Eläkkeensaajien Keskusliiton liittokokouksessa Lappeenrannassa, kokoushotellin aulassa oli levitettynä panderolli "Aina heikomman puolella". Tämä yksi maamme merkittävimmistä ikäihmisiä edustavista järjestöistä julisti siinä peruslähtökohtaansa, tasa-arvoista yhteiskuntaa, oikeutta kaikille, heikomman vahvistamista ja kuntouttamista. Kysymys on ihmisyyteen, kansankotiin ja hyvinvointivaltioon kuuluvasta peruslähtökohdasta: oikeus ihmisyyteen ja voimavarojensa täysimääräiseen kehittämiseen ja toteuttamiseen kuuluu kaikille. Heikompaan asemaan joutuneet, olivatpa ne mitä ikäryhmää tahansa, on se kansanryhmä jota on yhdessä nostettava. Ei ole sattumaa, että juuri emerituskansalaiset, hyvinvointivaltion rakennnustyön käynnistäneet, ovat vaarassa jäädä taloudellisilta edellytyksiltään köyhyysrajalle ja jopa sen alapuolelle.
EKL:n lehti Eläkkeensaaja nostaa vanhenevan sukupolven elämäntilannetta ja tavoitteita jatkuvasti esille. Liitto on ottanut edunvalvonnan aivan ilmeisesti keskeiseksi teemakseen ja sen pää-äänenkannattaja kirjoittaa jokaisessa numerossaan sekä puheenjohtajan että toiminnanjohtajan palstoilla tästä poliittisesta tehtävästään. Esimerkinomaisesti nostan juuri viimeisimmästä, syyskuun 2017 lopulla ilmestyneestä lehdestä käsiteltyjä teemoja esille.
Kotitalousvähennys myös pienituloisten ulottuville
Liiton puheenjohtajaksi kesäkuun kokouksessa valittu Simo Paassilta kirjoittaa kotitalousvähennyksestä ja siinä olevassa, eriarvoisuutta lisäävästä ja kansalaisia eriarvoisesti kohtelevasta piirteestä. Hän kirjoittaa hallituksen suunnitelmista kehittää kotitalouysvähennystä nostamalla työn osuuden korvausta 50:stä 70:een prosenttiin. "Esitettyä suunnitelmaa ei ole aihetta vastustaa, mutta kotitalousvähennystä pitäisi kehittää niin, että myös pienituloiset voisivat hyötyä siitä" , Paassilta kirjoittaa.
Hän jatkaa:
"Nykyjärjestelmässä verosta tehtävää kotitalousvähennystä voi hyödyntää vain silloin, jos henkilö maksaa tuloistaan veroa vähintään sen verran, kuin hän olisi oikeutettu saamaan verovähennystä saamistaan palveluista. Esimerkiksi eläkeläisellä pitäisi olla veronalaista ansiotuloa noin 20 000 euroa vuodessa, jotta hän pystyy hyödyntämään kotitalousvähennyksen täyden määrän 2400 euroa.
Jos eläkeläisen veronalaiset ansiotulot jäävät alle 11067 euron vuodessa, tuloista ei makseta lainkaan ansioverotuloa, jolloin myöskään kotitalousvähennyksestä ei ole henkilölle mitään hyötyä. Noin 150 000 henkilöä koko ikäryhmästä ei voi hyödyntää laisinkaan nykymuotoista kotitalousvähennystä.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on jo vuonna 2015 ideoinut sellaisen kotitalousvähennysmallin, joka hyödyntäisi myös pienituloisimpia (Sitran selvityksiä 95) Mallin ajatuksena on, että kaikilla 75 vuotta täyttäneillä olisi tuloista riippumatta mahdollisuus hyödyntää kotitalousjärjestelmää, kun he ostavat kotitalouspalveluja.
Kotitalousvähennys olisi täten pienituloiselle suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Jos maksetut verot ovat vähennykseen oikeuttavaa summaa pienemmät, vähentämättä jääneen osan verovähennyksestä saisi suorana tukena. Rahamääräinen tuki olisi enimmillään 1200 euroa vuodessa.
Sitran esitys avaisi toteutuessaan uusia mahdollisuuksia kotitalousvähennyksen käyttöön. Se saattaisi myös osaltaan tukea sitä tavoitetta, että omassa kodissa asuminen pitempään olisi mahdollista entistä useammalle eläkkeensaajalle tulevaisuudessa. Kotitalousvähennyksellä tuetaan ikäihmisen arkea, mutta se myös lisää työllisyyttä ja elvyttää paikallista taloutta."
Tällaisen tärkeän ehdotuksen tekee siis EKL:n puheenjohtaja Simo Paassilta, puuttuen samalla taas yhteen eriarvoistavaan piirteeseen yhä markkinaliberaalimpia piirteitä saavassa politiikassa. Siinä on kysymys konkreettisesta aloitteesta liittokokouksessakin vahvasti esillä olleeseen teemaan: "Aina heikomman puolella."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti