Datakeskusten rakentamisbuumi Suomeen
Päivittäin on tänä syksynä pohdiskeltu sitä, mitä kymmenet Suomeen suunnitellut ja osittain jo rakenteilla olevat datakeskukset Suomelle merkitsevät. Tuovatko ne työpaikkoja? Kuinka paljon ne käyttävät sähköä ja rasittavat kantaverkkoa? Onko itse datasta Suomelle ja suomalaisille odotettavissa olevan jotain hyötyä? Tänään 15.9. 2026 kuultiin USA:n presidentin Trumpin arvostelleen Googlen päätöstä jätti-investoinneista Suomeen - hänen mukaansa olisi ollut parempi rakentaa ne Amerikkaan.
Aikaisemmin tänä vuonna Google ilmoitti investointiensa olevan rakennusvaiheen jälkeen itsenäisiä sähköenergian suhteen ja kykenevän jopa myymään sähköä Suomen kantaverkkoon. Tarkoituksena on käyttää aurinkoenergiaa, tuulivoimaa ja myös pohjavettä hyväksi oman sähkön turvaamiseksi. Hyvissä olosuhteissa sähköä saadaan jopa enemmän kuin tarvitaan, jolloin käy mahdolliseksi sähköenergian varastointi ja/tai vaihtoehtoisesti myyminen sopimusmenettelyllä maan kantaverkkoon. Tavoitteena on omavaraisuus energian suhteen, joten kovin suurta tulolähdettäa ei sähkön myynnistä ole odotettavissa.
Mikä on sitten näiden laitosten merkitys itse niissä varastoitavan datan suhtee? Tekoälyn tulon ja kehittymisen myötä dataa kertyy valtavasti ja tarve sen käyttämiseen on suuri Suomessakin. On kuitenkin muistettava että datakeskukset ovat suurten teknojättien kaupallista omaisuutta ja niiden käyttäminen tulee maksamaan sekä kansalaisille, yrityksille että julkiselle hallinnolle melkoisia summia - tietotekniikka tekoälyä myöten tulee olemaan suuri bisnes tulevaisuudessa.
Esitetyissä kommenteissa eon ole huomannut keskusteltavan siitä, että tosiasiassa tekoälyn kehityksessä on tasapäisesti kilpailemassa kaksi strategisesti erilaista vaihtoehtoa: pääosin amerikkalainen, yksityiseen omistukseen ja sen markkinaperiaatteisiin perutuva malli yhtäällä ja kiinalaisten Huawein ympärille kasvamassa oleva avoimeen lähdekoodiin perustuva strateginen malli. Vastakkain ovat siis täysin sulkeutunut läntinen malli yhtäällä ja avoimeen - kasvavaan - kehittämis- ja käyttäjäjoukkoon perustuva kiinalainen Huawei-malli.
Voisin kuvitella, että vaikka Kiina ei Suomeen datakeskuksia rakennakaan, sen omaksuma avoimen lähdekoodin malli tulee jatkossa kiinnostamaan kaikkia suuria käyttäjäryhmiä. Tekisi mieli nimittää tällaista mallia kasvuhakuiseksi, dynaamiseksi prosessiksi. Sitä vastassa on kaupallinen, kilpailuun, salaamiseen ja etulyöntiaseman tavoitteluun perustuva business-ajattelu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti