Viimeisen vuoden aikana on tullut silloin tällöin kommentoitua Helsingin Sanomien keskeisiä kirjoituksia - niin tein tänäänkin SDP:n varapuheenjohtajan Matias Mäkysen haastattelun yhteydessä. Minunkin kommenttini kertovat jotain Helsingin Sanomien 'puoluepolitiikan ylä- ja ulkopuolella' olevasta linjasta, joka vanhan koulun sosialidemokraatin mielestä kaipaa usein asennon korjaamista - ellei peräti sen tekemistä uudelleen. Kun tapani on dokumentoida itsekin sitä mitä on tullut sanottua, pidän näiden tokaisujen tallentamista tänne tarpeellisena.
Aika usein näyn kommentoineeni erityisesti Euroopan Unionin uusliberaalia, valtavirtaista talouspolitiikkaa seuraavaa linjaa. Näytän osoittaneeni tukea pariin kolmeen kertaan myös peruspalveluministeri Krista Kiurulle, joka on joutunut valtakunnan päälehdessä kovakouraisesti kohdelluksi. Oletan että piilossa olevana syynä on yritys torpata Kiurun niin voimakkaasti ja määrätietoisesti ajama SOTE-uudistus Suomen perustuslain osoittamassa hengessä.
Suomessa puhutaan taas liikaa menojen leikkaamisesta, sanoo Sdp:n varapuheenjohtaja
Ilpo Rossi 30.1. 7:54
SDP:n varapuheenjohtaja kommentoi Euroopassa viime vuoden keväästä lähtien tapahtunutta suurta periaatteellista muutosta suhteessa velanottoon. Pullon hengen tässä suhteessa päästi vapaaksi jo EKP:n pääjohtaja Mario Draghi lähes kymmenen vuotta sitten kun määrällisen elvytyksen toteuttamista ryhdyttiin valmistelemaan. EKP:n taseissa on yli kuuden vuoden ajan jatkuneen määrällisen elvytyksen seurauksena myös Suomen valtion lunastamattomia velkakirjoja noin yhden vuoden budjetin verran eli 50-60 mrd:n euron edestä. Kun Suomi on mennyt mukaan Euroopan valuuttaunioniin, se on samalla sitoutunut toimimaan siinä yhteydessä hyväksyttyjen sääntöjen ja toimintaperiaatteiden hengessä. Valtionvarainministeriön on analyyseissaan seurattava tätä toimintakehystä - ja niin on myös hallituksen tehtävä. Poliittisen liikkeen edustajana SDP:n varapuheenjohtaja voi esittää myös raamin ulkopuolelle asetuvia vaihtoehtoja. Sekä määrällinen elvytys että Euroopan Komission Koronatukipaketti kielivät suuresta muutoksesta makrotaloudessa, jossa keskuspankki voi ottaa uudenlaista vastuuta sekä rahapolitiikasta että tukea myös Komission finanssipolitiikkaa. Keinovalikoimaan kuuluu mahdollisuus ottaa vastuuta kuinka suuresta velasta hyvänsä, jota edustaa velkakirjojen 'jäädyttäminen' (sterilisointi) EKP:n taseisiin ja tarvittaessa jopa niiden mitätöinti. Tällaisen jäsenvaltioiden tukemisen estää kuitenkin EU:n ikuiseksi tarkoitettu konsolidoitu peruskirja. Kuinka kauan se tulee estämään uuden, modernin makrotalouspolitiikan toteuttamista?
Vuonna 2020 hyllytettiin tiukan taloudenpidon tavoite
Ilpo Rossi 5.1. 10:24
Hyvän esimerkin velkasuhteen kutistamisesta tarjoa myös Japani, joka yritti 1990-luvulla "säästämällä" kutistaa kasvavaa velkasuhdetta. Ei toiminut. Tuosta ajasta Japanin bruttokansantuotteen kasvuun jäi ruma tilastollinen kuoppa. Sen jälkeen Japani on tehnyt rutosti velkaa ja bruttokansantuote on kasvanut jatkuvasti. Velan korot ovat edelleen alhaalla eikä inflaatio osoita pikaisen kasvun merkkejä.
Modernin monetaarisen teorian mukaan itsenäisen keskuspankin omaava yhteisö kuten EU voi elvyttää finanssipoliittisesti myös velkarahalla niin kauan kuin luonnollisia resursseja - kuten esimerkiksi työvoimaa - on käytettävissä. Markkina ei näytä kykenevän ratkaisevmaan vajaatyöllistymisen ja riittämättömän tomeentulon ongelmaa. Tarvetta investointeihin on sekä infrastruktuurissa että palveluissa. Ilmastokriisi suorastaan huutaa uutta teknologiaa ja kestäviä ratkaisuja. Täysin sekä työajan että palkkjen suhteen työllistävä yhteiskunta kykenee nopeasti selviytymään suuristakin velkamääristä. Lisäksi EU:ssa on käytettävissä EKP:n monetaristiset työkalut tasapainon tavoitteluun - ja niitä se tulee varmuudella käyttämään.
Hallituksen talouskartta on yhtä epätarkka kuin Kolumbuksen reitti Intiaan
Ilpo Rossi 11.12.2020 14:20
"Jos kartta on vinksallaan, se vie kulkijan vääjäämättä harhaan. Kolumbuskin eksyi aikoinaan ja päätyi Intian sijasta jonnekin ihan toisaalle." Tämä todetaan Kolumbus-analogiaa käyttävässä pääkirjoituksessa - mutta se koskee myös pääkirjoitusta itseään.
Väliintulleita ja -tulevia muuttujia on tämän hallituskauden aikana ainakin kaksi. Korona-pandemia on muuttanut painopistettä pandemian aiheuttamien seurausten hoitoon. Koronakriisi jatkuu eikä vielä ole elvytystomien aika. Tämä joudutaan toteamaan koko maailmassa eikä ainoastaan Suomessa. Valtion tarkastusviraston ja valtionvarainministeriön on elvytysaikatauluissaan otettava tästä syystä lusikka kauniiseen käteen.
Väliintuleva muuttuja on myös se suuri käänne makrotalouspolitiikassa jota on ajettu sisään laajemmalla tietoisuudella Euroopan Unionissa vasta vajaa kuusi kuukautta. Sekä Euroopan Keskuspankki että Euroopan Komissio ovat ryhtyneet elvyttäviin toimiin. Edellinen aloitti jo kuusi vuotta sitten ja nyt vihdoin Euroopan Komissio omalla finanssipoliittisella Korona-elvytyspaketillaan, joka juuri eilen varmistui. Tämä uusi ja valtavirtaisesta talouspolitiikasta täysin poikkeava lähestymistapa on se makrotalouspoliittinen manner joka tulee lähivuosina ja -vuosikymmeninä korvaamaan etukäteissäästämiseen ja haitalliseen velkapelkoon juuttuneen ajattelutavan, johon valtion tarkastusviraston nopeat elvytysvaatimukset perustuvat. Valtionvarainministeriön on puolestaan seurattava edelleen virallista EU-strategiaa joka ei vielä tunnista tapahtumassa olevaa muutosta.
Kareja ja myrskyjä varmasti tulee mutta kompassi näyttää oikeaan suuntaan.
Pandemia kelpaa tekosyyksi, kun kansliapäälliköksi etsitään poliittisesti sopivaa
Ilpo Rossi 29.10.2020 8:03
Valtionvarainministeriö on talouspolitiikassaan Euroopan Komission tiukassa ohjauksessa eikä se voi tästä lipsua olipa johtavana virkamiehenä mitä puoluekantaa edustava henkilö tahansa. Tämä on näkynyt jo aiemminkin mm. valtionvarainministeriön strategisessa ohjauksessa. Mielestäni poliittinen ohjaus ei lähde liikkeelle virkakoneistoista, vaan poliittisten puolueiden arvovalionnoista. Tässäkin suhteessa meillä päälinja on mukaillut Euroopan Unionin markkinaehtoista linjaa. Toisaalta on demokratiassa on henkilövalinnoissa tärkeää hyväksyä myös poliittiset painotukset - ja niinhän meillä on tehty läpi historian.
Epäluottamuksen esittäminen Krista Kiurulle on kokoomukselta näppärä veto
Ilpo Rossi 14.10.2020 8:27
Mielestäni ministeri Krista Kiuru ja hallitus ovat hoitaneet syliin kaatuneen Korona-kriisin toimet erinomaisen hyvin sekä poikkeuslain aikana että sen jälkeen. Epäluottamuslauseen esittäminen yhdelle ministerille hallituksessa yhteisesti hoidetusta toimintalinjasta ei ole poliittista näppäryyttä vaan parlamentaarista lukutaidottomuutta. Suurta kokonaisuutta katsellessa tämän maailmanlaajuisen pandemian keskellä oikea reaktio olisi tunnustuksen antaminen tälle hallitukselle ja sen ministereille erinomaisesti hoidetusta, poikkeuksellisen vaativissa olosuhteissa tehdystä määrätietoisesta työstä.
Yritykset esittävät veroalea lääkkeeksi ravintoloiden korona-ahdinkoon – näiden kolmen syyn takia hallitus sanoo ehdotukselle ei
Ilpo Rossi 8.10.2020 13:58
Euroopan Unionissa tuli jo varhaisessa vaiheessa käyttöön ilmaisu "moraalikato", joka tarkoitti holtitonta taloudenpitoa etenkin tavalla, jossa toisella kädellä otetaan velkaa ja toisella lasketaan veroja. Moraalikato oli tarkoitettu vahvaa valtiota kannattavien voimien hillitsemiseksi ja siitä EU:ssa on kärsinyt etenkin pohjoismainen kansanvaltainen hyvinvointivaltio, koska koko ajan edetään markkinakylki edellä ja vaieten julkisen hallinnon erinomaisista mahdollisuuksista luoda jopa velkarahalla työpaikkoja, investointeja julkisen infraan ja palveluihin. Kokoomus esitti myös budjettikeskustelujen yhteydessä veroalennuksia vaikka samalla piti velanottoa jopa välttämättömänä. Moraalikato näyttää kääntyneen EK:n ja Kokoomuksen keskeiseksi poliittiseksi työvälineeksi.
Pelin taitaja
Ilpo Rossi 4.10.2020 11:13
Keskeiseksi vaikutelmaksi Junkkarin analyysista jää kielteisen kuvan antaminen ministeri Krista Kiurusta. Kun tällainen henkilökuva maan valtalehdessä annetaan, olisi ollut kohtuullista kuvata myös Krista Kiurun saavutuksia, joita niitäkin on jo aika paljon. Yksi viimeisimmistä on yleisradiolaki, jolla vuosia käyty poliittinen vääntö Yleisradion osalta saatiin päättymään ja YLE saa tarvitsemansa rahoituksen erillislain avulla. Minä nimittäisin Krista Kiurun asennetta jääräpäisyyden ja kovuuden sijasta vahvaksi periaatteelliseksi arvolähtökohdaksi ja tähän perustuvaksi tavoitteelliseksi tietoisuudeksi. Krista Kiurulla ja hänen työnsä arvostajilla ei ole käytössään sellaista mediaa jonka avulla he voisivat tasaveroisesti kuvata tätä joka päivä koeteltavana olevaa kansalaiskuntoa, jota Kiuru omalla tavallaan edustaa. Laitetaan siis epäproduktiivisten asennoitumisilmiöiden rinnalle myös oikeudenmukaisuutta ja yhteistä hyvinvointia edustavat produktiiviset puolet puntariin taspainoisemman kuvan saamiseksi toimeliaasta ja aikaansaavasta ministeristä - ja ihmisestä.
”Tes-järjestelmä lyötiin rikki”, sanoo SAK – Näin työnantaja- ja työntekijäpuoli kommentoivat Metsäteollisuuden päätöstä
Ilpo Rossi 2.10.2020 6:31
Nyt näyttää siltä, että Metsäteollisuus sanoutuu irti YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta ja sen 23 artiklasta: Kysymys: kuuluuko elionkeinovapauteen myös vapaus rikkoa Suomen valtion hyväksymiä ihmisoikeuksia?
Suomi on sitoutunut myös Kansainvälisen työjärjestön ILOn perusperiaatteisiin, jotka on on vahvistettu vuonna 1944 ns. Philadelphian julistuksessa ja täydennetty vuonna 2008 globaaleilla velvoitteilla. Julistuksen mukaan: "Työ ei ole kauppatavaraa. Sanan- ja yhdistymisvapaus on välttämätön. Köyhyys, missä tahansa vaarantaa koko maailman hyvinvoinnin. Taistelua puutetta vastaan on käytävä järkkymättömällä kansainvälisellä yhteistyöllä. Kaikilla ihmisillä on oikeus tavoitella sekä aineellista että henkistä kehitystä vapaina, tasa-arvoisina, kohtuullisesti taloudellisesti
turvattuina ja yhtäläisin mahdollisuuksin. Lisäksi julistuksessa korostuvat täystyöllisyyden tavoite ja ammatillinen koulutus."
Tarkasti ottaen paikallinen sopiminen ei täytä tätä Suomenkin ratifioimaa Kansainvälisen työjärjestön perussopimuksen määritelmää työn periaatteelisesta luonteesta ei-kauppatavarana, tasa-arvosta eikä myöskään sitä edistävistä neuvotteluoikeuksista. On mahdollista että yritysten tällainen irtautuminen liiketoiminnassaan Suomen valtiona sopimista kansainvälisistä sopimuksista johtaa sopimusten rauettua yleislakkoon ja sekä kansallisiin että kansainvälisiin solidaarisuuden osoituksiin ammattiyhdistysliikkeen toiminnalle luonteenomaisilla tavoilla.
Siis ruma, Suomen mainetta oikeusvaltiona halventava päätös.
Maailma pyörii nyt velan ympärillä, mutta emme vielä tiedä, mihin uusi ajattelutapa meidät vie
Ilpo Rossi 27.9.2020 18:22
Paradigmanmuutos makrotaloudessa näyttää jo selviöltä. Nyt myös valtakunnan päälehti huomaa vihdoinkin tämän muutoksen, josta se ei ole juurikaan raportoinut: Myös valtavirtainen talousajattelu on tietoisesti vaiennut tästä nyt todellisuudeksi osoittautuvasta vaihtoehdosta, kasvun luomisesta velan avulla ilman etukäteen tapahtuvaa säästämistä. Myös poliittiset puolueet joutuvat opiskelemaan makrotalouden perusteet uudelleen. Tämä on rohkea askel toivoa herättävään suuntaan - mutta tarvitaan vielä ainakin yksi askel lisää: markkinan ohella on myös demokraattisen valtion yhteisiä hankkeita tuettava, koska pelkällä markkinasiivellä ei voi lentää...
Eikö vaaleja enää voitetakaan poliittisen kentän keskeltä?
Ilpo Rossi 24.9.2020 9:01
Jako oikeistoon ja vasemmistoon näkyy herättävän ristiriitaisia reaktioita. Tästä on vajaa vuosi aikaa, kun Keskustapuolueen taholta todettiin SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sopimattomaksi Suomen pääministeriksi, vaikka hän oli onnistunut luomaan yhteisymmärrystä niin paljon, että laajapohjainen hallitus saatiin aikaan ja kaiken lisäksi suuria uudistuksia sisältävällä ohjelmalla. Keskustapuolue jonka itseasiassa olisi pitänyt toimia kokoavana voimana, ajautui kauaksi kansaa yhdistävistä tavoitteista ja jätti kentän avarakatseiselle Rinteelle ja voimia yhdistävälle hallitusohjelmalle. Todellinen poliittinen keskusta on kaiketi hyvin lähellä perinteisiä sosialidemokraattisia, kansanvaltaiseen hyvinvointivaltioon tähtäviä uudistuksia?
Kaikki puolueet haluaisivat oman Hetemäen rahaministeriöön
Ilpo Rossi 13.9.2020 10:14
"Vaikeudet virantäytössä kertovat siitä, että puolueet haluavat laskea kansliapäällikköä takaisin Sailaksen asemoimalta itsenäiseltä paikaltaan." Euroopan Unionin oloissa valtion elinten - valtionvarainministeriön ennenkaikkea - on tiukasti seurattava Unionin peruskirjoihin ja niiden soveltamiseen perustuvaa linjaa. Sailaksen aikainen itsenäisyys on vaihtunut Euroopan Unionin määrittelemän, Maastrichtin kasvu- ja vakaussopimuksen mukaisen toimintaan, jota sekä komissio että EKP:n neuvosto valvovat. Valtionvarainministeriön ykkösvirkamies ei ole tässä suhteessa vapaa valitsemaan talouspoliittista linjaa samalla tavalla itsenäisesti, johon Sailas oli jo ennen vuosituhannen vaihtumista tottunut. Hän seurasi mielestäni tarkasti kulloinkin istuvan hallituksen odotuksia. Tämä ei ole mahdollista, vaan ehdotusten on oltava sopusoinnussa EU:n budjettivalvonnan periaatteiden kanssa. Tämä selittää myös sitä, miksi VM:n virkamiesten esittämät ehdotukset työllisyyden parantamiseksi näyttävät näissä uusissa oloissa aikaisempien epäonnistuneiden linjausten kertaamiselta.
Luottamus mediaan on vahva, paitsi perussuomalaisilla
Ilpo Rossi 30.8.2020 9:54
"Kaikkein huolestuttavinta on jos medialla on selkeitä ennakkoasenteita ja ideologisesti eri mieltä olevien puolueiden kannatusta horjutetaan tietoisesti." Sanoo Janne Virtanen kommentissaan tähän pääkirjoitukseen.
Kaupallisen ideologian teollisella muodolla eli ilmoitustuloilla elävän lehdistön kannatus on siis suurta äärioikeistoa lukuunottamatta? Tämä ei tunnu oikein uskottavalta. Jos todella näin on, niin mihin on kadonnut kansalaisten yhteiskunnallinen tietoisuus? Päivän toisessa pääkirjoituksessa lehti asettuu virallisena linjanaan edellisen eli Sipilän hallituksen politiikan tukijaksi. Janne Virtanen pitää sitä kaikkein huolestuttavimpana - ja niin minäkin.
Sumeasti tiedottava hallitus uppoaa selittelyjen suohon
Ilpo Rossi 17.8.2020 8:44
Kyllä nyt täytyy ihmetellä Helsingin Sanomien omaksumaa periaatelinjaa hallituksen ja erityisesti ministeri Kiurun tavassa informoida kansaa Korona-pandemian ehkäisyssä ja niissä saavutettujen tulosten suhteen. Ilman hallituksen aloittamaa, kaikille kansalaisille suunnattua, YLE:n kautta toteutettua tiedotustilaisuusjärjestelmää olisi saattanut syntyä todellinen kaaos, josta esimerkkejä löytyy monista maista sekä Euroopasta että nyt ennenkaikkea Pohjois- ja Etelä-Amerikasta. 'Kovien ottaminen piippuun' näkyy jo Suomen hallituksen päättämissä alhaisissa raja-arvoissa pandemian infektiomäärien suhteessa sataantuhanteen asukkaaseen. Karanteenit ja eristykset tapahtuvat nyt tartuntatautilain pohjalta eikä hallituksen päätöksinä suuntaan tai toiseen. Tilanne saattaa ilmeisen toisen aallon vuoksi edellyttää myös hallitukselta uusia, valmiuslainmukaisia toimia. Oletukseni on, että matkustusrajoituksia joudutaan tarkentamaan liikennevaloperiaatteella punaisen suuntaan myös nyt vapaan matkustusoikeuden saaneiden maiden suuntaan. Julkisen sanan luoma epävarmuus ei helpota tilannetta eikä paranna mahdollisuuksiamme selvitä Euroopan mestarina tästä tilanteesta.
Suomi velkaantuu korviaan myöten
Ilpo Rossi 7.6.2020 12:53
Kortelainen Veijo: Onko kukaan tullut ajatellerksi sitä, että nyt voisimme kääntää katseet hallituksen toimista myös yritysmaailman suuntaan? Valtio on lappanut rahaa miljarditolkulla yrityksille jotta ne selviytyisivät tästä kriisistä kuivin jaloin ja sen lisäksi vielä lisärahaa tuotekehityspanostuksiin. Yrityksiä on autettu, joten on aika kääriä hihat ja ryhtyä hommiin ainaisen valittamisen sijaan. Vaikka rahaa on jaettu niin joillekin mikään ei tunnu riittävän. Nyt pitäisi vielä jaetun lisäksi maksaa valtion kassasta sotu- ym ym maksut yritysten puolesta ja pudottaa veroja ja lisätä paikallista sopimista ja.....seuraavaksi kai maksaa työntekijöiden palkatkin.
Ne yritykset jotka nyt satsaavat, pistävät kaasun pohjaan ja onnistuvat saamaan porukan puhaltamaan yhteen hiileen tulevat pärjäämään, ja ne jotka jäävät käsi ojossa ruikuttamaan kääntävät kuppinsa nurin.
Samaa asiaa olen ihmetellyt minäkin eli sitä, minne vuoden 2014 lopulta alkaneet EKP:n määrällisen elvytyksen varat ovat menneet ja mitä niillä on saatu aikaan. Kokonaismäärä on yhdessä uusien, vuoden 2019 lopulla aloitettujen elvytyspakettien kanssa varmuudella yli 40 mrd euroa. EKP:n taseissa nämä velkakirjaostot näkyvät nettomääräisinä eli todellisuutta pienempinä. Jos määrällinen elvytys ei näy investointeina, niin minne nämä valtavat summat menevät? Oletan ainakin osan olevan Finnveran ja Business Finlandin taseissa. Juuri nyt olisi oikea aika laittaa uusia hankkeita käyntiin myös markkinapuolella. Mitä hallituksen lisäbudjettiin tulee, uskon sen myönteisiin vaikutuksiin ja sen näkymiseen jatkossa myös bruttokansantuotteessa. Velkasuhde - jos sillä on muuta kuin teoreettista merkitystä - ei nouse pelkän velkamäärän mukaisesti, koska kasvua tulee varmuudella - ja siihenhän juuri pyritään.
EU-komission esittämä elvytysrahasto oli vasta pohjaesitys tuleville neuvotteluille
Ilpo Rossi 29.5.2020 8:59
Kansalliset intressit ja keskinäinen solidaarisuus näyttävät olevan jatkuvassa ristiriidassa Euroopassa. Euroopan fragmentoituminen elintasoltaan kovin eritasoiseksi ei sekään palvele maanosan yhtenäisyyttä, vaikka kilpailuhenkisessä, kansallisvaltiota korostavassa yhteisössä se saattaakin tuntua voitolta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti