen ei kuulu pohjoismaiseen malliin. "
Euroopan Unioni ei tunnista "pohjoismaista mallia" eli kansnvaltaista hyvinvointivaltiota oikeastaan ollenkaan…
30.6. 2023
Brittilehti Guardian Suomen hallitustilanteesta ja sen taustoista:
1.7. 2023
BIOS-ekonomisti Jussi Ahokkaan keskuspankkikapitalismia käsittelevä - hieman hämmentävä - kesäkirje:
"Saattaakin olla niin, että Keskuspankkikapitalismi-uutiskirje ei koskaan palaa kesätauolta, koska materiaaliset tekijät ajoivat tämän intellektuaalisen projektin ylitse. Jos näin käy, haluan kiittää kaikkia uutiskirjeen tilaajia ja lukijoita yhteisestä matkasta tähän asti. On ollut ilo palvella aktiivista ja kiinnostunutta yleisöä!
Todennäköisin skenaario kuitenkin on edelleen se, että kirjoittelu jatkuu jossain vaiheessa syksyä. Tuskin nimittäin vedenpitäviä todisteita keskuspankkikapitalismin väistämisestä ehditään muutamassa kesäkuukaudessa saamaan. Siksi toivotankin ensisijaisesti teille kaikille oikein hyvää kesää ja rentouttavia lomahetkiä!"
2.7. 2023
OutoftheBox" - päivitykseen olen koonnut Facebookissa esittämiäni kannanottoja ja kommentteja lehdistössä ja fb-keskustelussa esiinnousseisiin kysymyksiin otsikossa mainitulta ajalta. Vaikka mukana ei olekaan näihin teksteihin liittyviä taustakirjoituksia, sisältävät ne joka tapauksessa paljon arvottavaa ja siksi talteenotettavaa periaatteelista ja käytännön tilanteisiin liittyvää tarkastelua. Tärkeimmät "arvolataukset" löyyvät kursiivilla korostettuina…
Ilpo Rossi vastasi: Olemme käyneet vilkasta vuoropuhelua ja ryhmäkeskustelua täällä fb:ssä monista tärkeistä yhteiskunnallisista ulottuvuuksista. Tehdäkseni omat kannanottoni ymmärrettäviksi on joskus laitettava esiin myös minulle vauhtia antanut kommentti. Sinä olet ollut aika usein vauhdittajana!
Reijo Häkkinen: joukossa oli "tuttu" nimi!oukossa oli "tuttu" nimi!
3.7. 2023
"Alijäämämyytti - modernin rahateorian mahdollisuudet"
Into-kustantamon julkaisemana on juuri ilmestynyt amerikkalaisen ekonomistin Stephanie Keltonin kirja modernista rahateoriasta. Esipuheen kirjaan on kirjoittanut poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen, joka toteaa kirjasta heti alussa seuraavaa:
"Moderni rahateoria (Modern Monetary Theory, MMT) on jälkikeynesiläinen taloustieteen suuntaus, joka on kyseenalaistanut valtavirtaisen taloustieteen olettamat rahan olemuksesta ja julkisen talouden hoidosta. Teoriaa ovat kehittäneet 1990-luvun alusta lähtien Warren Mosler, William Mitchell, L. Randall Wray, Pavlina Tcherneva ja Stephanie Kelton, josta on käsillä olevan teoksen myötä tullut MMT:n kasvot. Modernin rahateorian kasvaneesta momentista kertoo paitsi kiinnostus poliitikkojen, taloustieteilijöiden ja sijoittajien piirissä, mutta ennenkaikkea sitä kohtaan esitetty kritiikki. Esimerkiksi talousnobelisti Paul Krugman on sanonut MMT:n romahduttavan valuutat, taloustieteilijä Larry Summers on verrannut sitä kreationismiin ja Microsoftin perustaja Bill Gates on pitänyt sitä hulluutena. Suomessakin epäiltiin Sanna Marinin olevan "MMT:n lumoissa" hänen arvostellessaan keskuspankkien kannanottoja. Vihamieliset karikatyyrit kertovat enemmän arvostelijoiden oletuksista MMT:stä kuin siitä mitä moderni rahateoria todella sanoo. Keltonin teos onkin tervetullut lisä suomalaiseen keskusteluun paitsi siitä, mistä modernissa rahateoriassa on kyse, mutta myös laajemmin talouspolitiikan vaihtoehdoista."
- Ensimmäisen vinkin tästä kirjasta sain fb-kaverini Jari Rutasen sivuilta - hänelle kiitollinen peukutus siitä...
Stephanie Kelton kirjansa johdanto-osassa: "Moderni rahateoria tarjoaa mahdollisuuden hahmotella uudenlaista politiikkaa ja uudenlaista taloutta. Se kyseenalaistaa koko poliittisella kentällä vallitsevan ajattelun, ja siksi se herättää kiinnostusta kaikkialla maailmassa poliittisten päättäjien, tutkijoiden, keskuspankkien, valtionvarainministeriöiden, aktivistien ja tavallisten kansalaisten keskuudessa. Moderni rahateoria näyttää, että yhteiskunta voisi olla toisenlainenkin: yhteiskunnalla voi olla varaa panostaa terveydenhuoltoon, kasvatukseen ja kestävään infrastruktuuriin. Moderni rahateoria tarjoaa niukkuuskertomuksen sijaan kertomuksen mahdollisuuksista. Kun hyväksymme, että julkisen talouden alijäämät ovat taloudelle hyväksi, ja nujerramme jarruttavat myytit, voimme harjoittaa finanssipoölitiikkaa, joka nostaa keskiöön ihmisten tarpeet ja yleisen edun. Meiillä ei ole muuta menetettävää kuin itse asettamamme rajoitukset."
2.7. 2023
MMT-professori Bill Mitchellin "The Cape Podcast" no 10 kertoo, mitä valtiontalouden pyrkimys ylijäämään - siis mm. velan lyhentämiseen - todellisuudessa tarkoittaa.
"Julkisen talouden ylijäämä tarkoittaa, että hallitus vie enemmän valuuttaan valtiosta riippumattomalta sektorilta verotuksen kautta kuin se sijoittaa tälle sektorille menoaloitteillaan.
Tämä valtiosta riippumaton alijäämä on kokonaisuudessaan rahoitettava siten, että valtiosta riippumaton sektori realisoi jonkin verran aiemmin kertynyttä varallisuutta.
Joten julkisen talouden ylijäämä merkitsee vaurautemme tuhoamista."
- Suomen tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että Orpon-Purran-Essayahin-Henriksonin hallitus tuhoaa erityisesti kansalaisten ja myös yritysten varallisuutta. Kysymys on yhteiskunnallisen kirjanpidon identiteettiperiaatteesta, vastaavien ja vastattavien tasapainosta. Valtion ylijmäämän lisääminen tarkoittaa vääjäämättä yritysten ja kansalaisten - valtiosta riippumattoman sektorin - alijäämää, köyhtymistä…
Toinen ote prof. Mitchellin Podcastista:"Finanssipoliittisen tuloksen määrää kaksi laajaa voimatekijää:
Ensinnäkin harkinnanvaraiset päätökset, joita hallitus tekee finanssipolitiikkaansa sitä määrittäessään - toisin sanoen menojen tasot ja verokannat.
Ja toiseksi talouden yleinen tila.
Tämän toisen tekijän osalta tiedämme, että kun talous menestyy huonosti, verotulot laskevat, koska vähemmän ihmisiä työskentelee.
Ja menopuolella korkeammat sosiaaliturvamaksut menevät työpaikkansa menettäville työntekijöille.
Seurauksena on, että julkisen talouden tulos näyttää yhä suurempaa alijäämää tai pienempää ylijäämään, riippuen lähtötilanteesta."
2.7. 2023
Helsinki - ainutlaatuinen luonto- ja ympäristökohde myös retkeilijälle...
6. heinäkuuta 2023 EU-komissio haluaa höllentää tiukkoja geenitekniikan sääntöjä. Esimerkiksi monia uudentyyppisiä geenimuunneltuja kasveja voitaisiin laittaa jakeluun ilman varoituksia. Euroopan "vihreä sopimus" on tarkoitus laajentaa sisältämään kiistanalainen luku. EU:n komissio haluaa tasoittaa tietä "vihreälle geenitekniikalle" viljelykasvien sopeuttamiseksi ilmastokriisiin ja torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi. Komissio esitteli luonnoksensa Brysselissä keskiviikkona. Se sai äänekkäitä vastalauseita. Brysselin viranomaiset tekivät kaikkensa pakatakseen "uusia genomitekniikoita" (NGT) koskevan ehdotuksensa kauniilla ja ekologisella tavalla. EU:n komissaari Frans Timmermans esitteli sen lainsäädäntöpaketissa, joka lupaa "luonnonvarojen kestävämpää käyttöä kasveissa ja maaperässä". "Innovaatiot ovat keskeinen osa Green Deal -ohjelmaamme, erityisesti elintarvikkeiden alalla ", sanoi EU:n terveyskomissaari Stella Kyriakides. "Haluamme tarjota viljelijöillemme uusia tekniikoita terveellisten ja turvallisten, ilmastonmuutoksiin sopeutuvien elintarvikkeiden tuottamiseksi." Vihreä retoriikka ei kuitenkaan voi piilottaa sitä tosiasiaa, että tässä on kyse tabujen rikkomisesta. EU-komissio haluaa höllentää tiukkoja eurooppalaisia geenitekniikan sääntöjä ja poistaa suurelta osin elintarvikkeiden tätä koskevat merkinnät. Jos se menee läpi, monet uudet GM-kasvit voivat tulla ruokapöytään ilman varoituksia. Erityisesti ehdotuksessa, jonka on vielä hyväksyttävä Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto, määrätään, että lukuisia NGT-laitoksia käsitellään tavanomaisten laitosten tavoin. "Tämä tarkoittaa, että näitä viljelykasveja ei tarvitse riskiarvioida ja ne on merkitty tavanomaisten viljelykasvien tapaan", komissio sanoo. Uudet kasvit on jaettava kahteen ryhmään. Tällaisia kasveja, "jotka voivat myös syntyä luonnollisesti tai tavanomaisen jalostuksen kautta", tulisi kohdella tavanomaisten viljelykasvien tavoin. Toisaalta kasvit, joissa on monimutkaisempia muutoksia, on merkittävä erikseen."
6.7. 2023
MMT-professori Bill Mitchell blogissaan 5.7. 2023 keskuspankkien korkopolitiikasta:
Rahapolitiikka keskuspankkisosiopaattien käsissä ajaa eliitin luokkaetuja
"On erittäin todennäköistä, että monissa tapauksissa keskuspankkien päätökset nostaa korkoja, näennäisesti "inflaatiota vastaan", todella pahentavat inflaatiota. Yhä useammat ihmiset alkavat ymmärtää tämän asian, vaikka keskuspankkiirit näyttävät edelleen puhuvan suuria koronnousuista. Mutta todisteet kasvavat heidän kantaansa vastaan, ja viime kädessä todisteet paljastavat valtavirran makrotalouden syvät puutteet. Väitän tänään, että ongelmana ei ole vain se, että koronnostot voivat olla osasyy inflaatioon, vaan myös se että ne myös edistävät yhteiskuntiemme luokkajaon huomattavaa vahvistumista, jolloin pienituloiset siirtävät massiivisia tuloetuja korkeampiin tuloryhmiin... "
7.7. 2023
Facebook palautti mieleen 11 vuotta sitten tapahtuneen erikoisuuden, kun rastas ehti rakentaa pesänsä ja munia siihen mökkimme verannalla. Varovasti siinä elettiin, tuolia ei liikuteltu ja poikaset pääsivät pesästä aikanaan lentoon ja muuttomatkoilleen. Onko Sinulla samankaltaisia havaintoja?
7.7. 2023
12.7. 2023
Blogi "Lost in Europe" kirjoittaa "nuukan nelikon" johtomaan Hollannin pääministerin Rutten erosta:
"Rutte jättää jälkeensä kasan sirpalekasan
11. heinäkuuta 2023
Hollantin pääministeri Rutte on eronnut. Ajoitus on äärimmäisen huono: liberaalipoliitikko jätti jälkeensä sekasorron – eikä vain omassa maassaan.
Angela Merkelille ja Olaf Scholzille Marc Rutte oli paras, rakastettu henkilö. Hän sidoi Alankomaiden hyvin tiiviisti Saksaan ja kehitti vasta-asemia Ranskaan ja Etelä-Eurooppaan.
Tämän ansiosta Berliinin saattoi leikkiä "jengiytymistä" - toisinaan Pariisin, välillä Haagin kanssa. Kerran, kiistassa velalla rahoitetusta Next-Generation -koronakehitysrahastosta, pakkameni melkein sekaisin.
Rutte ja hänen "säästävät ystävänsä" (Suomi hengali ajoittain tässä ryhmässä, ir) halusivat kaataa ranskalais-saksalaisen pelastussuunnitelman, ja jopa "äiti" Merkel joutui murisemaan. Lopulta hollantilainen varmisti "hyvän ratkaisun" - ja suostui.
Se, että hän nyt eroaa, on suuri menetys Berliinille. Tilanne näyttää hieman erilaiselta Brysselissä kuin Haagissa. Kotimaassaan ja EU:ssa Rutte jälkeen jälkeensä kasan lasinsiruja.
Maa on täysin jakautunut
Alankomaissa ei ole enää hallitsevaa enemmistöä. Rutten vanha koalitio on kaatunut toivottomaan turvapaikkapolitiikkaansa. Hänen oikeistoliberaalipuolueensa VVD on heikentynyt ja ajautuu yhä enemmän enemmän oikealle.
Maasta on tullut hallitsematon; massiiviset talonpoikais protestit ovat muuttaneet poliittista maisemaa valtavasti. Miten nyt edetä, se on epäselvää. Rutte ei tiedä sitä itsekään – ja vetäytyy politiikkaasta.
Kriisi on tullut EU:n pahimpaan mahdolliseen aikaan. Se liukuu itsekin syvemmälle ja syvemmälle kriisiin. Ei ainoastaan turvapaikkapolitiikasta ole tulossa ongelma, vaan myös Green Deal tärisee - mikä juuri aiheuttaa maanviljelijöiden mielenosoituksista Alankomaissa...
Ja oletettavasti säästävä EU-budjetti, jonka Rutte ja Merkel onnistuivat nipinnapin hallitsemaan vuonna 2020, on jo toivottoman ylikuormitettu. Sen pitäisi kestää vuoteen 2027 asti. Nyt jopa Ukrainan sotavelkakirjat on kyseenalaistettava..."
Itävaltalaislehti der Standard maan suhtautumisesta Euroopan Unioniin
Itävalta on jäänyt EU-turhautumisen vangiksi
Eurobarometrin viimeisimmät luvut puhuvat paljon. Mutta suhteellisen negatiivinen asenne on heijastusta poliittisesta eripurasta.
"Jotta Euroopasta tulisi haluttavampi, olisi puoli jo voittoa tehdä se ilman polarisaatiota ja nopeita otsikoita", kirjoittaa 12. heinäkuuta 2023 Paul Schmidt, Itävallan Euroopan politiikan seuran pääsihteeri, vieraskommentissaan.
Euroopan komission nykyinen Eurobarometri-tutkimus herättää jälleen melkoista kohua. Jäsenmaiden vertailussa Itävalta on jälleen asteikon alareunassa EU:n ja yksittäisten politiikanalojen arvioinnissa. Mutta kuinka euroskeptisiä me todella olemme? Ja mitä voitaisiin tehdä EU:n turhautumista vastaan?
Itävalta on EU:hun myönteisesti suhtautuvien EU-luokituksen pohjalta kolmas – juuri Kreikan ja Ranskan edellä. Kuitenkin vain 30 prosenttia ilmaisee itsensä selvästi negatiivisesti, yksi kolmasosa näkee EU:n myönteisesti tai neutraalisti. Jos kysytään väestöltä, pitäisikö maamme pysyä EU:n jäsenenä, kuten kyselyissämme on, vastaus on selvä: Vuodesta 1995 lähtien vakaa, keskimäärin 70 prosentin enemmistö on kannattanut EU:hun jäämistä. Lähtemisen kannattajista on reilu viidennes. Viime huhtikuussa 68 prosenttia kannatti EU-jäsenyyttä ja 25 prosenttia eroamista.
Vaikka virallinen Itävalta kannattaa aina EU:n laajentumista Länsi-Balkanin maihin, suurin osa väestöstä - perinteisesti - näkee sen toisin. Nykytilanteessa myös Ukrainan, Moldovan ja Georgian mukaan ottaminen ei vähennä skeptisyyttä laajentumisen suhteen. Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Itävalta kärsi ja kärsii erityisen kovasti EU:n laajentumiskierroksista. Huoli kilpailusta matalapalkkaisella sektorilla, sosiaalinen polkumyynti ja maahanmuutto työmarkkinoille olivat jo aiempien laajentumisten keskeisiä huolenaiheita, ja ne jatkuvat nyt saumattomasti. Ja miksi pitäisi hyväksyä EU:n laajentuminen, jos jo sen nykyistä toimintaa kritisoidaan jatkuvasti?
DERSTANDARD.AT
12.7. 2023
Euractive kriittisten materiaalien kierrätyksestä:
"Sopimuksessaan kannastaan kriittisiä raaka-aineita koskevaan lakiin (CRMA) EU-maat haluavat edelleen korottaa strategisten raaka-aineiden kotimaisen jalostuksen tavoitteita huolimatta julkisista sitoumuksista, että jalostuksen ensimmäiset vaiheet tulisi tehdä resurssirikkaassa kumppanissa. maat.
Maaliskuussa Euroopan komissio ehdotti kriittisiä raaka-aineita koskevaa lakia. Lakiehdotuksen tavoitteena on lisätä kriittisten raaka-aineiden kotimaista tuotantoa vähentääkseen riippuvuutta muista maista, erityisesti Kiinasta.
Laki on osa EU:n pyrkimyksiä monipuolistaa olennaisten tuotteiden ja materiaalien tarjontaa, jotta voidaan vähentää riskejä taloussuhteissa Kiinan kanssa ("de-risking").
Vaikka EU:n komissio on ehdottanut, että 40 prosenttia EU:ssa käytetyistä strategisista materiaaleista tulisi käsitellä ja jalostaa Euroopassa, kansalliset hallitukset haluavat mennä vielä pidemmälle ja nostaa ei-sitovan tavoitteen 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä käy ilmi EU:n jäsenvaltioiden suurlähettiläiden perjantaina (30. kesäkuuta) välisestä sopimuksesta, jonka EURACTIV näki.
Lisäksi kansalliset hallitukset haluavat lisätä kunnianhimoaan strategisten materiaalien kierrättämisessä nostamalla tavoitetta 15 prosentista 20 prosenttiin kotimaisen kierrätyskapasiteetin kulutuksesta.
Jäsenvaltioiden kanta jättää kuitenkin avoimeksi, kuinka tämä korkeampi tavoite saavutetaan, koska ehdotuksessa ei anneta lisärahoitusta kotimaisen tuotannon tukemiseen. Lisäksi hyväksymismenettelyjen määräajat on säilytettävä ja joissain tapauksissa jopa pidennettävä.
Sopimuksessa määrätään jäsenvaltioiden edustajien ryhmän perustamisesta laatimaan säännöllisesti raportteja "rahoituksen saannin esteistä ja suosituksia rahoituksen saannin helpottamiseksi" "strategisesti tärkeiden" hankkeiden osalta."
- Linkki Berliinin Luonnonystävien sivuilta...
14.7. 2023
Euroopan ammattiyhdistysinstituutti ETUI kirjoittaa työeläkerahastojen sijoituspolitiikasta ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksista tässä yhteydessä:
Eläkerahastot: voivatko ne pelastaa planeetan?
Monet ydinmaiden eläkerahastot kannattavat sosiaalisesti vastuullisia sijoituksia (SRI) kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällä hetkellä miljardeja työntekijöiden eläkemaksuja sijoitetaan sosiaalisen ja ympäristön kestävyyden edistämiseen. Yhdysvalloista Japaniin, Isosta-Britanniasta Australiaan ja Euroopasta Etelä-Amerikkaan, ajatus siitä, että eläkerahastojen ei pitäisi ainoastaan maksimoida taloudellisia etujaan jäsenilleen, vaan myös käyttää taloudellista valtaansa kestävän kehityksen edistämiseen, on saanut paljon jalansijaa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana.
Kestävän kehityksen raportit osoittavat, että – olivatpa ne yrityspohjaisia tai useita työnantajia, julkisia tai yksityisiä – eläkerahastot toteuttavat erilaisia toimia sosiaali- ja ilmastopolitiikkansa toteuttamiseksi: fossiilisten polttoaineiden ja muiden saastuttavien teollisuudenalojen luopuminen; suora sitoutuminen; hiilijalanjäljen laskelmat; investoimalla "vihreisiin" vaihtoehtoihin; osallistumalla ilmastosuuntautuneisiin koalitioihin.
Italialainen eläkesäätiö Cometa tarjoaa mielenkiintoisen esimerkin. Cometa perustettiin vuonna 1997 alakohtaisten työnantajajärjestöjen (Federmeccanica ja Assistal) ja alakohtaisten ammattiliittojen (Fim, Fiom, Uilm ja Fismic) välisellä sopimuksella. Se tarjoaa eläketurvan noin 450 000 Italian metalliteollisuuden työntekijälle täydentäen pakollisen valtion järjestelmän tarjoama eläke. Cometan hallintoon osallistuvat alakohtaiset ammattiliitot ja työnantajajärjestöt, jotka hallinnoivat yli 13 miljardin euron omaisuutta.
Vuonna 2022 Cometa päätti vahvistaakseen sitoutumistaan ympäristö- ja sosiaaliseen kestävyyteen käyttää äänioikeutta sijoitussalkkunsa yhtiöiden yhtiökokouksissa .. Cometan äänestyspolitiikka perustuu eurooppalaisen yhteiskuntamallin ja Italian kansallisen metallialan työehtosopimuksen mukaisten työnormien noudattamiseen. Tämä tarkoittaa, että päättäessään, miten osakkeenomistajien päätöksistä äänestää, Cometa käyttää vertailukohtana alakohtaisia työehtosopimuksia. Jos osakkeenomistajan päätös on alakohtaisen työehtosopimuksen asettamien standardien ja sen arvojen mukainen, Cometa kannattaa sitä – muuten äänestää sitä vastaan. Viimeisen kolmanneksen aikana Cometa on käyttänyt kriittistä äänioikeuttaan lähes 200 suuren yrityksen – muun muassa Amazonin ja Applen kaltaisten suuryritysten – yhtiökokouksissa, joissa yhtiöllä on omaisuutta yli 909 miljoonan euron arvosta (katso koko lista täältä).
Myönteisestä kehityksestä huolimatta menestystarinoita ei ole paljon, ja hyviä käytäntöjä tuskin voi kuvailla laajalle levinneiksi. Tapausten vähäistä määrää lukuun ottamatta todisteet viittaavat siihen, että vaikka eläkerahastot sitoutuisivatkin näihin toimiin, ne eivät välttämättä johda siihen, että rahoitusvirrat todella ovat sopusoinnussa sosiaalisten tavoitteiden ja ilmastohätätilanteen kanssa . Mikä tärkeintä, miljardeja työntekijöiden eläkemaksuja sijoitetaan edelleen fossiilisten polttoaineiden talouteen ja muihin kestämättömiin toimialoihin . Tämän voisi sanoa luovan 2000-luvun syrjäytymisen muotoa, eräänlaista skitsofreniaa, jossa työntekijöiden edut sidosryhminä kilpailevat työntekijöiden etujen kanssa osakkeenomistajina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti