Investointien laatu ratkaisee

 Kun Suomen hallitus valmistautuu parastaikaa syksyn budjettiriiheen, on normaalien budjettiraamien lisäksi tarjolla  Euroopan Komission n. 3 miljardin suuruinen tukipaketti Korona-pandemialla perusteltujen poikkeuksellisten kriisiolosuhteiden taloudellisten vaikeuksien puskuroimiseksi.

Investointien laatu ratkaisee, toteaa australialainen professori William (Bill) Mitchell Youtubevideossaan joka julkaistiin 1.5. 2020, siis kansainvälisenä työn juhlapäivänä. Investoinneille on siis asetettava tiettyjä laatuvaatimuksia, jotta ne olisivat vaikutuksiltaan tuloksia tuottavia. Hän julkaisi  videoluennollaan "design-heksametrin", makrotalouteen liittyvän geometrisen  kahdeksankulmion, joka parhaimmillaan toteutuu laaja-alaisena ja tuloksia tuottavana, mutta huonoimmillaan supistuu pelkäksi punaiseksi pisteeksi heksametrin keskustassa - siis ei tuo toivottuja tuloksia.

Toteuttamisen nopeus on tärkeää vaikuttavuuden kannalta. Euroopan Unionia ei voi nyt syyttää vitkastelusta, niin nopeaa siirtyminen etukäteissäästämisen linjasta velkaelvytykseen on ollut. Päätökset tehtiin heinäkuun alussa ja jo nyt on tiedossa käytettävissä olevien resurssien määrä. Nyt tarvitaan sellaisia investointeja, jotka tehoavat nopeasti työllistämiseen - ja tietenkin myös Covid-19 pandemian torjumiseen. Hallituksen toimet ovat tässä edesauttamassa nopeaa toipumista, saatiinhan infektion leviäminen tarmokkailla toimilla hallintaan parhaalla tavalla koko Euroopassa.

Investoinneille on asetettava myös vaatimus matalasta korruptoitumisen asteesta. Investointien tulee olla transparentteja, helposti ja avoimesti seurattavia. Tässä julkisen sektorin hankkeet ovat ensisijaisia ja merkittäviä, tehdäänhän niitä koskevat päätökset demokraattisissa rakenteissa niin valtion kuin kuntienkin osalta  - ja tulevaisuudessa ilmeisesti myös maakuntatasolla.

Professaori Mitchell korostaa heksametrissään myös tasa-arvon suurta merkitystä. Investointien tulee suuntautua laajojen kansanjoukkojen hyvinvoinnin ja elintason parantamiseen. Korona-pandemiaa ja ylipäätään kansalaisten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ajatellen menossa olevan SOTE-uudistuksen rahoittaminen olisi erinomainen vaihtoehto, samoin lisäluokan saaminen peruskoulun yläasteelle erityisesti nuorempia ikäluokkia ajatellen.

Tuotantoketjujen kohdentumisella on myös suurta merkitystä. Sillä on väliä, mitä tuotetaan ja mihin siis investoidaan. Ilmaston kannalta merkittäviä ovat mm. satsaukset joukkoliikenteeseen, päästöjä vähentävään energiaan, digitaalisen kehityksen saaminen kansanvaltaiseen hallintaan ja tietenkin nopea työllistäminen. Kuntien työvoimapulan helpottaminen ja uusien työpaikkojen luominen mm. sairaanhoitoon, sosiaalitoimeen ja ylipäätään palveluihin ovat tämän ehdon täyttäviä kohteita. Rahojen käyttäminen vientiyritysten veronkevennyksiin muodostaa jonkinlaisen option yrityksille, mutta on kyseenalainen tuloksiltaan aikana jolloin vienti ei vedä ja kaikki kilpailevat maailmalla kykyjensä ja voimavarojensa äärirajoille. 

Uusissa investoinneissa ympäristöarvoilla on suuri merkitys. Tiedossa on että suunnitelmissa on miljardi-investoinnit juuri tälle alueelle energiatuotannossa, joukkoliikenteen kehittämisessä ja sähköiseen liikenteeseen siirtymisessä. Matkailun suuntaaminen kotimaahan ja matkustamisen muuttaminen kiskoilla tapahtuvaksi lentämisen sijasta omaa myös eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen ympäristöulottuvuuden selkeämmin kuin monet muut vaihtoehdot. Lisäksi tulokset ovat nopeita, kuten nyt on havaittu.

Hyvään investointipolitiikkaan kuuluu myös tietoisuus paikallisista tarpeista. Paperiteollisuuden alasajo, turpeen energiakäytön kyseenalaiset näkymät, Lapin matkailun suuret ongelmat, asuntojen kalleus suurissa keskuksissa ovat ulottuvuuksia, joita pitäisi voida laadukkailla  investoinneilla ja ratkaisuilla helpottaa.

Mm. Aalto-yliopiston vierailevana professorina toimiva William Mitchell puhuu myös tuotantokertoimen vaikuttavuudesta, siis siitä, millaisia tuloksia investoinneilla saadaan aikaan koko kansaa ajatellen. Kun työttömyys edelleen vaivaa kansakuntaa, voisi satsaus kuuden tunnin päivittäiseen työaikaan ja neljän päivän työviikkoon olla tässä suhteessa mielenkiintoisia näköaloja avaava ja todella tehokas vaihtoehto.

Viimeisenä kohtana hänen heksametrissaan on työintensiivisyys, siis mahdollisimmimman monien täysiaikaisten - palkkaisten työpaikkojen aikaansaaminen. Julkisen sektorin palvelutehtävät terveydenhoidossa, sosiaalisektorilla ja palveluissa ylipäätään ovat tällaisia mahdollisuuksia.

 Mitchellin heksametri toteuttaa parhaimmillaan näitä laatu-ulottuvuuksia täysimääräisesti ja siis sataprosenttisesti. Jos nämä ulottuvuudet jäävät huomiotta vaikuttavuus putoaa ja lähestyy nollaa - Mitchellin design-kuvion keskustan nollapistettä. 

Todettakoon lopuksi lyhyesti että valtavirtainen talous ja erityisesti sen uusliberaalit sovellutukset eivät vastaa investointien laadullisiin vaatimuksiin. Liitän tähän viitteenomaisesti kuvan Mitchellin luentoon sisältyvästä "Uusliberalismin tuhoavasta heksametrista", jonka olen kääntänyt ja muokannut kuvan muotoon hänen luennostaan.

Lisäys 8.9. 2020

Verkkouutisten mukaan kuuden tunnin työpäivä viitenä päivänä viikossa on tehokkain tapa lisätä tuottavuutta. Työmarkkinaneuvoksen mukaan työajan lyhentämisen ideologinen vastustus on vahvaa ylimmässä johdossa.

"Suomessa kokeiltiin 1990-luvulla lyhyempiä työaikoja. Kokeilua johtanut eläköitynyt työmarkkinaneuvos Pekka Peltola uskoo, että kuuden tunnin työpäivät ovat tulevaisuutta, kertoo Taloussanomat.Kokeilu oli jatkumoa tutkimukselle, jonka mukaan ihmisen työteho alkaa laskemaan kuuden työtunnin jälkeen. Peltolan johtamassa kokeilussa tutkittiin myös neljän päivän työviikkoa, jota liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) niin ikään ehdotti. Siihen Peltola suhtautuu skeptisesti.– Selvästi tehokkain tapa oli kuuden tunnin työpäivä. Neljän päivän työviikko varmastikin lisää työhyvinvointia, mutta tuottavuutta se ei lisäisi. Siinä tehtäisiin yhä kahdeksan tunnin työpäivää, eli päiviin sisältyisi yhä työtehon kannalta heikkoja tunteja, Pekka Peltola totesi TalSalle."

https://ilporossi.blogspot.com/2020/08/siipirikko-yrittaa-lentoonlahtoa.html