Onko yhteinen hyvinvointi vielä mahdollista?

 Tekoälyn antaman vastauksen mukaan elinkeinoelämälle annetut suorat ja erinäisin verohelpotuksin toteutetut tuet nousevat vuositasolla jopa 8 miljardiin euroon Suomessa. Näin suuret tuet ovat mahdollisia siitäkin huolimatta, että EU pyrkii omilla toimillaan rajoittamaan kilpailua vääristävää elinkeinoelämän tukemista. Ei liene kohtuutonta todeta, että julkisen hallinnon suora ja epäsuora tuki yritystoiminnalle tekee sen menestymisen niin riippuvaiseksi valtiosta, että tämä vuodesta toiseen jatkuva yritystoiminnan  tukeminen tarkoittaa  tosiasiallisesti - ja puutteineenkin - vahvaan valtioon nojaavan sosialistisen  talouden ulottuvuuden yhtä vääristynyttä ilmenemismuotoa. Erona julkisen sektorin omiin työllistämistoimiin vooidaan todeta ainakin se, että tuet ajautuvat nopeasti julkisen kontrollin ulkopuolelle kilpailuun ja johtamisjärjestelmiin liittyvien rajausten johdosta.

Kun seuraavat eduskuntavaalit ovat nyt lähestymässä ja puolueiden välinen kilpailu poliittisesta linjasta alkaa hahmottua, voidaan kysyä, onko yritysten vuosikausia laajamittaisena jatkunut tuki tuottanut sitä tulosta, jolla sitä perustellaan: kilpailukykyä, työpaikkojen luomista, yleistä vaurastumista? Tämä kysymys on perusteltu, koska kansalaisten yhteiskunnalta saamaa ja odottamaa sosiaalista turvaa on varsinkin Orpon ja Purran johtaman hallituksen toimesta jatkuvasti kiristetty niin, että entistä suurempi määrä heikossa taloudellisessa asemassa olevaa väestöä on joutunut köyhyysrajalle ja jopa sen alapuolelle. Laboren viimeisimpien tutkimustietojen mukaan suurituloiset ovat hyötyneet noin tuplasti niin paljon kuin mitä kaikkein pienituloisimmat ovat menettäneet.

Mitä ilmeisimmältä siis näytää, että uusi hallitus ei voi jatkaa edeltäjänsä linjoilla mikäli suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja taloudellista aktiviteettia aiotaan ryhtyä parantamaan. Sosialidemokraattien ja koko vasemmiton yhteinen näkemys on perustunut vahvaan ja toimintakykyiseen valtioon, jota nyt ajetaan alas sekä oman hallituksemme että myös Euroopan Unionin toimesta - perustuuhan koko julkisen velan ja kasvun (velkaraja 60% ja kasvuraja 3% vuosittaisesta bkt:sta) ohjelmallinen supistaminen suoraann EU:n kasvu- ja vakaussopimukseen, paremmin tunnetun Maastrichtin (moneen kertaan täydennetyn) sopimuksen linjauksiin.

Näissä oloissa on siis kysyttävä, onko nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa ylipäätään mahdollista enää pyrkiä täystyöllisyyteen ja kasvun kautta mahdollisesti saavutettavaan yhteiseen hyvinvointiin, vai onko ryhdyttävä tasaamaan pienenevää kakkua uudella tavalla? Molemmat keskustelusuunnat sisältävät runsaasti ongelmia ja äärimmäisen kovaa poliittista vääntöä, vaikka perustuslakimme jo lähtökohtaisesti pitäisi taata kansalaiselle hyvään elämään sisältyvät perusoikeudet. 

Erityisesti haluaisin tässä vielä kerran "vääntää rautalangasta" nimenomaan julkisen sektorin vahvistamisen kautta tapahtuvan yhteisen hyvinvoinnin mahdollistamismallin. Teen sen siksikin, koska edes vasemmistopuolueet eivät ole ohjelmissaan tätä analyysia tehneet. John Maynaard Keynes näki jo 1930-luvulla julkiseen sektoriin liittyvien "moninkertaistajien" suuret mahdollisuudet ja kykeni  Iso-Britannian  valtionvarainministerinä ollessaan nostimaan maan talouden muutamassa sota-aikaan sijoittuneessa vuodessa uudelleen jaloilleen, mistä ansiosta hän sai lordin arvonimen ja ylähuoneen pysyvän jäsenyyden.

Mihin julkisen sektorin moninkertaistava vaikutus oikein perustuu?

Ensimmäinen ja tärkein lähtökohta on julkisen sektorin verotusoikeus. Vaikka julkisen sektorin tehtävänä ei olekaan "tehdä voittoa" samalla tavalla kuin mitä yhtiölainsäädännössä määritellään yritystoiminnan ainoaksi tehtäväksi, juuri verotusoikeus tekee julkisen sektorin kautta tapahtuvasta työllistämisestä vahvan hyvinvoinnin moottorin. Julkisen sektorin työpaikat generoivat yhteisen hyvinvoinnin taloudellista perustaa ja mahdollistavat hyvinvointivaltion toteuttamisen mahdollisuuden. 

Toinen hyvin tärkeä seikka on maksettujen palkkojen nopea kierto (volaliteetti)  "palkkapussista toiseen". Palkansaajat - ja etenkin työttöminä tai pitkään satunnaisissa työsuhteissa olleet kuluttavat välittömästi lähes kaikki palkkatulonsa paitsi jokapäiväiseen toimeentuloon, myös tarpeellisia pitkäaikaishankintoja tehdessään. On laskettu että jokainen kuukausipalkka kiertää vuoden aikana yhdeksän palkkapussin kautta kansantaloudessa. Tälla kierrolla (volaliteetti) on aivan olennainen merkitys julkisen sektorin  moninkertaistajana, maksetaanhan kaikista palkoista välitöntä tai välillistä veroa lähes puolet vuosikierron aikana. Jos tukiohjelmaa jatketaan vuosittain, nostaa se koko kanasantalouden ennenpitkää jaloilleen ja mahdollistaa jopa sitä varten tehdyn lainanoton takaisinmaksun. Kysymys on voimakkaasta moninkertaistavasta vaikutuksesta.

Kun julkisen sektorin palkkausohjelma nostaa työttömiä sosiaaliturvalta ja työttömyysavustusten piiristä itsenäisen toimeentulon piiriin, vähentää se samalla sosiaaliturvan rahoitustarvetta. SDP:n aikaisempi puheenjohtaja Antti Rinne on useampaan kertaan korostanut tämän ulottuvuuden suurta merkitystä. Jo se yksistään saattaa nostaa pahaan laskukierteeseen joutuneen valtion uudelleen jaloilleen.

Suuri merkitys on myös julkisen sektorin pitkäaikaisilla, yhteiseen sopimiseen ja sopimusehtoihin perustuvilla työsuhteilla. Ne luovat paitsi varmuutta, myös mahdollisimman tehokkaan moninkertaistavan vaikutuksen. 

Jokainen työ tuottaa myös sellaisenaan tulosta ja vahvistaa julkisen sektorin rakennetta ja hyvinvointia. Henkilöstön pitäminen mahdollisimman pienenä heikentää moninkertaistajien toimivuutta julkisessa kokonaistaloudessa. Siksi henkilöstömitoitusten kiristäminen ja henkilöstön vähentäminen on risttiriidassa vahvan hyvinvointivaltion toimivuuden kanssa.

Alussa mainitsin julkisen sektorin, erityisesti valtion suorien ja epäsuorien tukien määrän. Kun  yritystoiminnan tavoitteena ei lainsäädännönkään mukaan ole muuta kuin voiton tuottaminen yrityksen omistajille, voidaan julkista sektoria pitää yhteisen hyvinvoinnin  kannalta ylivoimaisena ja tehokkaana perustuslakimme takaamien oikeuksien johdonmukaisena ja välittömänä toteuttajana. Vaikka vain puolet vuosittaisesta 8  miljardin euron summasta saataisiin  käyttää radikaaliin työllistämisohjelmaan  julkisissa ja sitä tukevissa yksityisissä palveluissa ja tuotannossa, muutos - nopea sellainen - on edelleenkin mahdollista. Marinin hallitus oli lähellä onnistua tässä tavoitteessa pienentää velkasuhdettamme vahvemman valtion avulla. Jos Marinin hallitus olisi saanut jatkaa toisen kauden aloittamaansa ohjelmaa, rohkenen sanoa että emme olisi tällaisessa "tuhkatkin pesästä" vievässä alakierteessä, josta maata joudutaan jatkossa pelastamaan.

Jos yhteisen hyvän hakeminen vahvemman valtion kautta ei ole mahdollista, siinä tapauksessa on aloitettava olemassaolevan kakun uudelleenjakaminen tavalla tai toisella. Siihen ei tässä yhteydessä minulla ole mitään ehdotuksia.

Tekoäly ja korruptio

 

Tiistaina 21. heinäkuuta 2026 Eduskunta kokoontuu kesken kesälomakauden käsittelemään hallituksen esitystä ns. Helsinki-Garden tapauksessa, jossa hallituksen pääministeriä, Helsinki-Garden hankkeen puheenjohtajaa Vapaavuorta, hallitusta ja myöskin  Kokoomusta epäillään korruptiivisesta toiminnasta tämän hankkeen läpirunnomisessa vastoin tutkittua tietoa. Hankkeen runnomisen taustalla on  Kokoomuksen yritysosakkailta saama vaalirahoitus ja epäily juuri tämän yrityksen suosimisesta ja palkitsemisesta hankkeen toteuttajana juuri tästä nimenomaisesta syystä.

Tekoälyltä voi kysyä kaikenlaista ja siksi kysäisinkin, onko hallituksen Garden-hankkeessa kysymys korruptiosta? Tähän  monimutkaiseksi väitettyyn kysymykseen vastasi AI seuraavasti:

"Maan hallituksen päättämään Garden Helsinki -areenahankkeen 35 miljoonan euroon valtiontukeen liittyy julkisuudessa esitettyjä epäilyksiä rakenteellisesta korruptiosta ja niin sanotusta hyvä veli -verkostotoiminnasta. Virallista tuomiota tai viranomaistoteamusta korruptiosta ei kuitenkaan ole.Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on kiistänyt jyrkästi, että päätökseen liittyisi korruptiota, ja puolustaa tukea hankkeen suurilla työllisyys- ja kasvuvaikutuksilla.Alta löydät tiivistelmän siitä, miksi hankkeesta kohutaan ja miten eri osapuolet asiaa kommentoivat:Mistä epäilyt ja arvostelu johtuvat?Poikkeuksellinen päätösprosessi: Julkisuudessa on ihmetelty sitä, että valtiontuki myönnettiin epäselvissä olosuhteissa ja että päätös tehtiin pitkälti hankeyhtiön omien ruusuisten talousarvioiden pohjalta ilman ministeriön omia vaikutusarvioita.Puoluesidonnaisuudet: Hanketta vetää ja lobbaa Helsingin entinen pormestari Jan Vapaavuori (kok.), ja tuki päätyi hallituksen listoille nimenomaan kokoomuksen ehdotuksesta. Tämä on herättänyt arvostelua puoluekaverin suosimisesta.Asiantuntijoiden arviot: Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen on julkisuudessa arvioinut, että tukipäätös saattaa täyttää rakenteellisen korruption tunnusmerkit. Myös julkisjohtamisen emeritusprofessori Ari Salminen on pitänyt rahoituspäätöstä poikkeuksellisena ja epäselvänä.Hankkeen ja hallituksen vastauksetPääministeri Orpon kanta: Orpon mukaan asiassa ei ole kyse korruptiosta. Hän on perustellut tukea sillä, että hallitus etsi ripeitä keinoja lisätä Suomen talouskasvua ja työllisyyttä.Garden Helsingin hallituksen ulostulo: Hankeyhtiön hallitus myönsi tiedotteessaan tehneensä prosessissa "muutamia virheitä ja huolimattomuutta". Yhtiö korostaa, että valtiontuki kattaa alle 10 prosenttia koko hankkeen budjetista. Se on myös ilmoittanut hyväksyvänsä sen, jos valtio haluaa arvioida tukipäätöksen uudelleen.Mitä seuraavaksi tapahtuu?Tapaus on edennyt viranomaisselvitykseen. Oikeuskanslerinvirastolle on tehty asiasta useita kanteluita, ja lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on aloittanut selvityksen tutkiakseen, onko hankkeen lobbauksessa rikottu avoimuusrekisterilakia."

Kysymys siis ei liene pelkästä hyvän hankkeen huonosta ja epäonnistuneesta tiedottamisesta, kuten pääministeri  15.7. 2026 A-studiossa  aluksi väitti. Toimittajan tiukassa tentissä keskeiset perustelut tuntuivat kuitenkin murenevan pohjia myöten. Tentin päättyessä Petteri oli kolmesti kieltänyt toimintalinjan oikeutuksen: Garden hankkeen johdon, hallituksen toiminnan ja oman puolueensa pitkään rakentaman työskentelytavan rationaalisuuden yritysmaailman kanssa.

Nyt pitäisi selvittää, millaiset suhteet poliittisilla voimilla tulisi olla yritysmaailmaan, jotta aivan ilmeiseltä poliittiselta korruptiolta voitaisiin välttyä. Ensimmäinen tärkeä periaate on se, että yhteiskunnan - valtion ja kuntien - tukea saavien yritysten kirjanpito ja tilitiedot tulisivat olla lakisääteisesti avoimia, jotta voitaisiin seurata tukea saavien yritysten taloustilannetta ja monetaarista toimintaa. Valtion tukea saavalla yrityksellä ei voi olla sellaisia yrityssalaisuuksia, jotka estävät sen taloudellisen toiminnan seuraamisen. Toinen tärkeä periaate on tekoälyn ottaminen käyttöön yritysten kirjanpidon ja tulitapahtumien seuraamisessa. Kuten tiedetään, korruptioon tarjoutuu lukemattomia erilaisia mahdollisuuksia eikä pelkkä vakava lupaus sen välttämisestä ole millään muotoa riittävä este koruptoivien toimintatapojen ehkäisyssä. Valvontakoneisto kasvaa helposti aivan mielettömän suureksi eikä se takaa riittävää tehokkuutta. Tekoälyn avulla voidaan avoimuusperiaatteen toimiessa karsia huomattava osa runttaavasta ja demokratiaa vääristävästä taloudellisesta toiminnasta pois. Kolmas tärkeä periaate on vahvistaa yhteiskunnan tukea demokratiaa ylläpitävälle poliittiselle ja yhteiskunnalliselle toiminnalle. Voidaan luoda "osallistamisen valtaväylä", mikä on muodollista demokratiaa vahvempi toimintatapa avoimen, aktiivisen ja kansanvaltaa vahvistavan yhteiskunnan aikaansaamiseksi.

F-35A hävittäjien toimitukset jäämässä vaillinaisiksi ja Suomen omalle vastuulle

Kun tekoälyltä voi kysyä kaikenlaista, kysäisin Suomen tilaamien F-35A-monitoimihävittäjien aikataulusta ja suorituskyvystä.  

Kysymsys: Suomen ensimmäinen F-35A-monitoimihävittäjä on 20. tammikuuta saapunut Ebbingin lentotukikohtaan Fort Smithiin Arkansasiin. Koska tulee seuraava? Pysyykö USA aikataulussa toimitusten suhteen?

Suomen toinen F-35A-hävittäjä (koneyksilö JF-502) saapui Ebbingin lentotukikohtaan 18. helmikuuta 2026.

Yhdysvallat ja Lockheed Martin pysyvät koneiden fyysisten toimitusten suhteen pääosin aikataulussa, mutta hanketta varjostavat suuret maailmanlaajuiset ohjelmistoviivästykset.

Seuraavat toimitukset ja aikataulu

Suomen F-35-ohjelma etenee parhaillaan seuraavan aikataulun mukaisesti:

Ebbingin koulutuskoneet: Ebbingin tukikohtaan Arkansasiin toimitetaan yhteensä ensimmäiset kahdeksan konetta suomalaisten lentäjien ja mekaanikkojen alkukoulutusta varten. Toinen kone saapui helmikuussa, ja suomalaisohjaaja lensi sillä ensimmäisen kerran huhtikuussa 2026.

Toimitukset Suomeen: Runkonumerosta JF-509 eteenpäin koneet lennetään suoraan Suomeen. Ensimmäisten hävittäjien on määrä saapua Lapin lennostoon Rovaniemelle syksyllä 2026.

Laajentuminen: Karjalan lennosto Kuopion Rissalassa vastaanottaa omat koneensa vuonna 2028. Kaikkiaan 64 koneen laivaston on tarkoitus korvata Hornetit täysimääräisesti vuoteen 2030 mennessä.

Toimitusten haasteet ja Block 4 -viivästys

Vaikka itse lentokoneiden kokoonpano ja fyysiset toimitukset ovat edenneet suunnitellusti, USA:n F-35-ohjelmaa vaivaa merkittävä Block 4 -ohjelmistopäivityksen viivästyminen.

Vajaa varustelu: Suomeen syksyllä 2026 saapuvat koneet ovat heikommin varustettuja kuin alun perin tilattiin, sillä uudet sensorit ja asejärjestelmät sisältävä Block 4 -päivitys on vuosia myöhässä.

Lisäkustannukset Suomelle: Koska päivitys valmistuu Yhdysvaltain tilintarkastusviraston (GAO) arvioiden mukaan aikaisintaan vuonna 2031, Suomi joutuu myöhemmin päivittämään koneensa omalla kustannuksellaan. Tämä ei kuitenkaan estä koneiden käyttöönottoa tai alustavan operatiivisen suorituskyvyn saavuttamista vuoden 2027 loppuun mennessä.

Kysyin myös Kiinan harvinaisten maametallien ja niihin perustuvien tuotteiden asettamista rajoituksista. Kuten tunnettua, Kiinalla on käytännössä yksin etuoikeus harvinaisiin maametalleihin ja niistä valmistettuihin tuotteisiin. Kiina  ei anna lisenssejä harvinaisten maametallien ja niistä valmistettujen tuotteiden sotilaalliseen käyttöön:

Sisältävätkö Suomen tilaamien F-35A-hävittäjien  Block-4 päivitykset  myös harvinaisiin maametalleihin perustuvia tuotteita?

Kyllä sisältävät. Suomen tilaamat Lockheed Martin F-35A -hävittäjät ja niiden keskeiset Block 4 -päivitykset  sisältävät merkittäviä määriä harvinaisiin maametalleihin pohjautuvia komponentteja.Jokainen valmistettu F-35-hävittäjä vaatii arvioiden mukaan yli 400 kilogrammaa harvinaisia maametalleja. Erityisesti Block 4 -modernisaatio lisää koneiden riippuvuutta näistä materiaaleista, sillä päivitys keskittyy radikaalisti uuteen elektroniikkaan, sensoreihin ja konetehoon.Miten harvinaiset maametallit jakautuvat hävittäjässä? Päivitysten myötä koneisiin asennettavat järjestelmät hyödyntävät useita eri maametalleja:Neodyymi ja praseodyymi (Nd, Pr): Käytetään voimakkaissa kestomagneeteissa, jotka ohjaavat lentopintoja liikuttavia sähkömoottoreita.Samarium (Sm): Elintärkeä komponentti ohjusten ohjausjärjestelmissä ja tutka-elektroniikassa korkean lämpötilan kestonsa vuoksi.Dysprosium ja terbium (Dy, Tb): Lisätään magneetteihin estämään niiden demagnetisoituminen taistelutilanteen äärimmäisissä lämpötiloissa.Yttrium (Y): Käytetään suihkumoottorin osien keraamisissa lämpösuojapinnoitteissa (YSZ) sekä tutkasuodattimissa.Europium ja erbium (Eu, Er): Löytyvät ohjaamon hienostuneista digitaalisista näyttöjärjestelmistä ja laseretäisyysmittareista.Block 4 -päivitysten nykytilanne ja haasteetSuomi hankkii koneensa suoraan Block 4 -konfiguraatiossa, mutta ohjelman laajat laitteistopäivitykset (kuten Technology Refresh 3 ja uusi AN/APG-85-tutka) ovat kohdanneet globaaleja viivästyksiä. Yhdysvaltain valtiontalouden tarkastusviraston (GAO) mukaan koko Block 4 -kokonaisuuden valmistuminen on siirtynyt 2030-luvun taitteeseen.Yhdeksi viivästysten ja kustannuspaineiden taustatekijäksi on arvioitu Kiinan tiukentuneet vientirajoitukset harvinaisille maametalleille, sillä Kiina hallitsee valtaosaa niiden maailmanlaajuisesta jalostuksesta ja magneettituotannosta. Tämä on pakottanut Yhdysvallat ja Lockheed Martinin etsimään korvaavia, länsimaisia toimitusketjuja kriittisille komponenteille. 

Kun tiedossa on myös, että juuri viime aikoina Yhdysvaltain ja Kanadan keskinäiset suhteet ovat jännittyneet niin pitkälle, että mm. energiatoimituksissa Kanada on siirtynyt eteläisen naapurin sijasta laajasti kansainvälisille markkinoille suuntautuviin toimituksiin, tein myös kysymyksen tästä kriittisestä ulottuvuudesta F-35A hävittäjien rakentamisessa ja toimituksissa:

Onko Suomen USA:sta tilaamien  5-35A hävittäjien runkomateriaalina käytettävä alumiini valmistettu USA:ssa?

Kyllä, Suomen tilaamien F-35A-hävittäjien runkoon käytettävä erikoisalumiini on pääosin valmistettu ja prosessoitu Yhdysvalloissa. Hävittäjissä käytettävä huippupuhdas sotilasluokan alumiini (kuten vaativat alumiini-litium-seokset) on kriittinen puolustustarvike, jonka valmistusta Yhdysvaltain puolustushallinto (Pentagon) säätelee erittäin tiukasti varmistaakseen huoltovarmuuden ja estääkseen riippuvuuden ulkomaisista kilpailijoista.

Raaka-aineiden ja valmistuksen jakautuminen

Vaikka itse alumiinimetalli ja sen lopputyöstö tapahtuvat Yhdysvalloissa, toimitusketjuun liittyy kansainvälisiä piirteitä:Puhdistus ja seostus Yhdysvalloissa: Yhdysvalloissa toimii enää vain yksi sulatto, joka kykenee tuottamaan puolustusteollisuuden, kuten F-35-hanke, vaatimaa erittäin korkean puhtausasteen alumiinia. Tämän alumiinin jatkojalostuksesta, takomisesta ja lentokonerakenteiden (kuten rungon tukikaarien) valmistuksesta vastaavat amerikkalaiset metallijätit, kuten Howmet Aerospace ja Alcoa. Baksiitin alkuperä: Alumiinin valmistukseen tarvittava raaka-aine, baksiitti, kaivetaan usein Yhdysvaltojen ulkopuolella (esimerkiksi Australiassa, Jamaikalla tai Guineassa), sillä Yhdysvalloissa ei ole merkittävää omaa baksiittilouhintaa. Se kuitenkin jalostetaan ja seostetaan lentokonealumiiniksi Yhdysvaltain maaperällä.

Osakokonaisuuksien globaali ketju: 

Vaikka raaka-aine jalostetaan Yhdysvalloissa, F-35-ohjelma on globaali. Esimerkiksi rungon keskiosia ja tiettyjä alumiinisia ripustimia valmistetaan ja kootaan myös kumppanimaissa, kuten Northrop Grummanin tehtailla tai aiemmin muissa osallistujamaissa. Myös suomalainen Patria osallistuu hankkeeseen kokoonpanemalla F-35-koneiden eturunkoja Jämsän Hallissa vuodesta 2026 alkaen.Yhdysvaltain lainsäädäntö (kuten Buy American Act ja Berry Amendment) vaatii, että puolustusvoimien kriittiset metalliseokset sulatetaan ja prosessoidaan kotimaassa. Pentagon valvoo tätä erittäin tarkasti; vuonna 2022 F-35-toimitukset keskeytettiin hetkeksi, kun yhdestä moottorikomponentista löydettiin kiinalaista metalliseosta, mikä johti ketjun välittömään puhdistamiseen.

Kun USA:ssa vain yksi sulatto valmistaa mm. lentokoneisiin tarvittavaa alumiiniseosta, kysyin:  Valmistetaanko  F-35-koineiden runkoon tarvittavia alumiiniyhdisteitä Kanadassa ja missä määrin?

Kyllä, Kanadassa valmistetaan merkittävässä määrin F-35-hävittäjien runkoon ja muihin järjestelmiin tarvittavia alumiiniyhdisteitä, rakenneosia ja erikoisseoksia. Kanada on ollut mukana F-35-kehitysohjelmassa alusta asti, mikä on mahdollistanut sen, että maassa toimivat ilmailualan yritykset kilpailevat globaaleista komponenteista. Kanadalaisia alumiiniosia käytetään kaikkien maiden – myös Suomen – F-35-hävittäjissä.

Kanadan rooli alumiiniosien ja -yhdisteiden valmistuksessa jakautuu seuraavasti:1. Suuret alumiiniset runkorakenteet (ASCO Aerospace Canada) Suurin ja merkittävin alumiinisten runkokomponenttien valmistaja Kanadassa on ASCO Aerospace Canada (Brittiläisessä Kolumbiassa). Yritys on erikoistunut suurten ja monimutkaisten lentokonerakenteiden suurnopeuskoneistukseen alumiinista, titaanista ja teräksestä. Rooli rungossa: Se valmistaa erittäin kriittisiä F-35-koneen rungon kuormitusta kantavia osia, kuten pääkaaria (main bulkheads), pitkittäisjäykisteitä (longerons) sekä moottorin kiinnitysrakenteita kaikille kolmelle F-35-konetyypille maailmanlaajuisesti.2. Erikoisalumiiniseokset optiikkaan (IBC Advanced Alloys)Maa ei valmista vain perinteistä lentokonealumiinia, vaan myös pitkälle kehitettyjä erikoiseoksia. Vancouverilainen [IBC Advanced Alloys]

Vancouverilainen tehdas on toimittanut ohjelmaan patentoimaansa Beralcast-beryllium-alumiiniseosta.Ominaisuudet: Tämä yhdiste on kolme kertaa jäykempää kuin tavallinen alumiini, mutta 22 % kevyempää. Käyttökohde: Sitä käytetään F-35:n sähköoptisen tähtäysjärjestelmän (EOTS) sensoreiden suojakuorissa varmistamaan rakenteellinen jäykkyys äärimmäisissä lentotiloissa.3. 

---

Suomen tilaamien hävittäjien valmistuksessa on siis myös Kanadalla merkittävä rooli. Kun kauppasuhteet ovat olleet viime kuukausina niin jännittyneitä, että Kanada on pysäyttänyt mm. energiatoimituksia (öljy, kaasu ja vesi), on pelättävissä että edes hävittäjien runko-osia ei saada valmiiksi nykyisissä olosuhteissa.

Oman kysymyksensä muodostaa tietenkin Yhdysvaltain Suomesta tilaamat jäänmurtajat. Siksi kysyinkin kaikentietävältä (?) tekoälyltä:

Tarvitaanko Suomen valmistamissa jäänmurtajissa harvinaisia maametalleja ja niistä valmistettuja tuotteita? Jos kyllä, Missä määrin?

Vastaus tli kiin aptekin hyllyltä: 

Kyllä tarvitaan. Vaikka jäänmurtajan runko on kovaa rakenneterästä, laivan moderni sähköinen voimansiirto, propulsiojärjestelmät sekä ohjaus- ja navigointielektroniikka ovat täysin riippuvaisia harvinaisista maametalleista (REE) ja niistä valmistetuista komponenteista. Määrällisesti niitä tarvitaan sadoista kiloista muutamiin tonneihin aluksen koosta ja teknologiasta riippuen.

Missä ja mihin tarkoitukseen niitä käytetään?

Harvinaisia maametalleja ei käytetä jäänmurtajissa massiivisina metalliharkkoina, vaan pääosin kestomagneetteina, ledeinä, erikoisterästen lisäaineina ja mikrosiruissa. Tärkeimmät käyttökohteet ovat:1. Sähkömoottorit ja generaattorit (Neodyymi, Praseodyymi, Dysprosium)Suomalaiset jäänmurtajat (kuten LNG-murtaja Polaris tai rakenteilla olevat uudet murtajamallit) käyttävät sähköistä voimansiirtoa ja kääntyviä Azipod-potkurilaitteita.Kestomagneettimoottorit: Modernit, korkean hyötysuhteen ruoripotkurimoottorit ja generaattorit hyödyntävät erittäin voimakkaita neodyymi-rautaboori-magneetteja (NdFeB).Miksi välttämätön? Harvinaiset maametallit mahdollistavat moottorien koon ja painon puolittamisen perinteisiin sähkömoottoreihin verrattuna, mikä on kriittistä potkurigondolin rajallisessa tilassa. Dysprosiumia lisätään seokseen, jotta magneetit eivät menetä tehoaan moottorin kuumetessa.2. Navigointi, tutkat ja viestintäjärjestelmät (Samarium, Yttrium, Gadolinium)Arktisessa merenkulussa tutkien, satelliittiyhteyksien ja kaikuluotaimien on toimittava virheettömästi äärimmäisessä kylmyydessä ja tärinässä.

Sotilas- ja viranomaisluokan elektroniikka: Jäänmurtajien tutkajärjestelmissä ja mikroaaltokomponenteissa käytetään samarium-kobolttimagneetteja (SmCo), jotka kestävät neodyymiä paremmin korroosiota ja suuria lämpötilanvaihteluita.Optiikka ja sensorit: Laser-etäisyysmittareissa, valokuitukaapeleissa ja infrapunakameroissa käytetään yttriumia, erbiumia ja gadoliniumia signaalin vahvistamiseen ja kuvanmuodostukseen.3. Runko- ja hitsausmateriaalit (Cerium, Lantaani)Vaikka jäänmurtajan jäävyöhykkeen runko on paksua erikoisterästä (kuten EH36-luokan terästä), teräksen valmistusprosessissa ja hitsauspuikoissa käytetään pieniä määriä ceriumia ja lantaania. Ne poistavat epäpuhtauksia (kuten rikkipitoisuutta) ja parantavat teräksen sitkeyttä ja iskunkestävyyttä nollan alapuolella olevissa lämpötiloissa.

Missä määrin eli kuinka paljon niitä kuluu?

Määrä riippuu suoraan siitä, kuinka suuri osa laivan sähkömoottoreista perustuu kestomagneetitekniikkaan:Sadoista kiloista tonneihin per alus: Yhdessä suuressa tuulivoimalan generaattorissa voi olla jopa tonni harvinaisia maametalleja. Jäänmurtajan teholuokka on usein kymmeniä megawatteja, joten jos aluksen pääpropulsiomoottoreissa käytetään kestomagneetteja, pelkästään niihin voi upota 1–3 tonnia NdFeB-magneetteja, joista puhdasta neodyymiä ja dysprosiumia on satoja kiloja.Elektroniikka ja valaistus: Laivan automaatiojärjestelmissä, led-valonheittimissä, näytöissä ja sadoissa sähköisissä sensoreissa maametallien määrä lasketaan kymmenissä kiloissa per alus, mutta ne jakautuvat tuhansiin pienenpieniin komponentteihin.

Koska Euroopan unioni on lähes täysin riippuvainen Kiinan maametallituonnista, jäänmurtajien kaltaisen kriittisen huoltovarmuuskaluston raaka-aineketjut ovat nousseet suureksi kysymykseksi. Tämän vuoksi muun muassa Euroopan ensimmäisiä maametallien jalostuslaitoksia ja Suomen omia esiintymiä (kuten Soklia ja Korsnäsiä) kehitetään vauhdilla arktisen teollisuuden tarpeisiin.

---

Tiedossa on, että Kiina ei käytännösä lisenssioi sotilaallisiin tarkoituksiin tarvittavia harvinaisia maametalleja ollenkaan ja että kontrolli on tässä suhteessa erittäin tarkkaa. Lukija voi itse arvoida, onko tilattujien jäänmurtajien valmistaminen tarvittavassa valmiudessa mahdollista nykyolosuhteissa.

Kultapohjainen transaktiojärjestelmä tulee uudelleen

 Kiina avaa uuden kullalla tuetun kultapörssin Hongkongissa ensi heinäkuussa  2026, ja tämä muuttaa Yhdysvaltain dollarin tulevaisuuden kansainvälisenä clearingvaluuttana  ehkä jopa lopullisesti Kiina tukee nyt valuuttaansa kullalla ja käyttää tokenisoitua järjestelmää mahdollistaakseen välittömät ulkomaiset tapahtumat 24/7. Yhdysvaltain dollari on todellisissa vaikeuksissa pitkällä aikavälillä.

Nyt Kiina on siis ottanut kullan käyttöön kiinteänä varavaluuttana. Tämä tarkoittaa sitä, että ne kiinalaisia tuotteita ostavat maat jotka eivät ole liittyneet BRICS-nimellä tunnettuun lohkoketjupohjaiseen ja täysin dollarista riippumattomaan kansainväliseen transaktiojärjestelmään, saavat mahdollisuuden ostaa kiinalaisia tuotteita tai tehdä kauppasopimuksia käyttäen maksuvälineenä kultaa. Kiinan kultapörssi sijaitsee Honkongissa ja se määrittelee kullan arvon suhteessa yaniin ja  ulkomaisiin valuuttoihin. Onko dollari tästä eteenpäin kokonaan poissuljettu vaihdon välineenä BRICS-maiden kanssa - se jää nähtäväksi.

Kuten tunnettua, vuoteen 1971 saakka kaikki kansainvälinen kauppa oli sidottu kullan arvoon, kunnes ns.  päätettiin siirtyä vapaasti määräytyvään Fiat-maksujärjestelmään, joka perustui pääosin dollariin ja siihenkohdistuvaan luottamukseen. Yhtessä Yhdysvaltain hallitseman SWIFT-transaktiojärjestelmän tämä kaupankäyntikaava on muodostunut paitsi hallitsevaksi kansainvälisessä kaupassa, myös poliittiseksi voimankäyttövälineeksi Yhdysvaltain sulkiessa mm. Venäjän ja Iranin kokonaan tämän järjestelmän ulkopuolelle tarkoituksella estää tai ainakin suuresti vaikeuttaa näiden käymää kansainvälistä kauppaa. 

Tämä johti rankaisutoimien kohteeksi joutuneiden maiden vastatoimiin, joiden oli luotava uusi, kokonaan dollarista riippumaton kansainvälinen transaktio,menettely - siis maksujärjestelmä - voidakseen ylipäätään käydä kauppaa kansainvälisellä tasolla. Nyt tämän ilmeisen hyvin liikkeellelähteneen rinnakkaisen kauppavaihdon välineen rinnalle Kiina on muodostamassa toista dollarista riippumatonta maksujärjestelmää palaamalla yli viidenkymmenen vuoden takaiseen kultakantaiseen maksujärjestelmään. Tarkoituksena on pudottaa heikentynyt USA:n dollari kokonaan pois kruununjalokivialustaltaan vaihtoehtoisten maksujärjestelmien muodossa. Sellaista ei ole vuosikymmeniin ollut juurikaan olemassa. Yhtenä esimerkkinä voitaneen kuitenkin mainita 1900-luvun ja erityisesti sen loppupuolen tavaranvaihtosopimukset Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Tällainen mahdollisuus sisältyy myös uuteen BRICS-pohjaiseen kansainvälieen transaktiojärjestelmään. Erityisesti se mahdollistaa taloueltaan heikosti kehittyneiden maiden osallistumisen komilla tuotteillaan kansainvälieen kaupankäyntiin.

Suuria muutoksia on tapahtumassakoko ajan. Nykyinen media ei tee helpoksi tapahtumisen seuraamista - valitettavasti.

Tuliko 30 vuotisessa sodasta Suomeen sotasaaliina hopeapikareita suomalaisten sotilaiden mukana?

Tuliko 30 vuotisessa sodassa Suomeen sotasaaliina hopea pikareita suomalaisten sotilaiden mukana

-  Tässä tekoälyn vastaus tähän kysymykseen: 

Kyllä tuli. Suomalaiset sotilaat ja upseerit (kuten kuuluisat hakkapeliitat) toi­vat Kolmikymmenvuotisesta sodasta (1618–1648) Suomeen runsaasti ho­pe­aa ja ho­pe­apika­rei­ta so­ta­saa­lii­na. [1, 2]

Mitä Suomeen tuotiin ja minne ne päätyivät?

Ehtoollismaljat ja kirkkohopea: Koska sota käytiin pääosin katolisilla alueilla Keski-Euroopassa, suomalaiset sotilaat ryöstivät ahkerasti paikallisia kirkkoja ja luostareita. Suuri osa maahan päätyneistä hopeapikareista lahjoitettiin kotiseudun kirkoille ehtoollismaljoiksi (kalkeiksi). Tällä haluttiin kiittää Jumalaa sodasta selviytymisestä tai puhdistaa omaatuntoa ryöstelyistä.

Aateliston kartanot: Korkeammat suomalaiset upseerit ottivat sotasaaliiksi arvokasta pöytähopeaa, kuten kannuja, pikareita ja vaaseja, jotka päätyivät koristamaan suomalaisten kartanoiden pöytiä.

Tavallisten sotilaiden saalis: Rivisotilaat ja ratsumiehet ottivat mukaansa kaiken irtoavan ja helposti kuljetettavan arvotavaran. Pienemmät hopeapikarit ja -rahataakat kulkivat kätevästi hevosen satulalaukussa takaisin Suomeen. [1]

Missä esineet ovat nykyään?

Monissa suomalaisissa vanhoissa kirkoissa ja museoissa (kuten Kansallismuseossa) on yhä edelleen tallella Keski-Euroopasta, erityisesti Saksasta, peräisin olevaa 1600-luvun alun hienoa hopeaesineistöä. Osasta esineitä löytyy kaiverruksia, jotka kertovat suoraan niiden lahjoittajasta ja tuontivuodesta.

Sotasaaliin ottaminen oli tuon ajan sodankäynnissä täysin hyväksyttyä, virallista ja jopa suositeltavaa toimintaa, jolla korvattiin usein viivästyneitä tai kokonaan maksamatta jääneitä sotilaiden palkkoja.

Kytkettyykö Silon kartanon historia Viitasaaren ja Vesannon rajamailla Rossien sukuhistoriaan?

 Kytkettyykö  Silon kartanon historia Viitasaaren ja Vesannon rajamailla Rossien sukuhistoriaan?

- Näin  tekoäly vastasi tähän kysymykseen:

Kyllä kytkeytyy, ja tämä havainto on sukututkimuksellisesti todellinen jättipotti.

Viitasaaren ja Vesannon rajamailla sijaitseva historiallinen Silon tila (Silon lohkokunta/kartano) kytkeytyy tähän kokonaisuuteen suoraan ajallisesti, maantieteellisesti ja nimihistoriallisesti. [1, 2] 

Silon tila mainitaan virallisissa veroluetteloissa ensimmäisen kerran vuonna 1638 – eli täsmälleen samaan aikaan, kun esiisänne Brusius (Ambrosius) Mattsson Rossi vaelsi Viitasaaren, Kimingin ja Suovanlahden alueilla ennen siirtymistään Hankasalmelle vuonna 1640. [1] 

Tämä yhteys vahvistaa teidän palapelinne palaset seuraavilla historiallisilla tavoilla:

1. Maantieteellinen napanuora: Suovanlahti ja Silo

Silo sijaitsee Viitasaaren eteläosassa, aivan Vesannon ja Keiteleen rajojen tuntumassa. Historiallisesti Silon lohkokunta ja Suovanlahden kylä ovat olleet tiiviisti naapureita ja jakaneet samoja erämaita sekä vesistöreittejä. [2, 3] 

Kun Brusius Rossi asui 1630-luvun lopussa Suovanlahdella, hän asui käytännössä Silon naapurissa.

Alueen halki kulki vanha Keiteleen vesireitti, jota pitkin liikuttiin niin sotaan kuin uusille asuinpaikoille etelään.

2. Silon perustamisajankohta (1638) ja hakkapeliitat

Silon tilan ilmestyminen kirjoihin vuonna 1638 kytkeytyy suoraan Kolmikymmenvuotisen sodan kuumimpiin vuosiin. Tuona aikana Ruotsin kruunu perusti uusia tiloja ja jakoi vero-oikeuksia nimenomaan sodassa ansioituneille miehille tai heidän rahoittajilleen (ratsutilajärjestelmä).

Jos Brusius Rossi oli palannut Saksasta tai toimi alueella, Silon varhainen historia kietoutuu juuri niihin samoihin asutuksen ja väestön liikehdintöihin, joissa uusia kruununtiloja raivattiin keskelle korpea. [1] 

3. Sukunimien muuttumisen "solmukohta"

Kuten aiemmin todettiin, asiakirjoissa vilisivät samaan aikaan nimet Siikanen, Kaipainen ja Rossi. Silon ja Suovanlahden alue toimi näiden sukujen sulatusuunina

Liittyykö sukunimi Kaipainen jotenkin Rossinkylän historiaan?

 Liittyykö sukunimi Kaipainen jotenkin Rossinkylän historiaan?

- Näin tekoäly vastasi tähän kysymykseen:

Kyllä liittyy, ja hy­vin kåän­teenteke­väl­lä ta­val­la. Sukunimi Kaipainen on itse asiassa avain koko Rossinkylän syntyhistoriaan, sillä kylä on perustettu Kaipaisten suvun vanhoille erämaille.

Asiakirjat ja paikallishistoria osoittavat kytköksen seuraavien faktojen kautta:

1. Kaipaisten eräsijat ja varhainen asutus

Ennen kuin Hankasalmesta ja Rossinkylästä tuli pysyvästi asuttuja kyliä, alue oli Savosta käsin toimineiden erämiesten nautinta-aluetta.

Pellonniemen Kaipaiset: Nykyisen Mikkelin ja Juvan seudulta (silloisesta Pellosniemen pitäjästä) tulleet Kaipaiset katsastivat liesvesiläiset ja hankasalmelaiset vaarat ja kalavedet omiksi erämaikseen jo 1500-luvulla.

Kun pysyvää asutusta alettiin vaatia, osa Kaipaisten suvun miehistä muutti itse asumaan näille erämaille, ja aluetta kutsuttiin varhaisissa papereissa usein Kaipaisten maiksi.

2. Ambrosius Rossi asettuu Kaipaisten maalle (1640)

Kun teidän esiisänne Ambrosius (Brusius) Rossi ilmestyi Hankasalmelle noin vuonna 1640 perustamaan kruununtorppaansa, hän ei tehnyt sitä tyhjään korpeen, vaan juuri näille Kaipaisten hallitsemille sijoille.

Nimen sekaannus asiakirjoissa: Koska paikka kytkeytyi vahvasti Kaipaisiin, verokirjurit kirjasivat Ambrosiuksen alkuvuosina nimillä Ambrosius Kaipainen tai Rossi Kaipainen.

Tämä kirjaustapa tarkoitti 1600-luvulla usein sitä, että kyseinen mies (Rossi) asui Kaipaisten tilalla, Kaipaisten maalla tai oli tullut Kaipaisten porukan mukana alueelle.

3. Rossinkylän nimen synty

Kun Ambrosius Rossi sai kruununtorpan (myöhempi Jokelan tila) vakiinnutettua, raivattua ja laajennettua, hänen oma nimensä (Rossi) alkoi dominoida kyseistä kylänosaa.

Vanha nimitys "Kaipaisten maat" tai "Kaipaisenkylä" jäi tämän tietyn alueen osalta historiaan, ja paikkaa ruvettiin kutsumaan Rossinkyläksi sinne juurtuneen vahvan Rossi-suvun mukaan. Kaipaisten nimi jäi kuitenkin elämään vahvana Hankasalmen muihin osiin ja naapurikyliin.

Jos siis DNA-tutkimus osoittaa, että Rossi ja Kaipainen eivät ole biologisesti samaa sukua, selitys on selkeä: Brusius Rossi oli ulkopuolelta (esim. sodasta) tullut mies, joka otti haltuunsa tai asutti Kaipaisten suvun vanhaa erämaata, ja verokirjuri vain sotki miehen nimen asuinpaikan mukaan.