Eurooppa on rakennettava uudelleen

Itävallan Attac: Me haluamme rakentaa Euroopan uudelleen

Kirja, jonka esipuheen tässä omana käännöksenäni julkaisen, ilmestyi jo vuonna 2009. Se edustaa kaikkein johdonmukaisinta, vaihtoehtoista Eurooppaa tavoittelevaa keskustelua, jonka puutteesta tätä teemaa käsittelevä lähes aneeminen  ilmapiirimme kärsii. Kirjan rohkeisiin ajatuksiin palaan todennäköisesti vielä jatkossakin. Uskon sen antavan sysäyksiä uudenlaiselle lähestymistavalle tänäänkin.

"Globaalien kriisien keskellä – finanssikriisi, pakolaiskriisi, elintarvikekriisi, tulonjakokriisi, ilmasto- ja energiakriisi, kriisit suhteessa kaikkiin naapureihin, demokratiakriisi - Euroopan Unioni on ajautunut legitimaatiokriisiin, mitä ei voida pitää sattumana. Ihmisten luottamus eurooppalaisiin instituutioihin on kapealla pohjalla ja demokratia vaje on pysyvä, jatkuva ilmiö. Luottamus Euroopan keskeisiin sopimuksiin on jo niitä tehtäessä ollut ristiriitoja herättävää, ja tämä luottamus on yksipuolisen politiikan seurauksena edelleen jyrkkenemässä.

Kansalaisten heikko luottamus on ymmärrettävää: Eurooppa ei ole suojannut kansalaisiaaan globalisaatiolta. Finanssimarkkinoiden sääntöjen purkaminen ja sokea pääomaliikenteen liberalisointi aiheuttivat taloutta näkevin silmin katselevien joutumisen mukaan finanssikriisiin. EU on syypää ilmasto- ja energiakriisiin käyttäessään resursseja olennaisesti enemmän kuin muut talousalueet. EU:n maanviljelys- ja kauppapolitiikka ovat kärjistäneet maailman nälänhätäongelmaa.

Euroopan Unioni edustaa globalisaatiota; se on WTO:n, maailman kauppajärjestön rahoittajana sen vetäviä voimia. Sen jäsenvaltiot kuuluvat voimakasäänisimpiin toimijoihin maailmanpankissa WB:ssä ja kansainvälisessä valuuttarahastossa IMF:ssä. On nähtävä historiallisena virheenä se että ne tekivät kilpailusta keskeisen arvoperiaatteen EU:ssa – niin sekä sisäänpäin että ulkosuhteissa. Sen sijasta että se olisi käyttänyt poliittista ja taloudellista painoarvoaan eurooppalaisen ja globaalien standardien asettamiseen, Euroopan Unioni ajaa ja vahvistaa sisämarkkinoilla ja globaalisti sijaintipaikkakilpailua, joka kasvattaa edelleen kuilua köyhien ja yhä rikkaampien välillä ja antaa kilpailukyvylle etusijan ennen elämälle välttämätöntä ekologisointia.

Sen sijasta että Euroopan Unioni nostaisi ihmisten Perustarpeet ja elintärkeät edut politiikan keskipisteeseen, pakottaa se eteenpäin maltitonta tuotanto- ja kulutusmallia, jonka riippuvaisuus raaka-aineista ja energiasta kasvaa vuosi vuodelta. ”Tehdään edelleen näin” -politiikallaan tulee EU:sta muodostumaan vakava vaara maailmanrauhalle.

'Lissabonin ”uudistussopimus” ei anna globaaleihin kysymyksiin ja haasteisiin mitään vastauksia. Se vain sementoi uusliberaalin ideologian ja häivyttää aikaisemmat ”rauhanprojektit” ja nostaa varustautumisen ja sotilaallisten valmiuden ulkomaanjoukkojen suuntaan, joiden avulla se haluaa varmistaa pääsyn resursseihin – ennenkaikkea energiaan – ja markkinoille globaalissa etelässä. Lissabonin sopimus vahvistaa NATOa ja heikentää YK:ta, samanaikaisesti se jättää demokratiaongelman ytimen koskemattomaksi: EU-parlamentti ei saa uudenkaan sopimuksen mukaan tehdä lakialoitteita eikä olla mukana päättämässä sellaisella tärkeällä politiikka-alueella kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Kansalliset hallitukset ovat yhä edelleen vaikutusvaltaisia lainsäätäjiä Brysselissä – se on ivaa vallanjaon periaatteille yhteisessä Euroopasssa.

Kansalaiset joutuvat yhtäällä työntekijöinä, yrittäjinä, kuluttajina vastakkainasetteluun tulevien sukupolvien kanssa ja toisaalta yhä enemmän ulossuljetuiksi päätöksentekoprosesseista: olennaisissa kysymyksissä – tulonjako, geenitekniikka, atomienergia – joutuvat he säännönmukaisesti yliajetuiksi, samalla kun taloudelliset eliitit nauttivat heidän lobyilleen myönnetyistä vaikuttamismahdollisuuksista päätöksentekoon. Kansallisten eliittien vuorovaikutuksessa suljettujen ovien takana jäävät demokraattiset enemmistöjt säännönmukaisesti sivuutetuiksi, tien oheen. Brysselin porukkapelissä pakotetaan läpi asioita, joita nämä eivät kykenisi omissa maissaan läpiviemään. Tuorein esimerkki (vuodelta 2009) koskee postilaitoksia: vaikka 77 prosenttia kansalaisista haluaisi säilyttää julkiset postilaitokset, liberalisoi EU Itävallan yhden äänen enemmistöllä postimarkkinat. Nyt Itävalta tulkisee että EU pakottaa sen luopumaan postilaitoksen monopolista, vaikka se itse oli ratkaisevasti vaikuttamassa tähän päätökseen.

Meidän mielestämme Eurooppa tarvitsee enemmän demokratiaa ja uuden tavoitteellisen suuunnan! Tämä ei koske ainoastaan parempaa Euroopan ymmärtämistä, vaan myös Euroopan muokkaamista demokraattisemmaksi. Se ei tarkoita Euroopan tekemistä kilpailukykyisimmäksi talousalueeksi maailmassa, enemmänkin siitä on tehtävä sosiaalisesti ja ekologisesti maltillinen talopusalue, jonka hyvinvointi ei lepää resurssien ja globaalin etelän ihmisten riistämisen varassa.

Euroopan tavoitteiden ja tulevaan suuntautumisen tulee olla laajan julkisen keskustelun kohteena. Panoksena tähän keskusteluun esitämme tässä yhteenvedon meidän konkreettisista ajatuksistamme ja visioistamme sosiaalisemman, ekologisemman, rauhanomaisemman, solidaarisemman ja ennenkaikkea demokraattisemman Euroopan Unionin aikaansaamiseksi:

• Meidän elämisenarvoinen Eurooppamme ei lepää etusijan antamisella ”taloudellisille perusvapauksille”, vaan painotuksen asettamisella valikoimalle poliittisia, taloudellisia, sosiaalsia ja kultturellsia ihmiusoikeuksia.
• Meidän demokraattinen Eurooppamme rakentuu mahdollisimman monien ihmisten osallistumiselle, se antaa tehokkaita kansanvallan välineitä heidän käyttöönsä, välineitä joiden avulla he vopivat osallistua yhteiselon muovaamiseen ja päätöksentekoon Euroopassa.
• Meidän ekologinen Eurooppamme ei pyri olemaan kilpailukykyisin vaan tulemaan globaalisti maltilliseksi. Se sanoo Ei geenitekniikalle ja ydinenergian käytölle ja tekee Euroopan energian tuonnista riippumattomaksi. Se asettaa etusijalle pienimuotoisen, biologisen maanviljelyksen, joka tulee toimeen vähemmillä koneilla ja mineraaliöljyllä ja tuottaa ravintoiaineita alueellisesti.
• Meidän sosiaalinen Eurooppamme varmistaa taloudellisen turvallisuuden ja sosiaalisen mukanottamisen kaikille kansalaisille. Se asettaa rajat eriarvoisuudelle ja irroittaa johdonmukaisesti toimeentuloa ansiotyöstä. Se tarjoaa. Se tarjoaa laajan spektrin julkisten palvelujen tarjontaa ja samalla suuren määrän järkeviä työpaikkoja.
• Meidän sosiaalinen Eurooppamme edistää alueellista integraatioprosessia globaalissa etelässä ja rakentaa kauppa- ja investointisuhteita kolmansiin maihin perustuen yhteistyöhön, ihmisoikeuksien toteuttamiseen ja maltilliseen kehitykseen.
• Meidän rauhanomainen Eurooppamme velvoittaa itsensä yksipuoliseen aseistariisuntaan ja kieltäytymiseen päällekarkauspolitiikasta. Se painottaa globaalin järjestyksenpidon monopolin antamista demokratisoidulle Yhdistyneille Kansakunnille. Joka osallistuu hyökkäyssotaan ilman YK:n mandaaattia, ei voi enää olla Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen.

Nykyisten voimassa olevien sopimusten pohjalta ei ole mahdollista rakentaa parempaa Eurooppaa. Kansalaiset tulee sitouttasa uudenlaisen Euroopan rakentamiseen. Attac ehdottaa uuden, suoraan demokratiaan perustuvan konventin perustamista. Sen tehtävänä on työstää uusi EU-sopimus joka asetetaan kansalaisten hyväksyttäväksi."

(Esipuhe Itävallan Attacin kirjasta ”Me rakennamme Euroopan uudelleen”, kirjoittajina Christian Felber, Martin Rümmele, Alexandra Strickner, Petra Ziegler, käännös IR)