Puhutaan kasvusta työllisyyden parantamisen ehtona. Käytännössä kasvun edellytysten hankkiminen näyttäytyy toimina jotka rajoittavat yhteiskunnan tukea vähäosaisemmille. Yrittämisen edellytyksiä on parannettava, yrityksiä tuettava, alkuunpääseminen yrittäjänä näyttää erityisen vaikealta. Samaan aikaan suuret jättiläiset pääsevät helposti käsiksi innovaatiovaroihin, tuotekehittelyn tukiin tai presidentin valtuuskuntiin uusien markkinoiden avaamiseksi.
Palkkamaltti
Myös palkkamalttia on noudatettava; kun vientisektorien mahdollisuudet palkanmaksuun asetetaan rajaksi, tarkoittaa se kiinalaisen tai intialaisen vientiyrityksen kanssa kilpailtaessa palkkatason pudottamisdta kaikilla aloilla kilpailukuykyiseksi näiden nousevien jättiläsiten kanssa.
Ehdollistettu ihminen
Loppupeleissä kasvu tarkoittaa yritysten tukemista yhtäällä ja varojen löytämistä toisaalla näihin tarkoituksiin. Samaan aikaan julkisia palveluja on joustavoitettava, tehtävä kevyemmiksi, on säästettävä, supistettava, keskityttävä ydintehtäviin. Tässä mielessä kasvu tarkoittaa yritysten kasvua ja julkisen sektorin pienentämistä. Luonnollisesti se syö myös alkuperäisen tavoitteen motivaatiota, joka oli yhteisen hyvinvoinnin parantaminen eikä huonontaminen.
Työtä pääoman ehdoilla
Edellä kuvatulla tavalla nähtynä kasvu on pääomaan liittyvä taloudellinen käsite. Sen kanssa askartaeltaessa ollaan pääoman leirissä, puhumassa ja kehittämässä sen mahdollisuuksia. Kasvu tarkoittaa pääomaa yritysten taseiden parantamiseksi, uusien investointien tekemiseksi. Jo lähtökohta osoittaa että tässä työn ja pääoman välistä ristiriitaa kuvattaessa työn osuus jää alisteiseksi pääomalle. Oikeastaan siihen ei liity työn hintaa lukuunottamatta mitään työn arvoon liittyvää ulottuvuutta.
Vain työ luo arvoja
Työväenliikkeen arvoperinteen mukaan kuitenkin juuri työ on se joka luo arvoja. Työtä ja työntekijän asemaa taitaa olla vaikeaa kuvata pääoman käsittein. Pääoma edustaa työn kannalta jo tehtyä työtä, jonka työvoiman omistaja on työprosessissa kaapannut haltuunsa. Työn ohella työvoiman omistaja kaappaa haltuuunsa koko työntekijän, hänen toimeentulonsa, elinehtonsa, suuren osan elämän sisällöistä. Orjuudessa ihmiseltä viedään kaikki.
Kasvu ihmisen näkökulmasta
Kasvu on ihmiselle mitä suurimmassa määrin koko olemassaoloon ja omien ulottuvuuksien toteuttamiseen liittyvä käsite. Kasvu tarkoittaa ihmiselle omien mahdollisuuksien ja edellytysten kehittämistä. Kyllä se tietysti tarkoittaa toimeentuloakin, jonka puuttuminen luo välittömän esteen omien voimavarojen kehittämiselle. Tyhjästä on paha nyhjästä.
Kasvu sosiaalipsykologisena käsitteenä
Kasvu on työväenliikkeen arvoiperinnössä myös yhteiskunnallinen, sosiaalipsykologinen käsite. Kuolleen pääoman käsitevarastoon eivät kuulu sellaiset ilmaisut kuin toveruus, solidaarisuus, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus. Veljeys saattaa pääomapiirien käsitteistöön kuuluakin, ei kuitenkaan koko yhteisö koskevana, vaan etuoikeutettujen jakamien arvojen tunnisteena.
Kasvun oikea motivaatio
Karl Marx kritisoi yksityistä tuotanto-omaisuutta ihmisen totaalisena vieraannuttajana: "Yksityisen (tuotanto)omaisuuden poistaminen tarkoittaa siksi täydellistä ihmisen ominaisuuksien ja tuntojen vapauttamista. Kysymys on vapauttamisesta koska nämä ominaisuudet ja tunnot ovat tulleet inhimillisiksi, niin subjektiivisesta kuin objektiivisistakin lähtökohdista." Kun ajattelen yhteisesti päätettyä ja toteutettua kunnallista palvelutuotantoa, uskon monien näitä tehtäviä tekevien kokevan sekä henkilökohtaisesti että yhteiskunnallisen motivaation tasolla tekevänsä tärkeää, merkityksellistä työtä.
Laatuero
Vaikka en sekatalouden kannattajana halua väheksyä yksityisen tuottamisen merkitystä, on yhteisen periaatteellinen laatuero julkisen - siis yhteisen - sektorin hyväksi valtava. Kysymys on demokratiasta, avoimesta hallinnosta, osallisuudesta ja osallistamisesta, omasta ja omia tarpeita vastaavasta tuottamisesta. Kasvun oikea motivaatio ja suunta löytyy ihmisen universaaleista tarpeista, niistä joita YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa kuvataan. Hyvinvointivaltio esimerkkinä
Yhteisöllisten tavoitteiden kannalta kasvu tarkoittaa yhteisten tavoitteiden toteuttamista. Sellaisten rakenteiden luomista jotka palvelevat kaikkien hyvinvointia. Pohjoismaissa se on tarkoittanut hyvinvvointivaltion, kansankodin luomista. Yhteiskuntaa joka viime kädessä pitää huolta kansalaisistaan. Kasvu on tarkoittanut yhteisen motivaation vahvistamista ja yhteisen sektorin voimistamista. Muutamassa vuosikymmenessä - joka tapauksessa vajaassa vuosisadassa - pohjoismaihin luotiin vahva yhteinen resurssien keskittymä jonka mahdollisuuksiin taattiin huima määrä universaalia turvaa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja jopa subjektiivisia, kaikkia koskevia oikeuksia.
Sosialidemokratian suhde kasvuun
Kun sosialidemokratia puhuu kasvusta, tarkoittaa se kasvun sosiaalipsykologisen, inhimillisen pohjan vahvistamista. Jos työ ymmärretään ihmisen voimavarojen kehittämisenä ja sulauttamisena yhteisen hyvän tuottamiseen, kysymys on todellisten arvojen luomisesta työn kautta... Uusia instrumentteja kehittämään
Jos vastaat myöntävästi sosiaalisesti tietoisen ja ihmisen tarpeita vastaavan yhteiskunnan kehittämistarpeeseen, on myös löydetävä vastaus kysymykseen voimavaroista. Mistä resurssit? Millaisia rahoittamisen instrumentteja voidaan tämän päivän oloissa luoda yhteiselle sektorille? Juuri näihin kysymyksiin pitää tulevaisuuden visioinnissa kehittää vastauksia. Merkkejä on jo nähtävissä siitä että muutokseen ollaan heräämässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti