Ihmisen luonnollinen arvo ja oikeudet

Demokratia elämäntapana. Puhutaan oikeuksista ja velvollisuuksista tässä yhteydessä. Mitä oikeuksia minulla on suhteessa kanssaihmisiin, maailmaan, itseeni?
Kun  toimin työtehtävissä läpi koko työurani järjestöissä, jouduin kohtaamaan ihmisen epävarmuuden ja rohkeuden puutteen ilmaista mielipiteitään. Ei ole kaukana ajatus, että kokemuksemme elämästä ovat opettaneet olemaan varovaisia oman kannan ilmaisemisessa. Vielä uhkarohkeammalta tuntuu heittäytyä tekemään jotakin oman mielen mukaan.

Kansakoulunopettaja Korhonen oli hyvä piirtämään ja hänellä oli näkemystä. Hän päätti ryhtyä vapaaksi taiteilijaksi. Siihen pojan - aikuisen miehen - isä totesi että nyt joudut hunningolle. Poika muutti toiselle paikkakunnalle, sai ostettua itselleen vanhan talon, jonka kunnosti asunnokseen ja ateljeekseen. Hän antoi uudelle kodilleen nimeksi Hunninko. Taiteilijana hän pärjäsi hyvin - minullakin on olohuoneen seinällä yksi hänen latomaisemistaan.

"Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä", todetaan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa. Tuon kannanoton perustana on vahva humanistinen, ihmisen oikeuksia kuvaileva alkulause:

"Kun ihmiskunnan kaikkien jäsenten luonnollisen arvon ja heidän yhtäläisten ja luovuttamattomien oikeuksiensa tunnustaminen on vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustana maailmassa,

kun ihmisoikeuksia on väheksytty tai ne on jätetty huomiota vaille, on tapahtunut raakalaistekoja, jotka ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa, ja kun kansojen korkeimmaksi päämääräksi on julistettu sellaisen maailman luominen, missä ihmiset voivat vapaasti nauttia sanan ja uskon vapautta sekä elää vapaina pelosta ja puutteesta,

kun on välttämätöntä, että ihmisoikeudet turvataan oikeusjärjestyksellä, jotta ihmisten ei olisi pakko viimeisenä keinona nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan,

kun on tähdellistä edistää ystävällisten suhteiden kehittymistä kansojen välille,

kun Yhdistyneiden Kansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisten perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin ja kun ne ovat ilmaisseet vakaan tahtonsa edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa,

kun jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään, yhteistoiminnassa Yhdistyneet Kansakunnat-järjestön kanssa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleistä kunnioittamista ja noudattamista, ja,

kun yhteinen käsitys näiden oikeuksien ja vapauksien sisällöstä on mitä tärkein tämän sitoumuksen täydelliselle toteuttamiselle,

Niin sen vuoksi yleiskokous antaa tämän ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen kaikkien kansojen ja kaikkien kansakuntien tavoiteltavaksi yhteiseksi ohjeeksi, jotta kukin yksilö ja kukin yhteiskuntaelin pyrkisi, pitäen alati mielessään tämän julistuksen, valistamalla ja opettamalla edistämään näiden oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista sekä turvaamaan jatkuvin kansallisin ja kansainvälisin toimenpitein niiden yleisen ja tehokkaan tunnustamisen ja noudattamisen sekä itse jäsenvaltioiden kansojen että niiden oikeuspiirissä olevien alueiden kansojen keskuudessa."

Ihmisen herättäminen havaitsemaan omat oikeutensa, ei ainoastaan äänioikeutena ja mielipiteen ilmaisun vapautena, vaan myös oikeutena toteuttaa kykyjään ja taipumuksiaan siinä ainutkertaisessa elämässä joka ihmiselle on suotu, muodostaa suunnattoman haasteen poliittiselle järjestelmälle. Erityisen suuren haasteen meidän aikanamme se muodostaa suhteessa työhön. Nykyoloissa tuo tavoite on supistunut täyden työllisyyden tavoittelemiseksi, perustuuhan sosiaaliturvamme, terveydenhoitomme ja eläkkeemme suurelta osin työstä saatavaan palkkaan ja pysyvään työsuhteeseen. Mielestäni on tarpeen muistuttaa niitä jotka kokevat olevansa työläisinä ja palkansaajina työläisen asialla, että jo Karl Marx puhui työvoiman vapauttamisesta (emancipation of labour), työläisen roolin poistamisesta ja ihmisen oikeudesta valita suuntautumisensa elämän eri vaiheissa.

Elämään ja yhteiskuntaan liittyvät työt on tehtävä, se on tietenkin selvää. Ihmisen luontaiset taipumukset ja suuntautuminen muodostavat valtavan kirjon erilaista toiminnallisuutta. Frankfurtin koulukunnan merkittävä filosofi Erich Fromm on todennut että vapaan toiminnallisuuden olosuhteissa ilmeisestikin kaikki tärkeät toimet tulevat tehdyksi. Kun siis puhutaan työelämän  uudistamisesta, edessä on vielä pitkä tie tapaus ihmisen aktiviteetin vapauttamisessa.

Demokratiaan kuuluu myös oikeus ja madollisuus osallistumiseen. Sen mahdollistamiseksi on oikeastaan vasta siemen kylvetty, mutta kehittämistoimet tulevat olemaan niitä suuria tulevaisuuden uudistuksia. Toistaiseksi ne uinuvat vielä tulevaisuushorisontin takana. Varmaa kuitenkin on että tulevaisuuden maailma ei ole vieraantunut, passiivinen epäproduktiivisuuden ilmentymä.