Social Europe -verkkolehti kirjoitti 1.helmikuuta 2021 aiheesta, kuinka neutraalia Euroopan Keskuspankin rahapolitiikka on. Kirjituksessa on myös mielenkiintoisia linkkejä EKP:n määrällisen elvytyksen tilastoihin - nitä ei ole aina kovin helppoa löytää......
Euroopan Keskuspankin tase on kasvanut määrällisen elvytyksen ja myös korona-pandemian seurauksena yhä kiihtyvällä vauhdilla: "Finanssikriisin jälkeen keskuspankkien edellytettiin puuttuvan asiaan ja niiden tase kasvoi tasaisesti. Pandemian seurauksena toteutetut toimenpiteet ovat kuitenkin ylittäneet selvästi nämäkin toimet: EKP: n tase kasvoi 813 miljardilla eurolla vuodesta 2007 vuoteen 2010, mutta 2261 miljardilla eurolla helmi-joulukuussa 2020. Euroopan Valuuttaunionin osalta taseen loppusumma lähentelee jo 5000 mijardia.
Kun Suomen vastuuosuus määrällisestä elvytyksestä on n. 1,8 prosenttia ja taseiden kasvu on tapahtunut pääasiassa jäsenvaltioiden julkisten velkakirjojen osto-ohjelman kautta, on muodollista vastuuta velkakirjojen takaisinlunastamisesta kertynyt jo varmasti n. 70 miljardin edestä. Tämä euromäärä on sitten vuoden 2014 jälkeen ollut Suomen Pankin ja liikepankkien kautta markkinoiden käytettävissä 'fiskaalisen' toimintavalmiuden säilyttämiseksi ja Korona-pandemian seurauksena sen aiheuttamasta kriisistä ja lamasta toipumiseen. Kuinka ja missä määrin tämä euromäärä on jakautunut markkinoiden toimijoiden käyttöön? Suomen osalta ei täsmällistä tietoa taida olla käytettävissä?
Keskuspankin määrllisen elvytyksen edellytetään ohjeistuksen mukaan olevan 'neutraalia'. Painotukset ovat olleet vahvasti hiili/öljypainotteisia ja siksi kirjoittajat kysyvätkin, miten ilmastokriisiin suhtautuminen näkyy EKP:n toimintapolitiikassa. Myös EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde on puheenvuorossaan ottanut tämän teeman esille.keskuspankin hallituksen saksalainen jäsen Isabel Schnabel erosi pankin hallituksesta kyseenalaistaen toteutetun määrällisen elvytyksen neutraaliuden. Saksalaisista lähtökohdista keskeistä hänen eronsa aikoihin oli valtaviin mittäsuhteisiin kasvanut määrällinen elvytys, joka oli ristiriidassa sekä Saksan Keskuspankin pitkäaikaisen tiukan rahapolitiikan kanssa että määrällisen elvytyksen neutraalisuusvaatimuksen kanssa.
Kansainvälisen järjestelypankin analyysi osoittaa, että osakkeiden hintojen tasainen nousu johtuu suurelta osin löysästä rahapolitiikasta. Mutta mitä se tarkoittaa varallisuuden epätasa-arvolle, kun osakekurssit nousevat keskuspankin puuttumisen vuoksi? Se hyödyttää enimmäkseen varakkaita henkilöitä, koska heillä on taipumus omistaa enemmän varoja. Viime vuonna tämän teki erityisen selväksi pandemia. Kun koronavirus levisi Euroopassa helmikuussa, osakekurssit laskivat työttömyyden kasvaessa. Koska osakemarkkinat ovat kuitenkin toipuneet - DAX äskettäin mursi ensimmäisen kerran 14 000 rajan -, kun taas reaalitalouden tilanne on edelleen kireä.
Keskuspankit ovat hyvin tietoisia politiikkansa vaikutuksista osakemarkkinoihin. Omaisuushintojen nousu on tarkoitettu rahapolitiikan välitysmekanismiksi. Mutta milloin viimeksi kuulimme keskuspankkiirin puhuvan eriarvoisuudesta?
Käynnissä oleva keskustelu EKP:n rasolla viittaa siihen että painotuksia pitäisi voida muuttaa sekä ilmastokriisin kannalta kestävämpään suuntaan että niin että Keskuspankille asetetut perustavoitteet voisivat nykyistä paremmin toteutua - linkki näihin tavoitteisiin löytyy kirjoituksesta.
Kansainvälisen järjestelypankin analyysi osoittaa, että osakkeiden hintojen tasainen nousu johtuu suurelta osin löysästä rahapolitiikasta. Mutta mitä se tarkoittaa varallisuuden epätasa-arvolle, kun osakekurssit nousevat keskuspankin puuttumisen vuoksi? Se hyödyttää enimmäkseen varakkaita henkilöitä, koska heillä on taipumus omistaa enemmän varoja. Viime vuonna tämän teki erityisen selväksi pandemia. Kun koronavirus levisi Euroopassa helmikuussa, osakekurssit laskivat työttömyyden kasvaessa. Koska osakemarkkinat ovat kuitenkin toipuneet - DAX äskettäin mursi ensimmäisen kerran 14 000 rajan -, kun taas reaalitalouden tilanne on edelleen kireä.
Keskuspankit ovat hyvin tietoisia politiikkansa vaikutuksista osakemarkkinoihin. Omaisuushintojen nousu on tarkoitettu rahapolitiikan välitysmekanismiksi. Mutta milloin viimeksi kuulimme keskuspankkiirin puhuvan eriarvoisuudesta?
Kokonaan keskustelun ulkopuolella on edelleen suuri määrällisen elvytyksen peruskysymys: se suuntautuu yksipuolisesti markkinoille, vaikka vastuu velkakirjojen lunastuksesta on valtavirtaisen talouspolitiikan sääntöjen mukaan jäsenvaltioilla. Määrällisen elvytyksen neutraaliuden kannalta jäsenvaltoiden julkiset hankkeet niin ilmastokysymyksissä, digitaalisten kokonaisratkaisujen kehittämisessä - puhumattakaan infrastruktuurista ja sosiaalista palvelurakenteesta - ovat elvytysraamin ulkopuolella. Ne muodostavat myös suuren kielletyn alueen, tabun EKP:n määrällisestä elvytyksestä tai Euroopan Komission finanssipolitiikasta puhuttaessa.
2.2. 2021
Pitkän linjan talousvaikuttaja Sixten Korkman kirjoittaa tämän päivän Helsingin Sanomien yhdessä pääkirjoituksessa tietynlaisen moraalisen ja eettisen ylistyslaulun kapitalismille. Minäkin voisin lisätä tuohon listaan yhden kapitalismia ja onnellisuutta koskevan määritelmän, joka on kotoisin Frankfurtin koulukunnan sosiaalipsykologian laitoksen elinikäiseksi valitun johtajan, Erich Frommin 1950-luvulla ilmestyneestä kirjasta "Terve yhteiskunta": "Kapitalismi on järjestelmä, jossa jokainen riistää toinen toistaan ja kaikkien oletetaan tulevan onnellisiksi." Pääkirjoituksen otsikko ja loppukaneetti kuitenkin varoittelevat kapitalismin kaikkivoipaisuudesta:"Suomen esimerkki muistuttaa, ettei markkinataloutta pidä päästää valloilleen." Liittyen tähän Fb-postaukseen täytyy kuitenkin todeta, että Euroopan Unioni on juuri sellainen järjestelmä, jossa markkina- siis kapitalismi - on asetettu jo perussopimuksissa ehdottomaan ylivalta-asemaan suhteessa demokraattiseen valtioon. Jos pääkirjoituksen sanomaa voi pitää ennustuksena, niin odotettavissa on koko manteretta koskeva yhteiskunnallinen palo, murroskausi, jonka lopputulema on täysin tuntematon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti