Taloustieteen Nobelpalkinnon saa tänä vuonna köyhyyden ja hyvinvoinnin tutkija Agnus Deaton Princetonin yliopistosta. Juuri äskettäin Deaton tokaisi Eurooppaan suuntautuvasta pakolaisvirrasta, että sen asianmukainen hoitaminen edellyttäisi Euroopan Unionin yhteisiä taloudellisia toimenpiteitä.
Massiivinen pakolaisvirta siis edellyttäisi todellakin yhteistä näkemystä siitä, millainen merkitys tuolla suurella, pääasiassa nuorten ihmisten joukolla voisi olla Euroopassa työvoimana, arvojen luojana ja kulttuurisena rikastuttajana monilla eri aloilla. Tämän vision esteenä on oikeastaan vain yksi suuri asia. Se on Euroopan Unionin muotopuoli suhtautuminen valtioon ja yhteiskunnallisiin elimiin uusien projektien käynnistäjänä, työllistäjänä ja lyhyesti, uuden vision luojana maanosamme tulevaisuudelle.
Maastrichtin sopimuksen asettamat rajoitukset julkisen sektorin kasvulle ja velkaantumiselle ja Valuuttaunionia koskeva yksiselitteinen kielto julkisten hankkeiden suorasta rahoittamisesta asettavat esteen sellaiselle perinteiselle, itsenäistä valuutta- ja rahapolitiikkaa hoitavalle valtion toiminnalle, jossa hankkeita voidaan panna käyntiin. Suomen Pankin vanhempi tutkijaekonomisti Karlo Kauko kuvaa tätä ominaisuutta pankkien osalta hyvin blogikirjoituksesaan.
Sen sijasta että pakolaiset toivotettaisiin tervetulleeksi uuden kasvupotentiaalin mahdollistajana, luodaan keskitettyjä leirejä mahdollista ja todennäköistä poissiirtoa varten kohden tuntematonta tulevaisuutta. Toisenlainen Eurooppa voisi suurella innolla ottaa vastaan uutta työvoimaa ja luoda projekteja, antaa pakolaisten kotoutua, perustaa perheitä ja rakentaa aidosti tulevaisuuttaan. Euroopan Unionin muotopuoli raha- ja talouspolitiikka muuttaa koko mantereen viheliäiseksi, melkeinpä eläimellisiä vaistoja ja traumaattista, kahdeksankymmenen vuoden takaista historiaa toistavaksi takapajulaksi . Hallituksemme toimet, jotka seuraavat uskollisesti konservatiivisen ja uusliberalistisen markkina-Euroopan antamia ehtoja, tähtäävät juuri näissä ahtaissa - ja kapenevissa - raameissa tärkeiden yleiseurooppalaisten tehtävien näennäiseen hoitamiseen. Näihin tehtäviin kuuluvat ehdottomasti pakolaispolitiikka ja sitä aiheuttavat mullistukset Lähi-Idässä. On sietämätöntä, että juuri hengenvaarasta pelastuneille ja maahamme ja maanosaamme tämän vuoksi tulleille tarjotaan rajoitettuja oleskeluaikoja, transitioleirejä ja - kuljetusta jonnekin.
Euroopan Unionin onnettomia rakenteita ja niiden varaan rakennettavaa kurjistamispolitiikkaa arvostellaan korkeasti oppineiden ja talouden makrolinjoja ymmärtävien talousoppineiden keskuudessa yhä äänekkäämmin ja kiivaammin. Euroopan Komissio, ministerineuvostot ja myös parlamentti näyttävät ymmärtävän vain heikosti näitä yhä ärhäkämmiksi käyviä signaaleita. Pidetään kiinni rakenteista, jotka luotiin kommunismin ja sosialismin pelossa muka tyhmää ja epäluotettavaa yhteistä taloudellista toimijaa, valtiota ja julkista sektoria syrjiviksi. Avoimen julkisen hallinnon sijasta valittiin suljettu yksityinen, kansanvaltaisen sijasta autoritaarinen, kaupallinen. Jos olisi edes valittu sekatalousmalli, jossa molempia siipiä olisi voitu käyttää hyväksi, olisi lentoonlähtökin käynyt todennäköisesti mahdolliseksi. Nyt räpiköidään maassa haavoittuneen linnun tavoin. Kuoleva joutsen?
Eurooppa siis paiskoo ovia kiinni yhtenä päivänä siellä, toisena täällä. Toimenpiteet on kuorrutettu kauniisti rauhan ja demokratian suurilla ihanteilla, mutta leivän sisältä paljastuu kivi, mobbaamiseen saakka kurjistava poliittinen käytäntö. Omaan kansalliseen politiikkaamme tämä näkyy vaikuttavan laviinin tavoin epoäonnistuvien päätösten ja hankkeiden muodossa. Vaikuttaa siltä, että kansallinen lainsäädäntömme on rakennettu kokonaan toisenlaista yhteiskuntaa tavoitellen ja nykyisestä täysin poikkeavassa hengessä.
Mitä tämä tarkoittaa, mitä se lupaa tulevaisuudestamme? Ei muuta kuin vastakkainasettelua, julmaa ja kovaa taistelua paikasta eloonjäävien ja menestyvien joukossa, yhä kovempaa yhteiskunnallista ilmapiiriä. Ja kaikki tämä vain sen vuoksi että markkinoiden vapaus voisi toteutua - ihmisen vapaudella ei näytä olevan väliä.
Kuoleva joutsen. Kivi leivän sisällä. Ja tie tähän helvettiin on kivetty hyvillä päätöksillä.
keskiviikko 9. joulukuuta 2015
Kuoleva joutsen?
Tunnisteet:
arvot ja asenteet,
autoritaarisuus,
Eurooppa,
hyvinvointivaltio,
mobbaamisen perinteemme
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti