Eilen, 4.9. 2022 valtionvarainministeri Annika Saarikko, pääministeri Sanna Marin ja elinkeinomoinisteri Mika Lintilä olivat YLE:n Areenassa esittelemässä nopeasti esiinnostetua ja ainakin jossakin määrin jo etukäteen valmisteltua takauspakettia energiayhtiöille nopeasti nousevien energiahintojen luomassa, mahdollisessa ja todennäköisessä likviditeettikriisissä. Asiasta päätetään hallituksessa jo tänään 5.9. 2022. Suomi seurasi varautumisessaan Ruotsia, joka on tehnyt loppuviikosta vastaavanlaisen ja vielä suuremman takuupaketin. Paketista valtio voisi myöntää sähköyhtiöille lainoja ja takauksia "tiukoin ehdoin", jos niitä uhkaa maksukyvyttömyys. Hätäapu on tarkoitettu vain sähkömarkkinoiden toiminnan kannalta keskeisille yhtiöille. Valtio joutuu siis tulemaan hätiin viimekätisenä lainanantajana, koska vapaan hintakilpailun sijasta energiamarkkinoilla vallitsee kartellinomainen tilanne, jossa kaiken energian hinta määräytyy tarjolla olevista vaihtoehdoista kalleimman mukaan.
Suomi seura siis päätöksissään Ruotsia - mutta onko Suomen tilanne rinnastettavissa viimekätisenä lainanantajana tai takaajana Ruotsiin? Vastaus on ei, sillä näiden maiden fiskaalipoliittiset ratkaisut ovat olleet sitten Euroopan Unioniin ja Valuuttaunioniin liittymisen suhteen erilaiset. Suomi liittyi Euroopan Valuuttaunioniin ja otti EKP:n euron valuutakseen. Euro on EKP:n lanseeraama valuutta ja Euroopan Unionin perussopimuksen ja Valuuttaunionin omien sääntöjen mukaan se ei voi toimia kriisitilanteessa viimekätisenä lainaajana. kuten tunnettua, tämä on aiheittanut paljon ristiriitaa jo COVID-19 koronakriisin merkeissä kehitetyn ja tosiasiallisesti moniin muihinkin haaasteisiin suunnatun "Next generation" 750:n miljardin laina- ja tukipaketin yhteydessä.
Euroopan Unioni voisi koko maanosaa koskevassa energiakriisissä tehdä koko Unionin aluetta koskevan hintakattopäätöksen. Jos energiayhtiöt ajautuvat likviditeettikriisiin - se on täysin mahdollista pilviin kohoavien hintojen nousun johdosta - Euroopan Komissio voisi tehdä hintakattopäätöksen. Komission puheenjohtajan Ursula von der Layenin juuri tekemät esitykset eivät kuitenkaan ole johtamassa tähän lähinnä Saksaa seuraavien ja tukevien esitysten johdosta.EU:n komissio puhuu keskusteluasiakirjassaan "hintakatosta" kaikille niille sähköntuottajille, joiden käyttökustannukset ovat alhaisemmat kuin kaasuvoimaloissa.
Toisin kuin "oikea" hintakatto, se ei alentaisi tukkuhintaa, vaan hyödyttäisi auringosta ja tuulesta saatavan sähkön kuluttajia.
Brysselin viranomaisten mukaan kaasulle ei pitäisi olla yleistä hintakattoa, kuten joissakin EU-maissa jo tehdään. Von der Leyen ei myöskään halua kattavaa ylituloveroa.
Ruotsilla ja myös muilla pohjoismailla on oma, itsenäinen kansallinen keskuspankkinsa ja niillä on oma kansallinen valuuttansa. Modernin Monetaarisen Teorian mukaan oman keskuspankin omaava valtio ei voi koskaan ajautua niin pahaan tilanteeseen etteikö se voisi selviytyä mistä tahansa talouskriisistä. Sellainen kriisi on energiaköyhyyden aiheuttaman inflaation johdosta juuri nyt käsillä. Suomella ei ole omaa valuuttaa, euro on EKP:n valuutta ja sen makrotaloudellisesta käytöstä päättää EKP:n hallintoelimet itsenäisesti. Suomen osuus päätösvallasta on parin prosentin luokkaa. Suomi on seurannut kaikissa suurissa päätöksissä - kuten esimerkiksi keskusteltaessa raepeesrta Euroopan Unionin peruskirjan muutoksiin - eurooppalaista valtavirtaa. Myöskään Suomen Pankki ei ole Suomen valtion itsenäinen keskuspankki, vaan osa EKP:n rakennetta ja sen noudattamaa politiikkaa. Se ei voi itsenäien keskuspankin tapaan luoda päätöksillään 'rahaa tyhjästä' ja vastata Suomen valtion, markkinoiden tai kansalaisten rahoitustarpeisiin.
Miten energiamarkkina tulee tässä kriisissä käyttäytymään? Suomen valtion keskeisesti omistama energiayhtiö Fortum on jo ilmoittanut tarpeestaan saada rahoitusta tai takauksia Suomen valtiolta. Markkinaehtoiset yhtiöt eivät periaatteessakaan hyväksy yhteiskuntavastuuta sellaisessa muodossa, että ne kriisin sattuessa ajattelisivat kansalaisia ja yhteiskunnan selviytymistä. Osakeyhtiölain mukaan niiden ainoa tarkoitus on tehdä voittoa. Tästä voi vetää johtopäätöksen, että jos lainaa ja valtion takauksia on saatavissa, niitä myös ennenpitkää käytetään. Valtio joutuu tällaisssa tilanteessa ottamaan lisää velkaa ja myöhemmin muodossa tai toisessa selviytymään velan kustannuksista. kuten tiedetään, EKP on vastannut inflaatiovaaraan ja nouseviin hintoihin nostamalla korkoja. Tilanne on samanlainen ja jossakin suhteeessa vielä pahempi muissa Euroopan Valuuttaunionin jäsenmaissa. Niiden riippuvuus venäläisestä kaasusta ajaa koko energiamarkkinan hintoja ylöspäin tavalla, jossa päätä ei ole väkyvissä.
Suomi on siis joutumassa nyt siihen satimeen tai paremminkin talouspoliittiseen käpälälautaan, josta heterodoksinen, vallassaolevalle uusliberaalille talousajattelulle vieras ja vastenmielinen Moderni Monetaarinen Teoria on jo vuosia johdonmukaisesti varoittanut. Uuden uljaan utopian sijasta Euroopan Unioni on velkajarruineen, valtiota taloudellisena toimijana väheksymisineen ja irrationaalisti markkinoiden ensisijaisuuteen korostaen l'ähestymässä nyt eurooppalaista dystopiaa, arvopohjan romahtamista. Kaiken lisäksi energiaköyhä ja typerään talousajatteluun perustuva Eurooppa on vähintäänkin taloussodassa Venäjää, Kiinaa ja ja Brisc-ryhmään kuuluvuia maailman valtioita vastaan. Vallitsevilla rakenteilla nopea köyhtyminen on alkamassa. Pohjoismaissa se tarkoittaa Suomen ja muiden pohjoismaiden talouspoliittista erkaantumista ja yhä enenevässä määrin Suomen tappioksi.