torstai 11. huhtikuuta 2024

Hyvinvointivaltio taloudellisena ihmeenä...

Orpon ja Purran johtama hallitus on joutumassa leikkauslistoineen yhä vaikeampaan tilanteeseen. Televisiokeskusteluissa niin Kokoomuksen kuin  perussuomalaistenkin   nuoret ja kovaäänisen kiihkeät kansanedustajat Heikki Westman Miro Bergbom tuntuvat tavantakaa kyselevän, mikä on opposition vaihtoehto. Tänään torstaina 11.4. 2024 Eduskunnan kyselytunnilla myös valtionvarainministeri Riikka Purra ja  sosiaaliministeri Sanni Gran-Laasonen esittivät oppositiolle samanlaisia kysymyksiä. 

Talouden ihmekone ei lähde liikkeelle pelkästään yrityksiä tukemalla, jos ostovoimaa ei lisätä, vaan päinvastoin leikataan. On luonnollista, etä yritykset varovat ryhtymistä investointeihin kun kulutuskysyntä heikon ostovoiman  vuoksi on vähissä. 

Miten on selitettävissä, etä Sanna Marinin johtama viisikkohallitus kykeni hallituksen muodostaneen Rinteen ohjelmalla loihtimaan hallituskautenaan Suomen korkeimman työllisyysasteen vuosikymmeniin? Jos hallituksella olisi edellytyksiä kuunnella ja tarkastella objektiivisesti edeltäneen hallituskauden toimia, olisi se jo puolitiessä löytää vastauksia yhä vakavammaksi käyvään ja - ilmeisesti - sen itsensä aiheuttamaan hätätilaan.

Finnwatch julkaisi tänään 11.4. 2024  tutkimuksen, jossa esitetään yli miljardin euron arvosta vaihtoehtoisia verojen korotuskohteita - jotka toimivat jakajaa - bruttokansantuotetta - kasvattavaan suuntaan ja vähentävät siten painetta velkaprosenttia kohtaan. Keinoja olisi käytettävissä, mutta kun  hallitus on ottanut pääkön ja omista, valtavirtatalouden irrationaaleista opeista lähtevän asenteen, vaikeuksista ei päästä eroon. Syöksy kohden pohjamutia on väistämättä edessä.

Mitä siis Marinin viisikkohallitus teki kun työllisyys lähti jo vuoden hallitustyön jälkeen nousuun ja nousi koko Marinin hallituskauden ajan. Jos samaa politiikkaa olisi voitu jatkaa, nykyisenkaltainen velkakeskustelu olisi kokonaan pois päiväjärjestyksestä. Keskeistä Marinin hallituksen työskentelyssä oliovat "päätösperäiset" työpaikat julkiseen hallintoon. Sattumaa oli se, että Euroopan Komissio hetkeksi luopui Maasterichtin sopimuksen velka- ja kasvurajoitteista tehden näin poliittisesti hyväksyttävää tilaa omapäätöksiselle, julkisen sektorin piileviä mahdollisuuksia käynnistävälle politikalle. Mitä ovat nämä piilevät mahdollisuudet?

Kasvattamalla työllisisyyttä julkisen sektorin kautta käynnistetään samalla Keynesin mainitsemia - ja brittien toisen maailmansodan aikana valtionvarainministerinä toteuttamia - moninkertaistajia, jotka nopeassa tahdissa vauhdittavat veronkanto-oikeudella varustetun julkisen sektorin kasvua. Yksi merkittävimpiä moninkertaistajia on julkisten, siis päätösperäisten työpaikkojen kautta käynnistyvä volaliteetti, joka tarkoittaa työllistymiseen käytettyjen varojen kiertämistä vuositasolla jopa yhdeksän kertaa "tilipussista" toiseen amerikkalaisen tutkimuksen mukaan. Yhdessä maksettujen verojen (välittömien ja välillisten), täysiaikaisten työsuhteiden, sopimuspohjaisten palkkojen, vähenevien sosiaalikulujen ja lisääntyvän ostovoiman kanssa käynnistyy "megakone", joka muuttaa muutamassa vuodessa suoritetut satsaukset työpaikoiksi, toimeentuloksi, yritystoiminnan elpymiseksi ja investoinneiksi, yhteisen vaurauden pohjaksi - siis kaivatuksi taloudelliseksi kasvuksi. 

Siis nykyisissäkin oloissa olisi mahdollista voimakkaaseen kasvupyrähdykseen, ellei olisi ylipääsemätöntä estettä. Sen esteen muodostaa EU:n peruskirjaa soveltava kasvu- ja vakaussopimus, joka velan kasvun ohella rajoittaa myös julkisen sektorin kasvun 3%:iin vuositasolla. Komissio luopui muutamaksi vuodeksi näistä rajoittavista prosenteistä Korona-pandemioan vuoksi, mutta nyt niihin ollaan voimalla palaamassa. Rangaistustoimia on "tarkkailulistan muodossa" tulossa eikä Suomi nykyhallituksen politiikalla voi niiltä välttyä.



Tapani Vauhkosen tilastokuva kertoo, millaiseen taloudelliseen anemiaan valtavirtainen, valtiota toimijana vieroksuva uusliberaali politiikka on viemässä koko maanosaa. On menossa tarpeeton, oikeistoideologinen, huijausluontoinen kärsimysnäytelmä... 



torstai 4. huhtikuuta 2024

Ajatuksia ennen 2024 eurovaaleja...

Euroopan Unionin parlamenttivaalit lähestyvät. Eilen 3.4. 2024 Suomen eduskunnassa käytiin keskustelua Suomen linjasta ja Euroopan Unionin tulevaisuudesta. Suomi kannattaa velkajarrupolitiikkaa Euroopan Unionin tasolla eikä ole kiinnostunut Euroopan Unionin perussopimuksen avaamisesta ja sen muuttamisesta. RKP:n Eurooppaministeri Anders Adlercreutz piti pari viikkoa  sitten esittämässään TV1:n A-talk -puheenvuorossa ajatusta jopa vaarallisena. Eurooppa on joutunut hyvin lähelle sotaa ajaessaan EU:n ja NATO:n laajenemista itään, asettaessaan politiikkansa tueksi jo 13 erilaista sanktiopakettia Venäjää vastaan ja joutuessaan riippuvaiseksi muualta kuin Venäjältä tulevasta kaasusta, öljystä ja mm. lannoitteista. Velkajarrupolitiikka sitoo EU:n tiukasti uusliberaaliin (uuskeynesiläiseen) valtavirtatalouteen, joka hakee perusteitaan ja ratkaisumallejaan mikrotaloudesta mm. vertaamalla valtiontaloutta kotitalouteen ja kohdistamalla kurinpitotoimia ja sanktioita avustusten karsimisen, lopettamisen,  veronkiristysten ja ay-oikeuksien rajoittamisen muodossa ensisijaisesti turvattomassa asemassa oleville yksityisille ihmisille - samalla kun hyvin menestyville ja rikkaille annetaan verohelpotuksia ja etuisuuksia.

Kun luet allaolevia, eri yhteyksissä esitetyjä osa-analyyseja, pidä mielessäsi seuraavia vaihtoehtoisia eurooppapolitiikan lähestymistapoja:

  • Eurooppa tarvitsee mikrotalouspolitiikan sijasta omapäätöksistä makrotalouspolitiikkaa niin EKP:n rahapolitiikan kuin Euroopan Komission finanssipolitiikakin muodossa suurten tehtävien kuten ilmastomuutoksen, sosiaalisen oilkeudenmukaisuuden, makrotalousalueiden välisen talouskilpailun ja myös Ukrainan itsenäisyyden säilyttämisen vuoksi; Euroopan Unionin perussopimus rajoittaa kuitenkin pysyvästi omapäätöksistä, endogeenista raha- ja finanssipolitiikkaa;
  • Sitten 1970-luvun alussa Bretton Woods-järjestelmän päättymisen  ja kultapohjaisen valtioiden valuuttavarannon rajoittamisen jälkeen olemme siirtyneet ns. Fiat-talouteen jossa valtioiden raha-politiikka perustuu omiin  päätöksiin ja kansainväliseen luottamnukseen;
  • Digitaalitaloudessa rahaa syntyy velkasopimuksilla ja niiden kirjaamisella kirjanpitoon. velkasopimuksilla (kuten valtion budjetti, julkiset ja yksityiset projektit) luodaan toimintaa ja uutta pääomaa;
  • Itsenäisen valuutan omaava valtio tai yhteisö - kuten EU -  voi aina rahoittaa sekä toimintansa että vastuunsa eikä siten voi ajautua konkurssiin. Suomi on luopunut itsenäisestä, omasta valuutasta ja euro käyttäytyy tässä suhteessa Suomen talouspolitiikkaan ulkoaohjaavasti, eksogeenisesti, kuten vieras valuutta;
  • Puhutaan ns. Modernista Monetaarisesta Teoriasta (MMT), jonka yksi tunnetuimpia edustajia on mm. Helsingin Yliopiston vieraulevana professorina toimiva William  (Bill) Mitchell.

----

Jacques Delors Instituutin Uutiskirje huhtikuussa 2024

Eduskunnassamme käydään parastaikaa (3.4. 2024)keskustelua politiikastamme Euroopan Unionin tulevaisuuden suhteen. Berliinissä sijaitsevan Jacques Delors Instituutin uutiskirje kuvailee, sitä millä tavalla tämän Euroopan Komission 1980-90-luvun Euroopan Komission sosialistisen presidentin mukaan nimetty instituutti haluaisi nähdä Unionia kehitettävän:

"Sota Ukrainassa, eurovaalit, maanviljelijäliikkeet, CETA tai Mercosur, sääntelytauko Green Dealin ympärillä, eurooppalaiset uutiset nostavat ja tarkastelevat edelleen kysymystä Euroopan unionin paikasta, roolista ja tulevaisuudesta nykyisten sisäisten ja ulkoisten haasteiden edessä. . Maaliskuun blogikirjoituksessaan Nicole Gnesotto kyseenalaistaa voimakkaan Euroopan edistymisen globaalin geopolitiikan edessä. Lisäksi Ukrainan sota tai Donald Trumpin uudelleenvalinta Yhdysvalloissa nostivat kysymyksen Euroopan puolustuksesta takaisin esityslistan ytimeen. Ilmoitusten ja havaittavissa olevan kiireellisyyden lisäksi eurooppalaiset ovat kuitenkin eri mieltä keinoista ja erityisesti uusien taloudellisten resurssien käyttöönotosta. Lisätään menoja, mukaan lukien EU:n omat varat, vapautetaan uusi laina, mobilisoidaan rahoitusmarkkinoita, erimielisyyksiä on vähintään yhtä paljon kuin innovatiivisia ideoita. Puolustuksen lisäksi ne heijastavat hyvin erilaisia ​​näkemyksiä Euroopan yhdentymisen tulevaisuudesta ja keinoista investoida siihen.

Sopiminen on kuitenkin kiireellistä, kuten Enrico Lettan useille eurooppalaisille sanomalehdille maaliskuun puolivälissä antama haastattelu korosti. Hän on huolestunut Euroopan talouden pysähtymisestä Yhdysvaltoihin verrattuna. Tappio, jonka voimme päätellä tämän haastattelun perusteella, on myös seurausta Euroopasta, jolla ei ole kaikkia vallan ominaisuuksia, ennen kaikkea talous- ja rahoituskysymyksissä. Tämän korjaamiseksi yhtenäismarkkinoiden yhdentymisen jatkaminen tai jopa uudelleen aloittaminen näyttää olevan olennainen edellytys nykyisten siirtymävaiheiden, nimittäi  energia-, digitaalisten ja sosiaalisten, innovoinnin ja rahoituksen vahvistamiseksi samalla kun yhdenmukaistetaan, jopa integroidaan. Sääntöjemme tarkoituksena on yksinkertaistaa ja vähentää byrokratiaa, jotta voidaan helpottaa liiketoimintaa mutta myös Euroopan kansalaisten jokapäiväistä elämää. 

Tästä näkökulmasta pidetään Enrico Lettan yhtenäismarkkinoiden tulevaisuutta käsittelevän raportin esittely huhtikuun puolivälissä. Se on epäilemättä keskeinen analyysi liikeradalle, joka on otettava käyttöön, jotta Euroopan unioni pystyy sopeutumaan tähän uuteen, hajanaisempaan ja uhkaavampaan maailmaan ja moniin kriiseihin. Tässä yhteydessä Euroopan unionille asetetut haasteet ovat jälleen kerran motivoineet tämän maaliskuun ja epäilemättä tulevan huhtikuun eri julkaisuja sekä seuraavia Euroopan parlamentin vaaleja."Delors-instituutin uutiskirjeen kannanotot ovat radikaaleja ennenkaikkea EU:n perussopimuksen sekä raha- ja finanssipolitiikan suhteen. Instituutissa nähdään, että velkajarrupolitiikkaan perussopimuksella sidottu Euroopan Unioni ei paitsi selviä tehtävistään, vaan on vaarassa tuhoutua sekä suurten tehtävien ja uhkien edessä; Ukrainan puolustaminen on huteralla pohjalla juuri rahoituksen suhteen; USA ja Kiina sanelevat omapäätöksisellä, endogeenisella politiikallaan yhä suuremmassa määrin ehtoja Euroopan Unionin menestymiselle. Kilpailuasetelmaan suhtautuminen ei ole EU:n päätettävissä oleva asia. Siksi kirjeessä ehdotetaan jopa Euroopan Unionin yhteistyön aloittamisesta uudelta pohjalta ja joka tapauksessa EU:n makrotalouspolitiikan täydellistä uudistamista. Voisi todeta, että kirjeessään Jacques Delors -Instituutti palauttaa uudelleen keskusteluun ne yhteisölliset arvot, jotka nyt ovat jääneet lähes kokonaan huomiotta. Omasta puolestani tervehdin ilolla instituutin rohkeaa, mielestäni modernia sosialidemokraattista analyysia.

Kommenttini Delors-Instituutin kannanottoon:

Delors-instituutin uutiskirjeen kannanotot ovat radikaaleja ennenkaikkea EU:n perussopimuksen sekä raha- ja finanssipolitiikan suhteen. Instituutissa nähdään, että velkajarrupolitiikkaan perussopimuksella sidottu Euroopan Unioni ei paitsi selviä tehtävistään, vaan on vaarassa tuhoutua sekä suurten tehtävien ja uhkien edessä; Ukrainan puolustaminen on huteralla pohjalla juuri rahoituksen suhteen; USA ja Kiina sanelevat omapäätöksisellä, endogeenisella politiikallaan yhä suuremmassa määrin ehtoja Euroopan Unionin menestymiselle. Kilpailuasetelmaan suhtautuminen ei ole EU:n päätettävissä oleva asia. Siksi kirjeessä ehdotetaan jopa Euroopan Unionin yhteistyön aloittamisesta uudelta pohjalta ja joka tapauksessa EU:n makrotalouspolitiikan täydellistä uudistamista. Voisi todeta, että kirjeessään Jacques Delors -Instituutti palauttaa uudelleen keskusteluun ne yhteisölliset arvot, jotka nyt ovat jääneet lähes kokonaan huomiotta. Omasta puolestani tervehdin ilolla instituutin rohkeaa, mielestäni modernia sosialidemokraattista analyysia.

---


Millaista eurovaalikeskustelua käydään Saksass?

 Brysselissä vaikuttava saksalainen bloggari kirjoittaa blogissaan "Lost in Europa" tilanteesta seuraavasti:""Eurovaalien kampanja kiihtyy hitaasti. Puolueet yrittävät saada ihmisiä kesäkuun vaaleihin dramaattisilla vetoomuksilla. Tällä kertaa äänestäjillä on vähemmän raportoitavaa kuin ennen .

Viisi vuotta sitten meidän piti pelastaa ilmasto, eurovaaleista kehuttiin ilmastovaaleja. Tällä kertaa kyse on sodasta tai rauhasta, vauraudesta tai taantumasta, demokratiasta tai populismista ja putinismista.

Tämän vaikutelman luo kiihkeä retoriikka, jolla saksalaiset poliitikot ovat menossa kesäkuun vaalitaisteluihin.

Eurooppa on "kohtalokkaan valinnan" edessä, sanoo voimakasta Euroopan kansanpuoluetta (EPP) johtava CSU-poliitikko Manfred Weber. Venäjän hyökkäyssotaa silmällä pitäen kyse on Euroopan ja länsimaisten arvojen puolustamisesta.

Katarina Barley, SPD:n kärkiehdokas, on korottanut myös ääntään. EU:n on mietittävä omaa ydinpommiaan, sanoo Euroopan parlamentin varapuhemies. Hän varoittaa myös siirtymisestä oikealle: demokratia on vaarassa.

Vihreät haluavat pelastaa "vihreän sopimuksen", FDP haluaa aseistaa Ukrainan ja voittaa Venäjän. Vasemmisto on huolissaan pakolaisista ja hyvinvointivaltiosta, AfD haluaa leikata pakolaisten sosiaalietuuksia ja pysäyttää "massamuuton".

Kaikille vetoomuksille on yhteistä se, että ne eivät vain kuulosta dramaattisilta, vaan myös levittävät demokraattista lopunajan tunnelmaa. Jos kansalaiset eivät tee oikeita päätöksiä näissä vaaleissa, väittävät EU-poliitikkomme että Eurooppa on tuomittu.

Jopa Euroopan parlamentti kurottautuu syvälle retoriseen kointorjuntaan: Nämä vaalit ovat "ainutlaatuinen hetki", jolloin "me kaikki yhdessä päätämme Euroopan unionin tulevaisuudesta", sanotaan Strasbourgin kamarin vaalisivustolla.

Mutta liioitellun kova yritys herättää kansalaisia ​​ja lisätä äänestysaktiivisuutta (vuonna 2019 se oli vain 50,6 prosenttia koko EU:ssa) ei ole kovin vakuuttava. Todellisuudessa äänestäjille on tällä kertaa vähemmän raportoitavaa kuin aikaisemmissa EU:n laajuisissa äänestyksissä."


Vastausta Mikkel Näkkäläjärven eurovaalipostauukseen:

SDP:n puolueshteeri Mikkel Näkkäläjärvi Facebookissa: "Mielenkiintoisia ennusteita kesän eurovaaleja koskien. Haastavina aikoina ihmiset kääntävät katseensa kohti sosialidemokraatteja. Hoidetaan voitto kotiin hyvällä vaalityöllä!

”Nyt tuli ennuste: Vihreitä odottaa raju tappio, SDP nousemassa suurimmaksi voittajaksi eurovaaleissa”

Vastaukseni:

Jos on todella niin, että sosialidemokratiaan kohdistuu eurovaaleissa suuria odotuksia, olisi tärkeää että myös eurooppapolitiikan suurista ulottuvuuksista käytäisiin suuntaa määrittävää keskustelua. Keskeisessä asemassa on talous ja tarkemmin määriteltynä Euroopsn Unionin toiminnan makrotaloudelliset puitteet. Jo pelkästään kokonaiskuvan luominen tarkoittaa uutta lähestymistapaa, koska perinteinen konservatiivien johtama talouden valtavirta lähtee liikkeelle mikrotaloudesta, niin analyysissa kuin ratkaisumalleissakin. Kun tiedetään, että talouden keskeiset välineet, raha- ja finanssipolitiikka toimivat myös Euroopasn Unionissa alunperin Saksasta lähtöisin olevan velkajarrupolitiikan hengessä, olisi sosialidemokratian tuotava keskusteluun mukaan makrotalouteen liittyvä omapäätöksinen, endogeeninen raha- ja finanssipolitiikka, joka on kaikin puolin mahdollista itsenäisen keskuspankin omaavalle yhteisölle, EU:lle. Tämä tarkoittaisi EU:n makrotalouden irroittamista velkajarrupolitiikasta ja samansuuntaisen rahoituspolitiikan toteuttamista, jota USA tekee IRA-lainsäädäntönsä puitteissa ja jota mm. Mario Draghin johtama Euroopan Keskuspankki teki yritysten suuntaan määrällisen helpottamisen muodossa vuosiina 2014-2022. Sosialidemokratian tavoitteena tulisi olla julkisen sektorin vahvistaminen omapäätöksisellä raha- ja finanssipolitiikalla. Nykyinen, konservatiivien johtama Euroopan Unioni välttää kaikin tavoin keskustelun avaamista tähän suuntaan ja on viemässä Euroopan Unionia kaavoihin kangistuneella talousajattelullaan aneemiseen voimattomuuden tilaan. Sosialidemokratian tehtävänä on vakuuttaa maanosan kansalaisille, että omapäätöksisellä makrotalouspolitiikalla voidaan vastata kaikkiin maanosan kohtaamiin taloudellisiin haasteisiin. Juuri tässä on sosialidemokratian mahdollista osoittaa tie Unionin perustavoitteiden mukaiseen rationaaliseen utopiaan.


Rober Misik ja radikaali liberaali vasemmisto Euroopassa:

Kirjailija Robert Misik julkaisee Social Europe -verkkolehdessä artikkelin "Asiaa radikaalille, liberaalille vasemmistolle". Hän haastaa vasemmistoa luopumaan autoritaarisesta konservatiivisen narratiivin myötäilemisestä,,,

Sanan voima

Demokraattisen vasemmiston tulisi luottaa sanan voimaan – hiljaisen pohdiskelun ja pohdiskelun voimaan, mutta myös vuoropuhelun voimaan, joka sisältää väittelyn ja vastustamisen sekä kuuntelemisen. "Älyn ääni on pehmeä, mutta se ei lepää ennen kuin se on saanut kuulonsa", Sigmund Freud ehdotti kerran legendaarisessa kaavassa.

Jotkut saattavat vastustaa sitä, että on romanttista, jopa naiivia, luottaa järjen hiljaiseen vastarintaan, siihen, mitä Habermas kutsui "paremman argumentin pakottomaksi voimaksi". Sen mukaan meidän kaikkien pitäisi olla romanttisempia. Koska ei ole muuta hyvää tapaa parantaa yhteiskuntiamme kuin - Immanuel Kantin mukaan - käyttää omaa järkeämme julkisesti ja tuoda sanan voima kantavaksi ääneksi.

Ihanteellinen tie olisi luultavasti jotain "radikaalivasemmistoliberalismia". Tällä vältettäisiin paitsi taaksepäin katsovan vasemmiston autoritaariset kiusaukset, myös niihin sisältyvä maltillisuuden ansa, joka ei enää kykene määrittelemään kunnianhimoisia tavoitteita.

"Vallankumouksellinen reformismi", voisi sanoa. Radikaali sisällöltään, mutta hengeltään ja sävyltään kohtuullinen."

---

Europarlamenttivaaliehdokas Maria Guzeninan kommenttipuheenvuoro 

Suomen hallituksen Euroopan Unionin tulevaisuutta koskeneessa  eduskunnan keskustelussa 3.4. 2024:

"Kansanedustaja ja europarlamentaarikkoehdokas Maria Guzenina tämänpäiväisessä minuutin puheenvuorossaan eduskunnassa: "Tilannekuva on hurja. Ukrainan sota, Euroopan, Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen taloudellinen kilpailu, ilmastonmuutos, luontokato, ihmisten huoli toimeentulostaan, alueellinen eriarvoisuus, Euroopan ikääntyminen ja julkisten palveluiden kriisi.

"Tilannekuva on hurja. Ukrainan sota, Euroopan, Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen taloudellinen kilpailu, ilmastonmuutos, luontokato, ihmisten huoli toimeentulostaan, alueellinen eriarvoisuus, Euroopan ikääntyminen ja julkisten palveluiden kriisi.

Onko syytä olla huolissaan?

On ja pitääkin olla. Mutta me SDP:ssä uskomme, että nämäkin kriisit ratkotaan yhteisillä ponnisteluilla ja sitoutumalla konkreettisiin ratkaisuihin.

tiistai 19. maaliskuuta 2024

Jiujitsua työmarkkinapolitiikkaan

 Japanilaisen jiujitsu-lähikamppailun periaate vastustajaa kohdatessa on käyttää hyväksi vastustajan valitsemaa liikerataa, vauhdittaa sitä ja saattaa se pois tasapainosta. Tämä tuli mieleeni hallituksen ja toisaalta poliittisen opposition ja  ammattiyhdistysliikkeen välisessä taistelussa. 

Kamppailu sai alkunsa siitä, että hallitus ryhtyi vaalien jälkeen työmarkkinaosapuoleksi ryhtyen runnomaan eduskuntavaalivoittonsa jälkeen todeksi työnantajien etujärjestön EK:n tavoitteita. EK itse on poistanut jopa säännöistään mahdollisuuden neuvotella valtakunnallisista sopimuksista. Tapahtuneella muutoksella on kauaskantoista merkitystä. Edunvalvonnan strategiaa ja taktiikkaa on myös opposition - ja myös ammattiyhdistysliikkeen - muutettava tacvooitteiden saavuttamiseksi.

Kun tällainen muutos perinteiseen neyuvottelujärjestelmään on nyt tuotu, merkitsee se sitä, että myös eduskuntavaaleissa voidaan ottaa esille ja viedä eteenpäin myös sellaisia muutoksia, jotka ovat palkansaajien kannalta tärkeitä ja joita on vuosikausia yritetty aikaisempien työmarkkinaosalpuolten välisissä neuvotteluissa ja sopimusratkaisutilanteissa viedä eteenpäin. Naisten ja miesten samapalkkaisuus, naisvaltaisten ja julkisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyys, taulukkopalkkojen ulottaminen kattavaksi työtulojärjestelmäksi, ylisuurten optioiden ja kultaisten kädenpuristusten kieltäminen, työntekijäpuolen etuoikeus tulkintakysymyksissä, verotuksen ulottaminen kaikken keskeisen tulonmuodostukseen  - siinä muutamia hetimmiten mieleentulevia työmarkkinakysymyksiä.

Työnantajapuolella on ilmeisesti tätäkin vaaraa pohdittu, kun mukaan pakettiin on otettu kyseenalainen sopimuspalkkojen sitominen vientiteollisuuden saavuttamiin sopimusehtoihin ja valtakunnanneuvottelijan käsien sitominen niin, että vientiteollisuudessa saavutettua tasoa ei ainakaan hänellä olisi oikeus ylittää. Voidaanhan nittäin olettaa, että eduskunta ottaisi kansan suurella enemmistöllä tavoitteekseen palkkarakenteisiin syntyneiden ristiriitojen ja epäoikeudenmukaisuuksien poistamisen nyt kun valtiovalta on saatettu periaatteellisella tasolla sopijaosapuoleksi. Palkkojen ja työehtojen sitominen vientiteollisuuteen merkitsisi sitä, että tällä tavalla rajattaisiin julkisen vallan mahdollisuuksia toteuttaa omaa ja itsenäistä politiikkaansa.

Tämä tarkoittaisi sitä, että poliittinen työtaistelu rajattaisiin nyt toteutettuun ja sillä tavalla voimakkaasti ilmaistuun mielipiteeseen oikeistohallituksen epäreilun, kavalahenkisen ja täysin yksipuolisen toimintatavan johdosta. Samalla kuitenkin valmistauduttaisiin siihen, että seuraavissa eduskuntavaaleissa nostettaisiin työelämän suuret epäkohdat uudelleen esille ja tavoiteltaisiin poliittista enemmistöä eduskunnassa. Tällöin julkinen sektori voisi nousta ns. pääavaajaksi ja keskeisten ratkaisujen tekijäksi.

Arvaan jo monen kauhistelevan mahdollisuutta julkisen sektorin keskeisestä, pelätyn "inflatoorisesta" palkkojen korottamisesta. Inflaatio näytetään saatavan aikaiseksi myös tarjontapuolen hintoja korottamalla, kun siihen tilaisuus tarjoutuu. Näinhän kävi Ukrainan sodan, sen johdosta asetettujen pakotteiden ja vastapakotteiden seurauksena juuri nyt menossa olevan ja hintatasoa olennaisesti nostaneen inflaation seurauksena.

Monien muistissa lienee John Maynaard Keynesin aikanaan löytämät ja esiinnostamat julkisen sektorin moninkertaistajat (multipliers), joita hän taitavasti käytti Iso-Britannian valtionvarainministerinä toisen maailmansodan aikana ja tuli saavutustensa johdosta palkituksi Lordin arvonimellä. Julkisen sektorin verusoikeus, palkkojen volaliteetti eli kierto kukkarosta toiseen jo yhdenkin vuoden sisällä,täydet työsuhteet ja täystyöllisyyden suuri vaikutus sosiaalisen hyvinvointiin ja terveyteen muodostavat sen runsaudensarven, joka mahdollistaisi nousun nykyisestä alennustilasta uudelleen pohjoismaiseksi, kanmsamnvaltaiseksi hyvinvointivaltioksi.

Oman lukunsa tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa muodostaa Euroopan Unionin markkinataloushenkinen, väärään ylpeyteen ja autoritaarisuuteen perustuva makrotalouspolitiikka. Yhä selvemmäksi on käymässä, että valtavirtaiseen uusliberalistiseen kilpailutalouteen perustuva makrotalouspolitiikka ei kykene tukemaan jäsenvaltioiden taloudellista tilaa, vaan luo jatkuvasti lisää ongelmia ja on ajamassa koko Euroopan talousalueen  väliinputoajaksi erityisesti USA:n ja Kiinan välisessä talouskamppailussa. Joi nyt voi sanoa, että pohjoismaisten kansanvaltainen hyvinvointivaltiomalli on Euroopan tasolla sekä täysin unohdettu että tietoisesti sivuutettu Euroopan Unionin keskeisten tavoitteiden mahdollistajana.

Kysymys kuuluukin, voitaisinko jiujitsun periaatetta soveltaa myös myös Euroopan Unionin politiikkaan?



keskiviikko 31. tammikuuta 2024

Makrotalouden puutteet johtavat autoritaarisiin ratkaisuihin



Suomessa on alkamassa helmikuun alussa valtava poliittisten lakkojen suma. Se ei tosin lopullisesti pysäytä suomalaista yhteiskuntaa, mutta poliittisena kannanottona sillä on paljon merkitystä. Julkisen velan supistamisen ohella hallitus ajaa läpi mittavaa työelämän heikennysten kokonaisuutta. Ennen vaaleja silloinen oppositio kiinnitti kyllä huomiota valtion velan suuruuteen, mutta ilmeisen salassa  valmistelluista aikeista työelämän dramaattiseen muuttamiseen vaiettiin kokonaan.


Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen mukaan hallituksen vientivetoinen malli on kansainvälisten sopimusten vastainen ja poliittisia lakkoja koskevat rajoitussuunnitelmat ovat tyypillisiä autoritaarisille järjestelmille, koska poliittiset työtaistelut kuuluvat demokratiaan.

Ammattiyhdistysliikkeessä on lähinnä palvelualojen ja julkisen alan ammattiliittojen  toimesta yritetty kyseenalaistaa vientivetoista sopimuspolitiikkaa. Perustelut eivät ole olleet kovin vakuuttavia muilta osin kuin ammattiyhdistysliikkeen itsenäisyyden ja toimintaoikeuksien puolustamisen kannalta.  Kaiken lisäksi lakkosuma koskee tänä talvena suurelta osin koko Euroopan Unionia, jossa - samoin  perustein kuin Suomessakin - on jouduttu kovaan vastakkainasetteluun ja vaikeisiin ristiriitoihin. Tärkeää olisi löytää taloudellisia perusteita noudatetun poliittisen lähestymistavan heikkouksista ja - kuten uskon - yhteensopimattomuudesta  Euroopan Unionin tavoitteleman yhteisen hyvinvoinnin, rauhan ja demokratian kanssa. Kuten työoikeusprofessori Koskinen toteaa YLEn uutisten välittämässä kannanotossa, keskinäiseen kilpailuun ja sen perusteella tehtäviin työelämäheikennyksiin perustuvat ratkaisut eivät ole sopusoinnussa demokratian kanssa.

Kysymys siis kuuluu: missä vika loppujen lopuksi piilee? Mikä saa hallituksen - ja ilmeisesti koko maanosan - toteuttamaan politiikkaa, joka johtaa tuloerojen kasvuun ja vuosikymmeniä voimassaolleiden kansainvälisten sopimusten rikkomiseen?

Osoituksena siitä, että makrotaloutta - siis kuntien, valtioiden ja valtiota suurempien yhteisöjen kuten Euroopan Unionin talouuta voidaan hoitaa muullakin tavalla kuin mihin Euroopan Unioni on sitoutunut, on USA:n valtioliiton (United States Assiciation) raha- ja finanssipolitiikka. Kuten tiedetään, USA:lla on liittovaltiona velkaa yli 30000 miljardia dollaria, mutta se ei ole estänyt  presidentti Bidenin hallitusta laskemasta liikkeelle lähes 800 miljardin dollarin  lakikokonaisuuden, jonka ytimessä on ilmastomnsuojelulla perusteltu "Inflation Reduction Act" (IRA) sekä joukko tietoyhteiskuntaan siirtymistä edistäviä lakeja. Koko tämä paketti rahoitetaan tekemällä velkaa. Velka muuttuu päätöksen tekemisen myötä todellisiksi maksuvälineiksi - julkisyhtesön velka on kansalaisten ja yritysten pääomaa kirjanpidon tasapainoperiaatteen mukaan.. Suuret monikansalliset yrityksen Euroopassa seuraavat der Spiegel -lehden 45/2023 julkaistun jutun mukaan tätä kutsua ja siirtävät edullisten lainoitusehtojen myötä pääkonttoreitaan ja tehtaitaan  USA:han.

Nähtävissä on, että eurooppalainen makrotalouspolitiikka ei pysty vastaamaan tähän mielestäni  Modernin Monetaarisen Teorian (MMT) mukaiseen makrotaloudelliseen ratkaisuun. Syynä  tähän on Euroopan Unionia ja sen keskuspankkia EKP:tä perustettaessa peruskirjaan maakohtaisesti työstetyillä konsensuspäätöksillä päätynyt velkajarrupolitiikka, jossa Unioni - vaikka saakin keskuspankin kautta käyttöönsä yhteisvaluutan ja sen mukana päätösvallan raha- ja finanssipoilitikasta - kuiten kieltäytyy käytämästä näitä välineitä yhteisen hyvinvoinnin luomiseksi. Kysymys on MMT:n endogeennisen, omapäätöksisen ja eksogeenisen, ulkoa määräytyvän  raha- ja finanssipoltiikan ratkaisevasta erosta. 

Millä tavalla uutta rahaa syntyy nyky-yhteiskunnassa? Kun kultakannasta on luovuttu Bretton Woods-sopimuksella jo yli viisikymmentä vuotta sitten, uuden rahan painamisen ja - digitaalisessa maailmanajassa - synnyttämisen perustana on velka, siis päätökset ryhtyä uusiin toimiin, kuten USA:ssa sekä erityisesti Bidenin mutta myös Trumpin politiikan pohjalta on tehty. Uusi raha syntyy - uskokaa tai älkää - nimenomaan velkapäätöksillä. Tämä on mahdollista valtiolle, valtioliitolle tai yhteisölle, jolla on oma valuutta ja omapäätöksinen (endogeeninen)  oikeus vaikuttaa alueensa raha- ja finanssipolitiikkaan. USA - ja todennäköisesti myös Kiina ja jopa Venäjä  - käyttävät tätä mahdollisuutta hyväkseen - Euroopan Unioni on omissa perussopimuksissaan sulkenut itseltään pois tämän mahdollisuuden.

Tästä voimmekin palata takaisin vientivetoisen sopimuspolitiikan ideologiseen arvopohjaan. Muiden maiden voittaminen tavaratuotannossa niin, että kotimaassa tuotettu menee kaupaksi myös muissa jäsenyhteisön maissa ja sen ulkopuolellakin tarkoittaa kirjanpidon identiteettiperiaatteen mukaan hyötymistä muiden maiden kustannuksella kyseisen vientituotteen kaupaksisaamisessa. Hinnat on saatava lähes aina muita maita alhaisemmiksi, jos mielii menestyä. Se merkitsee taloudellista kierrettä alaspäin niissä maissa, joiden kilpailuedellytykset tuotantokulttuurin, maantieteellisen sijainnin tai  esimerkiksi poliittisen syrjinnän vuoksi vertailumaita heikommat. Menestymisen vuoksi on luovuttava paitsi tehdyistä tuotteista, on myös tuotettava muita maita halvemmalla. Jotakin, yleensä mitä hyvänsä, ympäristöstä, ilmastosta tai resurssien rajallisuudesta piittaamatta.  Nämä ovat niitä kilpailuyhteiskunnan nurjia puolia.

Moderni makrotalous voisi palvella kokonaan toisella tavalla tuotantoa työllisyyttä, yhteistä toimeentuloa ja työllisyyttä. Se ei perustu olennaiselta osaltaan kilpailutalouteen vaan yhteistyöhön, koordinaatioon ja kaikille tarpeellisen toimeentulon tuottamiseen. Kysymys ei ole ainoastaan tavaratuotannosta, vaan produktiivisuudesta, sen henkisistä ja aineellisista ulottuvuuksista ylipäätään. Vieraan valuutan - oman päätöksenteon ulkopuolella olevan - varaan sitä ei kuitenkaan voida rakentaa. Euro on tässä suhteessa Suomellekin - ja kaikille euroalueen jäsenmaille - vieras valuutta, jota raha- ja finanssipolitiikkan muodossa ohjaa Euroopan Komissio omilla päätöksillään. Nykyisen perussopimksen mukaan Euroopan Unioni ei ota vastuuta jäsenmaiden velkaantumisesta, mikä tarkoittaa juuri velkavetoisen taloudenpidon sulkemista kokonaan Euroopan Unionin ulottuvilta. Tässä suhteessa Eurooppa noudattaa uuskeynesiläistä., valtavirtaista, uusliberaalia "mikrotalous"-politiikkaa. Se johtaa pakonomaisiin autoritaarisiin, kurjistamista ja vastakohtia lisääviin ratkaisuihin. 

Oikeistohenkinen hallitus ei voi käyttää edes sitä rajoitettua mahdollisuutta, joka rakentuu vahvan valtion ja hyvin rahoitettujen julkisten palvelujen kautta toteutuvaan menestymiseen. Sanna Marinin johtama halltis oli COVID19-pandemian jälkeisissä otollisissa rahoitusolosuhteissa hyvin lähellä onnistumista inflaation kohtaamista vahvemman ja taloudellisesti laajemman julkisen sektorin muodossa. Tämä kehitys kuitenkin katkesi vaaleissa ja sen seurauksena olemme saaneet syliimme nykyisen äärioikeistolaisen kaaoksen.

Mikä olisi siis  vastaus sopimuspohjaisen ja rationaalisen työmarkkinapolitiikan mahdollistamiselle? Vastausta on haettava kotimaan lisäksi myös sieltä, missä on yhteiskuntapolitiikan keskeiset avaimet käytettävänään. Euroopan Unionin makrotalouspolitiikkaa, sekä raha- että finanssipolitiikkaa, olisi kyettävä muuttamaan rahan ja resurssien muodostumisen kannalta ajanmukaisemmaksi samaan tyyliin kuin mitä muut suuret makrotalousalueet jo nyt tekevät. Muutoksen aikaansaaminen on äärimmäisen vaikeaa, koska tuhoisa velkajarrupolitiikka on betonoitu yksimielisyyttä vaativilla päätöksillä Euroopasn Unionin perussopimuksiin. Tätä taloudellista anemiaa aiheuttavaa makrotaloutta on nyt harrastettu päätöspohjaisesti jo vähintään 1990-luvun alusta lähtien. Nyt aletaan olla niillä rajoilla, joilta todellinen syöksy kohden pohjamutia alkaa. Taloudellisesti Eurooppa on rusentumassa suurten makrotalousalueiden välisessä kilpailussa.

Meillä seurataan yleensä tarkasti läntistä arvoyhteisöä ja erityisen uskollisesti on lähdetty sotimaan sotilas- ja puolustuspoliitisen laajentumisen puoleta, joka sekin tähtää - ainakin USA:n kannalta  "Make America Great Again" (MAGA) - yksinapaisen maailmanpolitiikan toteuttamiseen. Viisikymmentä vuotta jatkunut ETYK-henkinen luottamuksellisen ilmapiirin luominen ja pidättäytyminen sotilaaallisesta voimankäytöstä on taaksejäänyttä elämää. Makrotalouspolitiikassa yritetään peesata merentakaista suurmahtia, ymmärtämättä kuitenkaan, mitä todella on tapahtumassa.

Juuri tämän kirjoittamisen aikoihin on siis käynnistymässä suuri  poliittinen lakkoaalto. Protesti on oikeutettu, mutta talouspoliittiset vastaukset vaihtoehtoisen politiikan osalta ovat jääneet myös ammattiyhdistysliikkeen osalta sumeiksi ja epäselviksi.  Muuyaman kuukauden päästä meillä on eurovaalit, ja silloin  olisi mahdollisuus ilmaista vaihtoehtoisia ajatuksia ja valita rationaalista makrotalouspolitiikkaa edustavia poliittisia voimia europarlamenttiin.

Sellaisia voimia ei ole kuitenkaan näkyvissä. Lakkojen ja kiihtyvän vastakkainasettelun tunnelmissa,  edessäolevaa dystopiaa peläten etenemme kohden kevättä.


perjantai 22. joulukuuta 2023

Mitä fasismi on - ja kuka on fasisti?

 Facebookissa kaverini Tuula Laukkanen kysyy, mitä fasismi on ja kuka sellainen on? 

Tämän kysymyksen hän esittää presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon  europarlamentaarikkona joku vuosi sitten tekemän aloitteen johdosta. Sen mukaan kansalaisjärjestöjen toteuttama pakolaisten pelastaminen Välimerellä ja meriolosuhteissa ylipäätään pitäisi sanktioida. 

 Tällä videolla tunnettu Frankfurtin koulukunnan sosiaalipsykologi ja filosofi Erich Fromm avaa käsitystä siitä, mitä fasistinen luontenpiirteistö tarkoittaa. 

Ihmisluonne on suhteellisen pysyvää laatua ja se voi suuntautua joko rakkauteen ja luovuuteen tai sitten rikkovaan ja häiritsevään asennoitumiseen, joista yksi merkittävimpiä on autoritaarinen, sadistis-masokististisesti kaavautunut  elämäntapa. Sille on tyypillistä väkivaltainen, joko henkistä tai fyysistä väkivaltaa, kiusaamista ja loukkaamista harjoittava ja siitä tyydytystä saava asennoituminen. 

Vastaavasti on koko joukko ihmisiä, jotka suhtautuvat vastaanottavasti ja alistuvasti autoriteettiin ja joutuvat säännönmukaisesti mobatuiksi, kiusatuiksi ja nöyryytetyiksi ihmissuhteissaan. 

Erityisen haavoittuva on demokratia elämäntapana, koska se velvoittaa oletusluontoisesti suhtautumaan tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti kanssaihmisiin ja heidän mielipiteisiinsä sekä heidän toimintatapoihinsa. 

Autoritaarisesta, alistavasta ja sadistisesti toimivasta kanssaihmisestä on hankkiuduttava eroon ja suoraan ilmaistava että hän ei kuulu ystäväpiiriin. Mikään ei ole tärkeämpää kuin sadistisen, "fasistisen" käyttäytymisen avoin kritiikki ja siitä irtisanoutuminen selkein sanoin!


perjantai 8. joulukuuta 2023

"Ken tästä käy - saa kaiken toivon heittää..."

Danten "Jumalaisen näytelmän" siteeraus otsikossa kertoo siitä, että tämänkertaisen blogikirjoituksen  lähtökohtana on tuskallinen aavistelu tulevasta. Kotimaiseen leikkauksia pursuvaan talouspolitiikkaan ja eurooppalaiseen makrotalouspolitiikkaan kommentteja sisältävän päivitys ennustaa, että niin Suomi kuin koko Euroopan Unioni näyttää olevan vahvasti lukkiutunut taloutta, toimeentuloa ja yhteistä hyvinvointia heikentävään suuntaan. Kansalaisia ei näytä olevan käytössään muita kuin epätoivosta voimansa saavia vastauksia tähän huolestuttavaan tilanteeseen. Tämä kooste sisältää fragmentaarisia kommenttejani muualla sosiaalisessa mediassa - esim. Facebookissa  - käytyyn keskusteluun.

Hallituksen kaavailema tulonmuodostuksen ja ostovoiman heikenneys iskee nopeasti paitsi koko ostovoimansa käyttäviin pienituloisiin, myös yrityksiin laajalla rintamalla. Käänne asuhteessa edelliseen hallituskauteen on jyrkkä ja hengeltään ja kokonaisvaikutuksiltaan perustuslakimme vastainen. Uskon suuren osan oikeusoppineista allekirjoittavan tämän väittämän. Peruslain 114 pykälän mukaan "Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti.. Perustuslain 118 pykälän mukaan "Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään." Uskon oikeuskanslerin toimiston ja tietokoneiden ennenpitkää täyttyvän vaatimuksista perustuslain mukaisten oikeiuksiinsa kohdistuvien oikeuksien loukaamisesta.

Ylläoleva tarvitsee kuitenkin oikeusvaltioperiaatteellisen lisäyksen, joka ei helpota leikkausten kohteeksi joutuneiden tilannetta. Euroopan Komissio on ottanut tavoitteekseen palata vuoden 2024 alusta takaisin ns. Kasvu- ja vakaussopimuksen mukaisiin rajoihin valtion velan määrän (60% BKT:sta) ja valtion vastuiden kasvun (3%) osalta. Tämä tavoite laittaa pakkopaitaan koko teollisen Euroopan ja erityisesti ne maat, joilla on velkaa yli Kasvu- ja vakaussopimuksen tavoitteiden. Koska velkaa on monilla mailla paljon, tähän sopeutumiseen tarvitaan pitkiä aikajaksoja, jolloin kaikki muut tavoitteet ovat alisteisia tälle tavoitteelle. Valtionvarainministeriön kokoama leikkauslista, jolle halltusohjelma on rakennettu, on siis linjassa Euroopan Komission tavoitteiden kanssa. EU:n kasvu- ja vakaussopimukseella on perustuslakiin verratava pätevyys ja Euroopan Komissiolla on tähän perustuen oikeus valvoa että Suomen hallitus pääsee tähän tavoitteeseen. Omaan perustuslakiimme perustuva "punainen kortti" perustuu siihen, että samaan aikaan kun kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevilta leikataan, kaikkein parhaiten ansaitseville ja paljon omistaville annetaan huomattavia verohelpotuksia. Tässä olemme itsenäisyytemme kannalta kriittisten kysymysten äärellä.


Nimenomaan tällä sivustolla on tarpeen vielä yksi lisäys: onko Euroopan Komission ja hallituksemme talouspolitiikalle ajateltavissa vaihtoehtoa, joka tukisi kansanvaltaisen, pohjoismaistyyppisen hyvinvointivaltion saavuttamiseen tähtäävää vaihtoehtoa? Monet heterodoksisen, jälkikeynesiläisen makrotalouden asiantyuntijat ovat sitä mieltä, että Euroopan Unionin peruskirjaan yksimielisyysperiaatteella sementoidut ,1970-luvun alussa päättyneeseen kultakantaan viittaavat makrotalousrajoitteet eivät lainkaan sovi luottamukseen ja uuden velantekoon perustuvan raha- ja finanssipolitiikan välineeksi ja että Euroopan Unionin kohtalona on pitkäaikainen dystopia ja luhistuminen mannertenlaajuisten makrotalousalueiden välisessä kilpailussa. Jostakin pitäisi löytyä voimia jotka saavat taloudellisestas itsenäisyydestään luopuneiden Euroopan Unionin ja valuuttaunionin jäsenet havahtumaan Unionin perusrakenteiden uudistamiseksi. Kuten tiedämme, tällaisia voimia ei löydy edes tulevien eurovaalien kynnyksellä. Edelleen luodaan irrationaalia optimismia entisen, vähitellen yhä pahempaan loukkuun vievän politiikan ja pahasti rajoittuneen makrotalouspolitiikan tueksi. Vastaukseksdi muodostuu tämän kappaleen alussa esittämääni kysymykseen pessimistinen ja vailla uudistumisnäköalaa oleva vastaus: vaihtoehtoa ei ole näkyvissä - valitettavasti.

---

UTAK-ajatushautomon kritiikin kärki suuntautuu Euroopan Unionin valtavirtaista uusliberaalia ja konservatiivista politiikkaa kohtaan, jonka keskeisiä elementtejä ovat Saksan ja EU:n perustuslakiin sementoitu velkajarrupolitiikka ja painopisteen asettaminen lähes pelkästään markkinan varaan. Siitä on jo vuosia seurannut EU:n talouskehityksen aneemisuus. Kun tähän lisätään Euroopan Komission taipumus rangaista sekä omia (austerismi asetettujen rajojern sisällä pysymiseksi) että vieraita (Venäjälle, Valko-Venäjälle, ja monille muillekin maille asetetut) sanktiot ja niitä seuranneet vastatoimet, aletaan opllakin jo taantuman aiheuttajien ytimessä. Esim. Saksalle on Venäjän Ukrainaan suuntaama "sotilastekninen operaatio" jo nyt maksanut n. 100 mrd euroa uuden puolueen perustaneen entisnn Vasemmiston Linken edustaja Sahra Wagenknecht. EU:ssa lähes kaikki hankkeet jäävät Ukrainan tukemisen jalkoihin ja energhian hinnan moninkertaistumisen vuoksi Saksan perusteollisuus on vaikeuksissa - puhimattakaan hintojen noususta kansalaisille. Syntynyt tilanne on monella tapaa itseaiheutettu, viholliskuviin ja pelkoon perustuva lähestymistapa aikaisemman luottamukseen perustuneen vuorovaikutuksen sijasta. Venäjän johdon reaktiot ovat autoritaarisia ja brutaaleja, mutta kun juna on pantu liikkeelle, niitä näyttää olevan mahdoton pysäyttää.Sitten voidan kysyä, onko poliittinen vasemmisto jollakin tavalla mukana tämän onnettomuuden aiheuttamisessa? Suurin vasemmiston ongelma on kyvyttömyys irtautua taloudellisen valtavirran analyysista ja kehittää omaa makrotalousvaihtoehtoa. Euroopassa etsitään kuumeisesti mahdollisuutta toisenlaiseen politiikkaan mm. UTAKin rahoittajan ja yhteistyökumppanin "Dezernat Zukunft" -ajatushautomon toimin. Saksassa myös sosialidemokraatit ovat ajatuksellisesti tiukasti sidoksissa perustuslailliseen velkajarrustrategiaan, joten itseaiheutettu lama on tosiasia.


Se että talouden valtavirta muistuttaa emakkoa joka makaa porsaansa kuoliaiksi, jää mediassa tietenkin vaille ilmaisuja. UTAKin ohella seuraan myös MMT-professori William (Bill) Mitchellin jo neljännesvuosisadan jatkunutta blogikirjoittelua, johoin hän keskiviikkoisin ja perjantaisin laittaa pitkiä ja paljon sisältäviä analyyseja tästä äärimmäisen kurjasta talousortodoksiasta. Samalla se tarkoittaa sitä, että Euroopan Unioni tai EKP eivät osaa ollenkaan varautua tilanteeseen, jossa tästä ortodoksiasta irtiottoa valmistelevat makrotaloudet (USA ja Kiina etunenässä) ajavat Euroopan Unionia ja EKP:tä umpikujaan...


lauantai 21. lokakuuta 2023

Boxin ulkopuolelta 16.9.-15.10. 2023

"OutoftheBox" - päivitykseen olen koonnut Facebookissa esiinnousseita kannanottoja ja kommentteja otsikossa mainitulta ajalta. Vaikka mukana ei olekaan aina näihin teksteihin liittyviä  taustakirjoituksia, sisältävät ne joka tapauksessa paljon arvottavaa ja siksi talteenotettavaa periaatteelista ja käytännön tilanteisiin liittyvää tarkastelua.  

17.9. 2023
Saara Siekkinen, SAK:
"Tänään kerroin isolle joukolle SAK:laisia mitään hallitusohjelma käytännössä tarkoittaa. Raskas lasti on pienituloiselle  palkansaajalle tulossa. Samaan aikaan porukkaa koolla Järvenpäässä, Tampereella ja Kuopiossa."


18.9. 202
Ukrainan viljavienti jakaa EU:ta
18. syyskuuta 2023
"EU:n komissiolla on ollut koko kesä aikaa ratkaista Ukrainan viljavientikiista. Mutta sen ”ratkaisu” – väliaikaisten tuontirajoitusten poistaminen – ei johtanut toivottuun rauhoittumiseen. Päinvastoin: se jakaa EU:ta edelleen. Puola, Unkari ja Slovakia haluavat nyt kansallisia ratkaisuja markkinoidensa suojaamiseksi. Näiden 
kolmen maan suhtautumisen pitäisi olla "rakentavaa", sanotaan Brysselissä. Mutta rintama on kovettunut, eikä sopimusta ole näköpiirissä ennen Puolan vaaleja 15. lokakuuta...
PS Ukraina haluaa ilmeisesti haastaa nämä kolme vastustajaa oikeuteen ja vaatia korvauksia. Asiasta kertoo "Politico" (linkki lehteen itse jutussa), joka on aina avoin ukrainalaisten toiveille. On kuitenkin epäselvää, millä perusteella Kiova haluaa ryhtyä toimiin. Se ei ole EU:n jäsen ja EU:n komissio on vastuussa kaupasta..."


19.9. 2023
SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Nina Malm  povaa harmaan talouden lisääntymistä vähillä rakennustyömailla, kun Petteri Opon hallitus jättää alan selviämään omillaan historiallisen heikossa tilanteessa.
"Rakennusteollisuuden ja alan työntekijöiden toiveet valtion panostuksista esimerkiksi tuettuun asuntotuotantoon ja korjausrakentamiseen kaikuvat kuuroille korville. Rahaa ei kuulemma ole – paitsi rikkaimmille räätälöityihin veronalennuksiin, mitkä näyttävät olevan leikkausten ja työmarkkinaheikennysten ohella hallituksen ainoa kiire, Malm toteaa."
---
Kurjistustoimia hallitus ilmoittaa tekevänsä siksi, koska Suomen talous on sen mukaan "kuralla". Tämä väite ei pidä paikkaansa verrattuna muihin EU:n jäsenmaihin. Todennäköistä sen sijaan on, että jyrkkä muutos Marinin hallituksen voimakkaasti elvyttävästä nykyiseen, vähän elvyttävään ja huonosti tasapainotettuun hallitussuunnitelmaan tulee viemään Suomea nopeasti ja jyrkästi alaspäin. Osasyynä on myös Euroopan Komission julkilausutut tavoitteet palaamisesta Vakaus- ja kasvusopimuksen Korjausmekanismin mukaisiin käytäntöihin jo vuodesta 2024 lähtien...



20.9. 2023
"Orpon hallituksen näytelmä budjettiriihen päätösten ympärillä on totaalista kansalaisten sumutusta. Nelikko ottaa itselleen kunnian edellisen hallituksen perinnöstä, kuten hyvästä työllisyyspolitiikasta ja TKI-toiminnan edistämisestä. Omat, kansalaisten toimeentuloa romuttavat ja talouden kestävyyttä heikentävät päätöksensä, se yrittää piilottaa julkisuudelta, SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar sanoo.
Orpon hallituksen politiikka heikentää Suomen kilpailukykyä ja kansalaisten hyvinvointia, mutta hallitus vaikenee päätöstensä vaikutuksista. Suunnitelluista leikkauksista on lähes mahdoton ottaa selkoa. Esimerkiksi asumistuen leikkaukset on piilotettu niin, että kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. "


23.9. 2023
Purra oli sekava ja levoton ykkösasaamun haastattelussa; kuvaa esimerkki oli väite ammattiliittojen lähtemisestä poliittisen opposition vastustamisen tielle. Hyvällä tahdolla tämän voi ymmärtää yhteistoiminnaksi poliittisen opposition kanssa. Hallituksen ohjelman vakavat hyökkäykset heikompiosaisia kohtaan ja ammattiyhdistysoikeuksia vastaan ovat ilmeisiä, vaikka niitä peiteltiin Purrankin budjetin esittelyn yhteydessä. "Keltainen kirja" tulee paljastamaan karun todellisuuden. Lisäksi pääministerin ilmoitus kolmikantaisesta kokoontumisesta ja samanaikaisesta ilmoituksesta että ohjelmat viedään poliittisen demokratian nimissä läpi, lisäävät lervottomuutta. Ennen vaaleja käydyissä keskusteluissa ei voinut aavistaa, minkälainen hyökkäys työn raskaan raatajia vastaan on tulossa. Oikeus nousta vastarintaan perustuu juuri tähän petokseen, josta Matias Mäkynen kannanotossaan heristää nyrkkiään...


24.9. 2023
Poikkeuksellisen suorasanainen ja talouspoliittisesti harvinainen kommentti erikoistoimittaja Jan Hurrilta Iltasanomissa:
 "Orpo ja Purra yrittävät tökeröä talous­temppua, jolla Reagan ja Thatcherkin saivat aikaan mittavaa vahinkoa
Tulonsiirrot köyhiltä rikkaille ovat tökeröä politiikkaa, mutta ne eivät ole Orpon tai Purran keksintöä. Samaa kokeilivat jo 1980-luvun ”suuret talousuudistajat" Reagan ja Thatcher – surkein seurauksin", kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.


26.9. 2023
"Millä ihmeen konsteilla Suomeen jatkossa houkutellaan osaavaa työvoimaa, jos ihmiset heitetään kolmessa kuukaudessa pihalle, jollei sopimusten ollessa katkolla sopivaa työtä heti löydy?
– Pitäisikö tällaisten ihmisten nyt jättää Suomi? Ajassa, jossa korkea osaaminen on maamme menestyksen tae, hallitus haluaa itse aiheuttaa maahamme vakavan aivovuodon. En äkkiseltään keksi järjettömämpää politiikkaa, Razmyar lataa."
---
"Keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà arvioi pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ensimmäinen budjettiesitystä sanomalla, että nyt päämääränä on puhtaasti hyvinvointivaltion murtaminen. Hallitus julkisti talousarvioesityksensä tiistai-iltana.
– Tässä on selvästi agendana hyvinvointivaltion murentaminen ja palkansaajien aseman heikentäminen, eikä niinkään julkisen talouden vahvistaminen, Lainà arvioi.
– Nykyiset hallituspuolueet kampanjoivat ennen vaaleja sanomalla, että laittavat julkisen talouden kuntoon. Mutta tässähän ennemminkin tehdään niin, että verotus kevenee päätösperäisesti miljardiluokassa ja rakenteellisesti sen päälle vielä useita miljardeja. Tässä haetaan järjestelmän muutosta eli murennetaan hyvinvointivaltiota, sosiaaliturvaa, hyvinvointipalveluita ja palkansaajien asemaa ja samaan aikaan kevennetään verotusta niin, että siitä hyötyvät ennen kaikkea suurituloiset."



29.10. 2023
Retkeilijä -lehti teki viisi vuotta sitten tämän jutun, jossa kerron lyhyesti yhteydestäni Luonnonystäviin, eikilpailulliseen, luonnonläheiseen retkeilyyn, maltilliseen matkailuun ja "luontevaan lomailuun". Palautan sen tässä omaankin mieleeni ja luettavaksi yhä suurempaa harrastusta saavan retkeilyn ystäville...




30.9. 2023

Ilta/Taloussanimien talouskommentoija Jan Hurri arvostelee- ja aiheesta - valtionvarainministeri Riikka Purran havaintomateriaalia perustellessaan erityisen  hyvätuloisille suunnattua veroalea samanaikaisesti kun kaikkein pienituloisimpia lyödään veroruoskalla kuin vierasta sikaa:

"HALLITUKSEN talouslinjausten yksi ajankohtainen kiistakysymys koskee suurituloisten suosimista veronalennuksilla samaan aikaan, kun monenlaisten tukileikkausten haittoja kasataan pienituloisten kontolle.

Kiistelty talouslinja perustuu pääministeri Petteri Orpon (kok) koko hallituksen hallitusohjelmaan ja hallituksen ensimmäiseen budjettiehdotukseen, mutta virkansa puolesta linjaa on eniten perustellut ja puolustanut valtiovarainministeri Riikka Purra (ps).

Purra on perustellut suurituloisten veronalennuksia muun muassa vetoamalla niin sanottuun Lafferin käyrään, johon hän viittasi hiljan Ylen A-Studio -lähetyksessä."

---

"Suurituloisia suosivan veroalen puolustaminen Lafferin käyrällä tämän päivän Suomessa vielä vuosikymmeniä herra Lafferin lautasliinatuherruksen ja siitä koituneiden vahinkojen jälkeenkin on kohteliaasti sanottuna outoa.

Lafferin käyrään vetoaminen on outoa kahdesta aivan erityisestä syystä eikä vain siksi, että väärien tai kenties vääristelevien käyrätulkintojen verukkeella on aiemminkin harjoitettu yleisen edun vastaista talouspolitiikkaa."

---

Blogi "Lost in Europe" sodasta Ukrainassa:

"Sota Ukrainassa: vastahyökkäys epäonnistui – pitääkö Naton  nyt ryhtyä toimiin?

29. syyskuuta 2023

Ukrainan vastahyökkäys ei ole tuonut merkittäviä menestyksiä, kuten New York Times vaikuttavasti osoittaa. Pitääkö Naton ryhtyä toimiin nyt? Pääsihteeri Stoltenbergin vierailu Kiovaan herättää kysymyksiä.

Yhdeksän kuukauden verisistä taisteluista huolimatta alle 500 neliökilometriä aluetta on vaihtanut omistajaa vuoden alusta. Pitkään jatkunut umpikuja voi heikentää lännen tukea Ukrainalle

Lainaus ja kartta linkitetyssä jutussa kertovat itse asiassa kaiken: Ukrainan paljon julistama vastahyökkäys epäonnistui. Vain 500 neliökilometriä vaihtui puolelta toiselle, ja kymmenien tuhansien sotilaiden täytyi tämän vuoksi kuolla järjettömästi.

Naton pääsihteeri Stoltenberg julisti keväällä, että Ukrainalla on nyt kaikki aseet, joita se tarvitsee raivatakseen maaston ja kääntääkseen vuoroveden suunnan. Hyökkäys koordinoitiin yksityiskohtaisesti Yhdysvaltojen ja Naton kanssa.

Epäonnistuminen kohdistuu nyt amerikkalaisiin ja heidän johtamaansa sotilasliittoon. Tätä taustaa vasten on huomionarvoista, että Stoltenberg matkusti Kiovaan 28. syyskuuta - samaan aikaan kuin Britannian ja Ranskan puolustusministerit.

Stoltenberg puhui edistymisestä. Ukraina selviytyy, vaikka se on vaikeaa. Presidentti Zelensky sanoi, että hänen maansa on Naton "de facto liittolainen". Liittyminen on vain ajan kysymys. Kukaan ei vastustanut.

Uusi vaihe sodassa?

Mitä tästä seuraa? Onko Stoltenbergin yllätysvierailu merkki siitä, että Nato haluaa puuttua sotaan suoremmin - ja että Yhdysvaltojen välillisesti käymä sota on siirtymässä uuteen vaiheeseen? Vai halusiko se vain irtisanoutua ja lykätä päätöksiä?

Venäjän näkökulmasta tilanne on selvä: Tämä sota on Naton sota, ja valtaamisen sijaan Ukraina ja sen "de facto" liittolaiset luottavat nyt ensisijaisesti kauko-ohjattuihin hyökkäyksiin Krimille ja Venäjän Mustanmeren laivastoon.

Viimeisin hyökkäys Mustanmeren laivaston päämajaan Sebastopolissa suunniteltiin länsimaisten tiedusteluresurssien, Naton satelliittien ja tiedustelulentokoneiden avulla, Moskovassa kerrotaan; Amerikkalaiset ja britit toimivat käskyttäjinä.

Saatat ajatella, että tämä on propagandaa . Mutta NATO-alueen kansalaisille olisi hyödyllistä tietää, mitä täällä todella tapahtuu. Mitä syvemmälle Yhdysvaltain johtama sotilasliitto sotkeutuu tähän konfliktiin, sitä suurempi on riski liittolaisille..."


Euronews uutisoi saksalaisten sotilaiden mahdollisesta osallistumisesta Ukrainan sotaan:"Saksan puolustusministeriö on kiistänyt venäläisen uutistoimiston RIA Novostin esittämän pommisyytöksen, jonka mukaan neljä Saksan armeijan sotilasta olisi saanut surmansa Leopard-panssarivaunussa Ukrainassa.

Se on räjähdysherkkä väite: Saksan armeijan jäseniä - ja siten Naton joukkoja - syytetään osallistumisesta taisteluihin Venäjää vastaan ​​Ukrainassa.

Useiden sosiaalisen median käyttäjien mukaan Venäjän asevoimien upseerit tuhosivat Ukrainaan siirretyn Leopard-panssarivaunun, jonka sisällä oli kokonaan saksalainen Bundeswehrin sotilaiden miehistö.

"Venäjä väittää kohdanneensa Ukrainassa taistelevia saksalaisia ​​sotilaita. Ovatko Naton joukot nyt mukana tässä sodassa?" kysyi yksi X-käyttäjä.

https://www.euronews.com/…/were-soldiers-from-the-german…

30.9. 2023

Kansanedustaja Lauri Lyly Orpon hallituksen leikkausorgioista:

"Tätä pohjoismaisen mallin mantraa hokemalla hallituksen vajaan ja karun mallin vaikutukset eivät työpaikoiksi muutu. Marinin hallitus loi 80 000 työpaikkaa kasvua tukevalla politiikalla, kommentoi kansanedustaja Lauri Lyly työministeri Arto Satosen lausumia lauantaiaamun Ylen Ykkösaamussa."


 1.10. 2023

Sana sunnuntaiksi:

Hallituksemme ja Euroopan Unionin talouspolitiikan taustaperusteet? Tässä "Sana sunnuntaiksi" MMT-professori Bill Mitchell kirjasta "Dystopie Eurozone" vuodelta 2014 (ei suom.), sivu 12:

"Uusliberalistinen kehys, jota aktiivisesti edistävät monet taloustieteilijät, monikansalliset instituutiot, kuten Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) sekä konservatiiviset poliitikot, mukaan lukien euroalueen laitokset Brysselissä ja Frankfurtissa,

sokeuttaa yleisön realistisilta vaihtoehdoilta käyttämällä valikoivia prioriteetteja, vääriä syy-seurausoletuksia ja skandaalimaista todellisuuden vääristämistä. Joten ennen kuin vaihtoehtoja voidaan arvioida kunnolla, taustalla oleva talous on rakennettava uudelleen. Nykyiset ja äärimmäisen ylivoimaiset vaihtoehdot säästötoimille hylätään liian nopeasti naiiveina, epärealistisina ja yksinkertaisesti hulluina, jos ne ymmärretään vain uusliberaalin taloustieteen linssin läpi."

---

Tämän viikonvaihteen podcast-jaksossa no 15 professori Bill Mitchell puhuu edelleen tästä uusliberaalista ortodoksiasta kotimantereensa Australian hallituksen pyrkimyksissä kohden parempaa työllisyyttä:

"Tässä jaksossa tarkastelen Australian hallituksen äskettäin julkaisemaa valkoista kirjaa täystyöllisyydestä, jonka tarkoituksena on määritellä sen työmarkkinapolitiikka lähitulevaisuudessa. Vertaamme sitä vuoden 1945 valkoiseen kirjaan täystyöllisyydestä, jossa tunnustettiin, että liittovaltion hallituksella oli kulutuskapasiteettita ja velvollisuus saavuttaa ja ylläpitää täystyöllisyyttä. Sitä vastoin vuoden 2023 painos on tylsä ​​asiakirja ja vahvistaa käsitystä siitä, että työllisyyden enimmäistaso määräytyy inflaation kiihdyttämättömän työttömyysasteen arvioiden mukaan ja että makrotalouspolitiikka aiheuttaa inflaatiota vain, jos se yrittää ajaa työttömyysastetta tämän tason alapuolelle. Se siis harjoittaa tavanomaista (uusliberaalia) ortodoksiaa, jossa työttömiä vastaan ​​hyökkäävää mikrotalouspolitiikkaa vaaditaan alentamaan työttömyysastetta."


Skandaalimaisesta totuuden vääristelystä on kaiketi kysymys myös siinä, miten yliopistotutkijaa, tohtori Hanna Wassia kohdellaan "ainoan oikean talousanalyysin edustajien taholta.




----


Tänään liputetaan Miina Sillanpäälle ja kansalaisvaikuttamiselle. 🇫🇮🌹 Miina Sillanpää oli Suomen ensimmäisiä naispuolisia kansanedustajia ja ensimmäinen ministerinä toiminut nainen. Hän oli aktiivinen kansalaistoimija sekä sitkeä koulutuksen, sivistyksen ja tasa-arvon puolestapuhuja. Eli juuri niiden asioiden, jotka edelleen tänäkin päivänä tarvitsevat puolustajansa. ”Jokaisella ihmisellä on elämässään oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen.” Tätä Miinan poliittista perintöä viemme ilolla ja ylpeydellä eteenpäin.



Ilpo Rossi: Tämä on tärkeä kansanvallan ja osallistamisen kansallisena liputuspäivänä. Kansanvalta edellyttää yhteisöllisyyttä, osallistumista, yhteistoimintaa ja aktivoitumista seuraamaan oman ajan yhteiskunnallisia ilmiöitä. Kasvu vastuunottoon tapahtuu kansalaisjärejestöjen kautta. Sosiaalinen media voi tukea tätä toimintaa, mutta sellaisenaan se ei ole osallistavan ja vastuuseen johtavan kansanvallan keskeinen väylä.
---

Feijun putous on yksi näyttävimpiä vesiputouksia Suomessa. Se sijaitsee Kevon luonnonpuistossa Suomiäidin oikealla korvallisella...Klippi on peräisin Jouni Riihelän juuri julkaisemalta videolta - kiitos...

https://www.youtube.com/clip/Ugkx7pjpwSA0h8DezJFiRhboxOcSnPN-f9rE

4.10. 2023

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar:

"On jopa julkisesti sanottu, ettei pienipalkkaisten tulisi Helsingissä asua. Minä en halua sellaista Helsinkiä. Haluan, että lähihoitajilla, varhaiskasvatuksen opettajilla ja ravintola-alan työntekijöillä on jatkossakin mahdollisuus asua Helsingissä.

Helsinki kaikille, ei vain harvoille."



5.10. 2023

LostinEurope" EU:n Ukrainapolitiikasta:

Ukrainasta tulee budjettiriski, neuvottelut Venäjän kanssa – ja pakotteiden "katastrofi"

5. lokakuuta 2023

Euroopan tarkkailulista 5.10.2023 alkaen –

Tilanne ei ole vielä niin vakava kuin Yhdysvalloissa, jossa uhkaa talouskatkos ja apu Ukrainalle on horjuvaa. Mutta hälytyskellot soivat myös Brysselissä. Seitsemänvuotisen budjetin puolivälissä EU tarvitsee täydennystä – Ukrainasta on tulossa budjettiriski.

Rahat ovat jo loppumassa. Eivät vain Ukrainan avun kustannukset karkaa käsistä. Vain kolme vuotta kahden biljoonan euron kaksinkertaisen budjetin (EU:n tavallinen budjetti ja Koronan elvytysrahasto) hyväksymisen jälkeen korkokustannusten nousulla on myös vaikutusta.

EU:n komissio on siksi vaatinut 65,8 miljardin euron lisärahoitusta. Euroopan parlamentti haluaa lisäksi 10 miljardia euroa. Ainoa yksimielisyys on, että 50 miljardia euroa – suurin osa lisärahoituksesta– pitäisi mennä Ukrainalle.

Mutta rahoitus on erittäin kiistanalainen. Saksa ja muut EU-maat valittavat tiukasta budjetista ja sanovat ei. EU:n pitäisi ensin käyttää käyttämättömät taloudelliset resurssit, sanotaan Berliinissä ja Haagissa.

Kiistaa räjäyttää entisestään EU:n tilintarkastustuomioistuimen uusi tarkastuskertomus . Tarkastajien mukaan kaksi kolmasosaa vuonna 2022 tarkastetuista menoista liittyi korkeaan riskiin. Virheitä oli myös aiempaa enemmän - virheprosentti nousi kolmesta 4,2 prosenttiin."



6.10. 2023


Timo Niemelä Suomen Kuvalehdessä:

"Analyysi: Perussuomalaisten kannatus laskee vauhdilla, koska totuus on tullut ilmi – Se on Riikka Purran syy ja ansio

Perussuomalaisilta on ehkä jäänyt huomaamatta, että jokainen suomalainen on jossakin vaiheessa lapsi, opiskelija, työtön tai sairas.

Perussuomalaisten gallupsuosio jatkaa laskuaan. Ylen uusimman mittauksen mukaan perussuomalaisia kannattaisi 17,5 prosenttia äänestäjistä, jos vaalit pidettäisiin nyt. Vielä kesäkuussa kannatus oli 21 prosenttia.

Muutamassa kuukaudessa kannatuksesta on hävinnyt 3,5 prosenttiyksikköä. Syykin on selvä. Perussuomalaisten kannattajille on pikkuhiljaa alkanut valjeta, mitä kuuden miljardin euron leikkaukset ja rakenteelliset muutokset tarkoittavat ja kenelle.

Perussuomalaisten mielestä on aivan ok leikata kaikista heikoimmassa asemassa olevilta ryhmiltä, kuten työttömiltä, opiskelijoilta ja sairailta.

Perussuomalaisten äänestäjissä on paljon duunaritaustaisia. Leikkaukset kohdistuvat heihin, heidän lapsiinsa ja vanhempiinsa."


6.10. 2023

Sainkin eilen jo TV1:n jälkipörssistä tiedon tämän uuden ajatushautomon perustamisesta ja linkitinkin UTAK:n sivuston eräisiin minulle tärkeisiin ryhmiin seuraavalla maininnalla:"Tämän päivän ehkä arvokkain talousuutinen:

Eurooppalaisen talouskuripolitiikan haastava asiantuntijaverkosto rantautuu Suomeen

05.10.2023 / Kirjoittaja Lauri Holappa / Lehdistötiedote,

"Suomeen on perustettu uusi aatteellisesti progressiivinen ja puoluepoliittisesti sitoutumaton ajatushautomo Uuden talousajattelun keskus (UTAK). UTAK saa rahoituksensa saksalaiselta Dezernat Zukunft -makrotalousinstituutilta. UTAKin yhteiskunnallisia tavoitteita ovat täystyöllisyys, pienet varallisuus- ja tuloerot, tasa-arvo, kestävä kehitys ja demokratia.

UTAKin toiminnanjohtajana on aloittanut poliittisen talouden tutkija VTT Lauri Holappa, joka siirtyi tehtävävään Helsingin yliopistosta. UTAKissa on aloittanut asiantuntijana YTM Antti Alaja, joka on työskennellyt aiemmin ajatuspajasektorilla ja tutkimustehtävissä.

UTAKin työn painopistealueita ovat makrotalouspolitiikkaan, teollisuuspolitiikkaan ja hyvinvointivaltion kehittämiseen liittyvät kysymykset."


8.10.2023

Blogi "Lost in Europe" Hamasin hyökkäyksestä

Hamasin hyökkäys: historia ja EU:n vastaus

8. lokakuuta 2023

EU tuomitsi jyrkästi Hamasin tappavan hyökkäyksen ja tuki ehdoitta Israelia. Aikaisempi historia jätetään huomiotta – mutta se on tärkeää tuhoisan sodan estämiseksi.

Edellinen tarina on, että sekä EU että USA eivät ole enää kiinnostuneita Lähi-idän konfliktista. Ukrainan sota on kiinnittänyt kaikkien huomion ja kallistanut kapasiteettia.

Yhdysvallat jopa veti aseita Israelista lähettääkseen Ukrainaan. Länsi ei ilmeisesti ole huomannut tilanteen kärjistyvän paitsi Itä-Euroopassa myös Lähi-idässä.

Ei vain islamistinen Hamas, joka on radikalisoitunut yhä enemmän Iranin avulla. Israelista on myös tullut äärimmäisempi. Äärioikeistolaiset ovat nyt vallassa Lähi-idän aikoinaan ainoassa demokratiassa.

He ovat ahdistelleet palestiinalaisia sekä Länsirannalla että Gazassa ja aseistaneet siirtokuntia. "Amnesty International" puhui "apartheid"-järjestelmästä jo helmikuussa 2022 .

Kaksi päivää ennen Hamasin terrori-iskua tapahtui myös räjähdyskohtaus Al Aqsan moskeijassa. Yli 800 israelilaista siirtolaista tunkeutui kirkkoon ja esti pääsyn muslimeille.

Mutta tämä asiayhteys jätetään huomiotta useimmissa nykyisissä raporteissa "al-Aqsa Delugesta" (kuten Hamas kutsuu hyökkäystä). Tämä antaa vaikutelman, että eskalaatio tuli tyhjästä. Se on ollut nähtävissä  kuukausia.

Mutta Yhdysvallat eikä  EU ole tehneet mitään tilanteen lieventämiseksi. Siksi Brysselin ja Washingtonin tuomiot näyttävät nyt melko yksipuolisilta ja halvoilta.

EU:n komissio on jopa koristellut rakennuksensa Israelin lipulla. Lisäksi nyt selvitetään, voidaanko EU:n palestiinalaisille antamaa apua (edelleen) vähentää.

Tämä ei edistä de-eskalaatiota - päinvastoin: se todennäköisesti rohkaisee erityisesti Israelia laajentamaan "sotaa" palestiinalaisia vastaan. Mutta tämä lisää myös yhteenottoriskiä Iranin kanssa...

PS Kaksikymmentä vuotta sitten EU oli vielä tärkein oikeudenmukaisen Lähi-idän rauhan puolestapuhuja. Nykyään se oikeuttaa eskaloinnin. Se kertoo paljon Euroopan ulkopolitiikan kehityksestä...



10.10. 2023

Päivän ehkä  arvokkain talousuutinen:

Eurooppalaisen talouskuripolitiikan haastava asiantuntijaverkosto rantautuu Suomeen

05.10.2023 / Kirjoittaja Lauri Holappa / Lehdistötiedote, 

"Suomeen on perustettu uusi aatteellisesti progressiivinen ja puoluepoliittisesti sitoutumaton ajatushautomo Uuden talousajattelun keskus (UTAK). UTAK saa rahoituksensa saksalaiselta Dezernat Zukunft -makrotalousinstituutilta.  UTAKin yhteiskunnallisia tavoitteita ovat täystyöllisyys, pienet varallisuus- ja tuloerot, tasa-arvo, kestävä kehitys ja demokratia.  

UTAKin toiminnanjohtajana on aloittanut poliittisen talouden tutkija VTT Lauri Holappa, joka siirtyi tehtävävään Helsingin yliopistosta. UTAKissa on aloittanut asiantuntijana YTM Antti Alaja, joka on työskennellyt aiemmin ajatuspajasektorilla ja tutkimustehtävissä.

UTAKin työn painopistealueita ovat makrotalouspolitiikkaan, teollisuuspolitiikkaan ja hyvinvointivaltion kehittämiseen liittyvät kysymykset."

Tri Lauri Holappa tiedotteessaan:"”Eurooppalaisessa talouspolitiikassa eletään nyt ratkaisevia hetkiä. Euroopan keskuspankki on kiristänyt rahapolitiikkaansa aggressiivisesti samaan aikaan, kun meidän olisi tehtävä merkittäviä investointeja ekologiseen jälleenrakennukseen sekä Euroopan strategisen autonomian turvaamiseen. Eurooppa ei saa ajautua jälleen samanlaisiin itseaiheutettuihin ongelmiin kuin reilut kymmenen vuotta sitten eurokriisissä”, Holappa toteaa.

UTAK on huolissaan, että raha- ja finanssipolitiikka viritetään Euroopassa liian kiristäviksi. Se katsoo, että uhkana pidetyn palkkainflaation torjumiseen on tarkemmin rajattuja ja oikeudenmukaisempia keinoja, kuten tulopolitiikka."


----

SDP:n puheenjohtajan Anti Lindtmanin ryhmäpuheenvuorossa nykyhallituksen pahimmat budjettivirheet on koottu  tiiviseen ja samalla valaisevaan pakettiin. Siksi se kannattaa laittaa muistiin myös fb-sivun toimintalokiin...

10.10. 2023

Tällä videolla Saksan liittopäiväedustaja Sahra Wagenknecht esittää "synkän yksinpuhelun" siitä, kenellä oli sekä poliittinen että taloudellinen intressi räjäyttää kaasuputket Itämeressä. Synkäksi yksinpuheluksi tämän esityksen tekee se, että Saksan hallitus - ja myös EU - vaikenee tästä sen taloutta pahimmin koetelleesta sabotaashista täydellisesti.


11.10. 2023

Suomeen on perustettu uusi poliittiseen talouteen ja talouspolitiikkaan keskittyvä ajatushautomo. Uuden talousajattelun keskus (Utak) on ajatushautomo, jota ovat lähteneet vetämään Antti Alaja ja Lauri Holappa. 

Tämän viikon "Kaikki uusiksi"  Podcast-ohjelman  jaksossa Jussi kysyy Holapalta ja Alajalta, mistä heidän uudessa hankkeessaan on kysymys, ja millä tavoilla he lähtevät haastamaan valtavirtataloustiedettä.

Ilpo Rossi: Tämä Kansan Uutisten "Kaikki uusiksi" Podcastissa ilmestynyt keskustelu kannattaa ehdottomasti kuunnella. Molemmilla Uuden Taloudellisen Ajattelun Keskuksen (UTAK) toimihenkilöillä Lauri Holapalla ja ja Antti Alajalla on henkilökohtaista historiaa myös sosialidemokraattisessa liikkeessä eivätkä sen enempää UAKin perusperiaatteet kuin tässä esittelyohjelmassa esitetyt lähestymistavat ole millään tavalla ristiriidassa sosialidemokraattisenkaan talouspoliittisen ajattelun kanssa. On siis kaikki syyt ottaa avoin ja myönteisin odotuksin ladattu lähestymistapa tämän ajatushautomon työhön niin päivänpolitiikan kuin laajemmin makrotalouspoliittisen kokonaiskuvan avaamisen kannalta. "Paskamyrskyä" on odotettavissa taloudellisen valtavirran portinvartijoilta, jollaiseksi mm. Elinkeinoelämän Keskusliiton toimitusjohtaja Aki Kangasharju heti ilmoittautui. YLEn tiistaiaamun talouden jälkipörssissä uutinen tämän ajatuspajan perustamisesti noteerattiin ja pidettiin yleisellä tasolla hyvänä että taloudellisia kysymyksiä käsitellään nyt syntyneessä uudessa ajatushautomossa - tosin jälkipörssiläiset eivät rohjenneet avata millään tavalla sitä, mitä tämän ajatushautomon avaukset voisivat sisältää. Otaksun, että varsinaisesti tiedosta ei tässä suhteessa ollut puutetta, vaan pikemminkin niistä seurauksista, mitä esim. tässä podcastissa kuvatut teemat saattaisivat jälkipörssiläisten taustayhteisöissä herättää. Lyhyesti: UTAKin työtä kannattaa ryhtyä aktiivisesti ja huolellisesti seuraamaan - sillä tulee olemaan suuri merkitys osana laajempaa eurooppalaista poliittista ja taloudellista keskustelua.

11.10. 2023

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar nostaa puheenvuorossaan esiin jo Keynesin aikanaan mainitsemat julkiseen talouteen liittyvät monin kertaistajat, joiden havaitsemiseen ja aktivoimiseen sosialidemokraattinen - ja julkisten palvelujen merkitystä korostava - politiikka  perustuu:

"Audiovisuaalisen alan edunvalvontajärjestö APFI ry on laskenut, että jokainen euro kannustintukea tuo palveluita ja työtä Suomeen 4 eurolla, josta 2 euroa on ulkomaista rahoitusta. Jokainen myönnetty kannustineuro tuo valtiolle välittömiä tuloja yli 1,4 euroa. Razmyar toteaa, että päätös on ajattelematon ja suora leikkaus pois suomalaisen elokuva- ja tv-alan kehittymisestä, työpaikoista, verotuloista ja kansainvälisestä kasvusta.

- Tähän yhteen päätöksen kiteytyy hallituksen leikkauspolitiikan ajattelemattomuus. Kun katsoin budjettikirjaa, niin piti hieraista silmiä, että onko tässä käynyt painovirhe tai vahinko, niin uskomaton tämä päätös on, sanoo Razmyar. "

Ilpo Rossi: "Julkisen talouden moninkertaistajat? Kirjoitin tästä blogissani puolitoista vuotta sitten:


13.10.2023

"Lost in Europe" blogi kertoo Politico -lehden tekemästä havainnosta:



 Blogi "Lost in Europe";"Uutisia taloussodasta (213): EU ja USA haluavat perustaa teräsklubin

13. lokakuuta 2023

Ja USA ja EU haluavat muodostaa teräsklubin – Kiinaa vastaan

Bryssel ja Washington aikovat tehdä yhteistyötä luodakseen yhteisen tullialueen, joka asettaa tulleja teräksen ja alumiinin tuonnille ei-markkinatalouksista, kuten Kiinasta, osoittaa POLITICOn näkemä Euroopan komission ehdotus EU:n ja Yhdysvaltojen väliseksi sopimukseksi. Lokakuun 3. päivänä tehdyn ehdotetun väliaikaisen sopimuksen mukaisesti Washington ja EU sopivat tarjoavansa "riittävän tullisuojan teräksen ja alumiinin tuontia vastaan, joka on peräisin ei-markkinoiden ylikapasiteetista", asiakirjassa lukee. Tämä tarkoittaisi 25 prosenttia teräkselle ja 10 prosenttia alumiinille. Toisin sanoen ajatuksena on luoda samanmielisten talouksien klubi, joka asettaisi tulleja tuonnille talouksista, joiden katsotaan vuotavan tukia avainsektoreille, kuten teräs ja puhdas teknologia. ( Politico ) Taustalla on Yhdysvaltojen rankaisevat tullit EU:sta tulevalle teräkselle. Ne nostetaan uudelleen esille lokakuun lopussa - jos sopimukseen ei päästä etukäteen. Ja kuin sattumalta, sopimus tulee nyt Kiinan kustannuksella. Tämä ei kuitenkaan todennäköisesti ole WTO:n sääntöjen mukaista.."


---

Tässä taitaa tulla ensimmäinen merkki kauan odotetusta kriittisestä suhtautumisesta Euroopan Komission ehdotuksiin Unionin finanssipolitiikn uudistamisesta. Muistutetaan tässäkin, että finanssi- ja rahapolitiikka kulkevat käsi kädessä ja että Euroopan Unioni jo peruskirjan hengen mukaisesti jättää omapäätöksisen ja moderniin makrotalouteen kuuluvan omapäätöksisen lähestymistavan täysin heitteille...

"SDP:n valiokuntaryhmä jätti eriävän mielipiteen suuren valiokunnan lausuntoon Euroopan unionin finanssipolitiikan sääntöjen uudistamiseksi, jossa Vihreiden valiokuntaryhmä on mukana. Komission lainsäädäntöehdotus sisältää kolme esitystä: ennaltaehkäisevää osaa koskeva asetus, korjaavaa osaa koskeva asetus ja budjettikehysdirektiivi."

Ilpo Rossi: "Suuren valiokunnan sosialidemokraattisen ryhmän eriävä mielipide on tärkeä, joskin vahvasti toimia tukeva raha- ja finanssipolitiikka on EU-tasolla lähes mahdotonta. Asetetut rajat muodostavat itseaiheutetun ideologisen, uusliberalistisen esteen, joka suuresti jarruttaa Euroopan Unionin selviämistä ajan suurista haasteista. Unionin eettinen säännöstö - kuten EU:n korjausmekanismi - muodostavat kansanedustajille ylipääsemättömän, perustuslakitasoisen esteen aidon makrotalouspoliittisen vaihtoehdon aikaansaamiseen."

15.10, 2023 

Sosialistisesta Internationaalista ei ole kuultu pitkiin aikoihin yhtään mitään. Tässä Demokraatin artikkelissa tästä internationaalista kerrotaan. Yllätyksenä tuli minullekin tieto Saksan, Ruotsin, Tanskan ja Norjan  perustamasta vaihtoehtoisesta internationaalista "Progressiivinen Allianssi". SDP näyttää ollen pitkään SI:n johtopaikoilla ja puoluetta edustaneet näyttävät esiintyneen edukseen ja saaneen siitä tunnustusta. Hajoamiset ja eriytymiset sosialistisen ja sosialidemokraattisen politiikan tiellä jättävät jokseenkin aneemisen ja sekavan jälkimaun - valitettavasti .

Ilpo Rossi Fb:ssä: Mikähän mahtaa olla se todellinen syy, jonka vuoksi Saksan, Ruotsin, Tanskan ja Puolan sosialidemokraattiset puolueet seurasivat Britannian Labourin linjaa ja jättivät Sosialistisen Internationaalin? Taloudellinen niukkus ja toiminnallinen heikkous eivät miuelestäni olla keskeisiä syitä. Sellaiset ongelmat on hoidettavissa keskinäisellä solidaarisuudella, ei eriseuraisuutta luomalla. Olisiko niin, että voimakkaasti laajentuneen SI:n Euroopan ulkopuoliset puolueet näkivät Euroopan Unionissa tapahtuneen suuntautumisen peruskirjatasoiseen uusliberaaliin taloudelliseen ja poliittiseen strategiaan olevan ristiriidassa sekä sosialidemokratian perusarvojen että omien kansajensa/maanosiensa keskeisten sosialidemokraattisten tavoitteiden kanssa? Eurooppalainen sosialidemokratia näyttää pitkälle luopuneen - joko vahingossa tai salassa suunnitellusti - lähes täysin markkinan varaan perustuvan eurostrategian arvostelusta ja samalla myös vahvan, kansanvaltaisen valtion tavoittelusta. Näistä asioista yritettiin käydä keskustelua neljä vuotta sitten pidetyn puoluekokouksen eurooppapolitiikkaa koskevien kannanottojen yhteydessä, mutta jostakin syystä "eurooppamyönteinen" sisältö puoluehallinnon ehdotuksen pohjalta tuli hyväksytyksi. Kun tilanteesta SI:ssä ei tuolloinkaan keskusteltu, monien - mm. minun - mielestä keskeiseksi nousi Euroopan Unionin uuskeynesiläisen makrotalouspoliitikan kritiikitön seuraaminen. Jos tällainen kehityskulku osoittautuu todeksi, tunnen itseni sosialidemokraattina pahemman kerran petetyksi. Ehkä linjaa ei ole tietoisesti valittu, koska SDP näyttää olevan mukana molemmissa kokoonpanoissa."