lauantai 15. huhtikuuta 2023

Kokoomuksen tuulimyllyt

Orpo esittää on nyt esittänyt kysymyksiä muille eduskuntapuolueille edellyttäen niiden kannanottoa Kokoomuksen ehdottomina pitämiin leikkauksiin  valtion talouden turvaamiseksi. Pidän tätä leikkauskiihkoa enemmänkin uusliberaalin oikeiston hyökkäyksenä vahvaa valtiota vastaan ja Cervantesin "Don Quijote"romaanin surullisen hahmon ritarin tyyppisenä hyökkäyksenä tuulimyllyjä vastaan. Tässä muutamia poimintoja tähän liittyvästä keskustelusta sosiaalisessa mediassa ja siellä antamistani vastauksista.

Lauantaina 15.4. 2023 TV1:n ykkösaamussa oli haastateltavana Sixten Korkman,  joka esittää mielenkiintoisia mielipiteitä kansantaloudesta, kansallisista valinnoista nyt eduskuntavaalien jälkeen sekä keskuspankkipolitiikasta, sen ja vahvuuksista ja heikkouksista. Haastattelusta oli havaittavissa Korkmannin  itsenäisyys ja levollisuus suurten kysymysten edessä. Vaikutelmaksi jää se, että talousosaaminen Korkmannin mielestä on Suomessa heiveröisellä pohjalla. Oppositionkin - lähinnä sosialidemokraatien - talouspolitiikka on "höttöisellä", sisällöllisesti epävarmalla pohjalla. Siltä osin Korkman antaa tukea sosialidemokraattien lähestymistavalle että hän kannattaa markkinan ja valtion vuorovaikutteista ja molempia puolia hyödyntävää talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa. 

Kokoomuksen valitsema linja suurista menoleikkauksista taloudellisesti epävarmana aikana, inflaation aiheittaman hintojen nousun, Ukrainan sodan ja suurten ympäristöhaasteiden edessä tuntuu olevan Korkmannin  mielestä uhkarohkeaa politiikkaa. Sellaista tarvetta suuriin leikkauksiin ja valtion surkastuttamiseen ei eurooppalaisittain ole - Suomi on  velanoton suhteen edelleen vähintäänkin eurooppalaisessa keskiarvossa ja pikemminkin sen turvallisemmalla puolella. 

Kokoomuksen pelottelu valtion velalla alkaa siis muistuttaa yhä enemmän Don Quijoten surullisen hahmon ritaria joka ryhtyy hyökkäykseen itse kehittämiään tuulimyllyjä vastaan. Tarvitaan siis Korkmannin tyyppisiä Sancho Panzoja, jotka rohkenevat esittää analyytistä kritiikkiä nyt valtaan päässyttä talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa kohtaan. Hallitukseen mukaanlähteminen merkitsisi myöntymistä taloudellisen valtavirran uusliberaaliselle lähes kritiikittömälle markkinapolitiikalle, jonka soveltaja kansallisella tasolla ovat talouden arviointineuvosto ja valtionvarainministeriön virkamiehet. Niiden linjaukset kertovat vain sopeutumisesta Euroopan Komission vaatimuksiin palata takaisin vuoden 2024 alusta ns. kasvu- ja Vakaussopimuksen pakkopaitaan, mikä rooli niillä Euroopan Unionin perussopimuksen mukaan onkin. Korkmannin kritiikki näiden ehdotuksia kohtaan suuntautuu  siten samalla myös Euroopan Unionin harjoittamaan politiikkaan. 

Suraavassa muutamia kommentteja valtion velasta ja ajankohtaisesta taloustilanteesta. Olen poiminut ne keskusteluistani Facebookista näihin asioihin liittyvistä keskusteluista


Kirjanpidon tasapainoperiaatteen - kirkjanpitoidentiteetin - mukaan valtion velka on yritysten ja kansalaisten pääomaa. Kokoomuksen säästötavoitteet - siis valtion pääoman lisääminen - tarkoittaa kansalaisten ja yritysten köyhdyttämistä. Julkisen sektorin moninkertaistajat ovat itseasiassa vasta nyt pääsemässä käyntiin, kun Marinin hallituksen ohjelmallinen työ alkaa tuottaa hedelmää. Kokoomuksen leikkausohjelmat ovat kontraproduktiivisia ja sellaisina täysin käsittämättömiä. Säästötoimet kohdiostuvat laajalla rintamalla kansalaisiin, joiden ostovoima väistämättä heikkenee. Tämä on myrkkyä myös kansalaisten ostovoimasta ja kysynnästä riippuvalle yritystoiminnalle, erityisesti ja etenkin palvelualoilla. Konkursseja alkaa tulla ja investoinnit eivät lähde liikkeelle vaikka EKP:n korkojen nostopolitiikka pikapuolin pysähtyisikin. Juuri ttä kautta myös yritysten toimintaympäristö tulee väistämättä heikkenemään. Oikeistohallitus jättää käyttämättä tajunnan räjäyttävän mahdollisuuden..


Vastauksena Reijo Paanaselle 3.4. 2023 “Nyt pukkaa sinipunaa” fb-päivitykseen: Porvarihallituksen vähemmistöosapuolena joutuu hyväksymään myös koko joukon ikäviä ja sosialidemokratian keskeisiä arvoja vastaan toimivia linjauksia. Yhtenä todella pahana pitäisin indeksien eli automaattisten vakauttajien leikkaamista. Tosiasiassa ne - yhdessä ammattiyhdistysliikkeen melko onnistuneiden palkkataistelujen seurauksena saavat aikaan työeläkkeiden ja palkkojen nousun muodossa jo nyt n. 6%:n devalvaation, mikä alentaa samalla prosenttimäärällä valtionvelan suhteellista arvoa. 150 mrd:sta summa on n. 9 mrd euroa - eli juuri se mitä leikkauksilla pitäisi saada aikaan kahden vaalikauden aikana. On kyseenalaista, kykeneekö EKP palauttamaan makrotalouden pitkän tähtäyksen kahden prosentin tasoon, kun pohjainflaatiokin on jo yli 7%:n luokkaa. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet vuositasolla jopa 17 prosenttia.


Kun kaksi vaalikautta on kahdeksan vuotta, ehtii siihen mukaan vielä monta indeksikorotusta ja myös palkansaajien palkkataistelua. Lisäksi muitakin keinoja on olemassa mm. korkojen maksuun. Nyt työnsä päättäneen hallituksen ohjelmalliset päätökset nostavat vielä tämän vuoden ajan työllisyyttä ja vähentävät velanoton tarvetta. Jos saataisiin Kokoomus ymmärtämään että leikkaukset ovat pahinta mahdollista myrkkyä julkista sektoria ja yritysten toimintaa edistävälle kasvupolitiikalle ja tosiasiassa lähes tarpeettomia, sinipuna voisi olla toimiva ratkaisu ilman suuria uusia yhteiskunnallisia uudistuksia.



Kommentoin myös Hannu Ikosen postausta koskien Social Europe verkkolehden kirjoitusta, jossa povataan Sanna marinille tärkeitä tehtäviä Euroopan Unionin johtotehtävissä:”"No, ei siellä ole vielä yhtään osaajaa ollutkaan, joten Marin kelpaa hyvin joukon jatkoksi."


Ilpo Rossi kommentoi Hannu Ikosen postausta: “ Ainoita osaajia ovat olleet ne uusliberaalit poliitikot, jotka onnistuivat sementoimaan markkinoiden unilateraalin johtoaseman Euroopan Unionin peruskirjaan. Tässä suhteessa Euroopan Unioni ei ole sen kummempi kuin Kiinakaan, joka on sementoinut Kommunistisen puolueen autorisoidun aseman perustuslakiinsa. Kuvaavaa on, että pohjosimaisista, kansanvaltaisista hyvinvointivaltioiista ei ole vielä yksikään poliittinen toimija päässyt keskeisiin tehtäviin Euroopan Unionissa. Euroopan Unionin porvarillista ylivaltaa heijastaa käyttäytymissäännöstö, jota kutsutaan "korjausmekanismiksi". Sen mukaan oikeastaan kukaan kansallisissa tai eurooppalaisissa julkisissa tejhtävissä oleva ei saa esittää mitään korjauksia peruskirjan periaatteiden ulkopuolelta. 


Suomen Pankin pääjohtaja on valittu EKP:n riskiryhmän varapuheenjohtajaksi, kertoo Taloussanomat. .Ensimmäinen riski on toteutumassa jo tämän vuoden puolella, jos inflaatiota ei saada taltutettua ja hintatasoa palautumaan takaisin niin alas, että vuositason inflaatio jäisi "keskimäärin" kahden prosentin tasolle. Kuka uskoo todella näin käyvän? Keskuspankkipolitiikassa on Euroopassa jotakin pahasti vialla...

Jos ja kun on pakko tasapainottaa taloutta kesken suurten muutosprosessien, jotka johtuvat paitsi omista päätöksistä myös ulkopuolelta tulevista paineista, ei pidä ensimmäisenä ryhtyä uhraamaan keskeistä voimavaraa, hyvinvointivaltiota. Keinoja on toki käytettävissä ja niitä on myös Marinin hallitus ja siinä mukanaolleet puolueet - keskustapuoluetta lukuunottamatta - esittäneet. Keinovalikoimaa löytyy ja niistä pitäisi avoimesti ja rohkeasti keskustella siinä vaiheessa kuin todellinen tarve iskee päälle.

keskiviikko 5. huhtikuuta 2023

Boxin ulkopuolelta 3.3.-3.4. 2023

"OutoftheBox" - päivitykseen olen koonnut Facebookissa esittämiäni kannanottoja ja kommentteja lehdistössä ja fb-keskustelussa esiinnousseisiin kysymyksiin otsikossa mainitulta ajalta. Vaikka mukana ei olekaan näihin teksteihin liittyviä  taustakirjoituksia, sisältävät ne joka tapauksessa paljon arvottavaa ja siksi talteenotettavaa periaatteelista ja käytännön tilanteisiin liittyvää perustelua. 


 3.3. 2023

Vastauksena Jorma Hyvöselle:

Sen enempää Marinin hallitus kuin sosialidemokraatit ylipäätäänkään eivät ole löytäneet makrotalousvaihtoehtoa Euroopan Unionin nykyiselle valtavirtaiselle (so. uusliberaalille) raha- ja finanssipolitiikalle. Miksi perinteisestä vasemmistosta tulevien valtion edustajien poliittinen analyysi Euroopan tasolla on niin hampaatonta? Mielestäni keskeinen syy siihen on Euroopan Unionin perustuslakitasoisen "Korjausmekanismin" eettinen säännöstö, joka tosiasiassa kieltää vaihtoehtoiset analyyttiset lähestymistavat. Pohjoismainen kansanvaltainen hyvinvointivaltio ja sen perustelut kuuluvat poissuljettujen lähestymistapojen joukkoon


5.3. 2023

Kannanottoja Sahra Wagenknechtin mielenosoituspuheeseen:

James B. Walker:

S. Wagenknecht macht sich ihre eigenen Wahrheiten. Ruslland ist für sie nicht der Schuldige an diesem Überfall auf die Ukraine, Kriegsverbrechen gehören für sie dazu, Rechtsextremisten dürfen gern mitdemonstrieren... und es waren nicht fünfzigtausend, …

Ilpo Rossi:

Lieber James, vielen Dank für deinen Kommentar! Ich habe festgestellt, dass die Meinungen dieser Dame starke Reaktionen sowohl dafür als auch dagegen hervorrufen. Wie Du weisst, habe ich einen langjährigen Hintergrund in sozialdemokratischen Bildungssystemen, darunter zB in den Roten Falken, die als Organisation als starke Reaktion auf die Leiden und Prüfungen des Zweiten Weltkriegs geboren wurde. Ebenso hat mich mein Interesse an der Sozialpsychologie der Frankfurter Schule weiter auf einen Weg geführt, auf dem die Anwendung von Gewalt (wie Sanktionen) und Krieg (wie Putins Angriff) die Forderung nach einem Stopp dieses eskalierenden gewalttätigen Trends hervorrufen. Deshalb habe ich auch den vom Bundestagsabgeordneten Wagenknecht wiederholten Ansatz in die Diskussion eingebracht. Wenn man die Veränderung des Einstellungsklimas kennt, die stattgefunden hat, kann es unmöglich sein, den laufenden militaristischen Wandel aufzuhalten. Ich werde den Spiegel-Artikel lesen, sobald ich das Magazin in die Finger bekomme…


Ilpo Rossi:

Berliinissä satoi mielenosoituksen aikana räntää, mutta se ei tunnelmaa haitannut. Zeiten-Wende eli aikakauden muutos pyyhkäisi nopeasti 70 vuoden rauhallisen jakson historiaan. Meikäläisen on vaikeaa ellei mahdotonta löytää tästä käänteestä mitään hyvää. Tulee mieleen presidenttimme Mauno Koiviston lausahdus:"Ei pidä provosoitua kun provosoidaan."


20230311

Minne Saksa on menossa? Verkkolehti Social Europe kirjoittaa Saksan tilanteesta nopeasti muuttuneessa maailmassa:

""Saksan hallituksen euroalueen kriisin käsittelyn edustaman ordoliberaalin hysterian huipun jälkeen, jota kotimainen yleinen mielipide laajasti tukee, asiat ovat muuttuneet paljon saksalaisessa yhteiskunnassa. Saksa on ymmärtänyt, että ordoliberaali unelma Euroopasta, jossa ei ole solidaarisuutta ja jota hallitaan byrokraattisesti säännöillä vapaakaupan rauhoittamassa maailmassa – maailmassa, jossa vientimaailmanmestari Saksa kukoistaisi – on nyt ulottumattomissa.

Mutta tämä asettaa kyseenalaiseksi perustekijät, jotka ovat rakentaneet Saksan yhteiskuntaa toisen maailmansodan jälkeen, kun taas voimat, jotka voisivat estää tarvittavia muutoksia, pysyvät vahvoina. Tämä asettaa haasteita niille, jotka pakkotilanteessa yrittävät auttaa Saksaa selviytymään yksin yrittäessään vetää maa pois tästä sotkusta.

On olemassa vakava vaara, että nämä voimat estävät Eurooppaa vastaamasta riittävän nopeasti, riittävän voimakkaasti ja kollektiivisesti kohtaamiinsa valtaviin haasteisiin.


 

 20230313

Finer kirjoittaa:"uusissa perussuomalaisten ohjelmissa ole enää aiempia satojen miljoonien laskuvirheitä. Se on onnistunut siten, että perussuomalaiset on karsinut ohjelmastaan numerot ja konkretian minimiin. Perussuomalaiset näyttäkin tarjoavan kansalle radikaalin äärioikeistolaista talouspolitiikkaa kuin sikaa säkissä."· 

Ilpo Rossi:

Kokoomuksen Jyrki Katainen Caruna-kaupoillaan ja keskustan Juha Sipilä Uniper- kaupoillaan sekä Venäjän Vladimir Putinin julma hyökkäys Ukrainaan vaikuttivat siihen, että  myös Suomessa kotitaloudet painivat nyt korkeiden sähkölaskujen kanssa.  Muun muassa nämä kaikki  Oomi Oy:n mukaan vaikuttavat nyt kaikkeen siihen, että Oomin kanssa kiinteän sähkösopimuksen tehneet asiakkaat joutuvat maksamaan  kuluttamastaan sähköstään 29,80 senti/kwh. Sopimukset ovat voimassa kaksi vuotta. Se on nyt näin julmaa, sillä tuski

---

EUROOPAN parlamentti nuiji tiistaina direktiivin rakennus energiatehokkuudesta.

Lue lisää: EU-parlamentti hyväksyi selvin äänin – yli miljoona asuntoa Suomessa saattaa joutua pakkoremonttiin

Direktiivi on tuomassa suomalaisille kerros- ja omakotitaloille kalliin lisälaskun, kommentoivat asiantuntijat Ylen A-studiossa.

Jos direktiivi menee sellaisenaan läpi, suomalaisista kerros- ja omakotitaloista noin puolelle pitäisi ryhtyä tekemään energiaremontteja.

Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola sanoi riskinä olevan, että rakennuksille ryhdytään tekemään remontteja ennenaikaisesti suhteessa siihen, mitä tekninen käyttöikä vaatisi.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009453867.html


---

EU-parlamentti hyväksyi selvin äänin – yli miljoona asuntoa Suomessa saattaa joutua pakkoremonttiin

Seuraavaksi parlamentin jäsenet aloittavat neuvottelut neuvoston kanssa ehdotuksen lopullisesta muodosta. Edessä on vielä tiukka vääntö jäsenmaiden kanssa, jotka haluavat enemmän kansallista joustovaraa. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009452831.html


----

Toisessa postauksessani tänään nostan keskusteluun MMT-professori Bill Mitchellin varsin pessimistisen ja jopa uhkaavalta vaikuttavan analyysin Euroopan Komission päätöksistä palata Vakaus- ja Kasvusopimuksen velkaa ja budjetin kasvua koskeviin rajoituksiin. Yhdessä EKP:n korkojen noston ja inflaation tosiasiallisuuden kanssa leikkaukset ja valtion roolin tiukka ajaaminen tekee koko maanosasta lähes puolustuskyvyttömän niin taloudellisessa, sosiaalisessa kuin sotilaallisessakin mielessä. Professori Mitchell sanoo suoraan, että Euroopan Unionin uusliberaali toimintalinja on kaikkien näiden ongelmien äiti. Koska peruskirjaa ei voifda yksimielisyysvaatimuksenkaan takia uudistaa, hän ehdottaa että Italian pitäisi vetää johtopäätöksiä ja valkmistautua eroamaan EU:sta, mahdollisesti joidenkin muidenkin jäsenmaiden seuratessa. Hänen mielestään on juuri nyt tapahtumassa voimakas omaisuusmassojen siirto kaikkein rikkaimmille.

20230315


EUROOPAN parlamentti nuiji tiistaina direktiivin rakennus energiatehokkuudesta.

Lue lisää: EU-parlamentti hyväksyi selvin äänin – yli miljoona asuntoa Suomessa saattaa joutua pakkoremonttiin

Direktiivi on tuomassa suomalaisille kerros- ja omakotitaloille kalliin lisälaskun, kommentoivat asiantuntijat Ylen A-studiossa.

Jos direktiivi menee sellaisenaan läpi, suomalaisista kerros- ja omakotitaloista noin puolelle pitäisi ryhtyä tekemään energiaremontteja.

Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola sanoi riskinä olevan, että rakennuksille ryhdytään tekemään remontteja ennenaikaisesti suhteessa siihen, mitä tekninen käyttöikä vaatisi.

---


EU-parlamentti hyväksyi selvin äänin – yli miljoona asuntoa Suomessa saattaa joutua pakkoremonttiin

Seuraavaksi parlamentin jäsenet aloittavat neuvottelut neuvoston kanssa ehdotuksen lopullisesta muodosta. Edessä on vielä tiukka vääntö jäsenmaiden kanssa, jotka haluavat enemmän kansallista joustovaraa


Toisessa postauksessani tänään nostan keskusteluun MMT-professori Bill Mitchellin varsin pessimistisen ja jopa uhkaavalta vaikuttavan analyysin Euroopan Komission päätöksistä palata Vakaus- ja Kasvusopimuksen velkaa ja budjetin kasvua koskeviin rajoituksiin. Yhdessä EKP:n korkojen noston ja inflaation tosiasiallisuuden kanssa leikkaukset ja valtion roolin tiukka ajaaminen tekee koko maanosasta lähes puolustuskyvyttömän niin taloudellisessa, sosiaalisessa kuin sotilaallisessakin mielessä. Professori Mitchell sanoo suoraan, että Euroopan Unionin uusliberaali toimintalinja on kaikkien näiden ongelmien äiti. Koska peruskirjaa ei voifda yksimielisyysvaatimuksenkaan takia uudistaa, hän ehdottaa että Italian pitäisi vetää johtopäätöksiä ja valkmistautua eroamaan EU:sta, mahdollisesti joidenkin muidenkin jäsenmaiden seuratessa. Hänen mielestään on juuri nyt tapahtumassa voimakas omaisuusmassojen siirto kaikkein rikkaimmille.

Tämä menee jo hieman sivuun itse energian hintojen noususta, jota vastaan kuitenkin EKP ja Euroopan Komissio yrittävät toimia omilla keinoillaan. Toistaiseksi keinot näyttävät tehottomilta. Pankkien tilanteen heikkeneminen kuuluu osana tähän tapahtumasarjaan. Nyt kuiten USA on ryhtynyt turvaamaan Silicon Valley Bankin asiakkaiden talletuksia julkisen vallan toimenpitein. Kysymys lienee miljardeista - summista ei ole vielä puhuttu. Tämä toimintatapa edustaa endogeenista, omapäätöksistä finanssipolitiikkaa, jollaiseen EKP tai Euroopan Komissio eivät nykyisellä mandaatillaan yllä.

----

Huojennusta ei ole odotettavissa. Taustallahan ovat ylikansalliset, myös euroopanlaajuiset toimijat jotka luovat viitekehystä perittäville hinnoille. Sähkön tuottaminen ei ole käynyt oikeastaan yhtään kalliimmaksi viime vuosina, joten kysymyksessä on puhdas voitontavoittelu, jonka ylisuurille voitoille on yritetty löytää keinoja jopa Euroopan Komission toimesta. Keinot osoittautuivat niin lepsuiksi että mitään todellista hintakattoa ei ole olemassa. Tätä tarjontainflaatiota yritetään kammeta m. EKP:n koronnostoilla. Velkaraha käy siten yhä kalliimmaksi, josta seuraa pidättäytymistä investoinneista ja velan tekemisestä. Uudet hankkeet eivät nousevien hintojen oloissa pääse siivilleen. Merkkejä siitä, että markkinatilannetta hyväksikäyttävien energiantarjoajien politiikka vahingoittaa paitsi kuluttajia, myös pankkeja kuten Silicon Valleyn startup-yrityksiä rahoittanutta pankkia. Tämä on jo heijastunut mm. eräisiin saksalaisiin pankkeihin. Pureeko korkojen nosto ylipäätään tarjontainflaatioon? Kun palkalla saa entistä vähemmän ja tilannetta hyväksi käyttävät saavat ällistyttävän suuria voittoja, merkitsee se polarisaation voimistumista ja jatkossa myös tarvetta entistä voimakkaampiin työtaisteluihin eds jonkintasoisen toimeentulontason ylläpitämiseksi. Edessä olevia vaalejamme ajatellen Kokoomusek edellyttämät leikkaukset ja valtion "säästäminen" pahentaa sekä kansalaisten että yritysten asemaa. Vaikka Kokoomus väittää suojelevansa yrityksiä, kansalaisten kurittaminen syö ostovoimaa ja yritysten asema heikkenee tätä kautta. Odotettavissa on siis jyrkkä syöksy alaspäin - ellei todellista ihmettä vaaleissa tapahdu.

---

Valtionvarainministeriön virkamiesten kokoama lista säästötoimenpiteistä noudattaa - niinkuin Euroopan Unionin korjausmekanismi edellyttää - tiukasti markkinaehtoista linjaa ja sivuuttaa sen vuoksi mahdolliset muut keinot, joihin vai lyhyesti viitataan. Oloissa joissa hinnat nousevat ja ostovoima heikkenee, ja joissa keskuspankki ja yritykset varoittavat palkankorotuksista, taistelu palkkojen nostamisen puolesta on aivan keskeinen keino kompensoida jo etukäteen tapahtunutta elintasn laskua. 

Matias Mäkynen 5.3. 2023

tavoitellaan miljardin euron säästöjä valtiontalouden indeksisidonnaisiin menoihin. Indekseillä korotetaan menoja automaattisesti kustannusten noustessa. Tällaisia menoja ovat muun muassa sosiaaliturvaetuudet, eläkkeet, yliopistojen ja muun koulutuksen rahoitus, kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus sekä puolustusmenot.

Näistä kokoomus on sulkenut pois leikkaukset eläkkeisiin, koulutukseen ja puolustukseen. Jäljellä on siis käytännössä enää sosiaaliturva ja hyvinvointialueiden rahoitus, kun kuntien valtionosuudetkin kohdistuvat nykyään suurimmilta osin koulutukseen. Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo kuitenkin kiemurtelee ja välttelee kertomasta, ulottaisiko kokoomus indekseistä leikkaamisen sote-palveluihin. Suomalaiset ansaitsevat selvän vastauksen tähän erittäin tärkeään kysymykseen ennen vaaleja.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu suuntaa antavia laskelmia siitä, mitä muutokset hyvinvointialueiden indeksiin voisivat tarkoittaa käytännössä. Yksi prosentti indeksiä vastaa euroissa noin 230 miljoonaa euroa tämänhetkisellä hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksella.

Jos kokoomus tavoittelee vaalikauden aikana indeksijarruilla miljardin säästöjä, tarkoittaisi se HVA-indeksin laskemista vuosittain 2,6 prosentista noin 1 prosenttiin. Vuonna 2024 tämä tarkoittaisi 4000 henkilötyövuotta vähemmän ja vaalikauden aikana yli 10 000 henkilötyövuotta vähemmän.

Hyvinvointialueilla sote-henkilöstöä on yhteensä noin 215 000. Tilastokeskuksen mukaan yhden sairaanhoitajan kokonaisansio sivukuluineen on 53 229 euroa ja noin 30-paikkaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikön yhden paikan kustannus on noin 70 000 euroa. Vaalikauden aikana indeksien jarrutuksella lakkautettaisiin esimerkiksi siis noin 8500 paikkaa, tai 33 sote-keskusta noin 20 000 asukkaan kunnissa.

Työvoimavaltaisella, ja jo nyt henkilöstöpulasta kärsivällä alalla leikkaaminen indekseistä vaarantaisi hoitotakuun toteutumisen, ja uhkaisi potilasturvallisuutta, sillä leikkauksia soteen ei voitaisi toteuttaa irtisanomatta henkilöstöä. Kokoomuksen linja tulisi näkymään kiireettömien leikkausten perumisena ja hoitovelan pahentumisena. Edessä olisi äkkijarrutukset, yt-neuvottelut ja kovat leikkaukset ihmisille elintärkeisiin palveluihin, vaikka vain puolet indeksijarrusta ulotettaisiin soteen. Jos taas koko miljardi leikattaisiin pelkästään sosiaaliturvasta, se kohdistuisi täysin mahdottomalla tavalla kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, perusetuuksilla inflaation kourissa jo nyt sinnitteleviin ihmisiin.

Kokoomuksen puheet vertautuvat puolueen vuoden 2015 koulutuslupauksiin.

Koulutuslupaus petettiin törkeällä tavalla heti vaalien jälkeen. Tällä kertaa tuhotaan sote-uudistuksen mahdollisuudet järjettömillä leikkauksilla, mutta sitä ei haluta kertoa ennen vaaleja. Nyt on aika antaa hyvinvointialueille mahdollisuus toteuttaa uudistuksen tavoitteita, ei viedä pohjaa niiltä leikkaamalla. Myös median tulisi pitää huoli siitä, että Petteri Orpo ei pääse juoksemaan karkuun näitä kysymyksiä.


Vastauksena Mäkyselle:

Onko muita keinoja valtionvelan hoitoon ja talouden tasapainottamiseen kuin n. 9 miljardin leikkaukset kahden seuraavan vaalikauden aikana? Yksi tällainen rahapoliitinen keino on jo toteutunut palkansaajaliikkeen kohtuullisen hyvin onnistuneen työtaistelukevään voimin. Sen vastaus hintojen nousuun ja ostovoiman heikkenemiseen heikentää rahanarvoa palkkojen nousun verran eli n. 6 % - mikä on n. 9 mrd valtion kokonaisvelasta. Tämä osoittaa että ulkoparlamentaarisin mutta laillisin keinoin voidaan vaikuttaa myös valtion velkasuhteeseen. Samalla se merkitsee sitä että EKP:n inflaatiotavoite ei toteudu ja lainanantajat ja pääomapiirit menettävät jo polarisoituneita pääomiaan vastaavasti. Toisen keinon havaitsin eräästä Twitter päivityksestä: työeläkelaitosten sijoitustuotot 250 mrd työeläkevaroista saatu tuotto on jo vuositasolla parinkymmenen miljardin luokkaa. Muutetaan määräenemmistöllä lainsäädäntöä määräajaksi niin, etä sijoitusten tuotoista voidaan siirtää 1 % budjetin katteeksi vuosittain. Näin tulee tasapainotus hoidetuksi! Varoille saatu tuotto oli vuonna 2022 syyskuun loppuun mennessä seraava:

Sijoitustuotto vuoden 2022 kuluneilta yhdeksältä kuukaudelta oli nimellisesti -6,5 ja reaalisesti (tuotto, josta vähennetty inflaation vaikutus) -12,5 prosenttia.

Koko alan sijoituslajikohtaiset tuotot olivat koko vuodelta seuraavat:

osakesijoitusten tuotot keskimäärin nimellisesti -9,9 ja reaalisesti -15,7 prosenttia

korkosijoitusten tuotot keskimäärin nimellisesti -7,1 ja reaalisesti -13,1 prosenttia

kiinteistösijoitusten tuotot keskimäärin nimellisesti 5,0 ja reaalisesti -1,8 prosenttia

vaihtoehtoisten sijoitusten tuotot keskimäärin nimellisesti 4,3 ja reaalisesti -2,4 prosenttia. https://www.tela.fi/elakevarojen…/elakevarojen-maara/


20230315

EUROOPAN parlamentti nuiji tiistaina direktiivin rakennus energiatehokkuudesta.
Lue lisää: EU-parlamentti hyväksyi selvin äänin – yli miljoona asuntoa Suomessa saattaa joutua pakkoremonttiin
Direktiivi on tuomassa suomalaisille kerros- ja omakotitaloille kalliin lisälaskun, kommentoivat asiantuntijat Ylen A-studiossa.
Jos direktiivi menee sellaisenaan läpi, suomalaisista kerros- ja omakotitaloista noin puolelle pitäisi ryhtyä tekemään energiaremontteja.
Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola sanoi riskinä olevan, että rakennuksille ryhdytään tekemään remontteja ennenaikaisesti suhteessa siihen, mitä tekninen käyttöikä vaatisi.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009453867.html

---
EU-parlamentti hyväksyi selvin äänin – yli miljoona asuntoa Suomessa saattaa joutua pakkoremonttiin
Seuraavaksi parlamentin jäsenet aloittavat neuvottelut neuvoston kanssa ehdotuksen lopullisesta muodosta. Edessä on vielä tiukka vääntö jäsenmaiden kanssa, jotka haluavat enemmän kansallista joustovaraa. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009452831.html

---
Toisessa postauksessani tänään nostan keskusteluun MMT-professori Bill Mitchellin varsin pessimistisen ja jopa uhkaavalta vaikuttavan analyysin Euroopan Komission päätöksistä palata Vakaus- ja Kasvusopimuksen velkaa ja budjetin kasvua koskeviin rajoituksiin. Yhdessä EKP:n korkojen noston ja inflaation tosiasiallisuuden kanssa leikkaukset ja valtion roolin tiukka ajaaminen tekee koko maanosasta lähes puolustuskyvyttömän niin taloudellisessa, sosiaalisessa kuin sotilaallisessakin mielessä. Professori Mitchell sanoo suoraan, että Euroopan Unionin uusliberaali toimintalinja on kaikkien näiden ongelmien äiti. Koska peruskirjaa ei voifda yksimielisyysvaatimuksenkaan takia uudistaa, hän ehdottaa että Italian pitäisi vetää johtopäätöksiä ja valkmistautua eroamaan EU:sta, mahdollisesti joidenkin muidenkin jäsenmaiden seuratessa. Hänen mielestään on juuri nyt tapahtumassa voimakas omaisuusmassojen siirto kaikkein rikkaimmille.


 iseksi). Aaltolan peruskauraan liittyvää vertausta soveltaen on ilmiselvää, että virkamiehen tehtäviin ei kuulu arvostella poliittisessa vastuussa olevan toimia. Överiksi menee. MTV:n vaalikeskustelussa keskustelua vetävä toimittaja toimi lukkarina, ja Mariniin tähdättyä laukausta pääsivät muut puoluejohtajat toteuttamaan. Onneksi kuitenkin se oli Harkimo, joka purjehti pois myrskyisäksi käyvästä ja vain vastatuulta tarjoavasta keskusteluaallokosta...


Eduskuntavaalien puheenjohtajakeskustelusta
Keskustelun lukkarina ohjelmaa vetänyt toimittaja nostatti heti alkuun pallon Hornet keskusteluun ja oppositiojohtajat Keskustan Saarikolla täydennettynä pääsivät heti ampumaan Sanna Marinia, joka kuitenkin säilytti viileän, analyyttisen ja perustellun linjansa vastausvuorossaan. Hän ei lähtenyt salista, mutta Harkimo purjehti pois heti kättelyssä myrskyä ja vastatuulta tarjoavasta keskusteluaallokosta...

---

TekijäInflaation taso ja jo toteutuneet palkankorotukset tarkoittavat sitä, että rahan arvo on ilmeisesti pysyvästi laskenut eikä paluuta aikaisempiin tasoihin enää todellisuudessa ole. Tämä tekee ammattiyhdistysliikkeen palkkataistelusta erittäin merkittävän tekijän tekijän sekä ostovoiman että hyvinvoinnin takaajana - ja samalla myös EU:n Kasvu-ja vakaussopimuksen mukaisen sopimuksen velkasuhteen vakauttajana kuvaamallani tavalla. Yllätävää kyllä, mutta EU:n nykyisten säännösten voimassaollessa ainoastaan voimakkaillta kansalaisjärjestöillä - sellaisilla kuin ammattiyhdistysliike ja osuustoiminta - on todellisia vaikutusmahdollisuuksia markkinapainotteisen talouspolitiikan harharetkien oikaisemiseen.

---

Tänään 16.3. 2023 EKP on taas nostanut ohjauskorkoa, nyt 3:een prosenttiin. Satsaukset julkiseen sektoriin kannattavat edelleen, onhan verotusoikeudella vahvistetulla valtiolla ja kunnilla edelleen mahdollisuus saada perustetuista työpaikoista sekä verotuloja että paranevia palvelumahdollisuuksia. Vanhempi sukupolvi muistaa, että velkaa kannattaa ottaa - jos saa - pysyväksi suuntautuvan inflaation vallitessa. Ammattiyhdistysliikkeen merkitys ostovoiman säilyttäjänä nousee keskeiseksi välineeksi kansalaisen elintason turvaajana. EKP näkyy olevan enemmänkin huolissaan pankkien selviytymisestä tässä tilanteessa. Meidän pankkimme ovat tehneet toistaiseksi huipputuloksia. Rahan arvon tosiasiallinen muutos vaikuttaa myös velkojen suhteelliseen arvoon. Näissä oloissa kansalaisen keskeinen turva on yhteistoiminnassa. Keskuspankin politiikkaan ei politiikalla tunnetusti ole oikeutta vaikuttaa - keskuspankki ei peruskirjan mukaan anna eikä ota vastaan ehdotuksia tai neuvoja politiikkansa suhteen.

20230317
 
Nämäkin SDP:n varapuheenjohtajan esittämät luvut osoittavat, että sellaista velkakriisiä jota Kokoomus, perussuomalaiset, Keskusta, Kristilliset ja Liike nyt kauhistelevat, ei tdellisuudessa oleolemassa. Monet Marinin hallituksen toimet alkavat tuottaa tulosta vasta vaalien jälkeen alkavalla kaudella, joten nykyistä linjaa jatkamalla voidaan tulevaisuus kohdata astetta korkeammalla taloudellisella tasolla. Onnistuneet työtaistelut ovat osaltaan vähentäneet ostovoiman heikkenemistä, vaikkakin merkitsevät hintojen nousun jälkeen tosiasiallista euron arvon heikkenemistä, inflaatiota. Voidaan todeta n. 6%:n palkkojen korottamisen merkitsevän samansuuruista valtion velkojen suhteellista pienenemistä. 150 miljardista se tarkoittaa velkojen noin 9 miljardin ostovoima-arvon pudotusta. Tarjontainflaation oloissa ammattiyhdistysliikkeen onnistuneet työtaistelut vaikuttavat paitsi ostovoimaan ja elintason säilymiseen, myös positiivisesti valtion velkasuhteeseen. Tämäkeino on jatkossa edelleenkin tärkeä väline taisteltaessa leivästä, toimeentulosta ja itsekunnioituksesta...

20230318
Vastaus henkilölle Tuula Laukkanen 

Sanna Marinia vastaan nostetut hälyuutiset näyttävät yksi toisensa perään osoittautuvan vapaan, kaupallisen ideologian teollisen muodon eli mainonnan varaan rakennetun median ideologisiksi ja siis poliittisiksi roskauutisiksi. Onneksi sosialidemokratia alkaa olla jo rokotettu tällaisia uutisia vastaan.

Vastauksena henkilölle Markus Heinonen 
Aina on seurattava tarkkaan mitä tapahtuu. Suhteessa sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen olemme nähdäkseni oikealla tiellä. Forssan puoluekokouksessa 1903 ei hyväksytty Kössi Kaatran rakentamaa ehdotusta sosiaalipoliittiseksi ohjelmaksi, jossa hän ehdotti linjaksi kunkin yksilökohtaista vastuuta omasta terveydestään ja elämästään. Tässä suhteessa hyvinvointivaltio on osoittanut tietä oikeaan suuntaan. Euroopan Unioni ei kuitenkaan tunnista eikä tunnusta pohjoismaisen hyvinvointivaltion merkitystä, vaan tarjoaa tilalle sopeutumista markkinoiden ehtoihin. Valtionvarainministeriön kokoama leikkauslista ehdotuksineen - tosin il,man poliittista valintaa - edustaa Euroopan Komission ehdottamaa paluuta Kasvu- ja vakaussopimuksen tiukkaan pakkopaitaan vuoden 2024 alusta. Sillä alueella minunkin mielestäni linja on joko hukassa tai ainakin hakusessa.
Ilpo Rossi
Tekijä
"Sosialidemokratia taistelee kaikkein kovimmin silloin kun se on selkä seinää vasten." (Hertta Kuusinen, Otto-Ville Kuusisen tytär, kommunistien ja Kansandemokraattien kansanedustaja sodanjälkeisessä Suomessa) https://demokraatti.fi/kylma-suihku-petteri-orpon-niskaan…/…

Ilpo Rossi
Meidän mediamme käsittelee todellakin Sanna Marinin hallitusta ja sen johtavaa puoluetta kuin ihmiskunnan vihollisia, Mika Waltarin analogiaa käyttääkseni. Kysymyksessä on armoton ja yksipuolinen musertamisyritys, koska meidän mediamme ei tarjoa todellisuudessa sellaista happea tuovaa poliittista verenkiertoa jota demokratia edellyttäisi. Olen pitänyt vähän luetteloa erityisesti valtakunnallisen median kirjoittelusta joulusta 2022 alkaen. Media kirjoittaa johdonmukaisesti hallituksestamme kuin kansakunnan vihollisista. Eurooppalaisittain katsoen sekä Marin että hallituksemme on onnistunut työssään loistavasti! 

Toisessa postauksessani tänään nostan keskusteluun MMT-professori Bill Mitchellin varsin pessimistisen ja jopa uhkaavalta vaikuttavan analyysin Euroopan Komission päätöksistä palata Vakaus- ja Kasvusopimuksen velkaa ja budjetin kasvua koskeviin rajoituksiin. Yhdessä EKP:n korkojen noston ja inflaation tosiasiallisuuden kanssa leikkaukset ja valtion roolin tiukka ajaaminen tekee koko maanosasta lähes puolustuskyvyttömän niin taloudellisessa, sosiaalisessa kuin sotilaallisessakin mielessä. Professori Mitchell sanoo suoraan, että Euroopan Unionin uusliberaali toimintalinja on kaikkien näiden ongelmien äiti. Koska peruskirjaa ei voifda yksimielisyysvaatimuksenkaan takia uudistaa, hän ehdottaa että Italian pitäisi vetää johtopäätöksiä ja valkmistautua eroamaan EU:sta, mahdollisesti joidenkin muidenkin jäsenmaiden seuratessa. Hänen mielestään on juuri nyt tapahtumassa voimakas omaisuusmassojen siirto kaikkein rikkaimmille.


 iseksi). Aaltolan peruskauraan liittyvää vertausta soveltaen on ilmiselvää, että virkamiehen tehtäviin ei kuulu arvostella poliittisessa vastuussa olevan toimia. Överiksi menee. MTV:n vaalikeskustelussa keskustelua vetävä toimittaja toimi lukkarina, ja Mariniin tähdättyä laukausta pääsivät muut puoluejohtajat toteuttamaan. Onneksi kuitenkin se oli Harkimo, joka purjehti pois myrskyisäksi käyvästä ja vain vastatuulta tarjoavasta keskusteluaallokosta...


Eduskuntavaalien puheenjohtajakeskustelusta
Keskustelun lukkarina ohjelmaa vetänyt toimittaja nostatti heti alkuun pallon Hornet keskusteluun ja oppositiojohtajat Keskustan Saarikolla täydennettynä pääsivät heti ampumaan Sanna Marinia, joka kuitenkin säilytti viileän, analyyttisen ja peruste

20230320

Meidän mediamme käsittelee todellakin Sanna Marinin hallitusta ja sen johtavaa puoluetta kuin ihmiskunnan vihollisia, Mika Waltarin analogiaa käyttääkseni. Kysymyksessä on armoton ja yksipuolinen musertamisyritys, koska meidän mediamme ei tarjoa todellisuudessa sellaista happea tuovaa poliittista verenkiertoa jota demokratia edellyttäisi. Olen pitänyt vähän luetteloa erityisesti valtakunnallisen median kirjoittelusta joulusta 2022 alkaen. Media kirjoittaa johdonmukaisesti hallituksestamme kuin kansakunnan vihollisista. Eurooppalaisittain katsoen sekä Marin että hallituksemme on onnistunut työssään loistavasti! https://leonardodaverde.blogspot.com/…/kansakunnan…
---
Teuvo Vehkalahti on linkittänyt tänne Suomen Sosiaalioikeudellisen seuran tiedotteen, jossa todetaan Suomen sosiaalietuuksien olevan edelleen liian alhaiset. Suomen perusturvan taso on edelleen liian alhainen ja se rikkoo kansainvälisiä sopimuksia, toteaa Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea vastauksessaan Suomen sosiaalioikeudellisen seuran tekemään kanteluun. Suomi sai moitteet Euroopan sosiaalisen peruskirjan määräyksien rikkomisesta nyt jo kolmannen kerran. Päätös julkistettiin tänään 15.2.2023. "Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin painottaa, että sosiaalietuudet ovat usein tärkein tai ainoa tulonlähde heikoimmassa asemassa oleville ihmisille. Nykyhallitus on tehnyt jonkin verran korotuksia etuuksiin, mutta yleisestä maailmantilanteesta johtuva elinkustannusten viimeaikainen raju nousu on tuonut uusia toimeentulo-ongelmia ja kriisiyttänyt ihmisten elämää."

---
Sanna Marin: SDP haluaa rakentaa yhdenvertaisempaa, inhimillisempää ja reilumpaa työelämää
SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin puhui 19.3. 2023 puoluevaltuuston kokouksessa ja painotti, että meillä täytyy olla rohkeutta panostaa yhdenvertaisen, inhimillisemmän ja reilumman työelämän rakentamiseen sekä koulutustason nostamiseen. Ne eivät ole höttöisiä, turhia menokohteita vaan tulevaisuuden hyvinvoinnin kantavia pilareita.
"SDP haluaa Suomeen työpaikkoja ja työelämää, jossa ei uuvuta ja jossa säännöt sovitaan yhteisesti. Me haluamme palkkatasa-arvoa ja avoimuutta. Syrjinnän ja heikommassa asemassa olevien työperäisen hyväksikäytön täytyy päättyä.
Tänä keväänä on puhuttu paljon työelämän epäkohdista sekä siitä, miten liian moni uupuu työssään. Mielenterveystaustaiset sairauslomat ja työkyvyttömyys ovat hälyttävän yleisiä. SDP ottaa vakavasti käsillämme olevan uupumisen ja mielenterveysongelmien aallon, joka osuu erityisesti nuorempiin työntekijöihin.
Me haluamme, että ihmisillä on oikeus aitoon vapaa-aikaan ilman painetta olla joka hetki työnantajan tavoitettavissa. Me haluamme, että pitkällä aikavälillä kasvavan tuottavuuden hedelmiä voidaan jakaa myös työntekijöille. Siksi myös Suomessa on syytä toteuttaa lyhennetyn työajan kokeilu."


---
Rahaa ei synny säästämällä vaan velkaa tekemällä. Julkien sektorin voimakkaasti työllistävät projektit - kuten sosiaali ja terveys - käynnistävät verotuksen avulla mm. Keynesin havaitsemia moninkertaistajia (multiplayers). Palkoista maksetaan veroja (välittömät ja välilliset verot) lähes 50%; lisäksi palkat kiertävät (volaliteetti) vuodessa jopa yhdeksän 'palkkapussin' kautta; työsuhteet ovat kokopäiväisiä, mikä tarkoittaa täyttä työpanosta; palkat perustuvat sopimuksiin ja lisäävät yhdenvertaisuutta; hankkeet ovat yhteisesti päätettyjä, tärkeiksi koettuja yhteiskunnallisia hankkeita. Voiton sijasta syntyy ylijäämää, joka on edelleen käytettävissä projektien toteuttamiseen. Hankkeet kasvattavat julkisen sektorin volyymia, mikä tarkoittaa velkasuhteen pienenemistä. Leikkaukset ja 'säästäminen' toimivat päinvastoin ja johtavat alaspäin suuntautuvaan kierteeseen. Myös oikeistohallitukset tekevät velkaa, mutta satsaukset suuntautuvat usein vähemmän produktiivisiin tarkoituksiin, kuten sotilasmenoihin, aseisiin ja yritysten tukemiseen. Pohjoismaisen hyvinvpointivaltion menestys on peräisin näistä julkisen sektorin sisään rakentuvista , ylöspäin ja kasvuun suuntautuvista ratkaisuista. Mm. näistä syistä julkinen sektori voi olla myös eräänlainen "hyvinvointijohtaja" työelämässä ja ostovoiman ylläpitämisessä.

---
Toivotaan että Sanna jaksaa. Katselin Iltasanomien vaalimessulähetyksen, joka oli kokonaisuudessaan aivan käsittämätöntä yritystä murtaa Sanna Marinin mielenlujuus ja toleranssi. Sosialidemokratia js Sanna Marinin hallituspuolueet ovat keskustapuoluetta lukuunottamatta oikealla tiellä. Leikkauslistapolitiikka perustuu Euroopan Komission suunnitelmiin palata vuoden 2024 alusta ns. Kasvu- ja Vakaussopimuksen asettamiin rajoihin eli korkeintaan 60% velkaa suhteessa bkt:een ja korkeintaan 3 %:n kasvu budjeteissa. Suomi on näiden hatusta vedettyjen rajojen suhteen edelleen kestävällä ja eurooppalaisittain hyväksyttävällä tasolla. Kasvupolitiikan noudattaminen ja erityisesti työpaikkojen luominen julkiselle sektorille käynnistää lukuisia moninkertaistajia (multipliers), mikä tarkoittaa että juuri kasvun kautta velkasuhde pysyy jatkossakin hallinnassa. Kolmen prosentin kasvuraja saattaa rikkoutua, kun kaikki Ukrainan pakolaiset ja loput työelämän ulkopuolella vielä olevat saatetaan ostovoiman piiriin työelämän viimeisetkin pullonkaulat poistamalla... Tällä politiikalla on aivan erityistä merkitystä juuri Itä-Helsingissä, kuten Kontulassa ja Mellunmäessä...

Kommentti 5.4. 2023: Juuri tuli ilmoitus että Sanna Marin luiopuu SDP:n puheenjohtajuudesta syksyn 2023 puoluiekokouksessa. Sannalle kävi samalla tavoin kuin Uuden Seelannin sosialidemokraattiselle pääministerille. Median myllytys kävi ylivoimaiseksi, sitä ei yksinkertaisesti jaksa kestää yhtä vaalikautta pidempää jaksoa.

20230322

Kuvan käyrät osoittavat inflaation nousun eroja Japanin ja USA:n välillä; Japanin keskuspankki ei lähtenyt mukaan muiden keskuspankkien yksimieliseen ja ilmeisen vääriin odotuksiin perustuvaan korkojen nostoon tarjontainflaationa liikkeelle lähteneessä prosessissa. Japanin keskuspankki on päinvastoin jatkanut edelleen valtion velkakirjojen ostoa. Tämän seurauksena Japanin deflaatio - rahan arvon heikkeneminen - ei ole läheskään samaa luokkaa kuin USA:ssa - Euroopasta puhumattakaan. Kun esimerkiksi Suomessa olemme hintojen nousun ja ostovoiman heikkenemisen muodossa joutuneet kokemaan palkansaajaliikkeen voimaakaan reaktion ja pyrkimyksen työtaisteliujen muodossa säilyttää edes jossakin määrin kansalaisten ostovoimaa, voidaan n. kuuden prosentin devalvatiota pitää jo toteutuneena eikä paluuta kahden prosentin inflaatiotasolle - Suomen Pankin pääjohtajan Rehnin kaavailujen mukaisesti - ole tapahtumassa. Mitä opimme tästä? Yksi vastaus on se, että suhteellisen voimakas ammattiyhdistysliike kykenee reagoinnillaan tarjontaperäiseen inflaatioon saamaan aikaan devalvaatiota, rahan arvon heikkenemistä samalla kun se turvaa jäsentensä ja sopimusten yleissitovuuden kautta myös koko kansan ostovoiman säilymistä. Toinen tärkeä - ja varmasti yllättävä - huomio on se, että kevään työtaistelujen seurauksena tapahtuva deflaatio eli rahan arvon heikkeneminen aiheuttaa valtion n. 150 miljardin velan arvon putoamista samaisella kuudella prosenttiyksiköllä eli n. 9 mrd euron verran. Kolmas huomio: miksi leikkauslistoista keskustellaan, ammattiyhdistysliikehän hoiti tämän homman pois päiväjärjerstyksestä seuraavan kahdeksan vuoden ajaksi jo mutaman viikon työtaistelullaan kevään 2023 aikana?


Ilpo Rossi
Sanna Marin: SDP haluaa rakentaa yhdenvertaisempaa, inhimillisempää ja reilumpaa työelämää
SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin puhui 19.3. 2023 puoluevaltuuston kokouksessa ja painotti, että meillä täytyy olla rohkeutta panostaa yhdenvertaisen, inhimillisemmän ja reilumman työelämän rakentamiseen sekä koulutustason nostamiseen. Ne eivät ole höttöisiä, turhia menokohteita vaan tulevaisuuden hyvinvoinnin kantavia pilareita.
"SDP haluaa Suomeen työpaikkoja ja työelämää, jossa ei uuvuta ja jossa säännöt sovitaan yhteisesti. Me haluamme palkkatasa-arvoa ja avoimuutta. Syrjinnän ja heikommassa asemassa olevien työperäisen hyväksikäytön täytyy päättyä.
Tänä keväänä on puhuttu paljon työelämän epäkohdista sekä siitä, miten liian moni uup

20230323
Vastauksena Sanna Marinin fb-kirjoitukseen

Tämä historialliseksi muodostuva kirjoitus tuli mukaan myös mediamme yksipuolista toimintatapaa kuvaavaan blogikirjoitukseeni "Kansakunnan viholliset". Edes pääministerillä ei ole hänen omilla ehdoillaan toimivaa tiedotustilaa muualla kuin täällä sosiaalisessa mediassa. Jahvetti sanoisi:"Till tidernapas har man levat - onpa aikoihin eletty." https://leonardodaverde.blogspot.com/…/kansakunnan…
Sanna Marin Facebookissa:
“Miksi Ukraina tarvitsee raskaampaa aseistusta?
Venäjän laiton ja laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut jo yli vuoden. Ukrainalaiset ovat osoittanee uskomatonta rohkeutta, päättäväisyyttä ja sitkeyttä taistellessaan venäläisiä joukkoja vastaan. Venäjä on syyllistynyt vakaviin sotarikoksiin, hyökännyt laajasti siviiliväestöä vastaan ja pyrkinyt tuhoamaan systemaattisesti Ukrainan kriittistä infrastruktuuria. Viime viikolla kansainvälinen rikostuomioistuin ICC antoi pidätysmääräyksen presidentti Vladimir Putinista. Venäjän ja sen johdon on jouduttava vastuuseen hyökkäyssodasta ja tekemistään rikoksista ihmisyyttä vastaan. Tämän on oltava koko kansainvälisen yhteisön ydinviesti ja tehtävä. Rankaisemattomuudelle ei ole sijaa.
Ukraina taistelee joka päivä urheasti oman maansa itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden puolesta. Sen puolesta, että ukrainalaisilla on oikeus päättää itse omasta tulevaisuudestaan. Ukraina taistelee eturintamassa myös eurooppalaisten arvojen puolesta. Vapauden, rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Kyse on kuitenkin paljon isommasta kysymyksestä kuin vain Ukrainasta tai Euroopasta. Kyse on koko kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän uskottavuudesta ja tulevaisuudesta. Jos hyväksymme sen, että vahvempi voi tunkeutua toisen valtion alueelle, ottaa alueita haltuun ja näin edistää omia intressejään, joudumme kulkemaan tulevaisuuteen hyvin synkkää polkua pitkin. Siksi Ukrainan asia on kaikkien asia, niin Euroopan ja kumppanimaiden, mutta myös koko kansainvälisen yhteisön asia.
Meillä ei ole varaa sinisilmäisyyteen. On nähtävä, että maailmassa on muitakin autoritaarisia maita kuin Venäjä, jotka seuraavat hyvin tarkasti Ukrainan tilannetta ja ennen kaikkea Euroopan ja muiden demokraattisten maiden vastausta sotaan. Jos näytämme heikoilta, emme auta Ukrainaa riittävän voimakkaasti ja ajoissa, tulemme näkemään tulevaisuudessa vain lisää kärsimystä ja aggressiota. Venäjä ei lopeta aggressiotaan, ellei sitä pysäytetä Ukrainassa. Kyse on lännen uskottavuudesta, demokraattisten maiden uskottavuudesta ja koko kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän uskottavuudesta. Siksi meidän on oltava vahvoja ja puolustettava järkähtämättä arvojamme ja yhdessä sopimiamme globaaleja pelisääntöjä.
Miten puolustamme arvojamme ja sääntöpohjaista maailmanjärjestystä kaikkein tehokkaimmin? Varmistamalla, että Ukraina voittaa sodan. Varmistamalla, ettei aggressio tuota tulosta. Siksi meidän on tuettava Ukrainaa kaikin mahdollisin tavoin - niin taloudellisesti, humanitaarisesti, asettamalla entistä kovempia pakotteita Venäjää vastaan kuin vastaanottamalla sotaa pakenevia ihmisiä. Mutta ennen kaikkea Ukraina tarvitsee nyt aseita ja ammuksia. Ukraina tarvitsee entistä raskaampaa ja kehittyneempää kalustoa, jonka avulla sen on mahdollista työntää venäläiset joukot ulos alueeltaan. Siksi meidän on yhdessä keskusteltava tämän kaluston toimittamisesta Ukrainalle on kyse sitten taistelupanssarivaunuista, ilmapuolustuksesta tai hävittäjistä. Ukraina tarvitsee tukea nyt, mutta myös pidemmällä aikavälillä. Sodan päätyttyäkin.
Tarvitaan kansainvälistä ponnistusta ja kaikkien maiden, jotka voivat auttaa enemmän, on autettava enemmän ja entistä nopeammin. Kyse on Ukrainasta, mutta kyse on myös meidän kaikkien yhteisestä tulevaisuudesta ja turvallisuudesta. Ukrainan asia on meidän asiamme.

---
Masaaki Shirakawa:"Kummallista kyllä, rahapolitiikasta käytävässä keskustelussa oletetaan usein, että rahapolitiikan keventäminen ja kiristäminen saapuvat vuorotellen suhteellisen lyhyessä ajassa. Jos näin olisi, se oikeuttaisi perinteisen näkemyksen, jonka mukaan rahapolitiikan keventäminen vaikuttaa vain kysyntäpuolelle. Mutta jos rahapolitiikan keventäminen tapahtuu pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi 10 vuotta tai kauemmin, resurssien väärin kohdentamisen aiheuttamat kielteiset vaikutukset tuottavuuden kasvuun muuttuvat vakaviksi. Rahapolitiikkaa ei saa ohjata tarjontapuolen näkökulmasta, mutta se ei myöskään saa jättää niitä huomiotta." https://www.imf.org/…/POV-time-for-change-masaaki-shirakawa
---
Japanin emerituspääjohtajan analyysi International Monetary Foundin sivustolla osoittautui niin merkittäväksi, että sijoitin sen suomeksi käännettynä "Kohden uudenlaista maailmaa" blogini yhdeksi artikkeliksi... https://leonardodaverde.blogspot.com/…/on-aika-miettia…

20230325 Pankkijäristykset - onko suusi pankkikriisi tulossa?

Pankkijäristykset – onko uusi finanssikriisi tulossa? Sahra Wagenknecht: "Jotenkin tämä kuulostaa tutulta: ensin amerikkalainen pankki kaatuu ja lähettää shokkiaaltoja ympäri maapalloa, sitten Euroopan ensimmäinen pankki kaatuu. Keskuspankit puuttuvat avokätisesti likviditeettituilla, ja veronmaksajia – tässä nimenomaisessa tapauksessa sveitsiläisiä – lypsetään jälleen. Eikö viime finanssikriisistä opittu mitään? Olemmeko kenties todistamassa uuden suuren finanssikriisin alkamista, joka pian repii alas vielä useampia pankkeja ja nielee valtavia määriä veronmaksajien rahoja? Vai olivatko nämä kaksi yksittäistapausta erityisen huonosti hoidetuista pankeista, ja keskuspankkien ja hallitusten rohkea väliintulo esti leviämisen? " https://www.youtube.com/watch?v=tewlw2R8rvo


20230326 Wagenknecht pankkiromahduksista ja varjopankeista

Saksan liittopäivväedustaja Wagenknecht puhuu videollaan "varjopankeista"

ja niiden kautta nousevista epävarmuuksista. Johdannaisia on joka lähtöön ja kaikille rakennetaan omia toimintarakenteita, joita taataan tarkoituksella tehdä rahalla rahaa. Mutta juuri näihin monmimutkaisiin rakenteisiin sisältyy suuria riskejä, jotka olosuhteiden muuttuessa muodostuvat tulolähteestä taakaksi. Reaalitalouden kannalta niiden menestyminen taitaa olla yhdentekevää, mutta epäonnistiuessaan ne kaatavat suuriakin pankkeja... 

20230326 Euroopan Unionista ja viherpesusta

Tämä viherpesua käsittelevä kannanotto on tärkeä lähestymistapa Frans Timmermanssille siitäkin syystä, että hän joutuu sosialistina toimimaan varapuheenjohtajana Euroopan Komissiossa, jossa keskeinen painoarvo on uusliberaalisti painottuneella lähestymistavalla, mikä puskee ensisijaisena läpi kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Voidaan olla vakavasti sitä mieltä että ainoastaan voitontavoittelua ensisijaisena päämääränään pitävä markkina - kuten meillä mm. osakeyhtiölaki yritystoimintaa ,määrittelee - ei voi koskaan omasta sisäisestä olemuksestaan johtuen olla keskeinen ratkaisujen tie ympäristön harmoniaan, ilmasto mukaanluettuna. Jo Karl Marx totesi alle kolmekymppisenä ihmistä ja taloutta tutkivana filosofina:"Ei ole naturalismia ilman sosialismia - eikä sosialismia ilman naturalismia."



20230326
Martti Muukkoselle sapatista ja työn vapauttamisesta

Martti Muukkonen Todella hieno oivallus - ajattelen aika usein käskyihin liittyvää viikon seitsemännen päivän pyhittämistä päiväksi, jolloin pidättäydytään työn kautta luonnon ja ympäristön muokkaamisesta ja harjoitetaan harmoniaa suhteessa maailmaan, kanssaihmsiin ja elämäntapaan ylipäätään. Frankfurtin koulun sosiaalipsykologian keskeinen hahmo Erich Fromm - itsekin ortodoksisen juutalaisen kasvatuksen saanut - toteaa kirjoituksissaan, että Marxin kommunismi on itseasiassa sapattiperiaatteen käytännön ja tavoitteiden ilmaisemista 1800-luvun yhteiskunnallisella kielellä.

20230328 Saksan velanotto, Saksan perustuslaki ja makrotalous

Saksa on siis ottanut reippaasti velkaa, vaikka Saksan perustuslaki kieltää velanoton samaan tapaan kuin Euroopan Unionin perussopimus. Tässä näkyy Saksan ei-dynaaminen puoli - ja ristiriitaisuus. Samaan aikaan kun Euroopan Unionilta ja sen keskuspankilta on kielletty monetaarinen ja finanssipoliitinen tuki Valuuttaunionin jäsenvaltioille, Saksa itse rahoittaa vastoin perustuslakiaan velkarahalla ajankohtaisia suuria hankkeita, viimeisimpänä ase- ja ammushankinnat Ukrainassa Venäjää vastaan käytävään sotaan. Tämä muodostaa Euroopan Unionin perustavaa laatua olevan onnettomuuden - sitoutumisen perussopimuksen ehdottomin ja muuttamattomaksi tarkoitetuin kahlein eksogeeniseen, ulkoa markkoinoiden toimesta harjoitettuun enemmän tai vähemmän irrationaaliin ja anarkistiseen makrotalouteen. Modernin makrotalouden keskeinen piirre on Euroopan Unionin ja sen keskuspankin endogeeninen, omapäätöksinen vastaaminen ajankohtaisiin, jäsenvaltioiden kautta demokraattisesti ilmaistuihin tarpeisiin, kuten eläkkeisiin, sosiaaliseen ja terveyteen, koulutukseen, köyhyyden poistamiseen. Luottamuspohjaisessa kansainvälisessä makrotaloudessa tämän pitäisi olla täysin luonnollista. Kun vielä muistetaan että 'uutta rahaa' syntyy vain hankkeisiin tarkoitettuja velkasitoumuksia tekemällä ja että raha syntyy juuri tällä tavalla, käy selväksi kuinka hakoteillä oikeistolainen, Kokoomuksen, perussuomalaisten, Keskustan, Liike NYT:n ja kristillisten talpouspoliittinen ajattelu on. Eurooppaa ollaan ajamassa - verrattuna muihin makrotalousalueisiin - umpikujaan josta ei ole helppo selvitä. Suomessa harjoitettu vahvan valtion politiikka ja laadullisesti myönteisiä kerrannnaisvaikutuksia sisältävä velanotto mahdollistavat edelleen tien hyvinvointi-Suomen ylläpitämiseen ja vahvistamiseen. Tulee vain kysyneeksi, kuinka hyvä kehitys voisi olla, jos Euroopan Unioni ja sen keskuspankki tarjoaisivat tähän työhön sitä tukea,jota siltä sen perustamisen muodossa alunperin odotettiin.


20230329 Mäkyselle automaattisista vakauttajista ja työtaisteluista

Politiikka on todellakin arvovalintoja. Valtionvarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä oli eilen TV1:n uutisissa puhumassa leikkauslistojen puolesta ja näytti ihan vakavissaan nostavan keskusteluun indekseihin - siis automaattisiin vakauttajiin - sidottujen kulujen leikkaamisen. Eläkkeet ja lapsilisät ovat ainakin indekseihin sidottuja, miten on työttömyys korvaustenkanssa? Olen aikaisemmin korostanut ammattiyhdistysliikkeen työtaistelujen merkitystä tietynlaisen devalvaation toteuttajana sen jälkeen kun erityisesti energia-alan toimijat ryhtyivät valtavaan inflatooriseen hintojen nostoon Euroopan Unionin pakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden aiheuttaessa lähes hätätilan kaasun, öljyn ja näihin perustuvien energiatuotteiden saatavuudessa. Koronneet energianhinnat valahvivat vauhdilla elintarvikkeisiin, asumiskustannuksiin ja tietysti myös liikenteeseen. Samalla tavalla kuin ammattiyhdistysliikkeen työtaistelut saivat onnistuessaan aikaan ostovoiman säilymistä edes jossakin määrin, myös indeksikorotukset mm. eläkkeisiin olivat merkittävä tasapainottava tapahtuma tämän vuoden alussa. Nämä molemmat yhdessä merkitsivät yhdessä kustannustason nousun kanssa devalvaation tyyppistä rahan arvon laskua, alustavan arvioni mukaan ainakin kuuden prosentin verran kahden vuoden sopimusjaksolla. Valtion velassa tämä tarkoittaa velan tosiasiallisen arvon laskemista samalla kuudella prosenttiyksiköllä, mikä tekee 150 mrd:n euron valtionvelassa 9 miljardin euron tosiasiallista alenemista. Kertoisiko joku Mika Niemelälle, että työtaistelujen ja automaattisten vakautajien vaikutus valtion velkojen pienenemiseen tekee valtionvarainministeroiön leikkauslistat todellisuudessa tarpeettomiksi?

Rahan arvo
Inflaation torjuminen ja rahan arvon vakauden säilyttäminen on keskeisin Euroopan Keskuspankin tehtävä. Euro onkin säilyttänyt arvonsa EU-jäsenyytemme aikana melko hyvin ja siitä ovat saaneet nauttia mm.  palkansaajat ja työeläkkeellä olevat. Vakauden säilyttämisen keinot ovat kuitenkin Valuuttaunionin alueella rajalliset. Konsolidoitu perussopimus (treaty) rajoittaa keskuspankin mahdollisuuksia rahoittaa erityisesti julkisen sektorin hankkeita, koska pankki ei sopimuksen mukaan ota vastuuta jäsenvaltioiden veloista. Euroopan Unioni on itse rajoittanut keskuspankkinsa toimintamahdollisuuksia poliittisista ja ideologisista syistä. Painopiste on ollut markkinoiden rahansaannin turvaamisessa mm. massiivisessa määrällisessä elvytyksessän (QE) muodossa, mikä näkyy EKP:n taseissa jäsenvaltioilta pankkien kautta ostettujen velkakirjojen suurena määränä. Tämäkin rikkoo ainakin Saksan keskuspankin mukaan EKP:lle annetun tehtävän rajoja.   Inflaation torjuminen edellyttäisi mahdollisuutta rahoittaa jäsenvaltioiden budjettivajeita, sosiaali- ja perusturvaa ja infrastruktuurihankkeita, jota nyt "Next Generation" ohjelman puitteissa tehdäänkin, tosin tiukoissa taloudellisissa raameissa. Näin ei tarvitsisi olla, koska itsenäisen yhteisön keskuspankki kykenee normaalioloissa rahoittamaan mitä tahansa hankkeita eikä yhteisöllä tai sen  jäsenvaltioilla ole mitään pelkoa konkurssista tai tulotason romahtamisesta. Mielestäni juurisyy hallitsemattomaan inflaatioon löytyy asetetuista ideologisista rajoitteista ja  EU:n sekä myös NATOn laajenemispolitiikasta, tähän prosessiin liittyvästä taloudellisesta ja arvokilpailusta ja sen toteuttamista tukevasta, vihamielisyyttä ja vastakkainasettelua kiihdyttävästä sanktiopolitiikasta. Sen lopputulemana on nyt käynnissä oleva sota. Euroopan Unionin rakenteen ideologinen vinouma ja moraalista ylemmyyttä heijastelevat taloudelliset sanktiot ovat ajaneet koko maanosan umpikujaan. Seurauksena tulee olemaan koko maanosan luisuminen pitkäkestoiseen ahdinkoon, taloudellisen perustan mureneminen ja häviö suurvaltojen välisessä valtakamppailussa.

lauantai 18. maaliskuuta 2023

Sosialidemokratian salaisuus

Sosialidemokratia on tylsä aate, sosialidemokratia on vanhanaikaista, ei tätä päivää eikä varsinkaan huomista - sanotaan. Rafael Paasio oli "mannertenvälinen nahjus", Mauno Koivisto teki väärää politiikkaa, Tanner oli sosialidemokraattina ja Suomen sota-aikaisen hallituksen ulkoministerinä keskeinen sotasyyllinen. Työväentalot ovat mennyttä aikaa, niin myös osallistuminen poliittisen tai aatteelliseen toimintaan. Sosialidemokratialle tärkeä osuustoiminta, yksi johtavista kuluttajien itsensä hallitsemista vähittäiskaupan ketjuista, onnistuttiin 1980-luvulla melkein hautaamaan elävältä ja suurin ponnistuksin se saatiin uudelleen jaloilleen ja nykyiselle menestystielle.  Ammattiyhdistystoiminta? Sen vanhanaikaisempaa ja vaarallisempaa ei taida olla olemassakaan.

Kuitenkin tämä Suomen yksi vanhimmista poliittisista liikkeistä, perustettu ns. wrightiläisen työväenliikkeen  muututtua pelkästä kansansivistysliikkeestä  aktiiviseksi poliittiseksi toimijaksi, liikeeksi jonka kannattajilla "ei ollut muuta menetettävää kuin kahleensa" (Karl Marx), kuitenkin tämä liike elää vahvana kansallisessa poliittisessa perinteessä. Vaikka kotona ei puhuttaisikaan politiikkaa eikä erityisesti kasvatettaisi sosialidemokratiaan, jollakin selittämättömällä tavalla nämä arvot kuitenkin välittyvät tuleville sukupolville. Juuri parastaikaa mielipidetutkimuksissa sosialidemokratia tarjoaa kaikkein parhaan imagon, mielikuvan.  Mikä on Sosialidemokratian salaisuus? 

Hindulaisessa perinteessä, jonka yksi osa mm. jooga eri muotoineen on ja joka jossakin määrin välittää ymmärrystä tästä yhdestä maailman suurimmasta uskonnolliseksi luokitellusta humanistisesta liikkeestä, puhutaan erityisestä "pyhästä salaisuudesta", "Sacret secret" -ilmiöstä. Kuten tiedetään, ei joogaan perehtynyt ja sille omistautunut henkilö eroa oikeastaan millään tavalla muista tavallisista ihmisistä - ensinäkemältä. Tällaisen sisäisen salaisuuden omaksunut on ihan tavallinen kanssaihminen ja vain lähempi tutustuminen alkaa avata elämänasenteeseen ja toimintatapaan liittyviä, usein ihan normaaliuden piiriin katsottavia eroja. Joogan kohdalla nämä liittyvät esimerkiksi liikuntatapaan, ruokavalioon, suhtautumiseen alkoholiin ja suuntautumiseen pelkistävään elämäntapaan. Lähempi kanssakäyminen paljastaa ehkä muutakin, toimivat fyysiset liikeradat, harmin ja surun   ja väkivallan aiheuttamisen välttämisen. Noista ulkoisesti vähän tavanomaisista, sinänsä näkymättömistä piirteistä koostuu kuitenkin voimakas ja salaisen konseptin sävyttämä elämäntapa.

Demokratia elämäntapana on poliittisessa liikkeessä sellaisenaan tällainen "salaisuus", joka ei ensinäkemältä poikkea millään tavalla tavanomaisesta. Demokratia tunnustetaan meillä keskeiseksi toimintaperiaatteeksi jo peruskoulussa. Lainsäädäntömme edellyttää kansalaiselta demokratian keskeisten periaatteiden kunnioittamista. Samalla on kuitenkin todettava, että demokratia elämäntapana on vaativa ja haasteita asettava arvo-ja asennekehys, jonka johdonmukainen toteutuminen niin kansalaisen elämässä kuin poliittisessa liikkeessäkin on vähintäänkin vajavaista, ja taipuvaista jäämään taka-alalle,   toimimattomaksi käytännön elämäntilanteissa.

Demokratiaa elämäntapana ja arvoperiaatteenaan toteuttava ei ilmeisesti eroa kansanjoukosta äkkiseltään millään tavalla. Hänet tunnetaan kuitenkin toisten mielipiteitä kunnioittavana, jonka nettikäyttäytymiseenkään vihapuhe ei missään tapauksessa kuulu. Hänelle yhdenvertaisuus kanssaihmisten kesken on joka päivä ja joka tilanteessa toteutettavaa toimintaa. Arkielämässä tämän elämänasenteen rinnalla toimii kuitenkin koko ajan myös joukko "epäproduktiivisia" voimia, demokratiaa elämäntapana toteuttavaa lähestymistapaa vastaan. Autoritaariselle ihmiselle tasa-arvoa ei ole olemassakään. Jokainen vastaantulija on joko ala- tai yläpuolella. Omistavasti ja hamuavasti asennoituvalle kaikki on omaisuutta, aviopuolisosta ja lapsista lähtien. Omistamisen himolle ei ole rajaa, omistavasti asennoituva haluaa lopulta kaiken.  Normaaliin elämäämme kuuluu yllättävän paljon myös väkivaltaa, halua voittaa ja nujertaa. Pahimmillaan se tähtää kanssaihmisen kokemiseen vastustajana joka on tehtävä toimimattomaksi. Kaupallinen, manipuloiva, lyödäänö vetoa tai "kättä päälle" suhmurointi saa näkyviä muotoja niin arkisessa kanssakäymisessä kuin vaalien poliittisessa vastakkainasettelussakin.

Kun puhutaan demokratiasta elämäntapana ja hetimmiten avautumattomana salaisuutena, voi todeta että siitä puuttuu halu alistaa tai alistua, mikä saattaa näkyä paitsi kanssaihmiseen kohdistuvana "samalla tasolla" toimimisena, myös rohkeutena ilmaista valtavirrasta poikkeavia, omaan arvopohjaan kuuluvia kannanottoja. Kilpailu, huippu-urheilun kaupallistuminen ja pelkkien huippujen tuijottaminen johtaa siihen että viisikymppinen on itse yllättävän heikossa kunnossa huippusuorituksia ihaillessaan. Demokratia elämäntapana tarkoittaa yhteisen edun asettamista mukaan valinkauhaan omasta hyvinvoinnista ja vauraudesta huolehdittaessa. 

Demokratia elämäntapana edellyttää tietoa ja vähittäistä yhteisöllisyyteen kasvua. Kysymys on vastuullisuudesta, integriteetistä, aitoudesta ja omistautumista koko yhteisön ja kanssaihmisten aineelliseen hyvinvointiin ja henkiseen rikastuttamiseen. Kurinalainen, keskittynyt ja jatkuva pyrkimys tämän elämäntavan toteuttamiseen alkaa tuottaa tuloksia, vaikka onnistumisesta ei voikaan olla omallakaan kohdalla varma. On voimia jotka pyrkivät myös nujertamaan tietoisen, yhteiseen hyvään pyrkivän toiminnan. Jos kukaan, niin aktiivinen ammattiyhdistystoimija tuntee omassa elämässään tämän paineen. Tarvitaan ehdotonta, järkähtämätöntä mielenlujuutta "tapaus ihmisen" mahdollistavan työelämän, toimintaolosuhteiden ja koko elämänpiirin alueella yhteisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi.

Henkilö, joka noudattaa tällaista, omaehtoisuuteen ja yhdenvertaisen elämän ylläpitämiseen tähtääviä periaatteita omassa toiminnassaan, näyttää autoritaarisessa,  väkivaltaisuuteren taipuvassa ja etuoikeuksia kahmivassa elämänpiirissä helposti heikolta ja voimattomalta. Juuri demokraattiesti arvopohjaltaan asennoitunut voi joutua pahankin mobbaamisen kohteeksi. Vieraantuneilla, epädemokraattisilla ja eiproduktiivisilla tavoilla toimiva yhteisö on tuhoisa, koska se on taipuvainen tappamaan ja tuhoamaan parhaat voimansa. 

"Pyhäksi" tällainen "salaiseen" elämäntapaan herääminen tekee se, että sen kannattaja on niin syvästi vakuuttunut demokratiaan ja sen pohjalta tapahtuvaan yhteistoimintaan   tähtäävän elämäntavan ja yhteisön ylivoimasuudesta, että on valmis taistelemaan omilla, lähes näkymättömillä keinoillaan tuon arvopohjan toteutumiseksi, kotona ja maailmalla, jopa oman henkensä uhalla. 

Tällaisen salaisuuden hengessä toimiva - ehkä useampiakin - saattaa olla lähipiirissäsi, näennäisesti tavallisena ja näkymättömänä, mutta loppupeleissä sellaisena joka välittää lapsilleen ja ympäristöönsä arvokasta perintöä, joogan kielellä ilmaistuna "hyvää karmaa". Kaiken kohinan ja hulinan  keskellä sellaista on varmuudella myös omassa maassamme, vahvana kansallisena hyvinvoitia tuottavana perinteenä. 

Onhan se suurenmoista että tällainen pyhä salaisuus on olemassa...

keskiviikko 8. maaliskuuta 2023

Rahaa on!

 Valtionvarainministeriön kokoama lista valtionvelanhoidosta seuravilla vaalikausilla on herättänyt tyrmistystä, vaikka sen on ilmoitettu olevan vain kokoelma käytetävissä olevia vaihtoehtoja. Erityisesti on korostettu, että kysessä on virkamiestyöryhmän kooste eikä poliittinen agenda joka on toteutettava. Lisäksi budjettipäällikkö korosti että muitakin vaihtoehtoja saattaa poliitisessa keskustelussa nousta esiin. Miksi valtionvarainministeriö on ensisijaisesti esittänyt juuri leikkauksia valtion menoihin?

Valtionvarain ministeriön virkamieskunta on ehdotuksissaan tiukasti sidottu perustuslakitasoiseen Euroopan Unionin "Korjausmekanismiin" eikä se saa poiketa Euroopan Unionin peruskirjan talouspoliittisesta linjasta eikä esittää velanhoitoon tarkoitettuja toimenpiteitä sen linjausten ulkopuolelta. Korjausmekanismin olemassaolosta ei yleensä puhuta, mutta on muistettava että se sitoo kansanedustajia, hallitusta, ministeriöitä, valtion ja koko julkisen sektorin laitosten kannanottoja, europarlamentaarikkoja    ja komissaareja.

Kokoomusoppostio on ottanut valtionvarainministeriön listan ikäänkuin työpaperina pohjaksi neuvotteluille siitä, mitä leikkauksia on toteutettava. Kokoomuksen mukaan leikattava määrä on yhdeksän miljardia euroa kahden seuraavan vaalikauden aikana . Muita vaihtoehtoja poliittinen opposito ei ole esittänyt. Olisiko sellaisia olemassa? Ja olisiko sellaisia vaihtoehtoja, jota pelastavat kansan Kokoomuksen kynnyskysymysten julkilausumattomilta kurjistuksilta ja yksilöön meneviltä kuritustoimeniteiltä, joita kannustimiksi kutsutaan?

Esitin tuoreeltaan blogikirjoituksessani "Vihreä pipo ja ammattiyhdistysliikkeen ihmeteko" kuluneen kevään palkansaajien työtaisteluiden pääpiirteisen vaikutuksen rahanarvoon. Hintojen ja palkkojen yhtaikainen nousu tarkoittaa inflaatiota, jolta EKP:n EU:n keskuspankkina yrittää meitä epätoivoisesti ja ilmeisen huonolla menestyksellä suojata. Ammattiyhdistysliikkeen taistelu ostovoimasta nostaa inflaatiota vähintäänkin samalla määrällä ja hinnathan ovat nousseet vielä enemmän. Rahanarvon heikkeneminen 6:lla prosenttiyksiköllä tarkoittaa 150 mrd:n euron valtion velan arvon laskua samalla määrällä, mikä tekee euroissa (150:100)x 6 = 9 mrd. Voidaan siis todeta, että palkansaajakunta ja ammattiyhdistysliike onnistuneen palkkaliikehdinnän tuloksena hoiti jo tämän kevään aikana pois päiväjärjestyksestä Kokoomuksen esilläpitämät kauhuskenaariot. Jos tarvetta on - ja sitä tullee melkoisella varmuudella olemaan - ammattiyhdistysliike taistelee ja palauttaa ostovoiman ja tasapainottaa tilanteen ulkoparlamentaarisin mutta laillisin keinoin rahanarvon uudella tasolla. Euroopan Unionin kokoisessa makrotaloudessa inflaation ja rahanarvo  heikeneminen on vähemmän välitömiä haittoja aiheuttava etenkin niille, jotka joutuvat elämään palkallaan ilman suuria, jo olemassaolevia pääomia. 

Olisiko muita nopeasti tepsiviä keinoja? Luin Twitteristä ehdotuksen, jonka mukaan uusi eduskunta ja hallitus voisi säätää määräaikaisen lain, jolla työeläkerahastojen 250 mrd:n sijoituksista saatavista osingoista ja  voitoista voitaisiin osa, esimerkiksi 1-2 mrd siirtää valtion budjetinvelan katteeksi. Kun tiedetään, että osakesijoitusten arvo kasvaa tunnetusti pitkälläkin aikavälillä keskimäärin  10-14 % vuositasolla ja pelkästään osinkojakin saadaan vuositasolla vähintään kolme miljardia, valtion velat voitaisiin hoitaa helposti pois päiväjärjestyksestä tälläkin tavalla.

Olisiko vielä miitakin keinoja? Kävimme perhepiirissä, lasten ja lastenlasten kanssa poliittista keskustelua ja kysäisin 27 vuotiaalta tyttärenpojalta, olisiko thänellä,  lähiaikoina insinööriksi valmistuvalla ajatuksia valtionvelan lyhentämisestä. Hän sanoi käyneensä tästä keskustelua joidenkin porvarillisesti suuntautuneiden pelikavereidensa kanssa. Hän muistutti, että EU:n Kasvu- ja vakaussopimuksen raja-arvot velanotolle (60%)  ja kasvulle (3%) ovat pois käytöstä vielävuoden 2024 loppuun saakka nykyisillä päätöksillä. Kun tiedetään pörssiomistusten ja osinkojen  selvästi korkeampi kasvu verrattuna velkojen korkoihin, hän piti velanottoa  valtion osakeomistusten nopeaan kasvattamiseen loistavana keinona päihittää nykyisten valtionvelkojen oletettu uhka. "Otetaan 200 mrd velkaa, ostetaan niillä osakkeita ja maksetaan saatavilla osingoilla ja kasvavilla arvoilla sekä tämän että vanhojen valtionvelkojen lyhennykset. Hän muistutti siitä, että työeläkerahastomme ovat kasvaneet huimasti juuri sijoitusten painottamisella osakesijoituksiin. 

Täytyy myös muistaa, että kasvuhakuisellapolitiikalla Martinin hallitus on onnistunut pitämään valtion velan suhteellisen osuuden edelleenkin aisoissa eikä Suomen velkasuhde poikkea kuin edukseen Euroopan Valuuttaunionin jäsenmaiden velkasuhteesta. Olemme edelleen hyvää keskitasoa ja mikäli samanlaista työllisyyttä ha hyvinvointivaltion rakenteita vahvistavaa politiikkaa jatkettaisiin, mitään väitettyä, erityisesti Suomea kohtaavaa katastrofia ei ole edes olemassa. Kysymys on opposition mikrotalousajatteluun ja perusteluihin perustuvasta valtavirtatalouden oletetusta kummituksesta, joka voidaan päihittää julkisen sektorin, valtion ja kuntien verotusoikeuteen ja niihin liittyviin erityisesti John Maynaard Keynesin havaitsemiin moninkertaistajiin liittyvillä keinoilla. Keynes todisti nämä keinot oikeiksi olessaan toisen maailmansodan aikana Iso-Britannian valtionvarainministerinä ja sai tunnustuksena tästä työstään lordin  arvonimen. 


Toimihenkilöunionin pääekonomi Patrizio Láina twiittasi 4.5. 2023 todeten, että 2022 loppuvuoden  ja 2023 alkuvuoden inflaatio ja hintojen nousu sekä onnistuneet työtaistelut ja niiden mukana tapahtunut hintojen nousua osin korvaava palkkojen nousu sekä automaattisena vakauttajana toimivan työeläkeindeksin nousu ovat kasvattaneet bruttokansantuotetta jo tänä vuonna niin  paljon, että ne tosiasiassa vastaavat valtionvarainministeriön ehdottamilla leikkauksilla koko alkavalla vaalikaudella tavoiteltavaa velkasuhteen muutosta. Neljän vuoden hallituskaudelle ehtisi sisältyä vielä kaksi uuttakin vastaava bkt:n kasvusykäystä, mikä tarkoittaisi jo valtion velkasuhteen putoamista selvästi alle tavoitellun 70%:n. 

Kun keinoja on ryhdytty luettelemaan, niin mainitaan vielä yksi, oikeastaan kaikkein paras mutta lähes mahdottomalta tuntuva keino yhteisen hyvinvoinnin ja taloudellisen kansanvallan toteuttamiseksi. Se olisi luopuminen Euroopan Unionin uusliberaalista, yhden siiven lentoyrityksestä, jossa makrotalouden keinoista on rajattu pois vahvan, kansalaisten hyvinvoinnista,  turvallisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta huolehtivan valtion sisällyttäminen yhteisötasolla Euroopan Unionin keskeiseksi tavoitteeksi. Yhden siven lentoyritys tarkoittaa yksipuolista markkinoihin tukeutumista.  Sitten  Bretton Woodsin aikaisen kultakannan romuttamisen jälkeen sekä raha luominen että finanssipolitiikka voisivat perustua omapäätöksiseen, endogeeniseen makrotalouspolitiikkaan, "fiat-rahaan". Puhutaan Modernista Monetaaarisesta Teoriasta, jossa omilla päätöksillä rahoitetaan aluksi velkana (siis rahoitustarpeena) ja kirjanpidolla välttämättömiksi koetut hankkeet. Keskuspankin omaava yhteisö kuten Euroopan Unioni voi omilla päätöksillään ja yhdessä keskuspankkinsa kanssa rahoittaa mitkä tahansa hankkeet käytettävissä olevien resurssien (kuten työvoima, ilmasto ja luonnnovarat) puitteissa. Tätä mahdollisuutta Euroopan Unioni pelkää kuitenkin kuin lehmä uutta konttia - pelkästään uusliberaalisin, ideologisin perustein.

Lopuksi voisi todeta, että Kokoomuksen kauhistelema ja pilkkaama "Rahaa on!" fläppitauluotsikko Marinin hallituksen jossakin ryhmätyöhuoneessa pitää edellä  kaikissa kuvatuissa tapauksissa paikkansa. Mielikuvituksen ja rohkeuden kohdalla on sen sijaan huomattavia puutteita.

Lisäys 6.5. 2023

Klaus Vänttinen:

Löysin tämmöisen HS:n pääkirjoituksen tammikuulta, kovin on hiljaista ollut mediassa...

Vastasin Klaus Vänttiselle seuraavasti:

 Erinomainen löytö! Kiinnitin erityistä huomiota seuraaviin lauseisiin jutussa:"Vuonna 2021 veroaste oli 43 prosenttia, ja tämän vuoden veroasteeksi valtiovarainministeriö ennustaa 41,2 prosenttia. Julkisen talouden ennusteissa veroasteen laskun ennakoidaan jatkuvan: vuodelle 2025 luvuksi arvioidaan 40,8 prosenttia.

Jos veroasteemme olisi pysynyt koko ajan vuoden 2016 tasolla eli 44 prosentissa, julkisen talouden tulot olisivat tänä vuonna noin 8 miljardia euroa suuremmat kuin niiden arvioidaan olevan. Tällöin valtiontalous voisi olla lähellä tasapainoa ja julkinen talous kokonaisuudessaan jopa ylijäämäinen. Veroasteen laskulla on siten ollut varsin huomattava vaikutus valtiontalouteen.

VAIKKA kokonaisveroasteen tähän mennessä toteutunut ja edelleen jatkuvaksi ennakoitu lasku on suuruudeltaan merkittävä, ei siitä ole juuri keskusteltu."




lauantai 4. maaliskuuta 2023

Sininen pipo ja ammattiyhdistysliikkeen ihmeteko

Eduskunta on päättänyt vaalikauden viimeiset istuntonsa ja nyt on siirrytty eduskuntavaaleja edeltävälle vaalitauolle. Toinen merkittävä uutinen nyt maaliskuun alkupäivinä on se että suuri lakkokevät on päättymässä palkka- ja sopimusratkaisuihin, jotka jossakin määrin, ehkä noin 6:n prosentin tasolla kompensoivat tapahtunutta hintojen nousua. 

Nyt keskustellaan koko ajan siitä, jääkö inflaatio pysyväksi vai onnistuuko Euroopan Keskuspankki palauttamaan inflaatiotason keskimäärin 2:een prosenttiyksikköön. Ammattiyhdistysliikkeen palkankorotusvaatimukset osoittavat, että työntekijäpuoli on menettänyt uskonsa hintatason palautumiseen keskimääräisellä kahden vuoden sopimuskaudella keskuspankin   toivomalle ja uskottelemalle tasolle.



Vanhempi sukupolvi muistaa vielä sen tärkeän kotitaloutta koskevan periaatteen, joinka mukaan inflaatio heikentää rahan arvoa ja siten samalla heikentää velkarahan ostoarvoa. Jos inflaation oloissa onnistuu saamaan velkaa ja samalla edes jossakin määrin säilyttämään jo saavuttamansa ostovoiman, velat vähenevät ikäänkuin itsestään. Suurin häviäjä on velan antaja, koska takaisin maksetulla velalla on todellisuudessa vähemmän ostovoimaa. 

Nyt kauhistellaan valtion velan suurta määrää. Kauppakamarin velkakellon mukaan se liikkuu tällä hetkellä noin 150:ssä mijardissa eurossa. Vaaleja edeltävässä poliittisessa keskustelussa oppositio, erityisesti Kokoomus on vaatinut palaamista tiukkaan talouskuriin samalla kun se on yhdessä median kanssa suhtautunut kielteisesti ammattiyhdistysliikkeeseen ja  inflaatiota edes jossakin määrin kompensoiviin palkkavaatimuksiin. Poliitiseksi tavoiitteeksen Kokoomus on ilmoittanut kahdeksan miljardin velkojen lyhentämisvaatimuksen, joka sen mielestä täytyy tapahtua kahden vaalikauden aikana hyvinvointivaltion menotasoa pienentämällä ja erilaisilla palvelujen ja etuuksien heikentämällä. Tavoite tarkoittaa keskimäärin yhden miljardin menoleikkauksia vuositasolla. 

Miten palkansaajien lakkokevät vaikuttaa koko kansantalouden tasolla opposition velanlyhennystavoitteisiin ja toisaalta hallituspuolueiden, erityisesti sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton  tärkeänä pitämiin tavoitteisiin, joiden mukaan leikkauksia tarvitaan mutta ne eivät saa kohdistua tulotasoltaan heikoimpaan kansanosaan ja erityisesti juuri heille tärkeisiin julkisiin palveluihin?

Kuuden prosentin palkankorotustaso tarkoittaa siis sitä, että edes jossakin määrin - ei kuitenkaan riittävästi - kyetään vastaamaan ostovoiman parannuksella ilmeisesti pysyväksi jäävään inflaatioon. Sopimusten yleissitovuus tarkoittaa tässä yhteydessä sitäm, että ammattiyhdistysliikkeen taistelemalla saavuuttama palkkataso muodostuu yleiseksi palkkalinjaksi, ainakin pääsääntöisesti. Kuuden prosentin osuus vastaa n. 9 miljardia valtion 150 miljardin kokonaisvelasta - sillä summalla ammattiyhdistysliikkeen taistelema palkkataso heikentää inflaation aiheuttamaa ostovoiman heikennystä. Velanantajat kärsivät tässä suhteessa samansuuruisen menetyksen. Tämä tarkoittaa siis sitä, että valtion velan ostovoima on supistunut palkankorotusten suuruutta vastaavan ostovoiman verran. Valtionvelka on tätä kautta siis menettänyt arvoaan vaihdon välineenä pysyväksi jäävän  inflaation  verran. Ammattiyhdistysliikkeen sitkeä ja peräänantamaton taistelu on pudottanut valtion velkaa palkankorotusten kuuden prosentin verran. Mitäs tästä seuraa vaalitaistelun velkakeskusteluun ja oikeisto-oppostion kurjistamistavoitteisiin?

Edellä esittämäni luvut ovat suuntaa-antavia ja osoittavat lukijalle sen, millä tavalla palkankorotukset inflaationn oloissa pitävät yllä jo saavutettua ostovoimaa ja vähentävät valtionvelan suhteellista määrää ostovoimaan verrattuna. Ammattiyhdistysliikkeen sitkeä ja keskinäistä solidaarisuutta vaatinut palkkataistelu on tämän kevään aikana vähentänyt valtion velan arvoa palkankorotusten verran eli 6:n prosentin tasolla noin 9 miljardia. Ammattiyhdistysliike siis saavutti opposition kahdeksan vuoden velanlyhennystavoitteen muutamassa viikossa keväällä 2023. Oikeisto-opposition - johon säästötavoitteiden tavoittelussa  todellisuudessa on laskettava myös keskustapuolue mukaan - asettaman velanlyhennystavoitteen suhteellisen tavoitteen vaatimukset ammattiyhdistysliike hoiti oikeutetun ja laillisen työtaistelun muodossa käytännössä pois päiväjärjestyksestä tämän kevään aikana. M.O.T.

Poliittinen vasemmisto on pyrkinyt perinteisesti arvostamaan ammattiyhdistysliikkeen työtä ja on valtioviisaasti hallituksessa ollessaan jättänyt ostovoiman tasosta taistelun työmarkkinaosapuolille. Nyt voidaan jo sanoa että tulosta on syntynyt. Ilmeisesti jäädään vähän köyhemmiksi kuin mitä energian hinnan nousu ja tarjontainflaatio saivat aikaan. Työtaistelujen avulla ostovoima säilyi jotenkuten. Valtion velan arvo putosi saavutettujen työtaistelutoimenpiteiden ansiosta noin 9 miljardia.

Miten siis saavutettuihin neuvottelutuloksiin pitää nyt suhtautua? Ne osoittivat ammattiyhdistysliikken suuren merkityksen yhteiskunnallisena, oikeudenmukaisuutta, kansalaisten ostovoimaa ja elintasoa ylläpitävänä voimana. Ammattiyhdistysliikkeen jäsenet pudottivat valtion  velan suhteellista arvoa vähintäänkin saman verran kuin mitä Kokoomus, perussuomalaiset ja keskustapuolue vaativat kurjistamistoimenpitein toteutettavaksi seuraavan vaalikauden aikana.

Nostan siis sinistä pipoani korkealle kiitokseksi ammattiliittojen   onnistuneen ostovoiman ylläpitämisen saavuttamisen johdosta ja ylistän tämän tavoitteen saavuttamista muutamassa viikossa, johon poliittinen oikeisto olisi ehkä - vai olisiko? - päässyt kahdeksan vuoden hirveitä seurauksia aiheuttavan kurjistamis-, leikkaus- ja köyhdyttämiskanpanjansa aikana.

 



perjantai 3. helmikuuta 2023

Venezuela ei olekaan pahis...

EU valmistautuu kaikessa hiljaisuudessa muuttamaan kurssiaan suhteessa Venezueelaan

Martha Anduj

amerikka 21

 Bryssel/Caracas . Euroopan unioni (EU) on pannut merkille Venezuelan poliittisen tilanteen suuret muutokset ja pohtii, kuinka vastata. Viime kuukausien muutoksia ovat muun muassa "väliaikaisen presidentin" Juan Guaidón erottaminen ja suhteiden palauttaminen Kolumbiaan ja Brasiliaan.

Nämä ja muut tekijät saavat EU:n aloittamaan muutoksen asemassaan Caracasia kohtaan. EU:n ulkoministerien kokouksessa 23. tammikuuta Brysselissä, jossa ensisijaisesti oli esillä Ukrainan sota, aiheen kerrotaan vieneen epävirallista tilaa.


Asiasta kertoi Madridissa toimiva digitaalinen päivälehti Nueva Tribuna. Tämä viittasi "korkea-arvoiseen EU-virkailijaan", joka oli ennen kokousta ilmoittanut EU:n ulkopolitiikan päällikön Josep Borrellin lausunnoista aikomuksestaan ​​"sopeuttaa eurooppalaista politiikkaa Etelä-Amerikan maan uuteen todellisuuteen".


Eurooppalaisen diplomatian analyysi viittaa "merkittäviin muutoksiin" Venezuelassa, joihin kuuluu suhteiden palauttaminen Kolumbiaan ja Brasiliaan Gustavo Petron ja Luiz Inacio Lula da Silvan hallitusten astuttua virkaan. "Nicolas Maduron hallinto on vähemmän eristetty kuin muutama vuosi sitten", espanjalainen sanomalehti lainasi lähteensä sanomaa.


Lisäksi sisäisiä muutoksia tapahtuu Venezuelan oppositiossa, joka haluaa käynnistää uudelleenjärjestelyn johtajansa Guaidón erottamisella tulevia presidentinvaaleja silmällä pitäen. Myös Yhdysvaltojen hallituksen diplomaattiset toimet sekä Espanjan ja Portugalin päätökset palauttaa suurlähettiläänsä Caracasissa saavat EU:n vastaamaan.


Maanantain ulkoministerikokouksen jälkeen ei kuitenkaan vielä ole virallisia ilmoituksia.


Vuonna 2017 EU määräsi ensimmäiset pakotteet Venezuelaa vastaan ​​ja otti kantaa nykyisen hallituksen vastustajiin. Vuodesta 2019 lähtien EU jopa tunnusti oppositiopoliitikon Guaidón maan "lailliseksi presidentiksi" jonkin aikaa.


Vaikka jotkin sen jäsenmaista ovat yhtyneet läheisesti Yhdysvaltojen pakotejärjestelmään, EU ei ole kopioinut Washingtonin laajoja kauppasaartoja, jotka ovat tuhonneet Venezuelan talouden ja öljyteollisuuden. Monet eurooppalaiset yritykset ovat kuitenkin vetäytyneet Venezuelasta Washingtonin toissijaisten pakotteiden pelossa.


Siitä huolimatta riippumattomat analyytikot ja YK-järjestöt ovat kuvanneet EU:n pakotteita, kuten USA:n ja muiden maiden sanktioita "kollektiivisiksi rangaistuksiksi" ja "ihmisoikeusloukkauksiksi" (america21 raportoi ).


EU teki ensimmäistä kertaa Venezuelan alue- ja paikallisvaaleissa marraskuussa 2021 selväksi, että se voi etääntyä Yhdysvaltain hallinnonmuutospolitiikasta, jota oli noudatettu ilman kritiikkiä siihen asti. Tuolloin vaaleja tarkkaileva valtuuskunta ylisti sitä, että suuri osa oppositiosta oli kääntänyt selkänsä vaaliboikotille ja heidän mielestään maan "parantuneille vaaliolosuhteille".

torstai 2. helmikuuta 2023

Heräämistä odotellessa...

Ennen kevään eduskuntavaaleja  poliittisen keskustelun keskiöön  on noussut valtion velka. Tätä keskustelua pitää yllä Kokoomus, joka taloiuspoliittisessa ohjelmassaan keskittyy valtion velan vähentämiseen. Tarkoitus olisi vähentää valtion velkaa kahdeksan miljardia seuraavan vaalikauden aikana. En mene tässä yhteydessä yksityiskohtiin sen pidemmälle, koska tarkoitukseni on pohtia talouspoliittisen keskustelun painopistettä ylipäätään. Onko velkapainotteiselle talouspoliittiselle keskustelulle mitään vaihtoehtoa?



Kokoomuksen konservatiivisen ja oikeistolaisen politiiikan lähtökohtana on valtion näkeminen  1980-luvun reaganilaiseen tapaan pikemminkin  ongelmana kuin ratkaisuna kansalaisten taloudellisen tilanteen parantamiseen. Taustalla on ns. mikrotalousajattelu, jossa yksityinen talous ja sen logiikka on keskeisenä lähtökohtana. Yksityinen etu ajaa aina yhteisen edun edelle - yhteiset ratkaisut edustavat tässä katsannossa makrotalousajattelua. 

Valtio on konservatiivisessa ajattelussa vain välttämätön pakko, jolle annetaan vain sellaisia tehtäviä, joiden varaan on joko vaikea tai mahdotonta rakentaa toimivaa bisnestä. Poliisi ja armeija on perinteisesti nähty tällaisina tehtäväalueina. Valtion tehtävä on torjua rikollisuutta ja pitää vihamieliset ja vääriä arvoja edustavat naapurimaat varpaillaan ja omien rajojensa sisällä. Tosin näitäkin tehtäviä on viime vuosikymmeninä ryhdyttä kaupallistamaan: Venäjän Wagner-joukot sotilaallisella puoilella ja amerikkalaiset businespohjaiset vankilat käynevät näistä esimerkeiksi.

Vahvistuva valtio edustaa konservatiivisessa ajattelussa tehottomuutta ja vihattua sosialismia. Erityisesti saksalaisessa yhteiskunta-ajattelussa näillä on paljon merkitystä, olihan Saksan Demokraattinen Tasavalta marxilais-leniniläiseen neuvostologiikkaan perustuva esimerkki 'olemassaolevasta sosialismista'. Ehdottoman autoritaarisena, yhden puolueen diktatooriseen valtaan perustuvana valtiona se muodostikin pelottavan vaihtoehdon moniarvoiselle demokratialle. DDR:n historia kesti runsaan viisikymmentä vuotta ja romahdus tapahtui yhdessä Neuvostoliiton hajoamisen kanssa. Berliinin muurin murtuminen 1980-luvun lopulla muodosti lopullisen päätepisteen  sosialistiseksi tarkoitetulle valtiolle saksalaisella maaperällä. 

Toista vaihtoehtoa valtiosta edustaa sosialidemokraattien pohjoismainen, kansanvaltainen hyvinvointivaltio. Se ei ole noussut toimintakonseptina näkyviin eurooppalaisessa poliittisessa keskustelussa eikä varsinkaan Euroopan Unionissa. Surullista mutta totta on, että Euroopan kommunististen liikkeiden marxilais-leniniläinen malli johti sekä sosialismi-käsitteen tahriintumiseen että myös pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin sivuraiteella pitämiseen - siihen kohdistuvasta oikeutetusta ylistyksestä huolimatta.

Valtio ja julkinen sektori edustaa  oikeistohenkisessä ajattelussa tehotonta, byrokraattista ja kehnoja ratkaisuja tuottavaa vaihtoehtoa. Siksi sille on jo vuodelta 1949 peräisin olevassa Saksan perustuslaissa asetettun tiukat rajat mm. velanoton suhteen. Sen lisäksi valtio ei saa kasvaa taloudellisena toimijana ainakaan yleistä talouskasvua nopeammin. Nämä molemmat piirteet ovat Saksan keskeisen aseman vuoksi siirtyneet myös osaksi Euroopan Unionin ja sen instituutioiden peruskirjoja. Maastrichtin monen kertaan korjattu sopimus pitää sisällään nämä rajat; velkaantumisaste ei saa olla suurempi kuin  60% bruttokansantuotteesta ja kasvun on puolestaan rajoituttava korkeintaan kolmeen prosenttiin vuositasolla.

Ylläkuvatut raja-arvot eivät perustu mihinkään toisen maailmansodan jälkeisiinn taloudellisiin faktoihin tai tieteelliseen näyttöön, niiden juuret ovat pääosin Saksan historiassa ja ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä hyperinflaatiossa 1920-luvulla. Kun kultakannasta luovuttiin presidentti Nixonin kaudella ns. Pretton Woods -sopimuksella, rahan vaihtoarvo on perustunut sen jälkeen tosiasiassa ja pelkästään valuutaann kohdistuvaan luottamukseen. 

Amerikassa ei pelätä velkaa  vaikka julkisen velan määrä hipoo koko ajan päätettyä ylintä - ja jatkuvasti eri päätöksillä  nostettua - velkarajaa. Sitä on tällä hetkellä n. 31500 mrd dollaria ja suhteessa bkt:n se pyörii noin sadan prosentin tuntumassa - ja nousu jatkuu. Tästä huolimatta presidentti Biden on tehnyt ns. IRA-aloitteen (Inflation Reduction Act), jolla velaksi rahoitetaan 370:lla miljardilla dollarilla tukina ympäristöystävällistä teollisuutta ja siten palautetaan ja siirretään teollisuusinvestointeja Euroopasta ja muualta Amerikkaan. Juuri tämä laki on nostanut nyt Euroopan Komission toimiin vastaavanlaisen paketin aikaansaamiseksi myös Euroopassa.

USA:lla ja Euroopalla on kuitenkin yksi merkittävä ero tämän taloudellista kilpavarustelua symbolisoivan ja toteuttavan hankkeen rahoittamisessa. USA:n hallitus voi tehdä tämän omalla päätöksellään ja velkarahalla, koska USA:n keskuspankki Fed:iä eivät sido samanlaiset rajoitukset kuin Euroopan Keskuspankkia EKP:tä ja Euroopan Komissiota. Euroopan Unionin peruskirja kieltää yksiselitteisesti Euroopan Komission ja keskuspankkia ottamasta velkaa jäsenvaltioidensa merkittävienkään hankeiden rahoittamiseksi. Tämä määritellään peruskirjassa - sanktioineen hyvin tarkasti:

123 artikla

(aiempi EY-sopimuksen 101 artikla)

1. Tilinylitysoikeudet ja muut sellaiset luottojärjestelyt Euroopan keskuspankissa tai jäsenvaltioiden

keskuspankeissa, jäljempänä ’kansalliset keskuspankit’, unionin toimielinten, elinten tai laitosten,

jäsenvaltioiden keskushallintojen, alueellisten, paikallisten tai muiden viranomaisten, muiden julkisoikeudellisten laitosten tai julkisten yritysten hyväksi ovat kiellettyjä samoin kuin se, että Euroopan

keskuspankki tai kansalliset keskuspankit hankkivat suoraan niiltä velkasitoumuksia.

Peruskirjan sanamuoodot ja ilmaisut sitovat Euroopan Unionin tiukasti ns. valtavirtaiseen, uusliberaaliin makrotalouspolitiikkaan, joka estää Komissiota ja myös EKP:tä rahoittamasta jäsenvaltioiden hankkeita. Keskeinen suunta taloudelliselle toiminnalle on 'vapaan markkinatalouden' hengessä tapahtuva, yritystoiminnan tukemisen ja kehittämisen kautta tapahtuva toiminta. Tässä hengessä mm. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi kehitti euroa ja sen arvoa turvaavan QE (Quantitative Easing) ohjelman, jonka puitteissa ostettiin vuosina 2014-2022 jäsenvaltoiden velkakirjoja kaiketi n. 4500 mrd:n euron edestä ja joka tuki suunnattiin kansallisten elinten tuella ja päätöksillä yritystoimintaan. Suomenkin valtion myymät velkakirkjat - yli 60 mrd euroa - ovat edelleen EKP:n taseissa. Niitä ei ole lasketu Suomen velkataakkaan, meniväthän nämä miljardiot yritysten likviditeetin patantamiseen. Tätä ei myöskään Kokoomus ole nostanut mitään meteliä. 

Tämän yksiulotteisuuden tarkoituksena on siis estää jäsenvaltioita paisuttamasta velkarahalla budjettejaan, mikä nähdään merkkinä huonosta talouspolitiikasta. Viime aikoina on kuitenkin noussut keskusteluun valtion tai yhteisön itsenäisen keskuspankin merkitys myös julkisten hankkeiden rahoittamisessa. Tämä ns. MMT-teoria (Modern Monetary Teoria)  lähtee muutamista tärkeistä periaatteista: 1) Raha  syntyy  järjestelmään itsenäisillä, endogeenisilla velkapäätöksillä, 2) itsenäisen keskuspankin omaava valtio tai yhteisö ei voi ajautua konkurssiin, koska keskuspankki voi rahoittaa minkä hyvänsä tasoiset hankkeet omilla päätksillään ja 3) rajan muodostavat vain rajalliset resurssit kuten työvoima tai ympäristön ja ilmaston lämpenemisen asettamat rajat. MMT on teoriana myös ideologisesti neutraali - sitä voidaan käyttää niin hyvinvointivaltion rakentamiseen kuin maailmanlaajuiseen sotaan varustautumiseen tai - kuten EKP on tehnyt - yritysten tukemiseen QE-politiikalla.

Sosialidemokratialle ja ylipäätään koko vasemmistolle - ja osalle keskustaakin - vahva kansanvaltainen hyvinvointivaltio on keskeinen pitkän tähtäimen poliittinen tavoite. Vaikka asiaa ei aina selvästi kerrota, oikeiston - varsinkin Kokoomuksen - poliittiseen arkkitehtuuriin kuuluu markkinaehtoinen hyvinvointivaltio, tai ainakin oletus sellaisen mahdollisuudesta. Staretgisena lyhyen tähtäimen tehtävänä on pohjoismaisen, kansanvaltaisen hyvinvoiontivaltion kyseenalaistaminen vähän samantapaisilla perusteilla kuin miten neuvostotyyppistä sosialistiseksi kutsuttua valtiota aikanaan kritisoitiin. Velkakeskustelu yhdistyneenä valtavirtaiseen, menneeseen kultakantamotivoituneeseen  mikrotalouteen perustuva velkapelko on käyttökelpoinen työkalu. Kokoomuksen lähestymistapa  jättää kuitenkin huomioonottamatta hyvinvointivaltioon liittyvät taloudelliset moninkertaistajat - ja tietenkin myös sen, että vaihtoehtoinen, omapäätöksinen, endogeeninen moderni makrotalousmalli tekee tuloaan. 

Yhdysvaltojendemokraattien johtamassa hallinnossa Bidenin endogeeniselle talouspolitiikalle löytyy vahva tuki myös demokraattien "sosialidemokraattisesta" vasemmistosiivestä. Sieltä löytyy innokkaita kannattajia Modernille MonetaariselleTeorialle, esimerkkeinä Bernie Sanders ja jo presidentti Obamana neuvonantajana toiminut Stephanie Kelton.

USA:lla,   Kiinalla ja Japanilla  - eikä edes Venäjällä - ole esteitä käyttää vahvan valtion dynamiikkaa makrotalouspolitiikkaansa finanssipoliittisena välineenä. Eurooppa on sidottu yksimielisyyttä edellyttävillä konsensuspäätöksillä uusliberalismin yhteiskuntavastuuta epämääräisesti kannattavaan markkinatalousmalliin. Edes sosialidemokratia, vahvan hyvinvointivaltion universaali kannattaja ei ole kritisoinut sen tavoitteisiin vähintäänkin huonosti sopivaa valtavirtaista talouskuriin ja tarvittaessa sanktioihin ja austerismiin perustuvaa eksogeenista, Smithin talouden sokeaa kättä palvovaa mallia. 

Kun arvostellaan Kokoomuksen ja keskustan velkapelkomallia, olisi ymmärrettävä että taustalla on koko Eurooppaa kahlitseva uusliberaali, jo aikansa elänyt, mikrotalouden periaatteista lähtevä ja odotuksia vastaamaton talousmalli. Rintamasuuntaa on muutettava, muutoin ei Eurooppa pärjää taloudellisten mannerlaattojen välisessä kilpajuoksussa eikä tarjoa Euroopassa syntynyttä, vaihtoehtoista, yhteiseen hyvinvointiin perustuvaa demokraattista ja hengeltään sosiaalista makrotalousmallia. 

Kokoomuksen talouspoliittinen ohjelma tähtää valtion velan vähentämiseen, jolla loppujen lopuksi ei uusliberaalissa ajattelumallissa ole alarajaa ollenkaan. Kokoomuksen ohjelma ei takaa tästä syystä kansalaisen kannalta hyvää ja kestävää lopputulosta. Tuijottaminen valtioon kansalalisen aeman sijasta on tästä syystä hengeltään fanaattista, patologista politiilkkaa. Sen tunniukseksi sopisi klassinen fanaattisen asennoitumisen "palavan jään" määrätelmä: kuumana asian puolesta - kylmänä suhteessa ihmiseen.



Minä odotan heräämistä...



, 2)