F-35A hävittäjien toimitukset jäämässä vaillinaisiksi ja Suomen omalle vastuulle

Kun tekoälyltä voi kysyä kaikenlaista, kysäisin Suomen tilaamien F-35A-monitoimihävittäjien aikataulusta ja suorituskyvystä.  

Kysymsys: Suomen ensimmäinen F-35A-monitoimihävittäjä on 20. tammikuuta saapunut Ebbingin lentotukikohtaan Fort Smithiin Arkansasiin. Koska tulee seuraava? Pysyykö USA aikataulussa toimitusten suhteen?

Suomen toinen F-35A-hävittäjä (koneyksilö JF-502) saapui Ebbingin lentotukikohtaan 18. helmikuuta 2026.

Yhdysvallat ja Lockheed Martin pysyvät koneiden fyysisten toimitusten suhteen pääosin aikataulussa, mutta hanketta varjostavat suuret maailmanlaajuiset ohjelmistoviivästykset.

Seuraavat toimitukset ja aikataulu

Suomen F-35-ohjelma etenee parhaillaan seuraavan aikataulun mukaisesti:

Ebbingin koulutuskoneet: Ebbingin tukikohtaan Arkansasiin toimitetaan yhteensä ensimmäiset kahdeksan konetta suomalaisten lentäjien ja mekaanikkojen alkukoulutusta varten. Toinen kone saapui helmikuussa, ja suomalaisohjaaja lensi sillä ensimmäisen kerran huhtikuussa 2026.

Toimitukset Suomeen: Runkonumerosta JF-509 eteenpäin koneet lennetään suoraan Suomeen. Ensimmäisten hävittäjien on määrä saapua Lapin lennostoon Rovaniemelle syksyllä 2026.

Laajentuminen: Karjalan lennosto Kuopion Rissalassa vastaanottaa omat koneensa vuonna 2028. Kaikkiaan 64 koneen laivaston on tarkoitus korvata Hornetit täysimääräisesti vuoteen 2030 mennessä.

Toimitusten haasteet ja Block 4 -viivästys

Vaikka itse lentokoneiden kokoonpano ja fyysiset toimitukset ovat edenneet suunnitellusti, USA:n F-35-ohjelmaa vaivaa merkittävä Block 4 -ohjelmistopäivityksen viivästyminen.

Vajaa varustelu: Suomeen syksyllä 2026 saapuvat koneet ovat heikommin varustettuja kuin alun perin tilattiin, sillä uudet sensorit ja asejärjestelmät sisältävä Block 4 -päivitys on vuosia myöhässä.

Lisäkustannukset Suomelle: Koska päivitys valmistuu Yhdysvaltain tilintarkastusviraston (GAO) arvioiden mukaan aikaisintaan vuonna 2031, Suomi joutuu myöhemmin päivittämään koneensa omalla kustannuksellaan. Tämä ei kuitenkaan estä koneiden käyttöönottoa tai alustavan operatiivisen suorituskyvyn saavuttamista vuoden 2027 loppuun mennessä.

Kysyin myös Kiinan harvinaisten maametallien ja niihin perustuvien tuotteiden asettamista rajoituksista. Kuten tunnettua, Kiinalla on käytännössä yksin etuoikeus harvinaisiin maametalleihin ja niistä valmistettuihin tuotteisiin. Kiina  ei anna lisenssejä harvinaisten maametallien ja niistä valmistettujen tuotteiden sotilaalliseen käyttöön:

Sisältävätkö Suomen tilaamien F-35A-hävittäjien  Block-4 päivitykset  myös harvinaisiin maametalleihin perustuvia tuotteita?

Kyllä sisältävät. Suomen tilaamat Lockheed Martin F-35A -hävittäjät ja niiden keskeiset Block 4 -päivitykset  sisältävät merkittäviä määriä harvinaisiin maametalleihin pohjautuvia komponentteja.Jokainen valmistettu F-35-hävittäjä vaatii arvioiden mukaan yli 400 kilogrammaa harvinaisia maametalleja. Erityisesti Block 4 -modernisaatio lisää koneiden riippuvuutta näistä materiaaleista, sillä päivitys keskittyy radikaalisti uuteen elektroniikkaan, sensoreihin ja konetehoon.Miten harvinaiset maametallit jakautuvat hävittäjässä? Päivitysten myötä koneisiin asennettavat järjestelmät hyödyntävät useita eri maametalleja:Neodyymi ja praseodyymi (Nd, Pr): Käytetään voimakkaissa kestomagneeteissa, jotka ohjaavat lentopintoja liikuttavia sähkömoottoreita.Samarium (Sm): Elintärkeä komponentti ohjusten ohjausjärjestelmissä ja tutka-elektroniikassa korkean lämpötilan kestonsa vuoksi.Dysprosium ja terbium (Dy, Tb): Lisätään magneetteihin estämään niiden demagnetisoituminen taistelutilanteen äärimmäisissä lämpötiloissa.Yttrium (Y): Käytetään suihkumoottorin osien keraamisissa lämpösuojapinnoitteissa (YSZ) sekä tutkasuodattimissa.Europium ja erbium (Eu, Er): Löytyvät ohjaamon hienostuneista digitaalisista näyttöjärjestelmistä ja laseretäisyysmittareista.Block 4 -päivitysten nykytilanne ja haasteetSuomi hankkii koneensa suoraan Block 4 -konfiguraatiossa, mutta ohjelman laajat laitteistopäivitykset (kuten Technology Refresh 3 ja uusi AN/APG-85-tutka) ovat kohdanneet globaaleja viivästyksiä. Yhdysvaltain valtiontalouden tarkastusviraston (GAO) mukaan koko Block 4 -kokonaisuuden valmistuminen on siirtynyt 2030-luvun taitteeseen.Yhdeksi viivästysten ja kustannuspaineiden taustatekijäksi on arvioitu Kiinan tiukentuneet vientirajoitukset harvinaisille maametalleille, sillä Kiina hallitsee valtaosaa niiden maailmanlaajuisesta jalostuksesta ja magneettituotannosta. Tämä on pakottanut Yhdysvallat ja Lockheed Martinin etsimään korvaavia, länsimaisia toimitusketjuja kriittisille komponenteille. 

Kun tiedossa on myös, että juuri viime aikoina Yhdysvaltain ja Kanadan keskinäiset suhteet ovat jännittyneet niin pitkälle, että mm. energiatoimituksissa Kanada on siirtynyt eteläisen naapurin sijasta laajasti kansainvälisille markkinoille suuntautuviin toimituksiin, tein myös kysymyksen tästä kriittisestä ulottuvuudesta F-35A hävittäjien rakentamisessa ja toimituksissa:

Onko Suomen USA:sta tilaamien  5-35A hävittäjien runkomateriaalina käytettävä alumiini valmistettu USA:ssa?

Kyllä, Suomen tilaamien F-35A-hävittäjien runkoon käytettävä erikoisalumiini on pääosin valmistettu ja prosessoitu Yhdysvalloissa. Hävittäjissä käytettävä huippupuhdas sotilasluokan alumiini (kuten vaativat alumiini-litium-seokset) on kriittinen puolustustarvike, jonka valmistusta Yhdysvaltain puolustushallinto (Pentagon) säätelee erittäin tiukasti varmistaakseen huoltovarmuuden ja estääkseen riippuvuuden ulkomaisista kilpailijoista.

Raaka-aineiden ja valmistuksen jakautuminen

Vaikka itse alumiinimetalli ja sen lopputyöstö tapahtuvat Yhdysvalloissa, toimitusketjuun liittyy kansainvälisiä piirteitä:Puhdistus ja seostus Yhdysvalloissa: Yhdysvalloissa toimii enää vain yksi sulatto, joka kykenee tuottamaan puolustusteollisuuden, kuten F-35-hanke, vaatimaa erittäin korkean puhtausasteen alumiinia. Tämän alumiinin jatkojalostuksesta, takomisesta ja lentokonerakenteiden (kuten rungon tukikaarien) valmistuksesta vastaavat amerikkalaiset metallijätit, kuten Howmet Aerospace ja Alcoa. Baksiitin alkuperä: Alumiinin valmistukseen tarvittava raaka-aine, baksiitti, kaivetaan usein Yhdysvaltojen ulkopuolella (esimerkiksi Australiassa, Jamaikalla tai Guineassa), sillä Yhdysvalloissa ei ole merkittävää omaa baksiittilouhintaa. Se kuitenkin jalostetaan ja seostetaan lentokonealumiiniksi Yhdysvaltain maaperällä.

Osakokonaisuuksien globaali ketju: 

Vaikka raaka-aine jalostetaan Yhdysvalloissa, F-35-ohjelma on globaali. Esimerkiksi rungon keskiosia ja tiettyjä alumiinisia ripustimia valmistetaan ja kootaan myös kumppanimaissa, kuten Northrop Grummanin tehtailla tai aiemmin muissa osallistujamaissa. Myös suomalainen Patria osallistuu hankkeeseen kokoonpanemalla F-35-koneiden eturunkoja Jämsän Hallissa vuodesta 2026 alkaen.Yhdysvaltain lainsäädäntö (kuten Buy American Act ja Berry Amendment) vaatii, että puolustusvoimien kriittiset metalliseokset sulatetaan ja prosessoidaan kotimaassa. Pentagon valvoo tätä erittäin tarkasti; vuonna 2022 F-35-toimitukset keskeytettiin hetkeksi, kun yhdestä moottorikomponentista löydettiin kiinalaista metalliseosta, mikä johti ketjun välittömään puhdistamiseen.

Kun USA:ssa vain yksi sulatto valmistaa mm. lentokoneisiin tarvittavaa alumiiniseosta, kysyin:  Valmistetaanko  F-35-koineiden runkoon tarvittavia alumiiniyhdisteitä Kanadassa ja missä määrin?

Kyllä, Kanadassa valmistetaan merkittävässä määrin F-35-hävittäjien runkoon ja muihin järjestelmiin tarvittavia alumiiniyhdisteitä, rakenneosia ja erikoisseoksia. Kanada on ollut mukana F-35-kehitysohjelmassa alusta asti, mikä on mahdollistanut sen, että maassa toimivat ilmailualan yritykset kilpailevat globaaleista komponenteista. Kanadalaisia alumiiniosia käytetään kaikkien maiden – myös Suomen – F-35-hävittäjissä.

Kanadan rooli alumiiniosien ja -yhdisteiden valmistuksessa jakautuu seuraavasti:1. Suuret alumiiniset runkorakenteet (ASCO Aerospace Canada) Suurin ja merkittävin alumiinisten runkokomponenttien valmistaja Kanadassa on ASCO Aerospace Canada (Brittiläisessä Kolumbiassa). Yritys on erikoistunut suurten ja monimutkaisten lentokonerakenteiden suurnopeuskoneistukseen alumiinista, titaanista ja teräksestä. Rooli rungossa: Se valmistaa erittäin kriittisiä F-35-koneen rungon kuormitusta kantavia osia, kuten pääkaaria (main bulkheads), pitkittäisjäykisteitä (longerons) sekä moottorin kiinnitysrakenteita kaikille kolmelle F-35-konetyypille maailmanlaajuisesti.2. Erikoisalumiiniseokset optiikkaan (IBC Advanced Alloys)Maa ei valmista vain perinteistä lentokonealumiinia, vaan myös pitkälle kehitettyjä erikoiseoksia. Vancouverilainen [IBC Advanced Alloys]

Vancouverilainen tehdas on toimittanut ohjelmaan patentoimaansa Beralcast-beryllium-alumiiniseosta.Ominaisuudet: Tämä yhdiste on kolme kertaa jäykempää kuin tavallinen alumiini, mutta 22 % kevyempää. Käyttökohde: Sitä käytetään F-35:n sähköoptisen tähtäysjärjestelmän (EOTS) sensoreiden suojakuorissa varmistamaan rakenteellinen jäykkyys äärimmäisissä lentotiloissa.3. 

---

Suomen tilaamien hävittäjien valmistuksessa on siis myös Kanadalla merkittävä rooli. Kun kauppasuhteet ovat olleet viime kuukausina niin jännittyneitä, että Kanada on pysäyttänyt mm. energiatoimituksia (öljy, kaasu ja vesi), on pelättävissä että edes hävittäjien runko-osia ei saada valmiiksi nykyisissä olosuhteissa.

Oman kysymyksensä muodostaa tietenkin Yhdysvaltain Suomesta tilaamat jäänmurtajat. Siksi kysyinkin kaikentietävältä (?) tekoälyltä:

Tarvitaanko Suomen valmistamissa jäänmurtajissa harvinaisia maametalleja ja niistä valmistettuja tuotteita? Jos kyllä, Missä määrin?

Vastaus tli kiin aptekin hyllyltä: 

Kyllä tarvitaan. Vaikka jäänmurtajan runko on kovaa rakenneterästä, laivan moderni sähköinen voimansiirto, propulsiojärjestelmät sekä ohjaus- ja navigointielektroniikka ovat täysin riippuvaisia harvinaisista maametalleista (REE) ja niistä valmistetuista komponenteista. Määrällisesti niitä tarvitaan sadoista kiloista muutamiin tonneihin aluksen koosta ja teknologiasta riippuen.

Missä ja mihin tarkoitukseen niitä käytetään?

Harvinaisia maametalleja ei käytetä jäänmurtajissa massiivisina metalliharkkoina, vaan pääosin kestomagneetteina, ledeinä, erikoisterästen lisäaineina ja mikrosiruissa. Tärkeimmät käyttökohteet ovat:1. Sähkömoottorit ja generaattorit (Neodyymi, Praseodyymi, Dysprosium)Suomalaiset jäänmurtajat (kuten LNG-murtaja Polaris tai rakenteilla olevat uudet murtajamallit) käyttävät sähköistä voimansiirtoa ja kääntyviä Azipod-potkurilaitteita.Kestomagneettimoottorit: Modernit, korkean hyötysuhteen ruoripotkurimoottorit ja generaattorit hyödyntävät erittäin voimakkaita neodyymi-rautaboori-magneetteja (NdFeB).Miksi välttämätön? Harvinaiset maametallit mahdollistavat moottorien koon ja painon puolittamisen perinteisiin sähkömoottoreihin verrattuna, mikä on kriittistä potkurigondolin rajallisessa tilassa. Dysprosiumia lisätään seokseen, jotta magneetit eivät menetä tehoaan moottorin kuumetessa.2. Navigointi, tutkat ja viestintäjärjestelmät (Samarium, Yttrium, Gadolinium)Arktisessa merenkulussa tutkien, satelliittiyhteyksien ja kaikuluotaimien on toimittava virheettömästi äärimmäisessä kylmyydessä ja tärinässä.

Sotilas- ja viranomaisluokan elektroniikka: Jäänmurtajien tutkajärjestelmissä ja mikroaaltokomponenteissa käytetään samarium-kobolttimagneetteja (SmCo), jotka kestävät neodyymiä paremmin korroosiota ja suuria lämpötilanvaihteluita.Optiikka ja sensorit: Laser-etäisyysmittareissa, valokuitukaapeleissa ja infrapunakameroissa käytetään yttriumia, erbiumia ja gadoliniumia signaalin vahvistamiseen ja kuvanmuodostukseen.3. Runko- ja hitsausmateriaalit (Cerium, Lantaani)Vaikka jäänmurtajan jäävyöhykkeen runko on paksua erikoisterästä (kuten EH36-luokan terästä), teräksen valmistusprosessissa ja hitsauspuikoissa käytetään pieniä määriä ceriumia ja lantaania. Ne poistavat epäpuhtauksia (kuten rikkipitoisuutta) ja parantavat teräksen sitkeyttä ja iskunkestävyyttä nollan alapuolella olevissa lämpötiloissa.

Missä määrin eli kuinka paljon niitä kuluu?

Määrä riippuu suoraan siitä, kuinka suuri osa laivan sähkömoottoreista perustuu kestomagneetitekniikkaan:Sadoista kiloista tonneihin per alus: Yhdessä suuressa tuulivoimalan generaattorissa voi olla jopa tonni harvinaisia maametalleja. Jäänmurtajan teholuokka on usein kymmeniä megawatteja, joten jos aluksen pääpropulsiomoottoreissa käytetään kestomagneetteja, pelkästään niihin voi upota 1–3 tonnia NdFeB-magneetteja, joista puhdasta neodyymiä ja dysprosiumia on satoja kiloja.Elektroniikka ja valaistus: Laivan automaatiojärjestelmissä, led-valonheittimissä, näytöissä ja sadoissa sähköisissä sensoreissa maametallien määrä lasketaan kymmenissä kiloissa per alus, mutta ne jakautuvat tuhansiin pienenpieniin komponentteihin.

Koska Euroopan unioni on lähes täysin riippuvainen Kiinan maametallituonnista, jäänmurtajien kaltaisen kriittisen huoltovarmuuskaluston raaka-aineketjut ovat nousseet suureksi kysymykseksi. Tämän vuoksi muun muassa Euroopan ensimmäisiä maametallien jalostuslaitoksia ja Suomen omia esiintymiä (kuten Soklia ja Korsnäsiä) kehitetään vauhdilla arktisen teollisuuden tarpeisiin.

---

Tiedossa on, että Kiina ei käytännösä lisenssioi sotilaallisiin tarkoituksiin tarvittavia harvinaisia maametalleja ollenkaan ja että kontrolli on tässä suhteessa erittäin tarkkaa. Lukija voi itse arvoida, onko tilattujien jäänmurtajien valmistaminen tarvittavassa valmiudessa mahdollista nykyolosuhteissa.

Kultapohjainen transaktiojärjestelmä tulee uudelleen

 Kiina avaa uuden kullalla tuetun kultapörssin Hongkongissa ensi heinäkuussa  2026, ja tämä muuttaa Yhdysvaltain dollarin tulevaisuuden kansainvälisenä clearingvaluuttana  ehkä jopa lopullisesti Kiina tukee nyt valuuttaansa kullalla ja käyttää tokenisoitua järjestelmää mahdollistaakseen välittömät ulkomaiset tapahtumat 24/7. Yhdysvaltain dollari on todellisissa vaikeuksissa pitkällä aikavälillä.

Nyt Kiina on siis ottanut kullan käyttöön kiinteänä varavaluuttana. Tämä tarkoittaa sitä, että ne kiinalaisia tuotteita ostavat maat jotka eivät ole liittyneet BRICS-nimellä tunnettuun lohkoketjupohjaiseen ja täysin dollarista riippumattomaan kansainväliseen transaktiojärjestelmään, saavat mahdollisuuden ostaa kiinalaisia tuotteita tai tehdä kauppasopimuksia käyttäen maksuvälineenä kultaa. Kiinan kultapörssi sijaitsee Honkongissa ja se määrittelee kullan arvon suhteessa yaniin ja  ulkomaisiin valuuttoihin. Onko dollari tästä eteenpäin kokonaan poissuljettu vaihdon välineenä BRICS-maiden kanssa - se jää nähtäväksi.

Kuten tunnettua, vuoteen 1971 saakka kaikki kansainvälinen kauppa oli sidottu kullan arvoon, kunnes ns.  päätettiin siirtyä vapaasti määräytyvään Fiat-maksujärjestelmään, joka perustui pääosin dollariin ja siihenkohdistuvaan luottamukseen. Yhtessä Yhdysvaltain hallitseman SWIFT-transaktiojärjestelmän tämä kaupankäyntikaava on muodostunut paitsi hallitsevaksi kansainvälisessä kaupassa, myös poliittiseksi voimankäyttövälineeksi Yhdysvaltain sulkiessa mm. Venäjän ja Iranin kokonaan tämän järjestelmän ulkopuolelle tarkoituksella estää tai ainakin suuresti vaikeuttaa näiden käymää kansainvälistä kauppaa. 

Tämä johti rankaisutoimien kohteeksi joutuneiden maiden vastatoimiin, joiden oli luotava uusi, kokonaan dollarista riippumaton kansainvälinen transaktio,menettely - siis maksujärjestelmä - voidakseen ylipäätään käydä kauppaa kansainvälisellä tasolla. Nyt tämän ilmeisen hyvin liikkeellelähteneen rinnakkaisen kauppavaihdon välineen rinnalle Kiina on muodostamassa toista dollarista riippumatonta maksujärjestelmää palaamalla yli viidenkymmenen vuoden takaiseen kultakantaiseen maksujärjestelmään. Tarkoituksena on pudottaa heikentynyt USA:n dollari kokonaan pois kruununjalokivialustaltaan vaihtoehtoisten maksujärjestelmien muodossa. Sellaista ei ole vuosikymmeniin ollut juurikaan olemassa. Yhtenä esimerkkinä voitaneen kuitenkin mainita 1900-luvun ja erityisesti sen loppupuolen tavaranvaihtosopimukset Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Tällainen mahdollisuus sisältyy myös uuteen BRICS-pohjaiseen kansainvälieen transaktiojärjestelmään. Erityisesti se mahdollistaa taloueltaan heikosti kehittyneiden maiden osallistumisen komilla tuotteillaan kansainvälieen kaupankäyntiin.

Suuria muutoksia on tapahtumassakoko ajan. Nykyinen media ei tee helpoksi tapahtumisen seuraamista - valitettavasti.

Tuliko 30 vuotisessa sodasta Suomeen sotasaaliina hopeapikareita suomalaisten sotilaiden mukana?

Tuliko 30 vuotisessa sodassa Suomeen sotasaaliina hopea pikareita suomalaisten sotilaiden mukana

-  Tässä tekoälyn vastaus tähän kysymykseen: 

Kyllä tuli. Suomalaiset sotilaat ja upseerit (kuten kuuluisat hakkapeliitat) toi­vat Kolmikymmenvuotisesta sodasta (1618–1648) Suomeen runsaasti ho­pe­aa ja ho­pe­apika­rei­ta so­ta­saa­lii­na. [1, 2]

Mitä Suomeen tuotiin ja minne ne päätyivät?

Ehtoollismaljat ja kirkkohopea: Koska sota käytiin pääosin katolisilla alueilla Keski-Euroopassa, suomalaiset sotilaat ryöstivät ahkerasti paikallisia kirkkoja ja luostareita. Suuri osa maahan päätyneistä hopeapikareista lahjoitettiin kotiseudun kirkoille ehtoollismaljoiksi (kalkeiksi). Tällä haluttiin kiittää Jumalaa sodasta selviytymisestä tai puhdistaa omaatuntoa ryöstelyistä.

Aateliston kartanot: Korkeammat suomalaiset upseerit ottivat sotasaaliiksi arvokasta pöytähopeaa, kuten kannuja, pikareita ja vaaseja, jotka päätyivät koristamaan suomalaisten kartanoiden pöytiä.

Tavallisten sotilaiden saalis: Rivisotilaat ja ratsumiehet ottivat mukaansa kaiken irtoavan ja helposti kuljetettavan arvotavaran. Pienemmät hopeapikarit ja -rahataakat kulkivat kätevästi hevosen satulalaukussa takaisin Suomeen. [1]

Missä esineet ovat nykyään?

Monissa suomalaisissa vanhoissa kirkoissa ja museoissa (kuten Kansallismuseossa) on yhä edelleen tallella Keski-Euroopasta, erityisesti Saksasta, peräisin olevaa 1600-luvun alun hienoa hopeaesineistöä. Osasta esineitä löytyy kaiverruksia, jotka kertovat suoraan niiden lahjoittajasta ja tuontivuodesta.

Sotasaaliin ottaminen oli tuon ajan sodankäynnissä täysin hyväksyttyä, virallista ja jopa suositeltavaa toimintaa, jolla korvattiin usein viivästyneitä tai kokonaan maksamatta jääneitä sotilaiden palkkoja.

Kytkettyykö Silon kartanon historia Viitasaaren ja Vesannon rajamailla Rossien sukuhistoriaan?

 Kytkettyykö  Silon kartanon historia Viitasaaren ja Vesannon rajamailla Rossien sukuhistoriaan?

- Näin  tekoäly vastasi tähän kysymykseen:

Kyllä kytkeytyy, ja tämä havainto on sukututkimuksellisesti todellinen jättipotti.

Viitasaaren ja Vesannon rajamailla sijaitseva historiallinen Silon tila (Silon lohkokunta/kartano) kytkeytyy tähän kokonaisuuteen suoraan ajallisesti, maantieteellisesti ja nimihistoriallisesti. [1, 2] 

Silon tila mainitaan virallisissa veroluetteloissa ensimmäisen kerran vuonna 1638 – eli täsmälleen samaan aikaan, kun esiisänne Brusius (Ambrosius) Mattsson Rossi vaelsi Viitasaaren, Kimingin ja Suovanlahden alueilla ennen siirtymistään Hankasalmelle vuonna 1640. [1] 

Tämä yhteys vahvistaa teidän palapelinne palaset seuraavilla historiallisilla tavoilla:

1. Maantieteellinen napanuora: Suovanlahti ja Silo

Silo sijaitsee Viitasaaren eteläosassa, aivan Vesannon ja Keiteleen rajojen tuntumassa. Historiallisesti Silon lohkokunta ja Suovanlahden kylä ovat olleet tiiviisti naapureita ja jakaneet samoja erämaita sekä vesistöreittejä. [2, 3] 

Kun Brusius Rossi asui 1630-luvun lopussa Suovanlahdella, hän asui käytännössä Silon naapurissa.

Alueen halki kulki vanha Keiteleen vesireitti, jota pitkin liikuttiin niin sotaan kuin uusille asuinpaikoille etelään.

2. Silon perustamisajankohta (1638) ja hakkapeliitat

Silon tilan ilmestyminen kirjoihin vuonna 1638 kytkeytyy suoraan Kolmikymmenvuotisen sodan kuumimpiin vuosiin. Tuona aikana Ruotsin kruunu perusti uusia tiloja ja jakoi vero-oikeuksia nimenomaan sodassa ansioituneille miehille tai heidän rahoittajilleen (ratsutilajärjestelmä).

Jos Brusius Rossi oli palannut Saksasta tai toimi alueella, Silon varhainen historia kietoutuu juuri niihin samoihin asutuksen ja väestön liikehdintöihin, joissa uusia kruununtiloja raivattiin keskelle korpea. [1] 

3. Sukunimien muuttumisen "solmukohta"

Kuten aiemmin todettiin, asiakirjoissa vilisivät samaan aikaan nimet Siikanen, Kaipainen ja Rossi. Silon ja Suovanlahden alue toimi näiden sukujen sulatusuunina

Liittyykö sukunimi Kaipainen jotenkin Rossinkylän historiaan?

 Liittyykö sukunimi Kaipainen jotenkin Rossinkylän historiaan?

- Näin tekoäly vastasi tähän kysymykseen:

Kyllä liittyy, ja hy­vin kåän­teenteke­väl­lä ta­val­la. Sukunimi Kaipainen on itse asiassa avain koko Rossinkylän syntyhistoriaan, sillä kylä on perustettu Kaipaisten suvun vanhoille erämaille.

Asiakirjat ja paikallishistoria osoittavat kytköksen seuraavien faktojen kautta:

1. Kaipaisten eräsijat ja varhainen asutus

Ennen kuin Hankasalmesta ja Rossinkylästä tuli pysyvästi asuttuja kyliä, alue oli Savosta käsin toimineiden erämiesten nautinta-aluetta.

Pellonniemen Kaipaiset: Nykyisen Mikkelin ja Juvan seudulta (silloisesta Pellosniemen pitäjästä) tulleet Kaipaiset katsastivat liesvesiläiset ja hankasalmelaiset vaarat ja kalavedet omiksi erämaikseen jo 1500-luvulla.

Kun pysyvää asutusta alettiin vaatia, osa Kaipaisten suvun miehistä muutti itse asumaan näille erämaille, ja aluetta kutsuttiin varhaisissa papereissa usein Kaipaisten maiksi.

2. Ambrosius Rossi asettuu Kaipaisten maalle (1640)

Kun teidän esiisänne Ambrosius (Brusius) Rossi ilmestyi Hankasalmelle noin vuonna 1640 perustamaan kruununtorppaansa, hän ei tehnyt sitä tyhjään korpeen, vaan juuri näille Kaipaisten hallitsemille sijoille.

Nimen sekaannus asiakirjoissa: Koska paikka kytkeytyi vahvasti Kaipaisiin, verokirjurit kirjasivat Ambrosiuksen alkuvuosina nimillä Ambrosius Kaipainen tai Rossi Kaipainen.

Tämä kirjaustapa tarkoitti 1600-luvulla usein sitä, että kyseinen mies (Rossi) asui Kaipaisten tilalla, Kaipaisten maalla tai oli tullut Kaipaisten porukan mukana alueelle.

3. Rossinkylän nimen synty

Kun Ambrosius Rossi sai kruununtorpan (myöhempi Jokelan tila) vakiinnutettua, raivattua ja laajennettua, hänen oma nimensä (Rossi) alkoi dominoida kyseistä kylänosaa.

Vanha nimitys "Kaipaisten maat" tai "Kaipaisenkylä" jäi tämän tietyn alueen osalta historiaan, ja paikkaa ruvettiin kutsumaan Rossinkyläksi sinne juurtuneen vahvan Rossi-suvun mukaan. Kaipaisten nimi jäi kuitenkin elämään vahvana Hankasalmen muihin osiin ja naapurikyliin.

Jos siis DNA-tutkimus osoittaa, että Rossi ja Kaipainen eivät ole biologisesti samaa sukua, selitys on selkeä: Brusius Rossi oli ulkopuolelta (esim. sodasta) tullut mies, joka otti haltuunsa tai asutti Kaipaisten suvun vanhaa erämaata, ja verokirjuri vain sotki miehen nimen asuinpaikan mukaan.

Voisiko Rossi nimi juontaa juurensa 30 vuotisen sodan ajalta Saksasta Das Ross eli ratsukko?

 Voisiko Rossi nimi juontaa juurensa 30 vuotisen sodan ajalta Saksasta Das Ross eli ratsukko?

- Näin tekoäly vastasi tähän kysymykseen:

Teoria siitä, että Rossi-nimi juontaisi juurensa Saksan sotakentiltä ja saksan kielen hevosta tai ratsukkoa tarkoittavasta sanasta das Ross, on kielellisesti ja mielikuvallisesti äärimmäisen kiehtova. Se sopisi täydellisesti hakkapeliitan ratsumiesidentiteettiin.

Historianselityksenä se kohtaa kuitenkin merkittäviä tieteellisiä ja kronologisia esteitä. Seuraavassa on analyysi ja opponointi teorian puolesta ja sitä vastaan.

Teoriaa tukevat seikat (Pro)

Sotilasslangi ja lainasanat: Suomalaiset sotilaat viettivät Saksassa vuosia ja omaksuivat sieltä runsaasti saksalaisia sanoja ja sotilastermejä (kuten hakkapeliitta sanasta hacka på tai useat sotilasarvot). Ei olisi mahdotonta, että ratsumies olisi saanut palatessaan lempinimen hevosharrastuksensa tai ratsastustaitojensa vuoksi ("Ross-mies").

Nimen muuttuminen asiakirjoissa: Esi-isänne nimi kirjoitettiin 1640-luvun alun asiakirjoissa muodoissa Brusius Råss ja Ambrosius Råssi. Ruotsin kielen å-äänne vastaa usein saksan o-äännettä, joten kirjoitusasu Råssmuistuttaa äänteellisesti hyvinkin paljon saksan sanaa Ross. [1] 

Teoriaa vastustavat seikat (Contra / Opponointi)

Vaikka ajatus on kaunis, nimistöntutkimus (onomastiikka) ja aluehistoria tarjoavat Rossin nimelle huomattavasti vahvempia ja loogisempia selityksiä:

1. Kronologinen este (Nimi oli olemassa ennen sotaa)

Kolmikymmenvuotinen sota alkoi vuonna 1618 ja Ruotsi (ja suomalaiset) liittyivät siihen vuonna 1630. Kuten aiemmin todettiin, paikannimi Rossijla ja henkilö Rossi Lapveteläinen mainitaan Rautalammin erämailla jo 1550- ja 1564-luvuilla – eli yli puoli vuosisataa ennen kuin kukaan suomalainen oli kuullutkaan Kolmikymmenvuotisesta sodasta tai Saksan ratsuväestä. Nimi oli siis alueella jo valmiina odottamassa. [1] 

2. Etunimijohteisuus (Ambrosius $\rightarrow$ Brusius $\rightarrow$ Rossi)

Savo-karjalaisessa nimistössä on erittäin yleistä, että pitkistä kristillisistä etunimistä muodostui sukunimiä niiden loppuosien kautta.

Kreikkalais-latinalainen nimi Ambrosius lyheni kansan suussa muotoon Prusi, Brusius tai Rusi.

Tästä Rusin/Brusiuksen nimen loppuosasta ja siihen liitetystä savolaisesta i-päätteestä (kuten Jussi, Lassi) muotoutui luonnollisesti Rossi tai Rosi.

Esi-isänne kohdalla tämä näkyy suoraan: hänet on kirjattu asiakirjoihin vuorotellen nimillä Brusius Matinpoika, Ambrosius Råssi ja Brusius Råss. Kyseessä on mitä ilmeisimmin hänen oman etunimensä muuttuminen sukunimeksi, ei niinkään ulkomainen lainasana.

Koska sukunimi Rossi mainitaan ensimmäisen kerran Rautalammin suurpitäjässä?

 Koska Rossi sukunimi mainitaan ensimmäisen kerran Rautalammin suurpitäjässä?

-Näin vastasi tekoäly tähän kysymykseen:

Nimi Rossi (ja sen varhaiset muodot) esiintyy Vanhan Rautalammin suurpitäjän alueen asiakirjoissa ensimmäisen kerran kahdessa eri aallossa – ensin 1500-luvun puolivälissä maankäyttöön liittyen ja lopulta virallisesti teidän esivanhempanne myötä 1600-luvulla. [1, 2] 

Historialliset lähteet ja Rautalammin Rossien sukuseura jakavat ensiesiintymisen seuraavasti:

1. Varhaisin maininta erämailla (1550-luku / 1564)

Vuonna 1552–1559 asutuksen yleisluetteloissa mainitaan nykyisen Konneveden (joka oli osa Rautalammin erämaita ja suurpitäjää) alueella paikannimi tai taloryhmä Rossijla (Rossila).

Vuonna 1564 tuomiokirjoissa mainitaan henkilö nimeltä Rossi Lapveteläinen. Kyseessä oli oikeudenkäynti, jossa puitiin eräviljelijöiden luvattomia kylvöjä Lapveteläisen mailla. Tässä "Rossi" on todennäköisesti toiminut joko liitännäisnimenä tai kyseessä on viittaus alueeseen. [1, 3] 

2. Ensimmäinen virallinen sukunimimaininta: Brusius Rossi (1640)

Teidän suoralla esiisällänne nimen vakiintuminen asiakirjoihin tapahtui juuri mainitsemanasi ajankohtana: [2, 4] 

Vuonna 1640 esiisänne kirjataan ensimmäisen kerran asiakirjoihin sukunimellä Brusius Rossi (tai Ambrosius Rossi), kun hän vakiinnutti asemansa kruununtorpparina Kärkkäälän/Rossinkylän alueella.

Ennen tätä vuotta (1630-luvun lopulla) hänet mainitaan verokirjoissa ja katselmuksissa vaihtelevasti patronyymillä tai muilla nimillä, kuten Brusius Matinpoika, Ambrosius Kaipainen tai Rossi Kaipainen. [2, 4] 

Kuten nimistöntutkimus osoittaa, Savossa sukunimi Rossi kehittyi usein suoraan etunimestä Ambrosius / Brusius / Prusi. Kun tämä idästä päin tullut tai sieltä nimensä saanut Brusius Matinpoika perusti talonsa Hankasalmen ja Rautalammin rajamaille, hänen etunimensä muoto vakiintui koko suvun nimeksi ja myöhemmin Rossinkylän paikannimeksi. [2, 4, 5] 

Jos haluatte edetä tutkimuksessa, kiinnostaako teitä tietää enemmän Brusiuksen lapsista ja siitä, miten tila jaettiineteenpäin 1660-luvulla, vai haluatteko syventyä tarkemmin 1600-luvun alun verotusasiakirjoihin?

[1] https://jyrkirossi.fi

[2] https://www.rautalamminrossit.sukuseura.fi

[3] https://tuhat.helsinki.fi

[4] https://www.reddit.com

[5] https://savonhistoria.fi