Vappupuheista poimittua; en tänä vappuna kirjoittanut omaa vappujulistusta vaikka siihen olisi ollut toki aihetta: ei työtä vieläkään ole "vapautettu"; omaehtoisuus vapauden symbolina on edelleen kaukaista utopiaa; työelämässä on päästy eteenpäin ja ennenkaikkea työllisyys on saatu korkealle tasolle. Uudet ongelmat vaivaavat työelämää: sosiaalisen median vihapuheet, mielenterveysongelmat työelämän kovien paineiden vuoksi, palkkatason vähittäinen jälkeenjäänti inflaation kiihtyessä - ja viimeisimpänä oikeistoenemmistöisen eduskunnan pohjalta kasattava, eurooppalaisittainkin harvinainen erikoisuus: perinteisen oikeistopuolueen yhteistyö äärioikeistolaisen perussuomalaisten kanssa. Mitä sanovat vappupuhujat päivän tilanteesta? Tässä lyhyitä otteita puheista:
Krista Kiuru:
"Olen perusteellisen harkinnan jälkeen päättänyt tavoitella SDP:n puheenjohtajuutta. Lähden puheenjohtajavaaliin varmistaakseni, että me sosialidemokraatit teemme kaikkemme, jotta mahdollinen oikeistohallitus ei pääse leikkaamaan sotesta, koulutuksesta tai perusturvasta. Haluan omalta osaltani varmistaa, että puolueen jäsenet pääsevät osallistumaan ja valitsemaan, millä linjalla ja ohjelmalla SDP haastaa oikeistohallituksen. "
Saku Nikkanen:
"Yhden suuren huolen haluan nostaa esiin juhlasta huolimatta. Se on liikkumattomuuden pommi. Liikkumattomuuden kriisi on totta kaikissa ikäluokissa. Sen taklaaminen on aloitettava välittömästi määrätietoisin toimin ja interventioin. Terveyden edistäminen on välttämätöntä, että jaksetaan töissä ja pysytään työelämässä. Liikkumisessa passivoituneilla on osoitettu selvä yhteys töissä jaksamiseen. Hyvällä fyysisellä kunnolla on yhteys mielen hyvinvointiin, tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin, sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyyn, painonhallintaan ym. ym. Liikunnasta muodostuu myös osa yhtälöön, jolla oikeasti saadaan pysyviä vaikutuksia sote-menojen laskuun"
Aki Lindén:
SDP:n näkemyksen mukaan paljon puhuttu valtiontalouden alijäämä tulee kuroa umpeen eli tasapainottaa talous. Tämä oli Rinteen ja Marinin hallitusohjelmien mukaan tavoite jo yhdessä vaalikaudessa vuosina 2019-2023, ja se olisi toteutunut ilman laajoja kriisejä eli koronapandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Nyt tavoite on tasapainottaa valtiontalous kahdeksassa vuodessa. Näkemyksemme mukaan siitä puolet toteutuu talouskasvulla, josta nykyisellä kokonaisverotuksen tasolla siirtyy neljä miljardia kattamaan julkisia menoja ja toinen puolet toteutetaan puoliksi suurien tulojen ja varallisuuksien verotuksen kiristyksellä ja puoliksi säästöillä julkisista menoista. Tämä on kestävämpi ja tasa-arvoisempi reitti kohti valtiontalouden tasapainoa."
Tuula Haatainen:
"Myös työelämän on muututtava. Työnantajalla on tässä myös vastuu. Reilumpi työelämä vaatii työnantajilta avoimuutta ja kykyä räätälöidä työtä ihmiselle sopivaksi. Se vaatii mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön ja se vaatii työntekijän hyvinvoinnin parempaa huomioimista. Parempi työelämä vaatii erilaisuuden hyväksymistä ja asennetta, joka ei arvota ihmistä hänen taustansa, ulkonäkönsä, sukupuolensa tai ikänsä perusteella."
Anna-Kristiina Mikkonen:
"Työ luo hyvinvointia ja on edelleen parasta sosiaaliturvaa, työllisyyden hoito taas on parasta mahdollista talouspolitiikkaa. Jokainen prosenttiyksikkö lisää työllisyysasteessa tarkoittaa puolta miljardia euroa julkisessa taloudessa, mutta ylimitoitetuilla leikkauksilla ei tähän päästä.
Koska jokaisella suomalaisella on oikeus odottaa, että huomenna asiat ovat paremmin kuin tänään. Tulevalta hallitukselta on vaadittava työtä yhdenvertaisuuden, parempien palveluiden ja osaavamman kansakunnan eteen. Valtion velkaantumista voidaan hillitä ilman leikkauksia etuuksiin tai palveluihin. Tärkeää on kasvun luominen ja uusien työpaikkojen synty. Keskeisimpien panostusten tulisi liittyä uutta kasvua ja tulevaisuutta luoviin osaamis- ja innovaatioinvestointeihin sekä nopeasti työllistäviin liikenne- ja asuntorakentamishankkeisiin. Yrityksille on luotava innovatiivinen, mahdollistaa toimintaympäristö ja osaavan työvoiman saatavuus on taattava koulutuksen työelämäsidonnaisuutta kehittäen.
Antti Limndtman:
"Suomen pitää olla aktiivinen toimija kansainvälisillä kentillä, Yhdistyneissä Kansakunnissa, Euroopan Unionissa ja Natossa. Väkimäärällä Suomi ei saa vaikutusvaltaa, vaan se tapahtuu yhteistyöllä, aktiivisuudella ja esittämällä eri näkökulmat huomioivia ratkaisuja.
Suomi tarvitsee työhön johtavaa maahanmuuttoa. Sen lisääminen on välttämättömyys, jos haluamme pitää hyvinvointiyhteiskuntamme pystyssä. Oikeaan kotouttamiseen tulee kiinnittää merkittävää huomiota.
Venäjän siviileihin kohdistamat hyökkäykset ovat tapahtumia, joiden emme koskaan ajatelleet kuuluvan tämän vuosisadan eurooppalaiseen todellisuuteen. Kansainvälisen oikeiden räikeä rikkominen ei voi jäädä seurauksitta. Julmuuksiin ja sotarikoksiin syyllistyneet tulee saattaa edesvastuuseen.
Venäjän oikeudeton hyökkäys naapuriinsa järkyttää turvallisuutta laajemmin koko Euroopassa. Se on jättänyt pysyvät jäljet turvallisuusarkkitehtuuriimme ja ajatteluumme Venäjästä ja sen luotettavuudesta sopimuskumppanina ja naapurina.
Euroopan Unioni on Venäjän hyökkäyksen alusta asti ilmaissut täyden solidaarisuutensa ukrainalaisille. Heidän taistelunsa vapauden ja itsemääräämisoikeuden puolesta on samalla taistelua kaikkien eurooppalaisten vapauden ja kansojen itsemääräämisoikeuden puolesta.
On syytä sanoa selvästi, että Suomelle jäsenyys EU:ssa on osoittautunut vielä tärkeämmäksi – vielä enemmän välttämättömäksi – kuin mitä jäsenyydestä päätettäessä vuonna 1994 ajateltiin. Voi vain kysyä, mikä olisikaan asemamme tänään EU:n ulkopuolella. Mitkä olisivatkaan vaikutusmahdollisuutemme ja turvallisuutemme ilma tätä eurooppalaista yhteenkuuluvuutta?
EU on yhdessä liittolaistensa kanssa tähän mennessä tehnyt maailmanhistorian laajimmat talouspakotteet, joiden vaikutukset tulevat olemaan Venäjän taloudelle dramaattiset. Moderni länsiteknologia ei enää ole Venäjän käytettävissä, Venäjän öljyn ja kaasun kauppa vaikeutuu. Vaikka pakotteiden kaikkien vaikutusten toteutuminen ottaa aikansa, ei lopputuloksesta pidemmän päälle ole epäselvyyttä: Venäjän talous- ja yhteiskuntakehitys jää jälkeen muusta maailmasta. Lentokoneet jäävät kentille, moderneja autoja ei ole saatavilla, tietokoneohjelmia ei uusita.
Suomi teki Venäjän aggressiosta omat turvallisuusjohtopäätöksensä suuren yksimielisyyden vallitessa. Jätimme nopeasti jäsenhakemuksen sotilasliitto Natoon. Kiitos vuosikymmenten ajan viisaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme jäsenyytemme käsiteltiin ennätysnopeasti – vaikka itsestämme aika tuntuikin kulkevan kovin hitaasti.
Tänä vappuna Suomi on Naton täysivaltainen jäsen kaikkine siihen liittyvine oikeuksineen ja sitoumuksineen. Seuraavan hallituksen yksi tärkeä tehtävä on rakentaa Suomelle vastuullinen ja rakentava rooli Natossa. Nyt työskentelemme sen puolesta, että Ruotsi voisi seurata Suomen jalanjälkiä jo aivan lähitulevaisuudessa.
Ukrainan suhteen Suomi on toiminut myös itse suoraan. Olemme antaneet sen taisteluun niin taloudellista kuin sotilaallista apua ja vastaanottaneet sotapakolaisia. Ukraina voi luottaa siihen, että Suomi kuten muutkin EU-maat ovat jatkossakin valmiit auttamaan, jotta Ukraina voi saavuttaa tavoitteensa rauhasta, rajoista ja suvereniteetistä."
Suomi tunnetaan maailmalla maana, joka nousi koulutukseen panostamalla köyhästä maatalousmaasta yhdeksi maailman vakaimpia ja kehittyneimpiä yhteiskuntia.Meidän on sitouduttava kotimaassa ja kansainvälisesti pitkäjänteiseen työhön, joka perustuu tietoon väestökehityksestä, osaamistarpeista ja koulutuksen kehityksestä sekä ennakoi maailman muutosta ja parantaa sekä tulevien sukupolvien että globaalin yhteisön tulevaisuutta. Väestökehitys, teknologian murros ja uudet teknologiat sekä globaalit muutokset edellyttävät laaja-alaista tutkimusperusteista arviointia koulutuksen tavoitteista, pedagogisista ratkaisuista, normi- ja rahoitusohjauksesta sekä koulutuspalvelujen saatavuudesta. Opiskelijoiden hyvinvointia on vahvistettava opintorahaa korottamalla ja varmistamalla että tukea mielenterveyden haasteisiin on matalalla kynnyksellä saatavilla."
Kim Berg:
"Työperäisen maahanmuuton onnistumiseksi on ehdottoman tärkeää, että voimme tehokkaasti valvoa sitä, että kaikkiin työntekijöiden pätevät samat työelämän pelisäännöt ja työehdot.
Tästä syystä mm. alipalkkauksen kriminalisointi olisi tärkeä saada eteenpäin eduskunnassa. Aionkin aktivoida viime kauden lopussa tekemäni lakialoitteen aiheesta. Siitä hallituksesta neuvottelevat puolueet saisivat jo valmiin pohjan hallitusohjelmakirjaukseksi.
Samoin luottamusmiehen asemaa ja ammattiliittojen joukkokanneoikeutta olisi syytä edistää. Näiden kautta voimme vahvistaa turvaa työelämässä.
Samalla meidän on muistettava, että yhteiskuntamme vastaanottavuudelle on suuri merkitys sille, että Suomeen halutaan muuttaa ja etenkin että tänne halutaan jäädä.
Samaan aikaa on pidettävä myös huoli siitä, että kaikki työhaluiset työntekijät pääsevät työnsyrjään kiinni ja työhyvinvointia sekä työssä jaksamista vahvistettaisiin. Nämä eivät ole vastakkaisia tavoitteita työperäisen maahanmuuton lisäämisen kanssa, vaan kaikkia näitä toimia tarvitaan."
Timo Suhonen:
"Ammattiyhdistysliikkeen keskeiset toimintaperiaatteet ovat aina olleet joukkovoima, mutta myös sopiminen. On yksin tulevan hallituksen ohjelmasta kiinni, kumpi näistä periaatteista korostuu tulevina vuosina, kiteytti Suhonen.
– Alipalkkauksen kriminalisointi ja ammattiliittojen kanneoikeus tulee toteuttaa; työehtosopimusten yleissitovuus ja työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinta tulee säilyttää, selvitti Suhonen tavoitteita tulevalle vaalikaudelle.
– Työlainsäädännössä on noin 50 kohtaa, joista voidaan sopia paikallisesti toisin. Ongelma on, että jokainen ymmärtää koko paikallisen sopimisen käsitteen omalla tavallaan. Ammattiyhdistysliikkeen ja työntekijän näkökulmasta asia on yksinkertainen. Sopimiseen liittyvät ehtojen ja menettelyiden on oltava tasapuolisia. Työpaikoilla paikallisen sopimisen tasapuolisuus voidaan varmistaa vain vahvistamalla luottamusmiesjärjestelmää. Tulevan hallituksen tulee sitoutua siihen, että työntekijöiden oikeus luottamusmiehen valintaan kirjataan lainsäädäntöön, vaati järjestötoimitsijan tehtävistä eduskuntaan valittu Suhonen.
On suuri sääli, että vihreästä siirtymästä on tullut osa identiteettipolitiikkaa. Se on sääli siksi, että suomalaisilla on ollut tapana suhtautua ongelmiin pragmaattisesti. Suomi on rakentanut energiajärjestelmäänsä kaukaa viisaasti panostamalla sekä uusiutuvaan energiaan että ydinvoimaan. Yli 90 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä on jo nyt päästötöntä ja Suomesta tullee tänä vuonna omavarainen sähköntuotannon suhteen. Päästötöntä sähköä tarvitaan paljon lisää, kun puhdistamme tulevien vuosien aikana niin liikenteen, lämmityksen kuin teollisuudenkin. Vihreä siirtymä on Suomelle myös valtava mahdollisuus. Suomeen on suunnitteilla investointeja kymmenien miljardien edestä niin energiantuotantoon kuin puhdistuvaan teollisuuteenkin. Se tarkoittaa myös tuhansia uusia työpaikkoja.
Niin ilmastonuutoksen kuin luontokadon torjunnassa on vain muistettava, että toimenpiteiden on oltava oikeudenmukaista. Jos ihmiset eivät koe valittua politiikkaa reiluna, sen kannatus ennen pitkää murenee. Ilman oikeudenmukaisuutta, ei tule myöskään vihreää siirtymää. Ilmasto- ja energiapolitiikassa on varmistettava, etteivät sen kustannukset jakaudu epäoikeudenmukaisesti."
Johanna Ojala-Niemelä:
"Odotettavissa on kova porvariohjelma, joka tietää leikkauksia ihmisten toimeentuloon ja julkiseen sektoriin sekä päätöksiä, jotka synnyttävät jännitteitä työmarkkinoille. Täysin epärealistisia 6 miljardin euron leikkauksia kaavaillessaan toivon, ettei porvarit unohda sosiaalista omaa tuntoa eikä laita leikkausten maksajiksi kaikkein heikko-osaisimpia.
Porvareiden suunnitelmissa on myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen. Keppiä on luvassa paljon, porkkanoita vähemmän. Ongelmana ei kuitenkaan ole työhaluttomuus, vaan työpaikkojen puute ja kohtaanto-ongelma. Todellisen tuottavuusloikan onnistumiseksi tarvitaan työelämän kehittämistä eikä palkansaajan turvan heikentämistä.
Edellisen Sipilän porvarihallituksen jäljet olivat karmeat ja paikattavaa Marinin hallituksella riitti. Kuten muistamme, tällöin tehtiin sarja työelämää heikentäviä päätöksiä kuten aktiivimalli, työttömyysturvan ja lomarahojen leikkaukset ja irtisanomissuojan heikentäminen muutamia esimerkkejä mainitakseni. Mielestäni työelämän kehittämisessä on vaalittava luottamuksen ja sopimisen kulttuuria. Toivon, että perusporvarihallitus muistaa myös, että sanelulla ja pakolla ei tätä maata ole rakennettu eikä rakenneta tulevaisuudessakaan. Kolmikantaisella sopimisella on tässä maassa pitkät perinteet ja sillä on saatu parhaimmat tulokset ilman turhaa riitelyä.
Yksi asia on tehtävä selväksi. Sopimusten yleissitovuutta ei saa murtaa eikä porata siihen reikiä. Sopimusten vähimmäisehtojärjestelmä on duunarin perusturvaa. Kaikki kikkailut tämän koko sopimusjärjestelmän kivijalan murtamiseksi on torjuttava."
Tuula Väätäinen:
"Älköön käykö veli veljeä vastaan, älköön kukaan kuvitelko olevansa toista parempi. Muun muassa Suomen sodista selvittiin sillä, kun pidettiin itsestään selvänä, että kaveria ei jätetä.
Tämän päivän suomalainen yhteiskunta kelpaa malliksi monelle muulle maalle. Siitäkin huolimatta, että meillä on vielä paljon tehtävää ja korjattavaa. Suomi, Eurooppa, koko maailma ei ole valmis.
Arvoisat kuulijat,
Eri puolilta maailmaan ihmiset pakenevat sodan, köyhyyden ja nälänhädän runtelemista maista. Otetaan heidät vastaan ja rakennetaan yhteistä parempaa tulevaisuutta, yhdessä heidän kanssaan. Kaiken tämän pohja-ajatuksena tulee olla, että meillä on työtä ja toimeentuloa kaikille jotka kynnelle kykenevät.
Työelämän olosuhteet on oltava erityisen huomion kohteena, jotta työuupumus ja epätoivo jaksamisesta ei valtaa mieltä.
Työntekijöiden ja työnantajien yhteinen tavoite on oltava kasvava työllisyys sekä päämääränä se, että palkallaan on tultava toimeen, täällä oleva ja tänne tuleva.
Vanhemmat ikäpolvet ovat rakentaneet Suomea. He ovat nyt turvallisen ja elämänmakuisen ehtoonsa ansainneet. Ei jätetä heitä yksin vuoteisiin virumaan, vaan pidetään heidät osana aktiivista arkeamme.
Erityisesti lapset ja nuoret tarvitsevat meitä aikuisia, ei ainoastaan silloin kun on vaikeaa, vaan ihan jokaisena tavallisena arkipäivänä. Yhteiskunnan on tuettava vanhempia tässä tärkeässä kasvatustehtävässä. Erilaisia turvaverkkoja ja tukirakenteita on rakennettava koteihin, kouluihin ja kolmannen sektorin välille entistä enemmän."
Joona Räsänen:
“Myönteinen työllisyyskehitys, aktiivinen elinkeinopolitiikka, työelämän kehittäminen ja yritysten toimintaympäristöstä huolehtiminen ovat myös kestävintä talouspolitiikkaa. Pidemmällä aikavälillä vanheneva väestömme ja työikäisten osuuden pienentymien syövät valitettavasti Suomen talouskasvun edellytyksiä. Väestörakenteemme aiheuttaa vaikeuksia myös julkisen talouden tasapainottamiselle ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluille. Tarvitsemme jatkossa siis jokaisen kynnelle kykenevän töihin.
Pula osaavasta työvoimasta on nykyään keskeinen talouskasvun este. Tähän haasteeseen on vastattava kokonaisvaltaisesti koulutusta kehittämällä, koulutusmääriä lisäämällä, työn vastaanottamisen kynnystä madaltamalla, työoloja ja palkkausta kehittämällä sekä työperäistä maahanmuuttoa edistämällä.
Sosiaaliturvajärjestelmämme kaipaa myös remonttia. Sen tulee tukea nykyistä paremmin ihmisen omaa aktiivisuutta, itsensä kehittämistä, kouluttautumista, kuntoutumista ja työllistymistä. Nyt viimeistään on syytä lopettaa haihattelu perustulojen ja kansalaispalkkojen suuntaan. Väestörakenteemme eivät näitä mitenkään mahdollista.
Työelämän houkuttelevuutta on pystyttävä parantamaan puolestaan työoloja ja palkkausta kehittämällä. On vaikea nähdä, että työelämän vetovoima paranisi, mikäli työssä ei jaksa tai palkalla ei tule toimeen. Samoin tiedämme, että monessa ammatissa rahallinen korvaus jää huomattavasti pienemmäksi kuin mitä työn arvo on yhteiskunnalle. Mikäli osaajapula halutaan todella ratkaista, näissäkin asioissa on päästävä eteenpäin.
Myös julkisen talouden näkökulmasta on kestävintä, että ihmiset tulevat palkallaan toimeen. Näin tarve sosiaaliturvaan ja muihin tukitoimiin vähenee. Palkkojen ostovoimasta huolehtimista korostaa se, että palkansaajien reaaliansiot laskivat viime vuonna eniten yli 60 vuoteen.
Työelämässä on puolestaan pidettävä kiinni reiluista pelisäännöistä ja sopimisen kulttuurista. Tämä on nimittäin sekä työntekijöiden että työnantajien etu. Joustavuutta lisäämällä voimme kehittää työelämää entistä perheystävällisemmäksi ja helpottaa ihmisten eri elämäntilanteita. Työmarkkinoilla esiintyviin rikoksiin ja hyväksikäyttöihin on myös puututtava aktiivisesti, sillä vilpilliset toimijat vievät aina leivän pois rehellisten tekijöiden pöydästä.
Hyvät ystävät,
Näiden haasteiden keskellä toivoa valaa kuitenkin se, että olemme ennenkin kyenneet selviytymään vaikeistakin ajoista hyvin. Historia on meille opettanut, että yhteen hiileen puhaltamalla ja toinen toistamme tukien, pystymme kansakuntana voittamaan vaikeimmatkin haasteet ja rakentamaan paremman tulevaisuuden. Näin meidän on nytkin toimittava.”
Helena Marttila:
“Tehostamisen sijaan tarvitsemme työelämään kohtuullistamista.
Työkyvyttömyyden hintalappu yhteiskunnalle on jo yli 10 miljardia euroa, inhimillisestä puolesta puhumattakaan. Mielenterveyden häiriöt ovat olleet yleisin työkyvyttömyyden syy vuodesta 2000 lähtien. Joka toinen eläke johtuu mielenterveydestä. Itsemurhien määrässä Suomi on EU-maiden kärkeä.
Maailma muuttuu nyt ennennäkemättömän nopeasti. Nopea, nopeutuva muutos synnyttää epävarmuutta ja jopa pelkoa tulevaisuuteen liittyen. Teknologian kehitys, globalisaatio ja ilmastokriisi edellyttävät, että politiikassakin katsotaan yhtä vaalikautta pidemmälle.
Sosialidemokraattien vaihtoehto on oikeudenmukainen, reilu ja toiveikkaana tulevaisuuteen katsova. Ilmastokriisin ja toivottomalta tuntuvien uhkien edessä ihmisillä on oikeus kuulla sanoma toivosta. Minulle toivo merkitsee ennen kaikkea uskoa tulevaisuuteen - luottamista, mutta myös tavoitteiden asettamista, tekoja, sinnikkyyttä ja uskoa vaikutusmahdollisuuksiin.
Viestimme on selkeä: me emme tingi ihmisoikeuksista tai ilmastotavoitteista. Me otamme taloudellisen velan lisäksi vakavasti hyvinvointi- ja luontovelan. Tärkein viestimme on, että me olemme tosissamme ihmisten asioiden ajamisessa ja seisomme sanojemme takana. Meidän tehtävämme on vaikeina aikoina varmistaa, että ihminen pidetään keskiössä.
Kansanedustajana haluan olla viemässä eteenpäin sanomaa toivosta, jossa ei ole pelkoa eikä epävarmuutta. Haluan myös tänään kevätkarnevaalin juhlapäivä tuoda toivoa erityisesti niille, jotka ajattelevat toivon jo sammuneen. Sillä meillä on lupa luottaa siihen, että kaiken jälkeenkin on olemassa toivo, joka alkaa siitä, kun toivoa ei enää ole.
Opiskelijoiden valkolakki symboloi historiallisesti kevään alkua. Kevät on muutoksen ja uuden alun aikaa. Minulle kevääseen sisältyy vahva lupaus toivosta.
Hilkka Olkiluodon sanoin:
”Jos on pimeää, onhan myös valoa?
LauriLyly:
“Toivon todella, että tässä leikkausvimmassa ei tärvellä Marinin kaudella syntynyttä hyvää talous- ja työllisyyskehitystä tai rapauteta niitä uudistuksia, jotka nyt on laitettu liikkeelle. Tärkeää on huomioida kasvun välttämättömyys hallituksen aikoman kuuden miljardin sopeutustoimissa, niiden ajoituksessa tai niitä tehtäessä. Talous on myös psykologiaa. Puhumalla massiivisista leikkauksista saamme kyllä laman aikaan ja kaikki nekin, jotka voisivat pitää taloutta pyörimässä, alkavat säästämään pahan päivän varalle.
Ensimakua tulevasta leikkauspolitiikasta saadaan kokoomuksen vaalitavoitteista, joissa esille nousivat muun muassa sosiaalitukien indeksileikkaukset (jarrutukset, kuten hienosti sanotaan), ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset sekä soten rahoitus.
Odotettavissa voi olla ristiriitojen aika, jos hallitustunnustelija ja tuleva pääministeri Petteri Orpo ei kuuntele viestejä aikaisempien kriisien epäonnistuneista keinoista ja toimintatavoista. Työmarkkinajärjestöjen erityisesti palkansaajajärjestöjen rooli asioiden yhteisessä tekemisessä voi heiketä, mikäli viestejä kolmikantaisesta asioiden valmistelusta työmarkkinoilla ei pidetä kiinni.
Seuraavina vuosina on odotettavissa vain niukkuutta julkiselle sektorille. Hyvinvointialueen tulevaa rahoitustarvetta ollaan leikkaamassa. Vaalipuheisiin viitaten sinne ei ole tulossa riittävästi rahoitusta tulevina vuosina kasvavaan palvelutarpeeseen ja henkilöstömenoihin. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että sosiaali- ja terveyspalveluihin pääsisi entistävaikeammin ja hitaammin. Kuntien valtionosuusjärjestelmä, jolla muun muassa perusopetusta rahoitetaan, on sen järjestelmän uudistamistarpeesta johtuen, myös vaarassa.
SDP yhtenä vaalien voittajista on nyt jäämässä oppositioon. Ja syynä on se, vaalilupauksemme mukaisesti pidämme kiinni linjastamme. Emme halua leikata koulutuksesta, sotesta ja sosiaaliturvasta. Vaan ennemmin panostaa niihin. Valitettavasti esillä olevat kuuden miljardin leikkaukset kohdistuvat myös näihin. Haluamme panostaa kasvuun, koulutukseen ja työllisyyteen. Nostaa vielä työllisyysastettamme nykyisestä 80 prosenttiin tällä vuosikymmenellä. Se on ollut meidän yksi keskeisimmistä talouden tasapainottamiskeinoista.
Vaaleissa oikeistopuolueet ja media keskittyivät puhumaan vain velasta. Se unohtui, että valtaosa siitä eli ¾ osaa on eduskunnan yksimielisesti päättämiä koronaan ja Venäjän hyökkäyssodan seurauksien maksamista. Vaalitaistelussa se unohdettiin täysin ja sitä totuutta viljeltiin varsin vähän. Mikäli näitä kriisivelkoja ei olisi tarvinnut ottaa, olisi velkakeskustelu ollut laimeaa.
En tietenkään vähättele velan kasvua. Julkinen velkasuhde pitää saada sinne noin 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuosikymmenen kuluessa.
Jotain tolkkua otetun velan hoitamisesta saa, kun suhteuttaa niitä aiempiin kriisien huomattavasti korkeampiin velanottoihin. Niistä saa luottamusta siihen, että tästäkin selvitään ja nyt lähdetään huomattavasti paremmasta työllisyysasteesta.
Ennen kesää näemme hallitusohjelmasta, minkälaista politiikkaa Suomessa tehdään seuraavat neljä vuotta. Toivon todella, etteivät pahimmat pelkoni toteutuisi. Me SDP:ssäolemme valmiit yhteistyöhön hyvinvointiyhteiskunnan vahvistamiseksi, mikäli vaaleissa esittelemämme reunaehdot huomioidaan ja kestävää kasvua ja työllisyyttä haetaan aidosti sekä ympäristöstämme huolehditaan. Näiden tavoitteiden puolesta toimimme myös oppositiossa ja yritämme torjua hyvinvointiyhteiskunnan romuttamisen. Sillä me tarvitsemme toimivaa hyvinvointiyhteiskuntaa pärjätäksemme tulevaisuudessa.”
Tytti Tuppurainen:
"Suomen selviytyminen itsenäisenä ja vapaana on aina perustunut yhteistyöhön ja kumppanuuksiin. Liittoutuminen ja liittyminen Natoon on merkittävä muutos Suomen turvallisuuspolitiikassa, mutta samalla se on johdonmukaista jatkoa politiikallemme. Sitä edelsi pitkään jatkunut työ teknisen valmiuden rakentamiseksi. Ja sitä edelsi useaan kumppanuus- ja yhteistyörakenteeseen osallistuminen.
Nato-jäsenyyden muodollinen vahvistaminen viime kuussa ei kerralla ratkaissut kaikkia turvallisuushaasteitamme. Jäseneksi hyväksyminen ei myöskään tee Nato-Suomea valmiiksi. Suomessa on kuluneen vuoden aikana puhuttu paljon Naton artikla 5:n tuomasta suojasta. Keskusteluissa unohtuu, että Nato-jäsenyys tarkoittaa myös paljon muuta. Se on vastavuoroinen sopimus, eikä vastavuoroisuus rajoitu ainoastaan sotilaalliseen tukeen hädän hetkellä. Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolet sitoutuvat myös turvaamaan vapautta, sivistystä, demokratiaa ja oikeusvaltiota. Jäsenyys tuo oikeuksia ja se tuo myös velvoitteita. Me olemme sitoutuneet turvaamaan rauhaa Balkanilla, olemme sitoutuneet antamaan tukemme Turkille. Sama uhkaava raja, joka meillä on, on myös Virolla, Latvialla, Liettualla ja Puolalla.
Nato-jäsenyys parantaa Suomen turvallisuutta. Se yksin ei kuitenkaan riitä. Tarvitsemme enemmän. Euroopan on tulevaisuudessa vastattava enemmän omasta ja lähialueiden turvallisuudesta ja oltava valmiimpi globaaliin vastuunkantoon. Euroopan unionin merkitys turvallisuudelle on vähintään yhtä suuri kuin liittyessämme siihen lähes 30 vuotta sitten.
Suomen on oltava hyvä ja vahva EU-jäsenvaltio. Meidän pitää hakea myönteisiä ratkaisuja ja jotakin saadaksemme meidän on oltava valmis jotakin antamaan. Meillä ei ole varaa asettua EU:n kehittämisen jarruksi.
Suomi ja Eurooppa ovat osa globaalia yhteisöä. Eurooppalaisille on tullut yllätyksenä, että monet Afrikan valtiot vaikuttavat välinpitämättömiltä suhteessaan Venäjän hyökkäyssotaan ja välinpitämättömiltä suhteessaan Venäjän julmuuksiin. Ei sen pitäisi olla täysi yllätys. Emme me ole reagoineet kovinkaan voimakkaasti, kun Afrikan vakaus ja afrikkalaisten turvallisuus ovat olleet vaarassa. Viime vuoden tapahtumat Etiopiassa ja aiemmat tapahtumat Kongossa ovat jääneet pimentoon. Entäpä unohtuuko Sudan, kun olemme saaneet kansalaisemme turvaan?
Meidän on voitettava kansalaismielipiteen tuki ja valtioiden tuki myös Afrikasta. Jokaisella Afrikan maalla on ääni YK:n yleiskokouksessa ja heillä on jatkuvasti paikka myös turvallisuusneuvostossa ja muissa YK-elimissä ja -järjestöissä. Koska YK:n jäsenyys on tärkeä Afrikan valtioille, se on tärkeä myös meille. Ja viime kädessä YK – ei Nato, ei EU:kaan – on toimintakenttä, jossa rauha ja vastaavasti puolustussodan oikeus määritetään.
Afrikka ja koko niin kutsuttu globaali etelä on Ukrainan sodan myötä noussut uudella tavalla tietoisuuteemme. Autoritaariset maat hakevat siellä itselleen jalansijaa ja vaikutusvaltaa. Suomen ja EU:n on oltava tämän kehityksen suhteen valppaina ja tarjottava kehittyville maille sellaista yhteistyötä ja kumppanuutta, joka pohjautuu keskinäiselle kunnioitukselle, demokratian vaalimiselle ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiselle. Se on tulevaisuuden rauhantyötä. Kehitysyhteistyö sekä kehityskumppanuudet ja kansainvälinen ilmastopolitiikka ovat kiinteä osa globaalia turvallisuustyötämme."
Juha Viitala:
"Vappu onkin ennen kaikkea työväen juhla. Turvalliset työolot ja reilut pelisäännöt ovat työelämän laadun keskeisiä elementtejä. Palkkaerojen kaventaminen on tärkeä tasa-arvo kysymys ja oikeudenmukaisen työelämän perusedellytys. Suomalaisista työmarkkinoista puhutaan, että ne ovat jäykät. Etenkin Kokoomuksen suunnalta kuulee sellaista viestiä ja että jatkossa palkoista ja työehdoista pitäisi voida sopia aiempaa vapaammin yritystasolla. Tässä keskustelussa on kuitenkin muistettava se tosiasia, että työehdoista neuvotellessa työehtosopimuksiin kirjataan nimenomaan minimiehdot. Paremmin voi ja saa aina sopia. Kun puhutaan, että paikallisella sopimisella halutaan joustavoittaa työmarkkinoita, puhutaan siis käytännössä siitä, että jotain haluttaisiin sopia nykyistä työehtosopimusta heikommaksi.
Usein on tilanne, että paikallisesti ei ole mahdollista tehdä sopimustoimintaa myöskään rajallisten resurssien ja työmarkkinaosaamisen puutteen vuoksi. Muun muassa tämän vuoksi isommat sopimuskokonaisuudet ovat tarpeellisia. Väkisin herää ajatus siitä, että pyritäänkö paikallisella sopimisella heikentämään ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytyksiä työpaikoilla ja lisäämään työnantajien määräysvaltaa. Tällöin ei ole kyse aidosta sopimisesta ja tasapuolinen neuvotteluasema heikentyy. Itse näen tämänkaltaisessa suuntauksessa enemmän riskejä kuin hyötyjä työmarkkinoiden tasapainon ja ennustettavuuden näkökannasta.
Meille SDP:ssä on tärkeää ihmisten hyvinvointi ja jaksaminen niin arjessa kuin työssä, tämä on myös työnantajien ja koko yhteiskuntamme etu. Oikeudenmukaisen työelämän perusta on turvallinen työympäristö ja reilut, yleissitovat työehtosopimukset. “
Pia Viitanen:
“ Jättimäiselle leikkauslinjalle lähteminen ei ole viisasta. Kurjistamislinja tulisi muutaman vuoden kuluttua erittäin kalliiksi, kun ongelmat lisääntyisivät, ihmisten toimeentulo ja ostovoima heikkenisi ja ennaltaehkäisevistä palveluista leikattaisiin. Tästä seuraisi suuria ongelmia, joiden hoito tulisi maksamaan paljon.
- Leikkaukset sosiaaliturvaan olisivat epäviisas ja epäreilu valinta. Kun ajat ovat vaikeat ja ihmisten toimeentulo muutenkin tiukalla, olisi kohtuutonta leikata pienituloisten toimeentuloa. Vaikeiden aikojen maksumiehiksi ja -naisiksi ei saa laittaa pieni- ja keskituloisia ihmisiä.
Viitanen korosti myös työelämän reiluutta ja laatua.
- Aikanaan porvarihallitus kurjisti palkansaajan oloja kiky-sopimuksilla ja lomarahaleikkauksilla. On toivottavaa, että paluuta tällaiseen sanelupolitiikkaan ei tule. Suomalaisen yhteyskunnan vahvuus on yhdessä sopiminen ja edelleen on hyvin tärkeää, että uudistukset työmarkkinoilla tehdään yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.
- On rakennettava entistä parempaa sopimusyhteiskuntaa. Tarvitaan monia työntekijän asemaa parantavia uudistuksia, kuten alipalkkauksen kriminalisointia ja joukkokanneoikeutta työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi.
- Kaikilla tulee olla mahdollisuus tulla työllään toimeen. Tärkeää on myös työelämän laatu. Yhä useampi uupuu työssä. Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen on panostettava. Kuten SDP:n vuonna 2008 tehty ohjelma: ”ei vain leivästä – kohti henkistä hyvinvointia” otsikoi: ”Tee työtäs laulellen”. Tarvitsemme työelämän kehittämistä niin, että ihmiset viihtyvät työssään ja kokevat sen merkitykselliseksi.”
Pinja Perholehto
“Suomi on menestynyt, koska olemme osanneet sopien rakentaa kilpailukykyä, vakautta ja hyvinvointia. Viime vuosina tätä yhdessä tekemisen kulttuuria on kuitenkin haastettu voimalla etenkin juuri hallitusta nyt muodostavien puolueiden toimesta.
Me emme sorru samaan. Me ymmärrämme, että Suomen turvallisuuden paras tae on paitsi toimiva ja oikeudenmukainen hyvinvointivaltio, myös vahva sopimisen kulttuuri.
SDP puolustaa jatkossakin sopimusjärjestelmää ja on valmis turvaamaan työntekijöiden oikeuksia myös lainsäädäntöteitse. Työelämän kehittämistä on jatkettava muun muassa vahvistamalla työehtosopimusten yleissitovuutta, toteuttamalla alipalkkauksen kriminalisointi ja antamalla ammattiliitoille sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutetuille itsenäinen kanneoikeus työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi. Nämä ovat tärkeitä asioita myös kaksien työmarkkinoiden rakentumisen estämiseksi.
Työntekijöiden oikeudet eivät saa jäädä juhlapuheiksi. Ne on tehtävä ja elettävä todeksi. Työ on parasta sosiaaliturvaa vain, jos sananparsi pitää sisällään myös ajatuksen kokoaikaisesta työstä, jolla aidosti tulee toimeen. Se on parasta sosiaaliturvaa, ei alityöllistyminen liian pienillä työtunneilla. Siksi osa-aikaisille työsuhteille tulisi säätää samanlaiset perusteet kuin määräaikaisille työsuhteille jo nyt on.
Hyvät kuulijat,
Jokaisen meistä aika täällä on rajallinen. Se kannattaa käyttää rakentaen, ei rikkoen. Yhteistyötä vaalien ja yksilökeskeisyyttä murtaen. Sillä vain sellaisella Suomella on hyvä tulevaisuus, jossa edistyksellisyys voittaa kippuraan käpertymisen, oikeudenmukaisuus eriarvoisuuden ja luottamus epätoivon.
Vain sellainen Suomi pärjää, jossa demokratia ja eloisa kansalaisyhteiskunta voittavat autoritarismin, jossa kansainvälisyys peittoaa nationalismin ja jossa avoimuus toimii vastavoimana konservatiiviselle taantumukselle.”
