Epäsymmetristä informaatiota

Yhdysvaltalainen taloustieteen professori Joseph Stiglitz kävi ammatiliittojen mielenosoituspäivänä jakamassa epäsymmetristä mutta toivoa herättävää informaatiota Suomen päättäjille taloudesta.

Pitäisi nähdä kansantalous ja Suomen mahdollisuudet toisella tavalla kuin valtavirtaiseen talousajatteluun itsensä niitannut maan johto ja nyt vallassa olevat kolme puoluejohtajien sukunimien mukaan nimensä saanut kolme ässäpuoluetta asiat näkevät. Ei ole mitään syytä pelätä velanottoa. Kun se sijoitetaan paljon työvoimaa vaativiin hankkeisiin ja ylipäätään työllistämiseen, vaikutukset kansantaloudessa jo pelkän kierron ansiosta ovat moninkertaiset. Velkamäärä nousee, mutta niin nousee myös työllisten määrä, uudet innovaatiot lähtevät liikkeelle, verotulot lisääntyvät niin kunnissa kuin valtiollakin, työttömien määrä putoaa rajusti ja hedelmällisiä säästöjä uudelleensijoitettavaksi hankkeisiin alkaa syntyä.

Työllistävistä hankkeistakaan ei ole puutetta. Tärkeintä on saada väkeä tehtäviin, joissa syntyy työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja. Parhaiten nopeiten ja todelliseen tarpeeseen niitä syntyy julkiselle sektorille. Suuri Sote-uudistus odottaa rahoitustaan, kituvat kansalaisjärjestöt voidaan nostaa nopeasti ja laaja-alaisesti henkiin moottoriteiden rakentamista vastaavalla "osallistamisen valtatie" hankkeella. Maahan on tullut paljon työvoimaa pakolaisvirran mukana, laitetaan nyt työhaluinen nuori väki oikeisiin töihin. Laitetaan "Pisara" -ratahanke pääkaupunkiseudulla käyntiin, nopeutetaan edullisten asuntojen tuotantoa, hoidetaan sosiaalinen vastuu viimeistä piirtoa myöten. Homekoulut ja muut puutteet infrastruktuurissa korjataan, päällystetään tiet ja aloitetaan hallituksen kärkihanke raivaamalla rämettyneet, hoitamattomat metsät ottamalla sitä puuta biotalouden käyttöön. Näin jo 1960-luvulla Ruotsissa että metsätyöntekijätkin voivat olla valtion ja kunnan palkkalistoilla.Pyydetään hanke-ehdotuksia paikallisilta ja alueellisislta toimijoilta. Maksetaan sopimusten mukaisia palkkoja ja vaaditaan uudella lainarahalla rakennettujen projektien johtokin sopimusten mukaisten palkkojen piiriin. Nyt on kysymys kansakunnan pelastamisesta!

Miltä kuulostaa? Liian hyvältä ollakseen totta ja ollakseen mahdollista? Epäsymmetrisen informaation nobelisti esittää tämänsuuntaista talouslinjausta ja samaa ovat tarjonneet myös "Raha ja talous" -blogin pitäjät Jussi Ahokas ja Lauri Holappa  ansiokkaasti kirjoitetun kirjan, talouskommenttien ja sosiaalisen median mahdollisuuksien muodossa. Kysymys on vaihtoehtoisesta tavasta ymmärtää rahatalouden kokonaisuus  ja tuolla näkemyksellä on myös vahva tieteellinen tuki. Pohjoismainen hyvinvointivaltio sen kansanvaltaisessa muodossa on rakentunut paljolti myös tämän lähestymistavan ympärille.

Lainaakin voitaisiin siis ottaa reilustikin, mutta entä ne kansainväliset, business-hengessä toimivat luottoluokituslaitokset? Jos velka otetaan yhteiskuntavastuun ja kansallisen konseksuksen hengessä kotimaisilta eläkevakuutusyhtiöiltä niiden kasvavista tuotoista ja maksetaan lainojen korot kitisemättä, niin korkojen nousu vain kiihdyttää kasvua, koska raha ei karkaa omista käsistä minnekään.

Suurimmaksi esteeksi vaihtoehtoisen suunnitelman tekemiselle osoittautuu Euroopan Unionin omaksuma valtavirtainen talousoppi. Tärkein väline, julkisen sektorin rahoittaminen tuoreella rahalla on pois käytöstä EU:n ja valuttaunionin peruskirjojen periaatepäätösten vuoksi  Pitää rohjeta rikkoa sääntöjä, kuten jo mm. Irlanti, Saksa ja itse EKP:kin ovat vaivihkaa tehneet. Inflaatio ei ole 400:n miljoonan väestöpohjaisessa maanosassa sellainen peikko että sitä pitäisi säikähtää, vaikka Saksassa näin väitetäänkin. Vaarana on että syntyy dynaaminen, kasvava  ja toimiva julkinen sektori joka alkaa poistaa nyt aikaansaadusta kurjistumisesta johtuvia ongelmia.

Lisäksi on kolmeen ässään liittyviä sosiaalipsykologisia syitä. Sipilä on osoittautunut markkinoilla ja herätyskokouksissa oppinsa saaneeksi insinööriksi, jonka taidot liittyvät yritysjohtamiseen ja korkeampien voimien kunnioittamiseen,  ei poliitista välinearsenaalia käyttäväksi yhteiskunnalliseksi johtajaksi. Stubb on  automaattisella konformistisella asenteellaan istunut jo Euroopan konservatiivijohtajien syliin ja vakuuttaa hyvällä kielitaidolla Suomen sitoutumista "yhteisiin euroopalaisiin arvoihin". Soini on maahanmuuttovastaisilla asenteillaan täysin ulkona vallitsevasta todellisuudesta eikä häneltä ole odotettavissa  sellaista aloitteellisuutta että maahan saapuva työvoimaimpulssi saataisiin aktiiviseen käyttöön. Syyt ovat sosiaalipsykologisia eivätkä taloudellisia. Järkevää olisi että hukkuva tarttuisi tarjolla olevaan oljenkorteen, mutta luonteenpiirteistössä istuva epäproduktiivinen asennoituminen ei taida sallia sitä edes äärimmäisen vaaran hetkellä. Asennemuutos vaatisi äärimmäistä nöyrtymistä - sellaista nöyryyttä ei näiltä johtajilta taida löytyä. Sellaisten päälliköiden kanssa sota hävitään.

Elinkeinoelämä ja sen johto oppeineen joutaisi joksikin aikaa nurkkaan häpeämään, koska sen keinot ovat olleet johtamassa maata tähän vaaralliseen tilanteeseen.



https://fi.wikipedia.org/wiki/Joseph_Stiglitzs