Niin silloin päivä koittaa mun kansalleni...

Sosialidemokraattisen Puolueen periaateohjelmasta keskustellaan. Erilaisia versioita tehdään ja koetetaan - ilmeisesti juuri näinä päivinä - sovittaa yhteen. Vanhassa liikkeessä on mukana eri vuosikymmenillä syntyneitä, alkaen 1910-luvusta. Nuorimmat taitavat olla vuosituhannen vaihteessa maailmaan putkahtaneita. Kokemukset ja kieli vaihtelevat niin ikäpolvien kuin muiden henkilökohtaisen historiaan liittyvien aineisten osalta.

Julkaisen tässä Tampereen sosialidemokraattien keskuudessa aikaansaadun, kommentoitavaksi tarkoitetun luonnoksen, joka monella tavalla lämmitti mieltäni ja puhutteli samassa hengessä kuin mitä maailman ja Suomen tapahtumat minulta itseltäni edellyttävät. Minulla ei luettuani ollut lisättävänä kuin yksi lause:"Euroopan Unionin rakenteita on muutettava niin että sosialidemokraattinen, vahvan valtion varaan rakennettu hyvinvointi käy mahdolliseksi." Sekin on implisiittisesti kyllä jo mukana tässä mielestäni hienosti muotoillussa, toteutumistaan odottavassa periaateohjelmaluonnoksessa.

PERIAATEOHJELMA TAMPERE- RYHMÄ 09102016

TURVAA JA VAPAUTTA MUUTTUVASSA MAAILMASSA

”Se, joka hallitsee ihmisten unelmia, hallitsee ihmisiä ja heidän tulevaisuuttaan.”

SOSIALIDEMOKRATIAN HISTORIALLISET JUURET JA TÄHÄNASTISET SAAVUTUKSET

1. Sosialidemokratia syntyi 1800-luvun luokkayhteiskunnassa. Työväenliike kasvoi joukkoliikkeeksi poliittisen, ammatillisen, osuustoiminnallisen ja sivistyksellisen toiminnan kautta. Jo 1900-luvun alussa sosialidemokratia vaati yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, vapaata järjestäytymisoikeutta, kokoontumisvapautta, julkaisuvapautta ja sananvapautta, kahdeksan tunnin työpäivää sekä muitakin laajoja tuolloin utopistisiksi koettuja kansalaisvapauksia ja -oikeuksia. Työväenliikkeen toiminta rakennettiin kansanvallan periaatteen mukaiselle järjestökäytännölle.
   
   Työväenliikkeen syntyä on vaikea verrata mihinkään muuhun yhteiskunnallisen liikkeen syntyyn Suomen historiassa. Se on ollut yhteiskunnan perusteita radikaalisti ja syvällisesti muuttanut kansanliike. Yleisesti puhutaan Sosialidemokratian vuosisadasta. Sosialidemokratia Suomessa omaksui mannermaisen sosialidemokratian käsityksen, missä perustana ovat sosialismi ja demokratia. Sosialismi merkitsi sosialidemokratialle yhteistä voimavarojen kartuttamista itse asiassa säästämispääomaa, jonka pohjalle voitiin rakentaa kansanvaltainen hyvinvointivaltio ja luoda edellytykset ihmisten omaehtoiselle aineelliselle ja henkiselle kasvulle. Demokratia tuli tarkoittamaan sosialidemokratian ideologiassa sitä, että se on vapaan ihmisen elämänmuoto ja sosialidemokratian välttämätön edellytys.
2. Korostamme yhä edelleen sitä, että työväenliikkeen yhteiskunnallinen arvoperusta on ihmisen nostaminen poliittisen uudistustyön tärkeimmäksi kohteeksi. Tavoitteena on kansakunnan henkisten ja aineellisten olojen kehittäminen sellaisiksi, että ihminen voi pelotta ja vapaasti toteuttaa itseään kanssaihmisten kanssa osana luonnon suurta kokonaisuutta.

Sosialidemokraatit ovat taistelleet paremman yhteiskunnan rakentamisen puolesta Forssan ohjelman ajoista lähtien. Kansalaissodan 1918 tuloksena oli syntynyt voittajien Suomi, johon häviäjät eivät saaneet kuulua. Hekin, jotka jäivät henkiin, menettivät kirjaimellisesti kansalaisluottamuksen-sa. Sanotaan, että 1920- ja 30-luvuilla ei ollut yhteistä Suomea. Se oli heidän ja meidän Suomi, jossa ei ollut luottamusta kansalaissodassa voittaneiden ja hävinneiden kesken. Sitä on kutsuttu myös Leiri-Suomeksi. Kesti kaksi vuosikymmentä, ennen kuin se alkoi korjaantua, luottamus herätä ja lujittua. Luottamus syntyi viime hetkellä, kun syntyi ”talonpoikien ja työläisten sovintohallitus” – punamulta. Hallituksessa ja yhteiskunnassa syntynyt sopu oli avain tulevalle. Se pelasti Suomen seuraavasta koettelemuksesta. Neuvostoliiton hyökkäys yhdisti kaikki yhteiskuntaluokat syksyllä 1939 ennen näkemättömään ponnistukseen. Työläisten ja talonpoikien armeijan isänmaallinen taistelu ja uhrautuminen pelastivat Suomen itsenäisyyden.

3. Sosiaalivaltion ensimmäinen rakennuskausi alkoi heti sodan jälkeen 1945. Seurattiin muiden Pohjoismaiden ja Ruotsin esimerkkiä. Työväestön ja talonpoikien ennen talvisotaa toteutunut ns. punamultayhteistyö sai jatkoa. Luottamuspääomaa oli syntynyt niiden välille. Pääosin SDP:n ja Maalaisliiton/Keskustapuolueen varaan rakennetut hallitukset olivat se poliittinen voima seuraavina vuosikymmeninä, mikä varmisti Suomen etenemisen kohti Pohjolan demokratioiden kaltaista hyvinvointivaltiomallia. Vuonna 1961 Pekka Kuusi julkaisi teoksen 60-luvun sosiaalipolitiikka, jossa hän piti tuloerojen tasaamista ja sosiaaliturvan parantamista talouskasvua tukevina tekijöinä. Suuret 1960,-70 ja -80-lukujen yhteiskunnalliset ja taloudelliset uudistukset johtivat lopulta hyvinvointivaltion syntyyn Suomessa. Uudistustyö oli käynyt mahdolliseksi 1960-luvulla sosialidemokraattien suuren vaalivoiton kautta. Vasemmistoenemmistö saatiin eduskuntaan ja SDP:ssä alkoi nopea ja tuloksekas ohjelmatyö. Sosialidemokraattiset perusjärjestöjoukot saatiin laajasti ideoineen toteuttamaan visioitaan. Innostus valtasi koko sosialidemokraattisen kansanliikkeen.
   
4. Sodan kokenutta sukupolvea hallitsi usko työntekoon ja henkilökohtaiseen vaurastumiseen. Yhteiskuntaa rakennettiin sopimisen ja yhteisvastuun hengessä. Työmarkkinajärjestöt näyttivät esimerkillään suuntaa. Ne ottivat osaltaan vastuun Suomen rakentamisesta yhdeksi maailman parhaista valtioista. Sodan kokeneen sukupolven kestävin perintö rakennettiin talvisodan taisteluissa ja kotirintaman naisten työllä ja uhrauksilla. Työmarkkinajärjestöt olivat talvisodan hädän hetkellä tehneet ns. ”tammikuun kihlauksen”, missä sitouduttiin yhteistyöhön. Suomi liittyi sopimusyhteiskuntana muiden Pohjolan demokratioiden joukkoon. Paluuta vanhaan 1930-luvun yhteiskuntaan ei enää ollut. Tuskin kukaan tuosta sukupolvesta olisi osannut aavistaa, että edessä on pitkälle tulevaisuuteen kantava rauhan aika, minkä kuluessa Suomi kasvoi pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi.

5. Eduskunta sääti mittavan joukon uudistuslakeja 1960-, 70- ja 80-luvuilla, joita mm. SDP:n Forssan ohjelmassa v. 1903 oli vaadittu. Syvästi yhteiskuntaa muuttavia uudistuksia olivat mm. työeläkejärjestelmä, päivähoito, peruskoulu, terveyskeskukset, kansanterveyslaki, työelämän demokratisointiin tähdänneet uudistukset, yhteiskuntaa vakauttavat ja tuloeroja pienentävät tulopoliittiset ratkaisut ja laaja yhteiskunnallisten lakien kokonaisuus. Kansa tuki sosialidemokraattien tavoitteita. Suomi rakensi hyvinvointivaltiota yhteistyön politiikalla. Poliittiset raja-aidat voitiin ylittää oikealle ja vasemmalle. Sosialidemokratia oli se liima, joka yhdisti kansakunnan rauhanajan suureen ponnistukseen, joka nosti Suomen jälleen jaloilleen.

Yhteiskunnan henki alkoi 1970-luvulla vähitellen muuttua. Alkoi nousta kritiikkiä liian laajoista ja kalliista julkisista palveluista, ja yksityistämisen ideologia alkoi saada politiikassa jalan sijaa. Hyvinvointivaltion rakentajille kehkeytyi vastavoimia. Juuri valmistuneet hyvinvointivaltion rakenteet haluttiin todistaa tehottomiksi ja yhteisesti verovaroin tuotettuja palveluja alettiin epäillä ja nakertaa. Yhteisen hyvän sijasta oikeistopuolueet ja pääoman edustajat halusivat muuttaa yhteiskunnan julkisia palveluja vähitellen markkinaehtoisiksi.

5. Hyvinvointivaltion rakentaminen kriisiytyi 1990-luvun lamavuosina. Silloin alkoi hyvinvointimenojen voimakas karsiminen ns. kolmannen tien ohjelmallisessa hengessä. Se jatkui sosiaali- ja työvoimapolitiikan suuntaamisena siten, että pyrittiin patoamaan sosiaaliturvan käyttöä ja vähentämään siitä aiheutuvia menoja. Vedottiin myös EU-sopimusten rajoituksiin ja julkisten budjettien tasapainottamisvaateeseen. Sosiaaliturvan karsimiseen on synnytetty painetta myös verohelpotuksilla, mitkä heikentävät pysyvästi julkisen talouden rahoituspohjaa. Tämä kehityskulku on edelleen voimistunut vuoden 2008 talouden taantumasta lähtien.
6. Seurauksena on ollut, että Suomessa on siirrytty koko kansaa koskevasta hyvinvointipolitiikasta kohti amerikkalaista käytäntöä, missä on tyypillistä yksilön oman vastuun korostaminen. Uusliberalistisen talouspolitiikan kannattajat arvostelevat hyvinvointivaltiota erityisesti tehottomuudesta ja tuhlailevaisuudesta ja siitä, että se ei kannusta työtekoon ja ahkeruuteen. Tämä asenne on ideologista ja korostaa markkinoiden valtaa sekä ihmisen itsekeskeisyyttä ja yksilön omaa menestymistä yhteisöllisyyden ja yhteisvastuun sijaan.
7. Työväenliikkeen synty oli historiallinen tapahtuma, missä ihmiset ottivat itselleen oikeuden rakentaa tulevaisuutensa haluamallaan tavalla. Jokaisella kansalaisella tulee olla oikeus oman aikansa elämäntapahtumien käsikirjoitukseen ja osallistua elämän monimuotoiseen näytelmään, ei pelkästään katselijana, vaan aktiivisena osallistujana. Tämän kaiken päämääränä on yhteisen menestyksen luominen kansakunnalle ja jokaiselle sen jäsenelle.

SOSIALIDEMOKRATIAN LUONNE JA YHTEISKUNNAN UUDISTAMISEN PERIAATTEET

5. Sosialidemokratia on vapausliike. Se on myös yhteiskuntaa muuttava liike. Vapautta ei saavuteta ajamalla häikäilemättä omaa etua. Ihmiset etsivät yhteisyyttä ja tarvitsevat ennen kaikkea solidaarisuutta. Yksin pystymme vain vähään, yhdessä voimme tehdä suuria. Meidän visiomme yhteistyön ja solidaarisuuden yhteiskunta. Yhteistyön ja solidaarisuuden korostaminen on myös käytännön politiikan toimintalinjamme. Tämän toteuttamiseksi käytämme valtiollista ja muuta julkista valtaa ja vaikuttamista niillä foorumeilla, missä kansalaisilla on osallistumisen mahdollisuudet.
6. Yhteiskunnan uudistamisessa tärkeäksi kysymykseksi nousee taloudellinen toimeliaisuus. Markkinatalous ja sen rinnalla julkinen talous tulee saada yhdessä tukemaan kasvua, poistamaan puutetta ja rakentamaan laajasti yhteiskunnan menestystä. Yksinomaan markkinoiden varaan rakennettu yhteiskunta ei toimi näin. Nykyisen markkinatalouden ongelmat paljastavat sen tehottomuuden. Se jättää osan tuotantomahdollisuuksista käyttämättä. Lamat ja työttömyys ovat tästä toistuvia ja talouden rakenteellisen heikkouden paljastavia esimerkkejä. Talouden yksipuolinen linja, ”liian paljon markkinoita ja liian vähän valtiota aiheuttaa mahalaskun.” Sosialidemokraatit näkevät, että markkinat ja valtio ovat kumppaneita, eivät kilpailijoita. Valtion on taattava, että yhteiskunnan perusta on vahva. Toimivat markkinat ja vahva julkinen sektori antavat vakaan pohjan yhteiskunnan menestymiselle. Valtion tehtäviin kuuluvat mm. tutkimustoiminta, koulutus ja sivistyksen vaaliminen, infrastruktuurin, terveyden- ja sairaanhoidon ja sosiaaliturvan ylläpito, työlainsäädäntö, asuntotuotannon suunnittelu ja laajan yhdyskuntasuunnittelun järjestäminen. Tämä yhteiskunnan perusorganisaatio on samalla tehokkaan yksityisen yritystoiminnan välttämätön edellytys.

Positiivinen ihmiskäsitys ja kehitysoptimismi

5. Sosialidemokratia rakentuu positiiviselle ihmiskäsitykselle ja kehitysoptimismille. Niiden perustana ovat jatkuvasti kasvava ja laajeneva tieto, ymmärrys maailmasta ja sen liikelaeista sekä vahva, inhimillistä elämää kunnioittava sivistysperinne. Tiede ja teknologia ovat yhteiskunnan peruspilareita. Niihin perustuen voidaan rakentaa yhteiskuntaa kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti ja suunnitelmallisesti. Yhä monimutkaisempi yhteiskunta vaatii laajaa perussivistystä ja korkeaa moraalia niin valinnoissa kuin toisten kohtaamisessa. Sosialidemokratia kunnioittaa ihmisen ainutlaatuisuutta ja elämän ainutkertaisuutta. Tästä kumpuaa ihmisarvon ehdottomuus ja suvaitsevaisuus, myös solidaarisuus kanssaihmisiä ja heidän yhteisöjään kohtaan.

Demokraattinen sosialismi

5. Pohjoismainen hyvinvointivaltio sisältää demokraattisen sosialismin olennaiset piirteet. Vapaan Pohjolan sosialidemokraattisten puolueiden toiminnan lähtökohta on ollut hyvinvointivaltio, jota on rakennettu viime vuosisadan alusta lähtien. SDP on demokraattisen sosialismin puolue. Puolueen historia on lähtöisin demokraattisen sosialismin ideasta, joka tarkoittaa vapaiden ja tasa-arvoisten ihmisten yhteiskuntaa, minkä perusarvot työ, tasa-arvo ja turvallisuus on taottu kansakunnan kovien kokemusten alasimella. Sosialidemokratia oli käynyt työpaikoilla, joukkojärjestöissä ja koko yhteiskunnassa vuosikymmeniä kestäneen katkeran taistelun oikeistolaista ja vasemmistolaista totalitarismia vastaan kansanvaltaisten arvojen ja demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen puolesta. Hyvinvointirakenteet kaikkineen osoittavat, että se tie johti lopulta demokratiaan perustuvan modernin pohjoismaisen hyvinvointivaltion syntyyn.
6. Sosiaalidemokraateille demokraattinen sosialismi merkitsee vahvaa taloutta, demokraattista valtiota ja yhteiskuntaa, joka takaa kansalaisvapaudet, poliittiset ja taloudelliset perusoikeudet kaikille ihmisille läpi elämän. Se torjuu alistamisen ja väkivallan ja tarjoaa sosiaalisen ja inhimillisen turvan. Demokraattinen sosialismi pitää sisällään idean vapaasta, oikeudenmukaisesta ja solidaarisesta yhteiskunnasta, joka tarkoittaa pelkistetysti sosialidemokratiaa. Se tarkoittaa samalla yksilöiden yhteisvastuuta toisistaan ja omasta yhteisöstään sekä koko maailmasta.
7. Pohjoismainen yhteiskuntamalli on sopimusyhteiskunta. Se perustuu demokraattisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, mitkä koskevat myös pääomaa ja sen omistajia. Sopimusyhteiskunta nojaa yhteisiin sääntöihin ja lakien ja sopimusten kunnioittamiseen. Tämä tarkoittaa samalla vahvaa julkista toimintaa oikeudenmukaisuuden takeena, mutta se ei sulje pois kilpailun oloissa toimivaa elinkeinoelämää.

Hyvinvointivaltio

5. Pohjoismaissa puhumme yleisesti hyvinvointivaltiosta hyvinvointiyhteiskunnan sijasta. Hyvinvointivaltiokäsite painottaa sitä, että valtiollinen päätöksenteko määrittelee sen, mitä kuuluu hyvinvointivaltion piiriin. Markkinavoimat eivät synnytä itsessään hyvinvointivaltiota ilman poliittista tahtoa ja ohjausta.
6. Nykyistä talousajattelua hallitseva talousliberalistinen ideologia pyrkii minimoimaan valtion roolia yleisesti ja erityisesti siirtämällä nykyisiä valtion ja kuntien tehtäviä markkinaehtoisiksi ja rajoittamalla valtion toimintaa talouden alueella. Tämä johtaa kansalaisten, samoin alueiden väliseen eriarvoistumiseen. Seurauksena on nykyisenkaltaisen hyvinvointivaltion vähittäinen, mutta määrätietoinen alasajo. Luokkayhteiskuntaan paluu merkitsisi, että olisimme palaamassa tilanteeseen, minkä poistaminen oli sosialidemokratian alkuperäinen tavoite. Tämän kuolemanlaakso-skenaarion välttäminen on sosialidemokratian haaste ja velvollisuus.
7. Hyvinvointivaltio pitää edelleen rakentaa vahvan julkisen toiminnan periaatteelle. Hyvinvointirakenteet on nostettava uudelleen jaloilleen talouslaman sille aiheuttamasta kompuroimisesta. Nämä rakenteet on nähtävä pitkävaikutteisina sosiaalisina investointeina, joiden tulokset varmistavat pohjoismaisen yhteiskuntamallin uudistamisen ja jatkumisen. Sosiaalinen investointimalli menestysstrategiana edellyttää valtiota, jolla on määrätietoinen ohjelma kaikille kuuluvien palvelujen ylläpitämiseksi. Sen ytimessä on kansalaisten hyvinvointia turvaava toiminta, missä tunnistetaan inhimilliset voimavarat ja siihen investoidaan johdonmukaisesti siten, että puute ja köyhyys ja sen periytyminen seuraaville polville estetään. Tarvitaan köyhyyden ja syrjäytymisen erityisohjelma.

Tasa-arvo

5. Sosialidemokraattien tavoite on sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten eriarvoisuuksien poistaminen. Pelkistettynä tavoite on köyhyyden ja vähäosaisuuden poistaminen, hyvän elämän edellytysten tarjoaminen kansalaisille riippumatta syntyperästä, sukupuolesta, kansalaisuudesta tai elämiselle asettuvasta paikasta. Nämä tavoitteet edellyttävät näkemystä solidaarisuudesta, sukupuolten tasa-arvosta ja siitä, että kansakunnan yhteinen menestys on välttämätön pohja yksilöiden menestykselle. Vallankäytön yhteiskunnassa on rakennuttava kansanvallan periaatteelle. Sen ytimessä ovat riippumattomat yksilöt. Valta kuuluu kansalle, ei millekään eliittiryhmälle. Toisen maailmansodan jälkeen hyväksyttiin YK:n ihmisoikeuksien julistus. Sen mukaan yksilöllä on yhteiskunnan jäsenenä ja tasa-arvoisena kansalaisena oikeus saada sosiaalista turvaa ja hänelle tulee taata myös sivistykselliset ja taloudelliset oikeudet. Tästä ollaan uusliberalistisen politiikan seurauksena irtautumassa. Näemme välttämättömänä, että Suomi pitää kiinni ihmisoikeuksien julistuksesta ei vain sanoissa, vaan myös teoissa.

Vapaus ja rauha

5. SDP on rauhan puolue. Rauhan-nobelisti Willy Brandtin luonnehdintoja vapaasti lainaten: tarvitsemme enemmän demokratiaa, enemmän kansalaisoikeuksia, oikeudenmukaisuutta ja vastuullista vapautta. Nämä tavoitteet on mahdollista saavuttaa vain rauhan oloissa. Me sosialidemokraatit haluamme edistää globaalien turvallisuusrakenteiden toteuttamista Yhdistyneiden Kansakuntien myötävaikutuksella. Ponnistelemme johdonmukaisesti yleisen aseidenriisunnan puolesta. Erityisesti on tehtävä työtä ydinaseiden kieltämiseksi kokonaan ja pyrittävä kilpavarustelun lopettamiseen. Näin säästyvät voimavarat voidaan käyttää taloudellisiin ja sosiaalisiin tarkoituksiin. SDP sitoutuu edistämään rauhan ja edistyksen vastavuoroisuutta Suomessa, sen lähialueilla, Euroopassa, maailmassa. Turvallisuuspolitiikan ytimenä on ihmiskeskeinen, siis inhimillinen turvallisuus. Sosialidemokraatit korostavat laaja-alaista ja yhteistyöhön perustuvaa turvallisuuspolitiikkaa vaihtoehtona voimapolitiikalle ja aseisiin perustuvalle turvallisuudelle. Sosialidemokraatit pitävät kansainvälistä rauhantilaa jatkuvasti uhkaavien kriisien rauhoittamista kansainvälisen yhteisön keskeisenä tehtävänä. Kriisien hallintaan liittyvät läheisesti väestökysymys ja muuttoliikkeet.
6. Sosialidemokraateille vapaus on positiivista vapautta – vapautta johonkin. Tämä tarkoittaa mm. vapautta työhön, toimeentuloon, koulutukseen, terveyteen, turvallisuuteen, puhtaaseen ympäristöön ja kestävään talouskasvuun. Vapaus ei ole vain vahvojen vapautta. Vapautta pitää voida myös rajoittaa, jotta suurten joukkojen vapautta voidaan laajentaa. Kahlitun ei tarvitse suvaita kahleitaan!
   
   Sivistys
7. SDP on aina ollut sivistyspuolue. Sosialidemokratia tunnustaa tiedon ja sivistyksen ratkaisevan merkityksen kansakunnan ja yksilön menestymiselle. Sosialidemokraatit pitävät sivistyselämän laajentumista yhtä tärkeänä kuin valtiollista kansanvaltaa. Valtiollisen itsenäisyyden perusteena on pidettävä kansallista kulttuuria ja mahdollisuutta nostaa kansakunnan sivistyksellistä tasoa.
8. Sivistys kasvattaa ihmisistä kansalaisia ja koulutus on tämän sivistyksen kivijalka. Mitä enemmän yhteiskunnassa on sivistystä, sitä vahvempi on demokratia. Sivistys on kykyä tehdä valintoja ja arvioida kriittisesti omien valintojen seurauksia. Sivistys on puutteellista yhteiskunnassa silloin, kun se synnyttää ennakkoluuloja ja levittää vääriä tietoja, joiden kohteena ovat he, jotka uskovat eri tavalla tai tulevat toisenlaisesta kulttuurista. SDP ei hyväksy rasismia.
9. Yhteiskunnan rakentamisen on perustuttava ennakkoasenteista ja intohimoista vapaalle tutkitulle tiedolle. Kaikille on turvattava varallisuudesta, syntymätaustasta ja asuinpaikasta riippumatta yhteisesti rahoitetut, maksuttomat koulutusmahdollisuudet aina korkeimpiin suorituksiin asti, mukaan lukien teknologian ja muiden muutosten edellyttämä täydennyskoulutus. Jokaisella kansalaisella on oikeus edetä tiedollisesti, taidollisesti ja henkilökohtaisten edellytysten mukaisesti ja että jokaisella on oikeus sijoittua yhteiskuntaan osaamisen ja kyvykkyyden edellyttämiin tehtäviin.
10. Vapaa kansalainen – vapaa kansalaistoiminta kuuluvat demokraattisen yhteiskunnan rakenteeseen olennaisena osana. Kansalaisten vapaaehtoisesti muodostamat ja niiden sisällön vapauden periaatteella rakentuvat järjestöt kuten kansan- ja työväenopistot ovat olleet olennainen osa suomalaisen sivistysperinteen rakentamisessa. Tämän perinteen jatkuvuus, vaikkakin nykyisin ohentuneena, ei ole menettänyt ydinmerkitystään. Vapaa kansansivistys on uudelleen nostettava tavoitteidemme eturiviin ja toiminta sovitettava nykyaikaisen tietoyhteiskunnan tarpeisiin. Tätä toimintaa on yhteisistä varoista tuettava.
11. Vapaus taiteeseen – kulttuuri kuuluu kaikille. Kulttuuri on tulevaisuuden taloutta ja työllisyyttä. Kulttuurin ja taiteen merkitys jälkiteollisessa maailmassa kasvaa: luova työ ja kulttuurin tuoma hyvinvointi pitävät yhteiskuntaa koossa ja antavat sisältöä meidän kaikkien elämään. Sosialidemokratia kannattaa monimuotoisia, maksuttomia ja edullisia kulttuuripalveluita, jotka ottavat huomioon myös yhteiskunnan varjopuolelle joutuneet kansalaiset. Julkisesti rahoitettu kulttuuri on tuotava lähelle ihmisiä. Tarvitsemme esimerkiksi hyvää taidekasvatusta, eläviä kulttuuriympäristöjä ja palveluja erityisryhmille. Kaikilla tulee olla oikeus nauttia, tehdä ja kokea kulttuuria varallisuudesta ja taidoistaan riippumatta. Myös ammattitaiteilijoille on turvattava säällinen toimeentulo, joka viime kädessä turvaa taiteen vapauden.

POHJOISMAINEN TYÖVÄENPUOLUE

5. SDP on myös työväenpuolue. SDP kuuluu kiinteästi vapaan Pohjolan sosialidemokraattisten työväenpuolueiden arvoyhteisöön. Työ on meille arvo sinänsä, koska kansakunnan hyvinvointi ja menestys perustuvat työllä aikaansaatuihin tuloksiin. Työn tulokset ovat välttämätön perusta sosiaaliselle tasaukselle samoin kuin koulutukselle ja muulle sivistystyölle. Vain vahvan talouden vallitessa voidaan yhteiskunnan toiminnan kautta saada aikaan aineellinen hyvinvointi ja henkisen kasvun edellytykset, joille yksilön turva, hyvinvointi sekä kansakunnan menestys perustuvat.
   
6. Vahva talous on mahdollista silloin, kun kansantalouden tuotannontekijät on tehokkaasti organisoitu ja työvoima on täyskäytössä. Modernin talouden tavoitteena pitää olla täystyöllisyys. Demokratia on ulotettava talouteen ja työelämään. Yritysdemokratia on tehtävä todelliseksi. Me haluamme toteuttaa Thomas Pikettyn hienosti kuvaaman inhimillisen pääoman kasvupolun. Siinä taloudellinen rationaalisuus johtaa väistämättä demokraattiseen rationaalisuuteen ja tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan. Tämän toteuttamiseksi ja talousjärjestelmän rakenteiden uudistamiseksi on käynnistettävä kansallinen ohjelma. Siinä on inhimillinen sivistyspääoma nostettava tärkeimmäksi tuotannontekijäksi ydintavoitteena täystyöllisyys.

Vastuu ympäristöstä

5. Ympäristömuutosten hallitsemattomuuden uhka ja sen edellyttämät toimenpiteet ovat tulevaisuuden suuri haaste. Työväenpuolue tuntee vastuun myös ympäristöstä. Taloudellinen toiminta on rakennettava niin, että luonnonvarojen käyttö ja luontoon kohdistuva rasitus sopeutuvat luonnontalouden ehtoihin. Haluamme jättää elinkelpoisen maapallon tuleville sukupolville. Tämä edellyttää talousjärjestelmän rakenteellista uudistamista, teknologian valjastamista tähän tarkoitukseen, ja myös valtioiden välisiä menettelyjä markkinoiden suitsemiseksi, sillä markkinat eivät pysty omaa toimintaansa rajoittamaan näiden ehtojen toteuttamiseksi. Tarvitaan vahvaa valtiollista ja valtioiden välistä normitusta ympäristön tulevaisuuden turvaksi. Esimerkiksi sopii toiminta ilmastokysymyksen ratkaisemiseksi. SDP kannattaa ohjelmaa, jolla Itämeri suojellaan. Sosialidemokraatit tukevat kestävän kehityksen politiikkaa.
   

Valtion rooli

5. Työväenpuolue rakentaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa vahvan valtion perustalle. Erityinen huomio on kohdistettava siihen, että valtio on valmis ottamaan vastuuta silloin, kun yksityinen pääoma on kykenemätön tai haluton uudistamaan talouden rakenteita ja varmistamaan tuotannontekijöiden tehokkaan käytön. Valtio on kykenevä riskinottaja ja uuden rahoittaja myös tutkimuksen ja kehitystoiminnan alueella, mikä pohjustaa talouden edistystä ja rakenteiden uudistamista. Valtion vastuuta korostaa myös talouden ja yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttava teknologinen murros sekä siitä aiheutuvat vaikutukset kansalaisten elämään.

5. Valtion on ohjattava kansantalouden voimavarojen suuntautumista ja tehokkaan kysynnän varmistamista. Viimekädessä valtion tehtävänä on tarjota työtä heille, jotka sitä haluavat tehdä vähintään sopimusten mukaisella vähimmäispalkkatasolla. Tämä valtion velvoite voidaan toteuttaa myös organisoimalla tuotantovälineitä yritystoiminnaksi. Tässä tarkoituksessa valtio voi käyttää aloiteoikeutta yritysten perustamisessa joko yksin tai yhteistyössä yksityisen pääoman kanssa.
   
6. Vahva julkinen talous toimii suhdanteiden vaihteluita tasaavana vakauttajana. Valtio on markkinoiden säätelijä ja raamittaja. Valtion rooli on varmistaa, että toimintaympäristö on tasapuolinen. Monopolitilanteissa valtion ja muun julkisen toimijan vastuulla on tämänkaltaisten tehtävien hoitaminen, jotta poliittinen kontrolli ja vastuu ovat kansalaisten turvana pääoman saalistamista vastaan. Konfliktiriskien maailmassa talouden huoltovarmuus on edelleen tärkeä osa valtion vastuullisista tehtävistä.
   

Työ hyvinvoinnin perustana

5. Hyvinvointi on työhön perustuvan edistyksen tulos. Pääoma ilman työtä ei saa aikaan mitään inhimillisen hyvinvoinnin kannalta todellista. Tuottaakseen yhteiskuntaan hyötyä, on työn ja pääoman oltava samanaikaisesti läsnä. Tämä pätee myös automatisoituvassa, digitalisaation ja robottien ajan tuotantotavassa. Tämän kehitysvaiheen tulosten jakamiseen on sovitettava myös verotukselliset ratkaisut yhteishyvän talouden perustaksi, sillä tämänkään tuotantotavan tulos ei synny tyhjiössä, vaan yhteiskunnan luomissa olosuhteissa. Siksi myös yhteiskunnan on verojen muodossa saatava robottiajan arvonlisäyksestä perusteltu osuus.
   
6. Kansalaisten yhteisöön kiinnittyminen ja elämän edellytykset yhteiskunnassa ovat yhteydessä työhön niin pitkälle kuin inhimillisiä tarpeita tulee tyydyttää, vaikka uudistuva tekniikka hoitaakin yhä useammin ruumiillisen ponnistuksen ja rutiinityön. Monia kansalaisia työ kuormittaa kohtuuttomasti ja se voi johtaa ennenaikaiseen eläköitymiseen. Ratkaisuna työn rasittavuudelle on yhä useammin etätyö vaihtoehtona. Yhä useammalle työ ja vapaa aika eivät enää selkeästi erotu omassa ajankäytössä. Työ on aina läsnä henkisenä kuormittajana. Kasvava määrä ihmisistä on työttöminä ilman omaa syytä. Ratkaisua näihin epäkohtiin pitää hakea työn uudelleen jakamisesta ja työelämän uudelleen järjestämisestä. Samalla voidaan tehostaa pääoman käyttöä esimerkiksi uusilla työaikajaksotuksilla. Esimerkkinä 6+6 työaikamalli. Kun kehittyvä teknologia, pääomakannan tehostettu käyttö ja uudet työn organisoimistavat yhdistetään, voidaan samalla edetä kohti J. M. Keynesin aikanaan esittämää utopiaa kohti: Keynesin mallissa työaika voi lyhentyä merkittävästi ja työstä ”raskautettu” kansalainen saa edelleen riittävän toimeentulon.

Hyvinvointivaltion rahoittaminen

5. Hyvinvointivaltion toteutuksesta vastaavien valtion ja kuntien ja muiden julkisen talouden toimijoiden rahoitus on oltava vakaa. Verojen ja muiden tulojen kerryttäminen on oltava oikeudenmukaista ja maksukyvyn huomioon ottava. Verokantojen kattavuus ja progressiivisuus on oltava määritysperusteina. Pääoma ei saa olla vapaamatkustaja, koska yhteiskunta luo sille tuloksen tekemisen puitteet. Pääoman tuottoa on verotettava vähintään samasuhteisesti kuin palkkatuloa ja niihin vertautuvia tuloja. Pääomatulojen veronkierto ja verovälttely on estettävä kansainvälisillä sopimuksilla. Omaisuustulo on palautettava verotuksen piiriin.

GLOBALISAATIO

5. Kasvava keskinäinen riippuvuus ja talouden globalisaatioksi kutsuttu kehitysvaihe on muuttanut peruuttamattomasti kansantalouksien työnjakoa, kansallisten talouksien sisäisiä rakenteita, kansalaisten tiedon saannin ja yhteydenpidon edellytyksiä. Se on samalla lisännyt kansakuntien keskinäistä riippuvuutta. Tavoiteltaessa globalisaation hallinnan keinoja on puhuttava ihmiskuntapolitiikasta ja samalla globalisaation tuottamien hyötyjen tasaamisesta kansakuntien kesken. Globalisaatiokehitys voimistuu ja sitä vauhdittavat kiihtyvä teknologinen kehitys, paineet ympäristöongelmien samoin kuin väestömuutosten ja –liikkeiden hallitsemiseksi. Yhdistyneet kansakunnat on nostettava tämän kehitysvaiheen keskeiseksi toimijaksi.
   
   Suomi on pieni, pääoma- ja energiavaltaisen tuotantorakenteen hallitsema talous. Siksi sen on huolehdittava sopeutumiskyvystä muuttuvaan kansainväliseen työnjakoon, jatkuvien muutosten tunnistamiseen ja reagointikyvyn parantamiseen. Sosialidemokraatit haluavat panostaa uusien, globaaleille markkinoille suuntaavien liiketoiminta-alojen kehittämiseen.

5. Strategisesti tärkeillä talouden aloilla on valtion oltava toimijana tai merkittävällä panoksella mukana. Samoin valtion rooli tutkimus- ja kehityspanosten kautta innovaatioiden perustan rakentajana ja talouden rakenteen uudistajana on pidettävä vahvana. Tärkeää on huomata, että innovaatiokyvykkyydessä on määrän lisäksi myös suunta, mihin julkinen toimija valinnoillaan vaikuttaa. Sillä voidaan myös estää vapaiden markkinoiden ylilyönnit mm. ympäristön kannalta haitallisissa toiminnoissa. Valtion näin synnyttämä osaamispääoma on monissa talouden ja teknologian kehitysvaiheissa ratkaiseva yritysten tulevaisuuden kannalta. Valtion päätösvalta suhteessa yrityksiin on säilytettävä kansainvälisten sopimusten tulkinnassa. Valtion taloudellisten panostusten säilyttäminen korkealla tuottaa yhteiskunnallista säästöpääomaa. Sen leviäminen talouteen hyödyttää niin yksityistä yritystoimintaa kuin työntekijöitäkin.

Taloudellinen epätasa-arvo on rakenteellinen ongelma

5. Merkittävin taloudellista epätasa-arvoa aiheuttava rakenteellinen vinouma nykykapitalismissa on se, että pääoman kasvu/tuotto ylittää kansantalouden kasvun ja samalla myös palkkatulojen kasvun. Tästä seuraa jatkuvasti kärjistyvä ristiriita pääomia omistavien ja usein perityn omaisuuden ja palkkatulojen saajien välillä. Samalla tämä kehitys on esimerkki kapitalismin kriisejä tuottavasta, jopa itsetuhoisesta ja kansantalouden sisäisiä ristiriitoja kärjistävistä kehityskuluista. Nykymenolle vaihtoehtoisen talousmallin rakentaminen on aloitettava siitä, että ’normaalitalous’ erotetaan kiihtyvästi kasvavasta ja jyrkkiä vaihteluita aiheuttavasta finanssikapitalismista. Juuri nyt Euroopan yllä leijuu finanssikapitalistisen talouseliitin pyörittämän keinottelutoiminnan haamu. Yltiöpäinen rahan tahkoaminen nykyaikaisen teknistyneen pörssitoiminnan kiihottamana on saanut kohtuuttoman valta-aseman. Tämä reaalitalouden varallisuuden moninkertaisesti ylittävä laskelmoitu finanssitoiminta ei siirry laajojen kansanjoukkojen hyväksi talouden kasvuna ja hyvinvointina eikä se myöskään ota huomioon kestävän kehityksen reunaehtoja.

5. Talouden nousuvaiheiden tulokset jaetaan harvoille, mutta romahdukseen johtavien seurausten hoitamiseksi vaaditaan kansalaisten eli veronmaksajien tukea. Tämänkaltaisen markkinatalouden syöpäkasvaimen juuret ovat ihmisluonnon ahneudessa, hallitsemattomassa keinottelussa ja valtioiden johtajien kyvyttömyydessä sekä haluttomuudessa asettaa rajoja tälle moraalittomalle, vaikkakin nykynormien perusteella lailliselle toiminnalle. Tämä on itse asiassa toimintaa laillisuuden valekaavussa. Asetelman oikaiseminen tulee aloittaa siitä, että normaali talletus- ja luottopankkitoiminta pitää erottaa keinottelua tuottavasta investointipankkitoiminnasta. Tällä varjellaan veronmaksajien joutumista toistuvasti keinottelutoimintojen seurausten pelastajaksi. Tämä periaate on saatava voimaan ensin Euroopan unionin alueella ja viime kädessä maailmanlaajuisesti. Finanssiliiketoiminnan voitot on saatettava verotuksen piiriin.
   

Vastuullinen yritystoiminta

5. Yritykset ovat jatkuvasti uudistuva ja kehittyvä tapa järjestää talouden tavara- ja palvelutuotanto. Meidän sosialidemokraattien tavoite on tuotantotoiminnan edellytysten parantaminen ja yritystoiminnan menestys, sillä kaikki talouden edistys on riippuvainen tuotantopohjan kehityksestä. Kasvu syntyy teknologian, yritysten, teollis-taloudellisen rakenteen sekä niitä tukevien instituutioiden yhteisvaikutuksesta ja niiden keskinäisistä vuorovaikutussuhteista. Osuustoiminnallinen yritystoiminta on perusolemukseltaan vastuullinen tulevaisuuden yritysmuoto.
   
   SDP ymmärtää yrittäjyyden ja talouden edistyksen yhteyden ja sen yhteiskuntaan dynaamisuutta tuovan vaikutuksen. Talouden tulos syntyy yhteisvaikutuksesta, missä osallisina ovat yksityinen ja julkinen sektori; molemmat ammentavat menestymistä laajasta ja laadukkaasta sosiaalisesta ja fyysisestä toimintaympäristöstä ja niiden kanssa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta. Luodessaan yritystoiminnalle menestymisen edellytykset on yhteiskunnan saatava vastikkeena perusteltu osuus syntyvästä tuloksesta käytettäväksi yhteishyvän tarpeisiin.
   
   Koska työntekijät ovat välttämätön osallistuja yritystoiminnan tuloksen aikaansaamisessa, on työelämän rakenteita uudistettava työntekijäpainotteisemmiksi. Yhteistoimintaa yrityksissä on muutettava todellisen yhteistyön ja tasavertaisen vuorovaikuttamisen suuntaan. Yritystoimintaa on uudistettava niin, että voitto ei voi olla osakeyhtiön ainoa tavoite, vaan sen on otettava huomioon myös yritystoiminnan sosiaalinen näkökulma ja ympäristövaikutusten vastuullisuus.

5. Uusliberalistinen lyhyen tähtäimen voiton ja omistaja-arvon maksimoinnin tavoite ei toteuta laajojen kansanjoukkojen tarpeita. Se heikentää pitkäaikaisesti tarkasteltuna talouden suorituskykyä, sekä keskittää taloudellista ja siihen kietoutuvaa poliittista valtaa. Tämä demokratian uhka on tunnistettava ja sen kehityskulkuun on puututtava.
   
6. Tasapainotettua yritystoiminnan mallia pitää rakentaa niin, että omistajien ja palkatun johtoportaan osuuden lisäksi otetaan huomioon yritystoiminnan tulokseen vaikuttavat muutkin tekijät kuten tulokseen välittömästi liittyvän työpanoksen lisäksi yhteistyö- ja liikekumppanit. Koska yritysten tulos ei synny tyhjiössä, vaan yhteiskunnan luomassa toimintaympäristössä, on liiketoiminnan edellytysten rakentajan eli yhteiskunnan (valtio, kunta) saatava tuotoksesta perusteltu osuus veroina. Talouden rakenteellisen muutoksen vauhdittajaksi tulee poliittisten toimijoiden ohella kutsua myös ammattiyhdistysliike, joka nostaa esiin eettisesti korkeatasoisten yritysten toimintaa. Olisi tärkeää, että ay-liike ottaisi muutkin kuin palkkatyöntekijät eli ”nykyajan sorretut”, kuten freelancerit, yksinyrittäjät ja nollatuntisopimusorjat eettisen keskustelun ja toivottavan muutoksen piiriin.
   
7. SDP ja ay-liike yhdessä kasvattavat kansanvallan voimaa, mikä on välttämätöntä kansakunnan menestymiselle. Ay-liike on palkansaajien ja itsensä työllistäjien paras turva epävarmassa maailmassa ja talouselämän myrskyisässä muutoksessa. Sosialidemokraattien tulee seurata aikaansa ja varmistaa demokraattisten menettelyjen toteutuminen omassa järjestötoiminnassa.

KANSAINVÄLINEN SOSIALIDEMOKRATIA

Kansainvälinen yhteistyö

5. Globaali talous ja sen vaikutukset hyvinvointivaltion toiminnan edellytyksiin, hallitsematon väestönkasvu ja siitä seuraava muuttoliike yhdistettynä konfliktien aiheuttamaan pakolaisuuteen ovat uhkia. Niihin on haettava ratkaisua globaalilla tasolla. Keskeisin toimija on Yhdistyneet Kansakunnat alajärjestöineen. Vain vahvan YK:n johdolla voidaan ratkaista globaalit haasteet, mitkä ovat edessä kaikilla kansoilla ja kaikilla mantereilla.
   
6. Suomi ja Euroopan unioni
   SDP on kansainvälistä yhteistyötä korostava kansanliike. Euroopan unionin jäsenenä Suomi on mukana laajassa ja monille yhteiskuntapolitiikan aloille vaikuttavassa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Ylikansalliset sitoumukset ja vaikutukset kansalliseen lainsäädäntöön ovat jo varsin merkittäviä kokonaisuuksia. Kyse on federalismin ja kansallisen suvereniteetin suhteesta. Euroopassa rauhaa ylläpitävä ja kansalaisten hyvinvointia rakentava integraatio on hyväksyttävää, mutta sosialidemokraatit haluavat rakentaa kansalaisten yhteisön ja sosiaalisen unionin.
   Vuosikymmeniä jatkuneen markkinaliberaalisen Euroopan rakentamisen jälkeen on viimeistään nyt hetki alkaa rakentaa sosiaalista Eurooppaa EU:n perustajiin lukeutuvan Jean Monnet`n esittämän humaanin idean pohjalta: "Emme kokoa yhteen valtioita, me yhdistämme ihmisiä”. "Nous ne coalissons pas des Etats, nous unions des hommes”. Muuten joudumme luopumaan Euroopan integraatiosta ja Euroopan kansalaisuudesta.
   
7. Integraatio ja federalismi
   Sosialidemokraatit painottavat sitä, että kansainvälisen riippuvuuden ja yhteistyön lisääntyessä on säilytettävä valtiolliset instituutiot. Suomen tulee kansakuntana omista lähtökohdistaan kehittää aineellista ja henkistä vaurauttaan ja säilyttää valtiollisen toiminnan edellytykset. Suomi kuuluu pohjoismaiseen arvoyhteisöön, joka koskee moninaista taloudellista ja poliittista yhteistyötä mukaan lukien oman alueen koskemattomuuden turvaaminen. Oman alueensa turvaamisessa Suomi nojaa uskottavaan puolustuskykyyn, joka tarkoittaa yleiseen asevelvollisuuteen perustuvia puolustusvoimia.

5. Tiivistyvällä yhteistyöllä Euroopan sosialististen puolueiden ja Sosialistisen Internationaalin kanssa SDP pyrkii vaikuttamaan siihen, että nykyinen markkinakapitalismille alistettu poliittinen linja muuttuu.
   
6. Euroopan valuutta-alue
   Suomi on liittynyt Euroopan yhteisvaluutta-alueeseen talous- ja turvallisuuspoliittisin perustein. Jäsenyyttä pitää jatkossakin arvioida näiden perusteiden kansakunnalle tarjoamien menestystekijöiden tai esteiden kautta. EU/EURO-alueella tavoite on oltava verokilpailun estäminen. Sosialidemokraatit vaativat, että määritellään minimiverokannat yritys- ja finanssiliiketoimille ja veroparatiisit lakkautetaan.
   
7. Kansalliset rajat ylittävä, normaalia talouden kehitystä häiritsevä finanssikapitalismi tarvitsee vastavoiman ja rajoitteita. Niiden aikaansaaminen on mahdollista vain kansainvälisellä yhteistyöllä mm. Euroopassa sosialistipuolueiden toiminnalla yhteistyössä järjestäytyneen ammattiyhdistysliikkeen kanssa.
   
8. Kaiken edellä esitetyn kantavana voimana on vastuuntunne – vastuu kansallisesti, kansainvälisesti, ja vastuu aivan erityisesti kansalaisia kohtaan hyvän ja turvallisen elämän edellytysten varmistamiseksi, sillä periaatteella, että heikoimmatkin yhteiskunnan jäsenet voidaan kantaa mukana inhimillisesti arvokkaalla tavalla.

* * * * *
Se, joka hallitsee talouden tuotantovälineitä, hallitsee myös henkistä käsitemaailmaa, ja siten myös ymmärrystä, millä taloudellista todellisuutta tulkitaan.

Talous- ja yhteiskuntatieteilijät, joiden julkaisuihin mm. ohjelmavalmistelussa on tukeuduttu:

Ahokas Jussi, Atkinsson Anthony B., Balls Ed, Dobbs Richard, Haaparanta Pertti, Holappa Lauri, Hutton Will (William), Kaltenbrunner Annina, Keynes John M., Kiander Jaakko, Kivimäki Ville, Koller Tim, Korkman Sixten, Krugman Paul, Levinas Emmanuel, Marx Karl, Mazzucato Mariana, Monnet Jean, Piketty Thomas, Ramaswamy Sree, Reich Robert B., Sipilä Jorma, Stiglitz Joseph E., Summers Lawrence H. Tuomala Matti, Turner Adair, Vahtola Jouko

----
Siis työväenlaulun sanoin: "Niin silloin päivä koittaa mun kansalleni, ja aurinko paistaa työläisellekin. Viel' kerran poissa on harteilta sortajan ies, voi suorana seistä jokainen Suomen mies."