Pietari Brahe Brusius Rossin kotimaisemissa...

Pietari Brahen kuudes tarkastusmatka 25.1.-31.3. 1640
---

Viipurin ja Savonlinnan lääni:
---
24. Kuopion hallintopitäjä, Maaninka, Tavinsalmi 17.3. - Maaningan Tavinsalmelle perustettiin kuninkaankartano uudisasutuksen valvonta- ja hallintokeskukseksi vuonna 1545. Alun perin kartano pystytettiin nimismiehentaloksi. Hallinto- ja kirkkopitäjä kantoivat aluksi kuninkaankartanon nimeä Tavinsalmi, mikä hävisi vähitellen käytöstä, ja tilalle tuli 1600-luvulla Kuopion pitäjä kirkon rakennuspaikan mukaan.
25. Kuopion hallintopitäjä, Karttulan kylä 18.3.

Uudenmaan ja Hämeen lääni:
26. Rautalammen hallintopitäjä, pappila 19.3. -saattoi olla että Brahe joutui täällä kuuntelemaan vuonna 1626 Rautalammin kirkkoherraksi tulleen Paulus Matinpojan huolia Viitasaaren kappelin itsenäistymispyrkimyksistä. Rautalammen kirkkopitäjästä oli eronnut Viitasaaren kappeli ennen 1630-luvun puoliväliä ja 1640-luvulla tämä kappeli alkoi itsenäistyä todennäköisesti piispa Isak Rothoviuksen (1572-1652) ajaessa asiaa. Kirkkoherra ei tästä pitänyt palkkatulojensa pienenemisen pelossa, jonka vuoksi hän kirjoitti Brahelle myöhemmin 14.6. 1642 pitkän valituskirjeen, mikä ei liene ollut ensimmäinen lajiaan. Tässä hän toi ilmi pelkonsa emäkirkon turmioon joutumisesta ja itsensä ja perheensä köyhyyteen suistumisesta, jos pitäjä jaettaisiin. Tämä kuitenkin tapahtui ja Viitasaari itsenäistyi vuonna 1643.
27. Rautalammen hallintopitäjä, Konneveden neljänneskunta, Kärkkäälän kylä, Hannulan nimismiehentalo 20.3. -Brahea kestitsi isäntä ja nimismies Hannu Laurinpoika, joka oli edeltävässä virassaan 1620- ja 1630-luvuilla ollut pitäjänkirjuri. Nimismieheksi eli kruunun palvelijakjsi tultuaan vuonna 1635 hän lienee luopunut tästä toimesta, sillä asemansa vuoksi hän ei voinut valvoa pitäjäläisten etua.
28. Rautalammen hallintopitäjä, vanha Laukaa, Savion kylä, Perna- eli Pärnasaaren nimismiehentalo 21.3.. -Brahe saapui taloon Laukaan talvitietä pitkin ja oli nimismies Klemetti Davidinpojan vieraana yön. Yösijasta ja kahdesta nauttimastaan ateriasta hän määräsi maksettavaksi kymmenen hopeataalarin korvauksen. Ei ole tiedossa oliko Brahella kenties normaalin reen perässä erityinen pieni rahareki, joita porvarit käyttivät painavien ja tilaavievien taalerien kuljetukseen suurimmilla kauppamatkoilla.
29. Jämsän hallintopitäjä, Korpilahti, Muuramen kylän, nimismiehentalo 22.3.  -Keski-Suomen erämaa-alueilla toimi 1600-luvun alusta vuoteen 1684 Muuramen nimismies, jonka piiriin kuului alueita Saarioisten, Sääksmäen, Rautalammin, Pälkäneen ja Jämsän hallintopitäjistä. Muuramessa pidettiin käräjiä, mutta siitä ei kehittynyt itsenäistä pitäjää, vaikka sitä asiakirjoissa pitäjäksi nimitettiinkin.
30. Jämsän hallintopitäjä, pappila 23.3. - pappilassa Jämsän kappalaisen Erici Bartholdiuksen leski Lisbet Markuntytär anoi Brahelta verovapautta tulipalon tuhoamalleen tilalle Moiskalassa. Leski kertoi kyntäneensä ja viljelleensä vähäistä taloaan ilman miehensä apua, ja Brahe myönsikin hänelle verovapauden.
31. Pälkäneen hallintopitäjä, Längelmän kylä 24.3.
32. Pälkäneen hallintopitäjä, nimismiehentalo 25.3.
33. Kalvolan hallintopitäjä, Urjala, Kankaanpään nimismiehentalo 27.3.
(Täältä Brahen matka jatkui 28.3. Turun ja Porin läänin Marttilaan ja edelleen Turkuun 31.3. 1640, IR).
(Pietari Brahe matkustaa ISBN-numero 951-595-094-5, Jorma Hytönen: Matkalla jossain suuriruhtinaskunnassa...)