Elvyttämisestä ja näivettämisestä

Suomen kestävän kasvun ohjelma

Valtionvarainministeri Matti Vanhanen esitteli 14.2. 2021 kansliapäällikkönsä kanssa Euroopan Komission tuki- ja lainapakettiin perustuvaa "Kestävän kasvun" ohjelmaa. "Suomen kestävän kasvun ohjelma pyrkii muun muassa vähentämään päästöjä, nostamaan työllisyyttä ja nopeuttamaan hoitoon pääsyä. Tässä linkki myös ministeri Vanhasen tätä ohjelmaa esittelevään videoon.

Keskustelu on vasta alkamassa

Keskustelu tästä ohjelmasta ja sen neljästä pilarista on tietenkin vasta alkamassa. Ohjelmassa ei esitelty mitään yksityiskohtaisia sovellutuksia, vaan lähestymistapa oli yleisluontoinen. Merkittävää on että konkrettisen sisällön lukkoonlyöminen tapahtuu päällekkäin edessäolevien kuntavaalien kiihkeimmän vaiheen kanssa.

Ruuhkainen kevät häiritsee keskustelua

Pelättävissä siis on että esitykset menevät - koripallokieltä käyttääkseni - "sukkana" läpi ilman mainittavampaa keskustelua. Kun kaikki EU:n jäsenmaat esittävät samaan aikaan omat ohjelmansa, joita niitäkin pitäisi pystyä seuraamaan ihan vertailun ja sisältöjen suuntautumisen vuoksi, voi ennustaa että keväällä on tässä suhteessa edessä aikamoinen 'hullunmylly'.

Maakuntakeskustelut painottuivat julkisiin infrahankkesiin?

Alustava ohjelma on vaativa ja sisältöesityksiä kerännyt maakuntakierros on tehty. Ministeri Vanhasen esityksestä kävi ilmi että maakuntatasolla on tehty erittäin runsaasti kaikenlaisia mutta myös mm. infrastruktuuriin liittyviä ehdotuksia. Euroopan Komission linja seuraa kuitenkin tarkasti konsolidoitujen perussopimusten henkeä, jonka mukaan keskeisenä toimintakumppanina tulee olla 'erittäin kilpailukykyinen markkina'.

Julkisten hankkeiden toissijaisuus?

Vanhanen totesikin, että pelkästään julkiseen infran ja palveluihin suuntautuvia ehdotuksia on niin paljon että yksin ne riittäisivät kattamaan koko koronatukipaketin ja -lainaosuuden käytön. Hän ilmaisi myös sen tosiasian että julkistn sektorin hankkeiden osuus voi olla vain pieni siivu koronatukipaketin kokonaisuudesta.

Kokonaisvaltaisesti ja pitkäjännitteisesti

Miten yrityspohjaisesti sitten luodaan kokonaisuuksia kattavia uusia toimintaklustereita niin että hallituksen tämä vaatimus toteutuu? Ministeri Vanhanen piti tätä tärkeänä haasteena, koska Euroopan Unionin on kokonaisuutena kyettävä kilpailemaan muiden globaalien toimijoiden kuten USA:n, Kiinan, Japanin, Intian tai Kanadan kanssa, jotka ovat myös liikkeellä pitkäjännitteisesti - ei kertaluontoisesti kuten EU - finanssipoliittisen ja monetaarisen elvytyksen keinoin.

Demokraattisen valtion rooli

Yhä ilmeisemmäksi käy, että hyvän uuden, laaja-alaisen ja kokonaisuuksia luovan infran ja kehittämisratkaisujen tulisi olla vahvasti valtioneuvoston, siis demokraattisen valtion ohjauksessa. Vanhasen mukaan yksityisen sektorin ja valtion työnjakoa tai yhteistoimintaa ei tässä yhteydessä ole vielä ratkaistu. Tiedossa on, että juuri julkinen infrastruktuuri on mm. Saksassa erittäin heikossa kunnossa; esimerkiksi koko maata kattavaa laajakaistaverkostoa Suomen tapaan ei juurikaan ole olemassa.

Euroopan Unionin ideologinen rakenne painottaa yritysten suuntaan

Muodostuuko Euroopan Unionin oma toimintarakenne esteeksi dynaamiselle eteenpäinmenolle - se on yksi suurista kysymyksistä 'Kestävän kasvun' ohjelman eurooppalaisessa toteuttamisessa.

