Tiistaina 21. heinäkuuta 2026 Eduskunta kokoontuu kesken kesälomakauden käsittelemään hallituksen esitystä ns. Helsinki-Garden tapauksessa, jossa hallituksen pääministeriä, Helsinki-Garden hankkeen puheenjohtajaa Vapaavuorta, hallitusta ja myöskin Kokoomusta epäillään korruptiivisesta toiminnasta tämän hankkeen läpirunnomisessa vastoin tutkittua tietoa. Hankkeen runnomisen taustalla on Kokoomuksen yritysosakkailta saama vaalirahoitus ja epäily juuri tämän yrityksen suosimisesta ja palkitsemisesta hankkeen toteuttajana juuri tästä nimenomaisesta syystä.
Tekoälyltä voi kysyä kaikenlaista ja siksi kysäisinkin, onko hallituksen Garden-hankkeessa kysymys korruptiosta? Tähän monimutkaiseksi väitettyyn kysymykseen vastasi AI seuraavasti:
"Maan hallituksen päättämään Garden Helsinki -areenahankkeen 35 miljoonan euroon valtiontukeen liittyy julkisuudessa esitettyjä epäilyksiä rakenteellisesta korruptiosta ja niin sanotusta hyvä veli -verkostotoiminnasta. Virallista tuomiota tai viranomaistoteamusta korruptiosta ei kuitenkaan ole.Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on kiistänyt jyrkästi, että päätökseen liittyisi korruptiota, ja puolustaa tukea hankkeen suurilla työllisyys- ja kasvuvaikutuksilla.Alta löydät tiivistelmän siitä, miksi hankkeesta kohutaan ja miten eri osapuolet asiaa kommentoivat:Mistä epäilyt ja arvostelu johtuvat?Poikkeuksellinen päätösprosessi: Julkisuudessa on ihmetelty sitä, että valtiontuki myönnettiin epäselvissä olosuhteissa ja että päätös tehtiin pitkälti hankeyhtiön omien ruusuisten talousarvioiden pohjalta ilman ministeriön omia vaikutusarvioita.Puoluesidonnaisuudet: Hanketta vetää ja lobbaa Helsingin entinen pormestari Jan Vapaavuori (kok.), ja tuki päätyi hallituksen listoille nimenomaan kokoomuksen ehdotuksesta. Tämä on herättänyt arvostelua puoluekaverin suosimisesta.Asiantuntijoiden arviot: Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen on julkisuudessa arvioinut, että tukipäätös saattaa täyttää rakenteellisen korruption tunnusmerkit. Myös julkisjohtamisen emeritusprofessori Ari Salminen on pitänyt rahoituspäätöstä poikkeuksellisena ja epäselvänä.Hankkeen ja hallituksen vastauksetPääministeri Orpon kanta: Orpon mukaan asiassa ei ole kyse korruptiosta. Hän on perustellut tukea sillä, että hallitus etsi ripeitä keinoja lisätä Suomen talouskasvua ja työllisyyttä.Garden Helsingin hallituksen ulostulo: Hankeyhtiön hallitus myönsi tiedotteessaan tehneensä prosessissa "muutamia virheitä ja huolimattomuutta". Yhtiö korostaa, että valtiontuki kattaa alle 10 prosenttia koko hankkeen budjetista. Se on myös ilmoittanut hyväksyvänsä sen, jos valtio haluaa arvioida tukipäätöksen uudelleen.Mitä seuraavaksi tapahtuu?Tapaus on edennyt viranomaisselvitykseen. Oikeuskanslerinvirastolle on tehty asiasta useita kanteluita, ja lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on aloittanut selvityksen tutkiakseen, onko hankkeen lobbauksessa rikottu avoimuusrekisterilakia."
Kysymys siis ei liene pelkästä hyvän hankkeen huonosta ja epäonnistuneesta tiedottamisesta, kuten pääministeri 15.7. 2026 A-studiossa aluksi väitti. Toimittajan tiukassa tentissä keskeiset perustelut tuntuivat kuitenkin murenevan pohjia myöten. Tentin päättyessä Petteri oli kolmesti kieltänyt toimintalinjan oikeutuksen: Garden hankkeen johdon, hallituksen toiminnan ja oman puolueensa pitkään rakentaman työskentelytavan rationaalisuuden yritysmaailman kanssa.
Nyt pitäisi selvittää, millaiset suhteet poliittisilla voimilla tulisi olla yritysmaailmaan, jotta aivan ilmeiseltä poliittiselta korruptiolta voitaisiin välttyä. Ensimmäinen tärkeä periaate on se, että yhteiskunnan - valtion ja kuntien - tukea saavien yritysten kirjanpito ja tilitiedot tulisivat olla lakisääteisesti avoimia, jotta voitaisiin seurata tukea saavien yritysten taloustilannetta ja monetaarista toimintaa. Valtion tukea saavalla yrityksellä ei voi olla sellaisia yrityssalaisuuksia, jotka estävät sen taloudellisen toiminnan seuraamisen. Toinen tärkeä periaate on tekoälyn ottaminen käyttöön yritysten kirjanpidon ja tulitapahtumien seuraamisessa. Kuten tiedetään, korruptioon tarjoutuu lukemattomia erilaisia mahdollisuuksia eikä pelkkä vakava lupaus sen välttämisestä ole millään muotoa riittävä este koruptoivien toimintatapojen ehkäisyssä. Valvontakoneisto kasvaa helposti aivan mielettömän suureksi eikä se takaa riittävää tehokkuutta. Tekoälyn avulla voidaan avoimuusperiaatteen toimiessa karsia huomattava osa runttaavasta ja demokratiaa vääristävästä taloudellisesta toiminnasta pois. Kolmas tärkeä periaate on vahvistaa yhteiskunnan tukea demokratiaa ylläpitävälle poliittiselle ja yhteiskunnalliselle toiminnalle. Voidaan luoda "osallistamisen valtaväylä", mikä on muodollista demokratiaa vahvempi toimintatapa avoimen, aktiivisen ja kansanvaltaa vahvistavan yhteiskunnan aikaansaamiseksi.