Megakone nimeltä markkinat

Tämän vuoden aikana näyttää olevan Euroopassa tapahtumassa käänne, joka toteutuessaan muuttaa maanosan poliittista arkkitehtuuria ratkaisevasti. Sillä on ainakin minun henkilökohtaisessa lähestymistavassa politiikkaan suuri merkitys. Monet niistä asioista joista olen kirjoittanut menettävät kokonaan merkityksensä. Kaikesta kriittisyydestäni huolimatta olen kuitenkin ollut sen verran optimisti että olen kuvitellut vaihtoehtoisten lähestymistapojen - myös kansanvaltaisten - olevan mahdollisia. Kuluvan syksyn päätökset EU:n komissiossa ja parlamentissa tulevat ratkaisemaan, uskonko ylipäätään demokratian mahdollisuuksiin tässä maanosassa.

TTIP ja investointisuojasopimus

Euroopan Unionin ja USA:n välillä solmittava vapaakauppasopimus (TTIP) pitää sisällään erityistoimnet ns. investointisuojasopimuksiin, joissa "valtiot ovat antaneet ulkomaiselle sijoittajalle kanneoikeuden. Sijoittaja voi yksipuolisesti viedä toimintavaltion kanssa syntyneen riitansa ratkaistavaksi kansallisen oikeusjärjestyksen ulkopuolelle kansainväliseen, kolmesta välimiehestä koostuvaan paneeliin. Paneelin vallassa on arvioida, onko valtio on muuttanut sijoituksen toimintaympäristöä sijoittajan perusteltujen odotusten vastaisesti. Suuri osa tapauksista on koskenut valtion lainsäädäntö- tai hallintotoimia terveydenhuollon, ympäristönsuojelun, kilpailulainsäädännön tai työlainsäädännön alalla." Lainaus perustuu tässä yhteydessä Uutistamon kirjoittamaan selvitykseen, tosin olen eri yhteyksissä ja moniin erilaisiin lähteisiin nojaten ollut itsekin nostamassa asiaa esille.

Osallistaminen romuttuu

Avoimella ja kansanvaltaisella hallinnolla on demokratiassa - ja eritoten pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa - valtavan suuri merkitys. Olen monessa yhteydessä kirjoittanut kantanani, että Euroopan Unionin periaate, jossa kilpailutilanteessa hallinnoltaan suljettu, yksityistä voittoa tavoitteleva yritys ja toisaalta hallinnoltaan transparenssi, avoin kunnallinen toimiala on asetettava kilpailtaessa samalla viivalle ja jossa tilanteessa käytännössä hinta ratkaisee, on jo periaatteesakin väärä lähtökohta. Kun raha, tässä tapauksessa yksityiseen motiiviin perustuva eduntavoittelu asetetaan etusijalle, kärsii oikeus osallistumiseen ja osallistamiseen valtavan takaiskun.

Demokratia Euroopassa

Demokratia kuuluu Euroopan Unionin todelliseen ytimeen. Euroopan Hiili- ja Teräsyhteisöä, EU:n ensimmäistä vaihetta perustettaessa lähtökohtana olivat raskaat kokemukset toisesta maailmansodasta. Sopimuksessa nykyäänkin keskeiset euromaat Alankomaat, Belgia, LKuxemburg, Ranska, Italia ja silloinen Länsi-Saksa halusivat varmistaa vihollisuuksien ja sodankäynnin sijasta rauhaa ja demokratiaa. Unionin keskeisiksi pilareiksi nousivat sisämarkkinoille tarpeelliset vapaudet. Niiden tarkoituksena ei kuitenkaan ollut sivuuttaa demokratiaa. Vallan siirtyminen lainsäädännössä EU:n keskustasolle on kuitenkin johtamassa siihen, että yhden jäsenmaan sisäisellä demokratialla ei ole unionintasoisessa päätöksenteossa samaa merkitystä kuin aiemmin. EU:lla on valtaa päättää yli kansallisten parlamenttien myös yhteiskunnan koko kehityksen suunnasta. Euroopan Unionissa tuota suuntaa hallitsee yhä selvemmin megakone nimeltä Markkinat. Globaalit vapaakauppasopimukset, EU:n tapauksessa viimeisimpinä Kanadan ja USA:n kanssa tehtävät, ovat kallistamassa vaakaa yhä voimakkaammin ja massiivisemmin markkinoiden vapauksien ja hegemonian suuntaan. Niiden investointisuojasopimukset tarkoittavat sitä, että markkinat ja julkinen hallinto eivät enää sopimusten hyväksymisen jälkeen ole samalla viivalla, vaan ensiyön oikeus siirtyy välimiesmenettelyn kautta yrityksille. Tarkemmin sanottuna monikansalliset - tässä tapauksessa myös amerikkalaiset ja kanadalaiset yritykset - voivat käyttää Euroopassa tätä menettelyä, jos he kokevat julkisen vallan toimenpiteiden rajoittavan tai estävän busineksentekomahdollisuuksia jossakin Euroopan Uniuonin jäsenmaassa. Tällaista välimiesmenettelyä on jo käytetty ja se merkitsee tyrmäyksen lisäksi taloudellisia menetyksiä amerikkalaistyyppisten oikeudenkäyntikulujen ja rangaistussakkojen muodossa.

Käänne?

Mitä tarkoitan tässä yhteydessä käänteellä? Tarkoitan sitä, että mm. minun kirjoituksissani vaatima ja hahmottama osallistaminen ja osallistumisen mahdollisuuksien lisääminen menettävät poliittisten ja yhteiskunnallisten vaihtoehtojen mahdollistajana lähes kokonaan merkityksensä. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion tie on kuljettu loppuun. Markkinatalous ja vapaakauppasopumukset eivät tunnista avointa, kansanvaltaista ja oman hallinnon puitteissa toteutettavaa palvelua demokratian kannalta keskeisenä elementtinä.

Sosialidemokratian tulevaisuus?

Minun on ilmeisesti tunnustettava neuvottomuuteni ja näköalattomuuteni tulevaisuuden Euroopan ja samalla myös Suomen suhteen. Jos vapaakauppasopimukset tulevat voimaan ehdotetussa muodossa, tämä on valtava takaisku ennenkaikkea sosialidemokratialle, jonka keskeinen missio on ollut osallistamisen, turvallisuuden, hyvinvoinnin ja toiminnallisen vapauden luominen kansankodin, pohjoismaisen hyvinvointivaltion muodossa.