Moninkertaistajat - multipiers - ja niiden merkitys

Ministeri Vanhanen korosti tässä yhteydessä tehtävien ratkaisujen merkitystä siitä näkökulmasta, että tehtävien ratkaisujen tulee tuottaa yhden euron sijoituksella kahden tai jopa useamman kertainen tuotto. Kysymys on talouden 'moninkertaistajista (multipliers). Julkisella sektorilla on tässä suhteessa eräitä tärkeitä etuja puolellaan. Julkisen sijoituksen (valtion, maakunnan, kunnan) ylijäämä mm. verotuksen kautta jää edelleensijoitettavaksi samaan tai uusiin julkisiin hankkeisiin. Yrityksen keskeinen tehtävä on tuottaa voittoa, joka helposti valuu kokonaan pois toteutetun hankkeen kehyksestä yhtiön ja sen omistajan taseisiin ja erittelemättömiin tarkoituksiin. Investointeihin ei ole viime vuosina juurikaan satsattu.

Julkisen ja yksityisen ero

Julkinen on avointa ja yritystoiminta - kilpailusyistä - läpinäkymätöntä ja ulkopuolisilta suljettua. Julkiset sijoitukset paljon työllistäviin hankkeisiin kuten esimerkiksi palvelurakenteeseen ovat erityisen tehokkaita kulutuksen nopean kierron vaikutuksesta. On tärkeää myös todeta taloudellisena moninkertaistajana palkkoja ja työehtoja koskeva kattava sopimusjärjestelmä, koska se tunnetusti mahdollistaa mahdollisimman tasaisen ja siksi tehokkaasti toimivan tulonjaon. Optiot ja huikeat tulospalkat eivät osallistu talouden moninkertaistamiseen samalla panoksella kuin tasaisen ja koordinoudun tulonjaon järjestelmät. Julkinen investoi itse hallinnossa, valtuustoissa, lautakunnissa ja kansalaiskeskuseluissa ilmaistuihin tarpeisiin, yrityksen investointien keskeisenä ehtona on mahdollisuus tehdä voittoa. Ero julkisen ja yksityisen investoinnin välillä edustaa kahta erilaista arvomaailmaa. Moninkertaistajaksi laskee mm. SDP:n aikaisempi puheenjohtaja Antti Rinne sairauksien ennaltaehkäisyn. Yksistään sen mahdollistaminen laaja-alaisesti nostaisi maan ulos melkein millaisesta taloudellisesta kuopasta tahansa.

Vahva hyvinvointivaltio on vahvuustekijä

Olen tässä pohtinut Korona-elvytyspaketin vaikuttavuuden mahdollisuuksia tukien ja lainojen tehokkaan käytön näkökulmasta. Oletukseni on, että vahvan julkisen sektorin ja kansanvaltaisen hyvinvointivaltion hallitsema Pohjois-Eurooppa on taipuvainen pärjäämään rahankäytössä paremmin kuin Etelä-Euroopan jäsenvaltiot. Myös Saksan taipumus sivuuttaa julkinen sektori heikentää siellä lainojen ja tukien käytön tehokkuutta, jota korkea tekninen osaaminen ja keskeinen sijainti Euroopassa toki kompensoivat.

Raha- ja finanssipolitiikka muutoksessa

Kun tähän lisätään varsin vahva todennäköisyys siitä, että nämä erittäin pitkän aikavälin lainat ja tuet eivät ainakaan kokonaisuudessaan lankea jäsenmaiden maksettavaksi, uskon voitavan elää tämän paketin kanssa. Ratkaisevaksi muodostuu Euroopan Komission ohjaus, mikä muodostaa pohjoismaisen, mielellään julkista sektoria toiminta-alustana käyttävän lähestymistavan kannalta ratkaisevan epävarmuustekijän.

Omallakin lainanotolla pärjätään

Onko tämä elämän ja kuoleman kysymys hallitukselle välikysymyskeskustelussa? Ei välttämättä, koska matalan korkotason oloissa hallitus voi selkeästi ja omalla vastuullaan ja omilla ohjelmallisilla tavoitteillaan elvyttää myös julkisen sektorin suuria hankkeita ja koordinoida hankekokonaisuuksia huomattavasti paremmin kuin mitä Euroopan Komission rakenteelliset ehdot tarjoavat.

Elvytyksen suuntautumisella on merkitystä

Niin oudolta kuin se ehkä tuntuu, elvytys voi väärin toteutettuna muodostua myös näivettämiseksi, jossa uudet dynaamiset ratkaisut jäävät piiloon, toiminta ei tapahtu koordinoidusti ja koko kansaa palvellen tai rahat valuvat taas suurelta osin teille tietymättömille.

Nähtäväksi jää kuinka käy.