Euroopan Unionin konsolidoidun sopimuksen toisinto määrittelee ne keskeiset
periaatteet joilla Euroopan komissio ja koko Euroopan Unioni toimii
suhteessa jäsenvaltioihin, niiden hallintoon ja
julkisoikeudellisiin yhteisöihin. Tämä on kaikkein keskeisin
lähtökohta, joka rajaa Euroopan Unionin toiminnan tiukasti
markkinaehtoiseksi yhteisöksi ja sulkee samalla hallitusten ja
julkisoikeudellisten yhteisöjen itsenäiset, kansanvaltaisten
rakenteiden kautta tapahtuvat elvytys- ja muut oma-aloitteiset
rahapoliittiset toimet keinovalikoiman ulkopuolelle.
Euroopan
talousalueen suuntautuminen markkinatalouden periaatteiden mukaisesti
on määritelty konsolisoidun perussopoimuksen 119. artiklan
toisessa momentissa:
"Sen ohella tähän toimintaa sisältyy perussopimuksissa
määrätyin edellytyksin ja niissä määrättyjä menettelyjä
noudattaen yhteinen raha, euro, sekä sellaisen yhtenäisen
rahapolitiikan ja sellaisen yhtenäisen valuuttapolitiikan
määritteleminen ja harjoittaminen, joiden ensisijaisena tavoitteena
on pitää yllä hintatason vakautta, ja mainittua tavoitetta
kuitenkaan rajoittamatta tukea yleistä talouspolitiikkaa unionissa
vapaaseen kilpailuun perustuvan avoimen markkinatalouden periaatteen
mukaisesti."
Talouspolitiikkaa
koskevan luvun kohdalla todetaan artiklassa nro 120 seuraavasti:
" Jäsenvaltiot ja unioni toimivat 119 artiklassa määrättyjen
periaatteiden mukaisesti noudattaen voimavarojen tehokasta
kohdentamista suosivan, vapaaseen kilpailuun perustuvan avoimen
markkinatalouden periaatetta."
Artiklassa 121, sen
3. momentissa komissiolle annetaan laajat valvonta- ja
toimenpidevaltuudet markkinatalouden periaatteiden seuraamisesta:
"Turvatakseen jäsenvaltioiden talouspolitiikan tiiviimmän yhteensovittamisen ja niiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuvan lähentymisen neuvosto valvoo komission antamien kertomusten perusteella jokaisen jäsenvaltion sekä unionin taloudellista kehitystä sekä sitä, onko niiden talouspolitiikka 2 kohdassa tarkoitettujen laajojen suuntaviivojen mukaista, ja suorittaa säännöllisesti kokonaisarvion."
"Turvatakseen jäsenvaltioiden talouspolitiikan tiiviimmän yhteensovittamisen ja niiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuvan lähentymisen neuvosto valvoo komission antamien kertomusten perusteella jokaisen jäsenvaltion sekä unionin taloudellista kehitystä sekä sitä, onko niiden talouspolitiikka 2 kohdassa tarkoitettujen laajojen suuntaviivojen mukaista, ja suorittaa säännöllisesti kokonaisarvion."
"Tilinylitysoikeudet ja muut sellaiset luottojärjestelyt Euroopan keskuspankissa tai jäsenvaltioiden keskuspankeissa, jäljempänä ’kansalliset keskuspankit’, unionin toimielinten, elinten tai laitosten, jäsenvaltioiden keskushallintojen, alueellisten, paikallisten tai muiden viranomaisten, muiden julkisoikeudellisten laitosten tai julkisten yritysten hyväksi ovat kiellettyjä samoin kuin se, että Euroopan keskuspankki tai kansalliset keskuspankit hankkivat suoraan niiltä velkasitoumuksia."
Nyt avautumassa
oleva pankkilainsäädäntö, joka mahdollistaa pankin perustamisen
kunnalle tai maakunnalle, lienee sen sijaan merkitystä saman
artiklan toisella momentilla:
"Tilinylitysoikeudet ja muut sellaiset luottojärjestelyt
Euroopan keskuspankissa tai jäsenvaltioiden keskuspankeissa,
jäljempänä ’kansalliset keskuspankit’, unionin toimielinten,
elinten tai laitosten, jäsenvaltioiden keskushallintojen,
alueellisten, paikallisten tai muiden viranomaisten, muiden
julkisoikeudellisten laitosten tai julkisten yritysten hyväksi ovat
kiellettyjä samoin kuin se, että Euroopan keskuspankki tai
kansalliset keskuspankit hankkivat suoraan niiltä velkasitoumuksia."
Onko esimerkiksi maakuntaa, kaupunkia tai kuntaa koskevan joukkovelkakirjan tai
”bondin” liikkeellelaskeminen oman maakunta/kuntapankin kautta
mahdollista?
Artiklassa 124
kuitenkin kielletään erityisoikeuksien antaminen kokonaan
jäsenvaltioiden hallinnolle, julkisoikeudellisille laitoksille tai
yrityksille:
"Kaikki toimenpiteet, joilla unionin toimielimille, elimille tai
laitoksille, jäsenvaltioiden keskushallinnoille, alueellisille,
paikallisille tai muille viranomaisille, muille julkisoikeudellisille
laitoksille tai julkisille yrityksille annetaan erityisoikeuksia
rahoituslaitoksissa, ovat kiellettyjä, jos ne eivät perustu
toiminnan vakauden valvontaan liittyviin seikkoihin."
Artiklassa 125
kielletään antisyklinen, "keynesiläinen" talous- ja
rahapolitiikkaa tiukoin sanakääntein:
"Unioni ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista,
joita jäsenvaltioiden keskushallinnoilla, alueellisilla,
paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla
laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun
kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden
antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi. Jäsenvaltio ei
ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita toisen
jäsenvaltion keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai
muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai
julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta
vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen
yhteiseksi toteuttamiseksi."
Tämän kappalen
viimeiseen lauseeseen sisältyy ilmeisesti sentyyppisen lainan
antaminen Kreikalle, jossa Suomi sai Kreikalta takuut Kreikan kriisin
ollessa kaikkein kuumimmillaan.
"Artikla 126 sisältää laajan kirjon komissiolle annettuja valtuuksia valvontaan ja sanktioihin. Rahapolitiikkaa koskevassa artiklassa 130 määritellään Euroopan Keskuspankin suvereeni asema: "Käyttäessään sille perussopimuksilla ja EKPJ:n ja EKP:n perussäännöllä annettuja valtuuksiaan tai suorittaessaan niillä sille annettuja tehtäviään ja velvollisuuksiaan Euroopan keskuspankki tai kansallinen keskuspankki taikka Euroopan keskuspankin tai kansallisen keskuspankin päätöksentekoelimen jäsen ei pyydä eikä ota ohjeita unionin toimielimiltä, elimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta eikä miltään muultakaan taholta. Unionin toimielimet, elimet ja laitokset sekä jäsenvaltioiden hallitukset sitoutuvat kunnioittamaan tätä periaatetta ja pidättymään yrityksistä vaikuttaa Euroopan keskuspankin tai kansallisten keskuspankkien äätöksentekoelinten jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään."
Kun olen
blogikirjoituksissani kiinnittänyt paljon huomiota Euroopan Unionin
ja sen komission ja neuvostojen ehdottomaan autoriteettiin ja
autoritaariseen asemaan, ovat kirjoitukseni perustuneet
Euroopan Unionin konsolidoidun sopimuksen artiklojen tulkintaan.
Kysymys ei ole tällöin minun mielepiteestäni vaan faktasta,
tosiasiasta, jonka mukaan Unionion ja sen rahaliiton jäsenmaan
on elettävä ja toimittava. Nämä perussäännöt sulkevat
ehdottomasti pois sellaisen pohjoismaisen., kansanvaltaisen talous- ja
rahapolitiikan harjoittamisen, jolla hyvinvointivaltiona tuntemamme
rakenne voidaan toteuttaa.
Euroopan Unionin perussopimus on siis moniarvoisen, pluralistisen lähestymistavan kannalta muotopuoli, koska se sulkee kansanvaltaisten rakenteiden kautta toteutettavan politiikan ehdottomasti pois toimintamahdollisuuksien joukosta. Sopimus konsolisoitiin tilanteessa jossa Neuvotoliiton johtama, marxismileninismiin perustunut blokki oli hajoamassa, DDR romahti Berliinin muurin murtumiseen ja haluttiin luoda yhteisö, jossa neuvostotyyppinen "sosialismi" ei missään tapauksessa voi uudelleen toteutua. Samalla tultiin sulkeneeksi rahapoliittinen tie myös siltä kansankotimallilta, jota pohjoismainen, yhteisen sektorin vahvistamiseen perustuva hyvinvointivaltio edustaa. Kuten vuoden 2014 lopulla alkanut massiivinen määrällinen elvytys (QE) osoittaa, markkinapohjaisina ratkaisuna kaikki rahapoliittiset keinot ovat käytössä. Niiden tehosta Euroopan Unionin syntyperiaatteiden voimistamiseksi ei ole toistaiseksi näyttöä.
Lapsi, demokratia, rauha ja yhteinen, kaikkia koskeva hyvinvointi lensi siis tämän vastakkainasettelun pesuveden mukana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti