Lapsi ja pesuvesi

Euroopan Unionin konsolidoidun sopimuksen toisinto määrittelee ne keskeiset periaatteet joilla Euroopan komissio ja koko Euroopan Unioni toimii suhteessa jäsenvaltioihin, niiden hallintoon ja julkisoikeudellisiin yhteisöihin. Tämä on kaikkein keskeisin lähtökohta, joka rajaa Euroopan Unionin toiminnan tiukasti markkinaehtoiseksi yhteisöksi ja sulkee samalla hallitusten ja julkisoikeudellisten yhteisöjen itsenäiset, kansanvaltaisten rakenteiden kautta tapahtuvat elvytys- ja muut oma-aloitteiset rahapoliittiset toimet keinovalikoiman ulkopuolelle.

Euroopan talousalueen suuntautuminen markkinatalouden periaatteiden mukaisesti on määritelty konsolisoidun perussopoimuksen 119. artiklan toisessa momentissa:

"Sen ohella tähän toimintaa sisältyy perussopimuksissa määrätyin edellytyksin ja niissä määrättyjä menettelyjä noudattaen yhteinen raha, euro, sekä sellaisen yhtenäisen rahapolitiikan ja sellaisen yhtenäisen valuuttapolitiikan määritteleminen ja harjoittaminen, joiden ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintatason vakautta, ja mainittua tavoitetta kuitenkaan rajoittamatta tukea yleistä talouspolitiikkaa unionissa vapaaseen kilpailuun perustuvan avoimen markkinatalouden periaatteen mukaisesti."

Talouspolitiikkaa koskevan luvun kohdalla todetaan artiklassa nro 120 seuraavasti:

" Jäsenvaltiot ja unioni toimivat 119 artiklassa määrättyjen periaatteiden mukaisesti noudattaen voimavarojen tehokasta kohdentamista suosivan, vapaaseen kilpailuun perustuvan avoimen markkinatalouden periaatetta."

Artiklassa 121, sen 3. momentissa komissiolle annetaan laajat valvonta- ja toimenpidevaltuudet markkinatalouden periaatteiden seuraamisesta:

"Turvatakseen jäsenvaltioiden talouspolitiikan tiiviimmän yhteensovittamisen ja niiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuvan lähentymisen neuvosto valvoo komission antamien kertomusten perusteella jokaisen jäsenvaltion sekä unionin taloudellista kehitystä sekä sitä, onko niiden talouspolitiikka 2 kohdassa tarkoitettujen laajojen suuntaviivojen mukaista, ja suorittaa säännöllisesti kokonaisarvion."

"Turvatakseen jäsenvaltioiden talouspolitiikan tiiviimmän yhteensovittamisen ja niiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuvan lähentymisen neuvosto valvoo komission antamien kertomusten perusteella jokaisen jäsenvaltion sekä unionin taloudellista kehitystä sekä sitä, onko niiden talouspolitiikka 2 kohdassa tarkoitettujen laajojen suuntaviivojen mukaista, ja suorittaa säännöllisesti kokonaisarvion."

"Tilinylitysoikeudet ja muut sellaiset luottojärjestelyt Euroopan keskuspankissa tai jäsenvaltioiden keskuspankeissa, jäljempänä ’kansalliset keskuspankit’, unionin toimielinten, elinten tai laitosten, jäsenvaltioiden keskushallintojen, alueellisten, paikallisten tai muiden viranomaisten, muiden julkisoikeudellisten laitosten tai julkisten yritysten hyväksi ovat kiellettyjä samoin kuin se, että Euroopan keskuspankki tai kansalliset keskuspankit hankkivat suoraan niiltä velkasitoumuksia."

Nyt avautumassa oleva pankkilainsäädäntö, joka mahdollistaa pankin perustamisen kunnalle tai maakunnalle, lienee sen sijaan merkitystä saman artiklan toisella momentilla:

"Tilinylitysoikeudet ja muut sellaiset luottojärjestelyt Euroopan keskuspankissa tai jäsenvaltioiden keskuspankeissa, jäljempänä ’kansalliset keskuspankit’, unionin toimielinten, elinten tai laitosten, jäsenvaltioiden keskushallintojen, alueellisten, paikallisten tai muiden viranomaisten, muiden julkisoikeudellisten laitosten tai julkisten yritysten hyväksi ovat kiellettyjä samoin kuin se, että Euroopan keskuspankki tai kansalliset keskuspankit hankkivat suoraan niiltä velkasitoumuksia."

Onko esimerkiksi maakuntaa, kaupunkia tai kuntaa koskevan joukkovelkakirjan tai ”bondin” liikkeellelaskeminen oman maakunta/kuntapankin kautta mahdollista?

Artiklassa 124 kuitenkin kielletään erityisoikeuksien antaminen kokonaan jäsenvaltioiden hallinnolle, julkisoikeudellisille laitoksille tai yrityksille:

"Kaikki toimenpiteet, joilla unionin toimielimille, elimille tai laitoksille, jäsenvaltioiden keskushallinnoille, alueellisille, paikallisille tai muille viranomaisille, muille julkisoikeudellisille laitoksille tai julkisille yrityksille annetaan erityisoikeuksia rahoituslaitoksissa, ovat kiellettyjä, jos ne eivät perustu toiminnan vakauden valvontaan liittyviin seikkoihin."

Artiklassa 125 kielletään antisyklinen, "keynesiläinen" talous- ja rahapolitiikkaa tiukoin sanakääntein:

"Unioni ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita jäsenvaltioiden keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi. Jäsenvaltio ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita toisen jäsenvaltion keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi."

Tämän kappalen viimeiseen lauseeseen sisältyy ilmeisesti sentyyppisen lainan antaminen Kreikalle, jossa Suomi sai Kreikalta takuut Kreikan kriisin ollessa kaikkein kuumimmillaan. 

"Artikla 126 sisältää laajan kirjon komissiolle annettuja valtuuksia valvontaan ja sanktioihin. Rahapolitiikkaa koskevassa artiklassa 130 määritellään Euroopan Keskuspankin suvereeni asema: "Käyttäessään sille perussopimuksilla ja EKPJ:n ja EKP:n perussäännöllä annettuja valtuuksiaan tai suorittaessaan niillä sille annettuja tehtäviään ja velvollisuuksiaan Euroopan keskuspankki tai kansallinen keskuspankki taikka Euroopan keskuspankin tai kansallisen keskuspankin päätöksentekoelimen jäsen ei pyydä eikä ota ohjeita unionin toimielimiltä, elimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta eikä miltään muultakaan taholta. Unionin toimielimet, elimet ja laitokset sekä jäsenvaltioiden hallitukset sitoutuvat kunnioittamaan tätä periaatetta ja pidättymään yrityksistä vaikuttaa Euroopan keskuspankin tai kansallisten keskuspankkien äätöksentekoelinten jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään."

Kun olen blogikirjoituksissani kiinnittänyt paljon huomiota Euroopan Unionin ja sen komission ja neuvostojen ehdottomaan autoriteettiin ja autoritaariseen asemaan, ovat kirjoitukseni perustuneet Euroopan Unionin konsolidoidun sopimuksen artiklojen tulkintaan. Kysymys ei ole tällöin minun mielepiteestäni vaan faktasta, tosiasiasta, jonka mukaan Unionion ja sen rahaliiton jäsenmaan on elettävä ja toimittava. Nämä perussäännöt sulkevat ehdottomasti pois sellaisen pohjoismaisen., kansanvaltaisen talous- ja rahapolitiikan harjoittamisen, jolla hyvinvointivaltiona tuntemamme rakenne voidaan toteuttaa.   

Euroopan Unionin perussopimus on siis moniarvoisen, pluralistisen lähestymistavan kannalta muotopuoli, koska se sulkee kansanvaltaisten rakenteiden kautta toteutettavan politiikan ehdottomasti pois toimintamahdollisuuksien joukosta. Sopimus konsolisoitiin tilanteessa jossa Neuvotoliiton johtama, marxismileninismiin perustunut blokki oli hajoamassa, DDR romahti Berliinin muurin murtumiseen ja haluttiin luoda yhteisö, jossa neuvostotyyppinen "sosialismi" ei missään tapauksessa voi uudelleen toteutua. Samalla tultiin sulkeneeksi rahapoliittinen tie myös siltä kansankotimallilta, jota pohjoismainen, yhteisen sektorin vahvistamiseen   perustuva hyvinvointivaltio edustaa. Kuten vuoden 2014 lopulla alkanut massiivinen määrällinen elvytys (QE) osoittaa, markkinapohjaisina ratkaisuna kaikki rahapoliittiset keinot ovat käytössä. Niiden tehosta Euroopan Unionin syntyperiaatteiden voimistamiseksi ei ole toistaiseksi näyttöä. 

Lapsi, demokratia, rauha ja yhteinen, kaikkia koskeva hyvinvointi lensi siis tämän vastakkainasettelun pesuveden mukana.