TV1:n "Päivän kasvo" ohjelmassa entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja huomautti selonteon puutteista puhuessaan mm. siitä että siinä ei esitetä vaihtoehtoja jännittyneen tilanteen laukaisemiseksi. Euroopan Unioni näyttää jatkavan sanktioita eikä näytä yrittävänkään etsiä ulospääsyä ilmeisen uhkaavaksi kääntyvästä tilanteesta. Pietarin talousfoorumissa Venäjän presidentti Vladimir Putin näyttää korostaneen yhteistyön jatkamista erimielisyyksistä huolimatta, koska Euroopan unioni on Venäjän naapuri ja tärkein kauppakumppani.
Friedrich Ebert Stiftung, tunnettu saksalainen sosialidemokraattisesti suuntautunut, myös liittovaltion taloudellisesti tukema säätiö on juuri julkaissut "Social Europpe" -verkkolehdessä raportin yhteisiin intresseihin perustuvasta pragmaattisesta yhteistyöstä Euroopan Unionin, Venäjän ja Venäjää lähellä olevien valtioiden välillä. Dokumentti pitää sisällään koko joukon uusia ehdotuksia, jotka on tähdätty rakentamaan luottamusta, jota välttämättä tarvitaan taloudellisen yhteistoiminnan pohjaksi. Se näyttää tietoisesti välttelevän sellaista kielenkäyttöä ja arvotuksia, jotka saattaisivat muodostua luottamuksellisten suhteiden rakentamisen esteeksi. "Jaettu eurooppalainen koti" ei ole samaa kuin "yhteinen eurooppalainen koti" mutta ei myöskään pelättävissä oleva kauhuskenaario, josta esityksessä käytetään nimitystä "murtunut eurooppalainen koti" tai vähän lievempänä "jakautunut eurooppalainen koti". Se merkitsisi palaamista uudelleen kylmän sodan aikaisiin asenteisiin.
Raportin neljä "eurooppalaisen kodin" skenaariota ovat siis:
1) Jaettu eurooppalainen koti, jota luonnehtii pragmaattinen yhteistyö EU:n ja idän välillä, siis Venäjän ja sen lähipiiriin kuuluvien valtioiden välillä
2) Yhteinen eurooppalainen koti, jota yhdistävät yhteiset arvot ja yhteisyys
3) Murtunut eurooppalainen koti, jota luonnehtii kylmän sodan aikainen henki
4) Jakautunut eurooppalainen koti, jota luonnehtii "kylmä rauha" valtioiden välillä
Jaettu eurooppalainen koti edustaa pragmaattista lähestymistapaa, jossa EU huolehtii omista intresseistään, mutta ottaa huomioon myös Venäjän ja sen naapurien taloudelliset ja yhteiskunnalliset, erityisesti kansalaisyhteiskunnan intressit. Sen ei tule kuitenkaan tapahtua vastoin kansainvälisen oikeuden mukaista lähestymistapaa.
Jos "yhteinen eurooppalainen koti" ei näytä mahdolliselta, tulisi EU:n kaikin tavoin välttää "murtuneen eurooppalaisen kodin" skenaariota. Tämän hetken tilanne näyttää ilmentävän jakautuneen eurooppalaisen kodin piirteitä. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla jaettu eurooppalainen koti.
Mitä olisivat sitten "jaetun eurooppalaisen kodin" piirteet? Tavoitteena tulisi olla neljän viiden vuoden periodilla pragmaattinen, yhteisiin intresseihin perustuva itäisen kumppanuuden kehittäminen, Eastern Partnership (EaP). Jaetun eurooppalaisen kodin skenaariossa eturistiriidat ja erilaiset poliitiset asennoitumiset tietenkin jatkaisivat olemassaoloaan, mutta ne eivät estäisi pragmaattista yhteisten intressien eteenpäinviemistä. Välitön tavoite olisi huomion vetäminen pois nyt vallitsevista ristiriidoista ja painopisteen siirtäminen käytännön asioihin. Yksi tärkeä asia olisi kilpailun vähentäminen kuuden Venäjää lähellä olevan valtion suuntautumisesta. Olisi löydettävä yhteensopivuutta kahden erilaisen integraatioprosessin välillä ja etsittävä mahdollisuuksia jaettuun naapuruuteen ja osallistumiseen yhteisiin järjestelyihin näiden prosessien välillä.
Jos "yhteinen eurooppalainen koti" ei näytä mahdolliselta, tulisi EU:n kaikin tavoin välttää "murtuneen eurooppalaisen kodin" skenaariota. Tämän hetken tilanne näyttää ilmentävän jakautuneen eurooppalaisen kodin piirteitä. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla jaettu eurooppalainen koti.
Friedrich Ebert Säätiön esityksessä kiinnitetään huomiota kolmeen tärkeään periaatteseen:
1) EU:n täytyy olla tietoinen omista tavoitteistaan, ja hyväksyä samalla syvempi ymmärtämys Venäjän ja sen lähinaapureiden eduista ja tavoitteista;
2) EU:n tulee olla kykenevä näkemään oman politiikkansa itäisten naapurien kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta, voidakseen reagoida oikein konflikteihin ja kehittää relevantteja toimia. Tämä tarkoittaa sitä että myös Venäjän kannalta sensitiiviset näkökohdat huomioidaan. Oikeudellisista lähtökohdista ei tietenkään oltaisi luopumassa.
3) EU:n tulee kyetä näkemään pitkän tähtäinen yhteiset edut ja välttää niiden sekoittamista lyhyen tähtäimen kotimaisiin eturistiriitoihin.
EU:n intressissä on ensiksikin rauhan turvaaminen sen omilla rajoilla koskien niin kovaa sotilastekniikkaa kuin pehmeämpiä konfliktien muotoja alkaen terrorismista, huliganismista, pakolaisvirroista, energian saatavuudesta, tietotekniikkaan liittyvästä "kyperrikollisuudesta" tai ympäristönsuojeluun liittyvistä kysymyksistä.
Ehdotuksia:
- Donin laakson jälleenrakennusrahasto
- Institutionalisoitu yheistyö Euroopan unionin ja Euraasian taloudellisen Unionin (EEU)välillä
- EU:n ja Armenian välillä tulisi sopia vapaakauppasopimus
- Kolmikantainen kaasuntoimituskonsortio Venäjän, Ukrainan ja EU:n välillä
- Pariisin ilmastosopimuksen linjoja seuraava sopimus uudistuvien energialähteiden käytöstä EU:n ja Venäjän välillä
- Taloudellisen yhteistyön lisääminen EU:n ja Venäjän välillä
- Voimien keskittäminen itäisen kumppanuussopimuksen muodossa uusiin infrastruktuurihankkeisiin
- Pysyvän vuoropuhelun luominen Venäjän ja muiden itäisen kumppanuusalueeen maiden kanssa
- Toiminta periaatteella, jonka mukaan uusia muotoja yhteistyölle haetaan oltiinpa sitten samaa tai eri mieltä joistakin keskeisinä pidetyistä kysymyksistä
- Dialogin jatkaminen myös niissä kysymyksissä, joissa tulkinnat ovat erilaisia
Yhteenvetona Friedrich Ebert-säätiön muistiossa korostetaan periaatetta yhteyksien ja yhteistyön luomisesta pragmaattisella pohjalla pyrkien kaikin keinoin jakaantuneen tai murtuneen eurooppalaisen kodin skenaarion välttämiseen.
Samalla kun luetaan ja kuunnellaan Suomen oikeistohallituksen jokseeenkin yksiniittisiä näkemyksiä ETYJ:n presidentin Ilkka Kanervan mukaan "tuoreella pensselillä" maalatusta uhkakuvasta ja transatlanttisesta puolustusstrategiasta, sosialidemokraatin kannattaa tutustua myös Friedrich Ebert Säätiön vaihtoehtoiseen analyysiin ja ehdotuksiin Euroopan Unionin ja Venäjän sekä muiden itäisen kumppanuussopimuksen piiriin kuuluvien maiden välisen jännityksen lieventämisestä.
2 kommenttia:
Hieno raportointi aiheesta! Kiitos kiinnostuksedsta.
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen paradigma - asennoitumistapa - on nyt selvästi muuttumassa. Pispalan poikien kivi taskussa taktiikka, jota Euroopan Unioni ja Suomi sen mukana harrastaa, on ollut Suomelle pitkään vierasta - poikkeuksen muodostavat viime vuosisadan alun sortovuodet ja 1930-luku akateemisine Karjala-seuroineen ja viholliskuvineen. Friedrich Ebert Säätiön analyysi on tervetullut vaihtoehto Euroopan Unionin ja nyt myös Suomen irrationaaliin lähestymistapaan. Sosialidemokraattien on edelleen haettava vastausta kokonaan muualta kuin aseisiin ja sotilaalliseen konfrontaatioon perustuvasta ajattelutavasta.
Lähetä kommentti