Saksalainen der Spiegel aikakauslehti, yksi Saksan, Euroopan ja ehkä koko maailmankin arvostetuimmista viikottain ilmestyvistä yhteiskuntapoliittisesti suuntautuneista lehdistä kirjoittaa numerossaan 5/2019, 26.1. 2019 "viidennestä voimasta", joka yhä selvemmin vaikuttaa markkinaehtoisen yhteiskunnan ja valtion muovautumiseen. Lehti, liberaalisen arvomaailman edustajaksi itsensä mieltävänä ei suhtaudu tähän mahtitekijään pelkästään myönteisesti, pikemminkin pelolla ja epävarmuudella. Puhuessaan tästä mahdista lehti käyttää kansivullaan siitä ilmaisua "Gewalt", joka ei tarkoita pelkästään mahtia, vaan myös väkivaltaista voimatekijää.
Kysymys on konsulttitoiminnan kautta julkiseen yhteisöön, siis valtioon, kuntiin ja näiden alaisiin laitoksiin tunkeutuvasta ulkopuolisesta asiantuntijavallasta. Usein nämä konsulttiyrityksen mielletään puolueettomiksi asiantuntijoiksi, jotka vain yhtäkkiä ilmestyvät neuvoineen ja erityisosaamisineen hallinnon strategisiin kokouksiin ja suunnittelutilaisuuksiin. Valtiota ja julkista sektoria karsastavassa uusliberaalissa yhteiskunnassa useimmiten on kysymys taloudellisesta ahdinkotilasta ja tarpeesta selvitä edessä olevien suurten tehtävien ja vähäisten voimavarojen välisestä ristiriitatilanteesta ulkopuolisen asiantuntijan avulla.
Kuten tiedetään, konsulttien ehdotukset tähtäävät säästöjen aikaansaamiseen hallinnossa ja hankkeiden toteutuksessa. Se merkitsee useimmiten tehottomaksi mielletyn julkisen hallinnon hoikentamista ja tehostamista. Juuri tässä vaiheessa astuu kuvaan mukaan "viides valtiomahti", julkisen hallinnon demokratian ja omaehtoisuuden kannalta väkivaltainen voimatekijä, jota jopa Saksan vanha valtapuolue CDU/CSU on alkanut huolestuneena epäilemään vallan kaappaamisesta kokonaan demokraattilselta valtiolta. Kysymys ei ole pelkästään neuvonnasta, vaan valtavia henkilöstömenetyksiä kokeneen valtion voimattomuudesta vastata edessä oleviin teknisiin ja srategisiin haasteisiin. Neuvonantajayrityksen eivät näytä tyytyvän pelkästään neuvontaan, vaan ovat valmiita myös "tukitoimiin", jotka pitkälle kehittyneiden telknologisten rakenteiden kohdalla merkitsevät vallan kaappaamista koko koneistosta aina strategista tehtävänasettelua myöten.
Konsulttiyritysten historia maailmalla on jo pitkä. Suurimmat niistä ovat aloittaneet toimintansa jo 1930-luvulla. Sellaiset nimet kuin mcKinsey&Company, Accenture, Deloitte tai Pwc hääräävät Saksan valtionhallinnon apuvoimina. Yksikään näistä kaikkein suurimmista ei ole alunperin saksalainen, vaan takana on suuria amerikkalaisia konsultti- ja neuvonantajajättiläisiä, joiden liikevaihto on yli 10 miljardia euroa. Toki saksalaisiakin konsulttiyrityksiä on mukana, mutta niiden toimintavolyymit ovat toistaiseksi huomattavasti pienempiä.
Konsultti- ja neuvontayritykset tulevat aluksi mukaan pienillä projekteilla. Yhteydet hallintoon on rakenettu kulissien takana. Aina löytyy markkinahenkisten poliitikkojen ja virkamiesten joukosta yhteistyöhaluisia toimijoita, jotka voitelukorvausta vastaan ovat valmiita esittelemään neuvonantajafirman strategisena ratkaisijana kysymyksissä, joissa maallikoista koostuvissa elimissä toimivat, demokraattisesti valitut edustajat kokevat itsensä osaamattomiksi ja siksi myös voimattomiksi. Ulkopuolinen apu näyttää usein tulevan demokraattisesti valituille päättäjille enemmän tai vähemmän yllätyksenä. Kun panokset ovat aluksi pieniä, neuvonantajafirma saa "jalkansa oven väliin" ja pääsee tekemään mullistavia ehdotuksiaan.
Miten homma etenee? Neuvonantajayritysten toimintafilosofia ei rajoitu ainoastaan annetun tehtävän hoitamiseen, vaan tiedon hankintaan koko ongelmakentästä ja yhä täsmällisempien ja erityisosaamista vaativien toimenpide-ehdotusten laatimiseen. Esimerkiksi Saksan puolustusvoimissa uusi teknologia, sen käyttöönotto ja päivittäminen, edellyttävät koko strategisen toimintakokonaisuuden ymmärtämistä ja hallintaa. Paitsi että tarvitaan oikeaa tekniikkaa, tarvitaan myös "softaa" joka vastaa hallinnonalan toimintatarpeita. Tässä yhteydessä neuvonantajayritys luo nahkansa ja tarjoaa myös tukitoimienpiteitä vaativan strategian ja sitä tukevan teknologian käyttöönottoon, varsinaiseen käyttämiseen ja aikaa myöten myös päivittämiseen.
Tällaista neuvonantajavallan kasvua on nähtävissä kaikilla hallinnonaloilla. Suurten ja vaativien tehtäväkokonaisuuksien hallinta vaatii yhä uusia suoritteita konsulttiyrityksiltä samalla kun nämä neuvoa-antavan toiminnan yhteydessä imevät sienen tavoin virkamieskunnalta ja poliittisilta päättäjiltä näiden tietotaidon ja osaamisen. Voimavaroista tyhjäksi puristettu julkinen hallinto ei kykene ilman neuvonantajia ja näiden yhä lisääntyviä toimintapanostuksia vastaamaan hankkeiden onnistumisesta. Alun pienet hankkeet kasvavat, hallinnon taloudesta ja toteutuksesta vastuussa oleva johto laajentaa ehdotettujen tarpeiden mukaan toimeksiantoja. Budjetteihin joudutaan varaamaan yhä suurempia summia tähän kalliiseen tukitoimintaan - niitä ei toteuteta alkuunkaan vakituisen henkilökunnan palkkausta ja palvelusuhteen ehtoja koskevissa puitteissa. Näyttää siltä, että neuvontayritysten hankkeita piilotetaan mitä erilaisimpien nimikkeiden alle, koska päätöksentekokoneisto ei olisi valmis suoraan hyväksymään kallista - lähes kaikki voimavarat imevää - ulkopuolista "outsourcing"-toimintaa. Nimihän kertoo jo kaiken - kysymyksesä on "lähteen tyhjentäminen".
Baijerin CSU:n entinen pääministeri ja nykyisen koalitiohallituksen sisämininisteri Horst Seehofer on jo ilmaissut huolensa tästä kehityksestä. Ei voi olla demokratian kannalta oikein, että ministeriöiden tai muiden julkisten hallinnonalojen henkilökunta ei pysty vastaamaan hankkeiden toteutuksesta. Voimavaroista tyhjäksi hylsytetty hallinto on voimaton ja täysin ulkopuolisten toimijoiden armoilla. Neuvonantaja- ja tukiyritykset kokevat puolestaan toimintansa hyväksi businekseksi ja luovat sekä muodollisia että epämuodollisia kanavia käyttäen yhä tiiviimpiä, jopa perheyhteyksiä hyväksikäytttäviä kontaktipintoja johtaviin poliitikkoihin ja virkamiehiin.
Sen enempää Saksa kuin muutkaan euromaat eivät ole suojassa yritystoiminnan vahvalta tunkeutumiselta toteuttamaan demokraattiseksi rakenteeksi koetun valtion tehtäviä. Hyvässä vauhdissa olevat eurooppalaiset vapaakauppahankkeet ovat omiaan luomaan juridista pohjaa yritystoiminnan niskalenkille hyvinvointivaltion toimintojen hylsyttämiseksi ulkoisille toimijoille. Kun motiivina on mahdollisimman suuren voiton saaminen, alkuperäinen idea ylimääräisten ja tarpeettomien kustannusten välttämisestä katoaa kokonaan matkan varrella. Konsulttiyrityksen korvaukset toteutetusta toiminnasta saattavat der Spiegelin mukaan nousta moninkertaisiksi omaan toimintaan verrattuna.
Myönnettävä toki on, että julkinen hallinto ei juurikaan korvaa innovatiivista osaamista ja on hidas liikkeissään suhteessa tarvittavaan muutokseen. Ulkoistaminen johtaa pitkällä tähtäimellä siihen, että digiajan ja keinoälyn mukanaan tuomista uusista haasteista omalla vähäisellä henkilökunnalla ei ole aikaa eikä kompetenssia suoriutua
Henkilöstövähennykset ovat Saksassa johtaneet siihen, että hallinto ei kykene enää edes valvomaan neuvonantaja- ja tukiyritysten toimintaa ja laskutusta. Myös korruptiivisen toimintasuhteen mahdollisuus kasvaa yhä lisääntyvän ulkoistamisen kanssa.
Kysymys kuuluu: mitä pitäisi tehdä ulkoistamisen, tämän viidennen valtiomahdin etenemisen, julkisesti johdetun ja omalla henkilökunnalla toteutetun demokraattisen valtion ja julkisten tehtävien hoitamisen kanssa?
19.4. 2019
Seppo Tuovinen jakoi tämän blogitekstin #Tampereryhmälle"seuraavin saatesanoin:
"H.T.
Ilpo Rossi ja der Spiegel paljastavat Viidennen (V) Valtiomahdin salat erittäin
mielenkiintoisella tavalla, miten julkista sektoria pilkotaan ja ulkoistetaan häikäilemättömästi. Varmaan olemme nähneet, mitä Tampereellakin tapahtuu juuri nyt. Rakennusliikkeiden ja konsulttien valta kasvaa. Demokratia on mielestäni koetteilla ja suuressa vaarassa niin kunnissa kuin valtion hallinnossa. Saksan esimerkki, josta DER Spiegel kirjoittaa, on kyllä pysäyttävä. ( Liite)
"Tällaista neuvonantajavallan kasvua on nähtävissä kaikilla hallinnonaloilla. Suurten ja vaativien tehtäväkokonaisuuksien hallinta vaatii yhä uusia suoritteita konsulttiyrityksiltä samalla kun nämä neuvoa-antavan toiminnan yhteydessä imevät sienen tavoin virkamieskunnalta ja poliittisilta päättäjiltä näiden tietotaidon ja osaamisen. Voimavaroista tyhjäksi puristettu julkinen hallinto ei kykene ilman neuvonantajia ja näiden yhä lisääntyviä toimintapanostuksia vastaamaan hankkeiden onnistumisesta."
"Alun pienet hankkeet kasvavat, hallinnon taloudesta ja toteutuksesta vastuussa oleva johto laajentaa ehdotettujen tarpeiden mukaan toimeksiantoja. Budjetteihin joudutaan varaamaan yhä suurempia summia tähän kalliiseen tukitoimintaan - niitä ei toteuteta alkuunkaan vakituisen henkilökunnan palkkausta ja palvelusuhteen ehtoja koskevissa puitteissa. Näyttää siltä, että neuvontayritysten hankkeita piilotetaan mitä erilaisimpien nimikkeiden alle, koska päätöksentekokoneisto ei olisi valmis suoraan hyväksymään kallista - lähes kaikki voimavarat imevää - ulkopuolista "outsourcing"-toimintaa. Nimihän kertoo jo kaiken - kysymyksessä on "lähteen tyhjentäminen"."
Henkilöstövähennykset ovat Saksassa johtaneet siihen, että hallinto ei kykene enää edes valvomaan neuvonantaja- ja tukiyritysten toimintaa ja laskutusta. Myös korruptiivisen toimintasuhteen mahdollisuus kasvaa yhä lisääntyvän ulkoistamisen kanssa.
Kysymys kuuluu: mitä pitäisi tehdä ulkoistamisen, tämän viidennen valtiomahdin etenemisen, julkisesti johdetun ja omalla henkilökunnalla toteutetun demokraattisen valtion ja julkisten tehtävien hoitamisen kanssa?
Juuri nyt tarvitsemme aatteellisesti vahvoja hyvinvointivaltioon sitoutuneita asiantuntijoita, kun SDP valmistautuu mahdollisiin hallitusneuvotteluihin.Voisiko joku kysyä esimerkiksi hallitusohjelmaa valmistevaan asiantuntijaryhmään Lauri Holappaa tai Tuomas Kurttilaa Lauri Finerin kaveriksi? Vanhemmasta asiantuntijakaartista suosittelisin kuultavaksi professori Matti Tuomalaa, Jukka Kekkosta ja uutta kansanedustajaamme Aki Lindeniä. Jokaista omalta sektoriltaan."
Ilpo Rossi vastasi:
Koska asia näyttää kiinnostavan, vastaan tässä parilla kommentilla kahdesta muusta jutusta samaisessa Spiegelissä.
1) Saksan Liittotasavalta on myynyt lähi-itään huomattavia määriä aseita, alkaen puolustuksellisista turvarakenteista aina panssarivaunuihin ja Saudi-Arabialle valmistettuihin taisteluhävittäjiin saaka. Saksalaisia keltaiseksi maalattuja panssarivaunuja on silloin tällöin näkynyt lähi-idän taistelukuvissa. Saudi-Arabia tuhoaa parastakin aikaa naapurtimaataan Jemeniä materiaalisella ja sotilaallisella ylivoimallaan. Kun uusi Saudi-Arabian hallitsija on osoittautumassa Istanbulissa Saudi-Arabian lähetystössä murhatun, Saudi-Arabian uuteen johtoon kriittisesti suhtautuneen lehtimiehen Kashoggin murhamääräyksen antajaksi, on Saksa pysäyttänyt jo valmiiksi tilattujen kahden taisteluhävittäjän toimittamisen Saudi-Arabiaan. Koneiden rakentaja Rhein-Metall ei ole saanut siis maksua kyseisestä lentokonetoimituksesta ja siksi se painostaa hallitusta lähettämään koneet Saudi-Arabiaan. Lentokonevalmistaja on huolissaan myös tulevasa työllisyydestä ja omasta taloudellisesta tilanteestaan ja edellyttää yhdessä CDU:n kanssa sotamateriaalitoimitusten jatkamista. Yritys on siis vahvasti puuttumassa Saksan valtion ulkopoliittiseen ja sotilaallistaloudelliseen strategiaan. Ulkomisnisteri Heiko Maas (SPD) yrittää saada sodan Arabian niemimaalla loppumaan ja sitä kautta asian pois päiväjärjestyksestä.
2) Hollantilainen miljardööri on kahden kolmen peiteyrityksen kautta antanut taloudellista tukea Berliinin CDU:lle ja suunnittelee samaan aikaan kokonaisen uuden kaupunginosan rakentamista Berliinin liepeille. Puoluelaki kieltää tällaisen tuen liittovaltiotasolla, mutta ei sano mitään paikallisesta taloudelliseta tukemisesta. Yritysryppään takana oleva hollantilainen miljardööri puolustautuu toteamalla että hänen yritysryppäänsä tukee monia muitakin puolueita - summista ja tarkotusperistä ei puhuta mitään. Kysymys on tuhansista asunnoista ja itseasiassa koko uuden kaupunginosan arkkitehtuurista. Tässä yritystoiminta on luomassa kaupunkikuvaa. Berliinin SPD on yrittänyt pysäyttää hankkeen kiireelliseksi julistamisen. Normaalin etenemisjärjestyksen väitetään aiheutavan yrittäjämiljardöörille suuria taloudellisia menetyksiä.
Nämä ja monet paikalliset esimerkit meilläkin puhuvat konsulttien ja yritysten kiihkeästä - ylikansallisesta - halusta tulla tyhjentämään julkisia rahoituslähteitä ja tämä on niiden pitkän tähtäimen strateginen tavoite. Huoleton suhtautuminen Kokoomuksen tapaan yritystoiminnan ja julkisen hallinnon asettamisesta kilpailutuksessa "samalle viivalle" tarkoittaa todellisuudessa julkisen sektorin tyhjentämistä aluksi henkilökunnasta ja sen jälkeen kaiken tietotaidon imemistä strategiseksi voimavaraksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi ja laajentamiseksi maksimiin. Neuvonantop ja suositukset muuttuvat hankkeiden tukemiseksi ja - kun kaikki tietotaito on saatu käsiin - viidenneksi, omilla motiiveillaan toimivaksi "viidenneksi valtiomahdiksi".
Ilpo Rossi
Kysymys on konsulttitoiminnan kautta julkiseen yhteisöön, siis valtioon, kuntiin ja näiden alaisiin laitoksiin tunkeutuvasta ulkopuolisesta asiantuntijavallasta. Usein nämä konsulttiyrityksen mielletään puolueettomiksi asiantuntijoiksi, jotka vain yhtäkkiä ilmestyvät neuvoineen ja erityisosaamisineen hallinnon strategisiin kokouksiin ja suunnittelutilaisuuksiin. Valtiota ja julkista sektoria karsastavassa uusliberaalissa yhteiskunnassa useimmiten on kysymys taloudellisesta ahdinkotilasta ja tarpeesta selvitä edessä olevien suurten tehtävien ja vähäisten voimavarojen välisestä ristiriitatilanteesta ulkopuolisen asiantuntijan avulla.
Kuten tiedetään, konsulttien ehdotukset tähtäävät säästöjen aikaansaamiseen hallinnossa ja hankkeiden toteutuksessa. Se merkitsee useimmiten tehottomaksi mielletyn julkisen hallinnon hoikentamista ja tehostamista. Juuri tässä vaiheessa astuu kuvaan mukaan "viides valtiomahti", julkisen hallinnon demokratian ja omaehtoisuuden kannalta väkivaltainen voimatekijä, jota jopa Saksan vanha valtapuolue CDU/CSU on alkanut huolestuneena epäilemään vallan kaappaamisesta kokonaan demokraattilselta valtiolta. Kysymys ei ole pelkästään neuvonnasta, vaan valtavia henkilöstömenetyksiä kokeneen valtion voimattomuudesta vastata edessä oleviin teknisiin ja srategisiin haasteisiin. Neuvonantajayrityksen eivät näytä tyytyvän pelkästään neuvontaan, vaan ovat valmiita myös "tukitoimiin", jotka pitkälle kehittyneiden telknologisten rakenteiden kohdalla merkitsevät vallan kaappaamista koko koneistosta aina strategista tehtävänasettelua myöten.
Konsulttiyritysten historia maailmalla on jo pitkä. Suurimmat niistä ovat aloittaneet toimintansa jo 1930-luvulla. Sellaiset nimet kuin mcKinsey&Company, Accenture, Deloitte tai Pwc hääräävät Saksan valtionhallinnon apuvoimina. Yksikään näistä kaikkein suurimmista ei ole alunperin saksalainen, vaan takana on suuria amerikkalaisia konsultti- ja neuvonantajajättiläisiä, joiden liikevaihto on yli 10 miljardia euroa. Toki saksalaisiakin konsulttiyrityksiä on mukana, mutta niiden toimintavolyymit ovat toistaiseksi huomattavasti pienempiä.
Konsultti- ja neuvontayritykset tulevat aluksi mukaan pienillä projekteilla. Yhteydet hallintoon on rakenettu kulissien takana. Aina löytyy markkinahenkisten poliitikkojen ja virkamiesten joukosta yhteistyöhaluisia toimijoita, jotka voitelukorvausta vastaan ovat valmiita esittelemään neuvonantajafirman strategisena ratkaisijana kysymyksissä, joissa maallikoista koostuvissa elimissä toimivat, demokraattisesti valitut edustajat kokevat itsensä osaamattomiksi ja siksi myös voimattomiksi. Ulkopuolinen apu näyttää usein tulevan demokraattisesti valituille päättäjille enemmän tai vähemmän yllätyksenä. Kun panokset ovat aluksi pieniä, neuvonantajafirma saa "jalkansa oven väliin" ja pääsee tekemään mullistavia ehdotuksiaan.
Miten homma etenee? Neuvonantajayritysten toimintafilosofia ei rajoitu ainoastaan annetun tehtävän hoitamiseen, vaan tiedon hankintaan koko ongelmakentästä ja yhä täsmällisempien ja erityisosaamista vaativien toimenpide-ehdotusten laatimiseen. Esimerkiksi Saksan puolustusvoimissa uusi teknologia, sen käyttöönotto ja päivittäminen, edellyttävät koko strategisen toimintakokonaisuuden ymmärtämistä ja hallintaa. Paitsi että tarvitaan oikeaa tekniikkaa, tarvitaan myös "softaa" joka vastaa hallinnonalan toimintatarpeita. Tässä yhteydessä neuvonantajayritys luo nahkansa ja tarjoaa myös tukitoimienpiteitä vaativan strategian ja sitä tukevan teknologian käyttöönottoon, varsinaiseen käyttämiseen ja aikaa myöten myös päivittämiseen.
Tällaista neuvonantajavallan kasvua on nähtävissä kaikilla hallinnonaloilla. Suurten ja vaativien tehtäväkokonaisuuksien hallinta vaatii yhä uusia suoritteita konsulttiyrityksiltä samalla kun nämä neuvoa-antavan toiminnan yhteydessä imevät sienen tavoin virkamieskunnalta ja poliittisilta päättäjiltä näiden tietotaidon ja osaamisen. Voimavaroista tyhjäksi puristettu julkinen hallinto ei kykene ilman neuvonantajia ja näiden yhä lisääntyviä toimintapanostuksia vastaamaan hankkeiden onnistumisesta. Alun pienet hankkeet kasvavat, hallinnon taloudesta ja toteutuksesta vastuussa oleva johto laajentaa ehdotettujen tarpeiden mukaan toimeksiantoja. Budjetteihin joudutaan varaamaan yhä suurempia summia tähän kalliiseen tukitoimintaan - niitä ei toteuteta alkuunkaan vakituisen henkilökunnan palkkausta ja palvelusuhteen ehtoja koskevissa puitteissa. Näyttää siltä, että neuvontayritysten hankkeita piilotetaan mitä erilaisimpien nimikkeiden alle, koska päätöksentekokoneisto ei olisi valmis suoraan hyväksymään kallista - lähes kaikki voimavarat imevää - ulkopuolista "outsourcing"-toimintaa. Nimihän kertoo jo kaiken - kysymyksesä on "lähteen tyhjentäminen".
Baijerin CSU:n entinen pääministeri ja nykyisen koalitiohallituksen sisämininisteri Horst Seehofer on jo ilmaissut huolensa tästä kehityksestä. Ei voi olla demokratian kannalta oikein, että ministeriöiden tai muiden julkisten hallinnonalojen henkilökunta ei pysty vastaamaan hankkeiden toteutuksesta. Voimavaroista tyhjäksi hylsytetty hallinto on voimaton ja täysin ulkopuolisten toimijoiden armoilla. Neuvonantaja- ja tukiyritykset kokevat puolestaan toimintansa hyväksi businekseksi ja luovat sekä muodollisia että epämuodollisia kanavia käyttäen yhä tiiviimpiä, jopa perheyhteyksiä hyväksikäytttäviä kontaktipintoja johtaviin poliitikkoihin ja virkamiehiin.
Sen enempää Saksa kuin muutkaan euromaat eivät ole suojassa yritystoiminnan vahvalta tunkeutumiselta toteuttamaan demokraattiseksi rakenteeksi koetun valtion tehtäviä. Hyvässä vauhdissa olevat eurooppalaiset vapaakauppahankkeet ovat omiaan luomaan juridista pohjaa yritystoiminnan niskalenkille hyvinvointivaltion toimintojen hylsyttämiseksi ulkoisille toimijoille. Kun motiivina on mahdollisimman suuren voiton saaminen, alkuperäinen idea ylimääräisten ja tarpeettomien kustannusten välttämisestä katoaa kokonaan matkan varrella. Konsulttiyrityksen korvaukset toteutetusta toiminnasta saattavat der Spiegelin mukaan nousta moninkertaisiksi omaan toimintaan verrattuna.
Myönnettävä toki on, että julkinen hallinto ei juurikaan korvaa innovatiivista osaamista ja on hidas liikkeissään suhteessa tarvittavaan muutokseen. Ulkoistaminen johtaa pitkällä tähtäimellä siihen, että digiajan ja keinoälyn mukanaan tuomista uusista haasteista omalla vähäisellä henkilökunnalla ei ole aikaa eikä kompetenssia suoriutua
Henkilöstövähennykset ovat Saksassa johtaneet siihen, että hallinto ei kykene enää edes valvomaan neuvonantaja- ja tukiyritysten toimintaa ja laskutusta. Myös korruptiivisen toimintasuhteen mahdollisuus kasvaa yhä lisääntyvän ulkoistamisen kanssa.
Kysymys kuuluu: mitä pitäisi tehdä ulkoistamisen, tämän viidennen valtiomahdin etenemisen, julkisesti johdetun ja omalla henkilökunnalla toteutetun demokraattisen valtion ja julkisten tehtävien hoitamisen kanssa?
19.4. 2019
Seppo Tuovinen jakoi tämän blogitekstin #Tampereryhmälle"seuraavin saatesanoin:
"H.T.
Ilpo Rossi ja der Spiegel paljastavat Viidennen (V) Valtiomahdin salat erittäin
mielenkiintoisella tavalla, miten julkista sektoria pilkotaan ja ulkoistetaan häikäilemättömästi. Varmaan olemme nähneet, mitä Tampereellakin tapahtuu juuri nyt. Rakennusliikkeiden ja konsulttien valta kasvaa. Demokratia on mielestäni koetteilla ja suuressa vaarassa niin kunnissa kuin valtion hallinnossa. Saksan esimerkki, josta DER Spiegel kirjoittaa, on kyllä pysäyttävä. ( Liite)
"Tällaista neuvonantajavallan kasvua on nähtävissä kaikilla hallinnonaloilla. Suurten ja vaativien tehtäväkokonaisuuksien hallinta vaatii yhä uusia suoritteita konsulttiyrityksiltä samalla kun nämä neuvoa-antavan toiminnan yhteydessä imevät sienen tavoin virkamieskunnalta ja poliittisilta päättäjiltä näiden tietotaidon ja osaamisen. Voimavaroista tyhjäksi puristettu julkinen hallinto ei kykene ilman neuvonantajia ja näiden yhä lisääntyviä toimintapanostuksia vastaamaan hankkeiden onnistumisesta."
"Alun pienet hankkeet kasvavat, hallinnon taloudesta ja toteutuksesta vastuussa oleva johto laajentaa ehdotettujen tarpeiden mukaan toimeksiantoja. Budjetteihin joudutaan varaamaan yhä suurempia summia tähän kalliiseen tukitoimintaan - niitä ei toteuteta alkuunkaan vakituisen henkilökunnan palkkausta ja palvelusuhteen ehtoja koskevissa puitteissa. Näyttää siltä, että neuvontayritysten hankkeita piilotetaan mitä erilaisimpien nimikkeiden alle, koska päätöksentekokoneisto ei olisi valmis suoraan hyväksymään kallista - lähes kaikki voimavarat imevää - ulkopuolista "outsourcing"-toimintaa. Nimihän kertoo jo kaiken - kysymyksessä on "lähteen tyhjentäminen"."
Henkilöstövähennykset ovat Saksassa johtaneet siihen, että hallinto ei kykene enää edes valvomaan neuvonantaja- ja tukiyritysten toimintaa ja laskutusta. Myös korruptiivisen toimintasuhteen mahdollisuus kasvaa yhä lisääntyvän ulkoistamisen kanssa.
Kysymys kuuluu: mitä pitäisi tehdä ulkoistamisen, tämän viidennen valtiomahdin etenemisen, julkisesti johdetun ja omalla henkilökunnalla toteutetun demokraattisen valtion ja julkisten tehtävien hoitamisen kanssa?
Juuri nyt tarvitsemme aatteellisesti vahvoja hyvinvointivaltioon sitoutuneita asiantuntijoita, kun SDP valmistautuu mahdollisiin hallitusneuvotteluihin.Voisiko joku kysyä esimerkiksi hallitusohjelmaa valmistevaan asiantuntijaryhmään Lauri Holappaa tai Tuomas Kurttilaa Lauri Finerin kaveriksi? Vanhemmasta asiantuntijakaartista suosittelisin kuultavaksi professori Matti Tuomalaa, Jukka Kekkosta ja uutta kansanedustajaamme Aki Lindeniä. Jokaista omalta sektoriltaan."
Ilpo Rossi vastasi:
Koska asia näyttää kiinnostavan, vastaan tässä parilla kommentilla kahdesta muusta jutusta samaisessa Spiegelissä.
1) Saksan Liittotasavalta on myynyt lähi-itään huomattavia määriä aseita, alkaen puolustuksellisista turvarakenteista aina panssarivaunuihin ja Saudi-Arabialle valmistettuihin taisteluhävittäjiin saaka. Saksalaisia keltaiseksi maalattuja panssarivaunuja on silloin tällöin näkynyt lähi-idän taistelukuvissa. Saudi-Arabia tuhoaa parastakin aikaa naapurtimaataan Jemeniä materiaalisella ja sotilaallisella ylivoimallaan. Kun uusi Saudi-Arabian hallitsija on osoittautumassa Istanbulissa Saudi-Arabian lähetystössä murhatun, Saudi-Arabian uuteen johtoon kriittisesti suhtautuneen lehtimiehen Kashoggin murhamääräyksen antajaksi, on Saksa pysäyttänyt jo valmiiksi tilattujen kahden taisteluhävittäjän toimittamisen Saudi-Arabiaan. Koneiden rakentaja Rhein-Metall ei ole saanut siis maksua kyseisestä lentokonetoimituksesta ja siksi se painostaa hallitusta lähettämään koneet Saudi-Arabiaan. Lentokonevalmistaja on huolissaan myös tulevasa työllisyydestä ja omasta taloudellisesta tilanteestaan ja edellyttää yhdessä CDU:n kanssa sotamateriaalitoimitusten jatkamista. Yritys on siis vahvasti puuttumassa Saksan valtion ulkopoliittiseen ja sotilaallistaloudelliseen strategiaan. Ulkomisnisteri Heiko Maas (SPD) yrittää saada sodan Arabian niemimaalla loppumaan ja sitä kautta asian pois päiväjärjestyksestä.
2) Hollantilainen miljardööri on kahden kolmen peiteyrityksen kautta antanut taloudellista tukea Berliinin CDU:lle ja suunnittelee samaan aikaan kokonaisen uuden kaupunginosan rakentamista Berliinin liepeille. Puoluelaki kieltää tällaisen tuen liittovaltiotasolla, mutta ei sano mitään paikallisesta taloudelliseta tukemisesta. Yritysryppään takana oleva hollantilainen miljardööri puolustautuu toteamalla että hänen yritysryppäänsä tukee monia muitakin puolueita - summista ja tarkotusperistä ei puhuta mitään. Kysymys on tuhansista asunnoista ja itseasiassa koko uuden kaupunginosan arkkitehtuurista. Tässä yritystoiminta on luomassa kaupunkikuvaa. Berliinin SPD on yrittänyt pysäyttää hankkeen kiireelliseksi julistamisen. Normaalin etenemisjärjestyksen väitetään aiheutavan yrittäjämiljardöörille suuria taloudellisia menetyksiä.
Nämä ja monet paikalliset esimerkit meilläkin puhuvat konsulttien ja yritysten kiihkeästä - ylikansallisesta - halusta tulla tyhjentämään julkisia rahoituslähteitä ja tämä on niiden pitkän tähtäimen strateginen tavoite. Huoleton suhtautuminen Kokoomuksen tapaan yritystoiminnan ja julkisen hallinnon asettamisesta kilpailutuksessa "samalle viivalle" tarkoittaa todellisuudessa julkisen sektorin tyhjentämistä aluksi henkilökunnasta ja sen jälkeen kaiken tietotaidon imemistä strategiseksi voimavaraksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi ja laajentamiseksi maksimiin. Neuvonantop ja suositukset muuttuvat hankkeiden tukemiseksi ja - kun kaikki tietotaito on saatu käsiin - viidenneksi, omilla motiiveillaan toimivaksi "viidenneksi valtiomahdiksi".
Ilpo Rossi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti