Rautalammin kappalaisen puustelli 1729

-->

Vuonna 1729 tehtiin kruunun toimesta syyni, jossa tarkastettiin Rautalammin kirkkoherran ja kappalaisen rakennukset ja huoneet. Tästä selvityksestä saamme kuvaa siitä, millä tavalla 1700-luvun alkupuolella asuttiin. Kuvaus onm K.J. Jalkasen kirjoittamasta Rautalammin vanhan hallintopitäjän historiasta vuodelta 1900:

”Kappalaisen puustelliin kuului seuraavat rakennukset:

1. Tupa ja kylmä kamari, nykyisen kappalaisen Johan Theudeniuksen rakentama 1726. Tuvassa on 4 kappaletta ikkunoita, joista ainoastaan yksi ehjä, mutta muut ruudut rikkonaisia, uuni (skorsten) harmaasta kivestä, ilman peltiä, 2 sänkyä, 1 pöytä, 1 penkki, ovi varustettu saranoilla ja lukolla; kamarin ovessa ei ollut saranoita. Kamarista oli osa erotettu laudoilla konttooriksi, jossa säilytettiin ruokavaroja, ovessa oli lukko mutta ei saranoita. Katto oli hyvin peitetty tuohilla ja maloilla.
2. Vastapäätä edellistä oli uusi tupa, myöskin silloisen kappalaisen rakentama 1723. Siinä oli tiilistä tehty uuni ilman peltiä. Ikkunoita oli 4, jotka olivat aivan uusia, ainoastaan 3 ruutua ylhäällä oli rikkonaisia. Sisustukseen kuului 1 pitkä pöytä sekä penkki, 1 sänky; ovessa oli sekä lukko etä saranat; katto oli hyvin peitetty tuohilla ja maloilla.
3. Vanha savupirtti, joka oli korjattu 1729, siten että seiniin oli puoleksi pantu uusia hirsiä sekä laitettu uusi tuohikatto. Sisuskaluista mainitaan 1 vanha pöytä ja penkki.
4. Uusi sauna, kooltaan kolme syltä, kaikkineen mitä siihen kuuluu. Katto oli tuohesta ja ovi ilman saranoita.
5. Vanha ja kokonaan rapistunut riihi; mutta uuden hirret oli jo kaadetut.
6. Vanha myllyhuone, jota ei enää käytetty. Sen katto oli poissa ja seinät rapistuneet.
7. 3 aittaa, ensimmäinen 3 syltä, altapäin korotettu hirsillä ja katettu tuohilla. Ovessa oli saranat ja lukko. Korjaukset oli kappalainen itse kustantanut.
8. Uusi tarvehuone, varustettu tuohikatolla ja ovella.
9. Vanha talli, mutta voitiin käyttää sen jälkeen kun se äskettäin oli tullut korjatuksi; siinä oli tuohikatto, ovi ilman saranoita ja varustettu puulukolla.
10. Vastapäätä tallia rehuhuone, koko 3 syltä. Kappalainen oli laittanut sen vanhasta myllyn aitasta, jonka hän oli ostanut ja kuljettanut kotiin. Katto oli tuohista, ovessa oli lukko, mutta ei saranoita.
11. Navetta, katettu lankuilla v:lta 1727; toinen oli vanha ja melkein kokonaan luhistunut, eikä ollut enää korjattavissa.
12. Kyökki, kooltaan 3 syltä, jonka kappalainen äskettäin oli korjauttanut, pannen muutamia hirvivarvia seinään sekä puoliksi uuden katon.
13. Uusi sikoläävä, joka oli varustettu lautakatolla.

Talonpoikaisen väestön asunnoista ei le erikoistietoja olemassa. Mutta jos poistamme pappilain rakennuksista pois salit ja kamarit uloslämpiävine uuneineen, pellit vormuineen, ikkunalasit, saranat ja lukot, tarvehuoneet, niin on meillä pääpiirteissään valmis kuva silloisesta talonpoikaistalosta.

(Rautalammin vanhan hallintopitäjän historia, K.J. Jalkanen, Gummeruksen kirjapaino 1900, luvusta Taloudelliset olot ja elantotavat, ss. 178-180)