sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Paljonko on petabitti?



Prof. tri Willfried Juling luennoi 5.3. 2017 3Sat-televisiokanavan sunnuntaiaamun "Teleakatemiassa" digitalisaatiosta ja sen sovellutuksista tekniikkaan. Tiedon määrä kasvaa hurjaa vauhtia. Pelkästiin Sveitsin Cernistä, hiukkaskiihdytystä soveltavasta ja alkuräjähdyksen olemusta tutkivasta laboratoriosta on kuljetettu Karlsruheen tietoa 16 Petabittiä, mikä on yhtä paljon kuin mitä ihmiskunta tuottaa tietoa vuodessa. Jos tuo tieto tallennettaisiin disketille, se peittäisi 290 neliökilometrin alueen. Tai jos tieto tallennettaisiin CD_levyille, niistä tulisi 22 km korkea pino...

Tuhat bittiä on yksi kilobitti; tuhat kilobittiä on yksi megabitti ja tuhat megabittiä on puolestaan yksi giga, josta niin paljon puhutaan. Kun ostin ensimmäisen oman tietokoneeni vuonna 1996, siinä oli ohjelminen ja tallennustiloineen 1,7 gigaa sisältöä.

Olen tallentanut vuodesta 1993 lähtien kaikki aineistoni ja niistä on kertynyt tavaraa tähän mennessä noin tuhat gigabittiä. Tavallisesti tietokoneessa on tallennustilaa siinä 500 gigabittiä, joten ulkoista kovalevyä tarvitaan. Erityisesti videoiden tallentaminen vie paljon tilaa, mutta samalla saadaan paljon dokumentoitua sisältöä talteen.

Yksi terabitti on puolestaan tuhat gigabittiä, mikä tarkoittaa noin kahdenkymmenen tietokoneen tallennustilaa. Petabitti on puolestaan tuhat terabittiä eli 10 potenssiin 12;

Petabitin jälkeen tulee Exabitti - se on puolestaan tuhat petabittiä eli kymmenen potenssiin 15. Exabitti on tuhat petabittiä.

Kun kaikki se tieto tallentuu, mitä internetpuhelimissa, esineiden internetissä (autossa saattaa olla 30 eri tehtävää hoitavaa tietokonetta), tableteissa, läppäreissä ja pöytäkoneissa syntyy, kasvaa siis tallennetun tiedon määrä valtavaa vauhtia.

Ilman tietokoneita ja niiden tarvitsemaa sähköä maailma ei yksinkertaisesti toimi. Jos ajatellaan esimerkiksi maanpuolustusta, Hornetteja paljon tärkeämpää olisi rakentaa kansallinen tietojentallennusjärjestelmä kaikelle sille tiedolle, mitä Suomessa ja kansalaistemme toimesta tuotetaan.

Kun katselen metrojunassa olevia ihmsiä, joilla lähes jokaisella on internetpuhelin auki ja jonka avulla he matkustaessaankin kommunikoivat, näyttää siltä että ihmiset ovat yhä enemmän virtuaalisessa todellisuudessa kuin fyysisesti läsnä.

Hurjaa on muutoksen tahti, ei voi muuta sanoa. Vielä 17 vuotta sitten pohdiskelin erään kansainvälisen järjestön pääsihteerin kanssa sitä, pitäisikö internationaalin perustaa internetsivut. Tänään tuo pohdiskelu tuntuu hauskalta vitsiltä. Todellisuuden muuttumista digitaaliseksi ja sen saamia muotoja emme osanneet arvata.

Ei kommentteja: