Voisiko Rossi nimi juontaa juurensa 30 vuotisen sodan ajalta Saksasta Das Ross eli ratsukko?

 Voisiko Rossi nimi juontaa juurensa 30 vuotisen sodan ajalta Saksasta Das Ross eli ratsukko?

- Näin tekoäly vastasi tähän kysymykseen:

Teoria siitä, että Rossi-nimi juontaisi juurensa Saksan sotakentiltä ja saksan kielen hevosta tai ratsukkoa tarkoittavasta sanasta das Ross, on kielellisesti ja mielikuvallisesti äärimmäisen kiehtova. Se sopisi täydellisesti hakkapeliitan ratsumiesidentiteettiin.

Historianselityksenä se kohtaa kuitenkin merkittäviä tieteellisiä ja kronologisia esteitä. Seuraavassa on analyysi ja opponointi teorian puolesta ja sitä vastaan.

Teoriaa tukevat seikat (Pro)

Sotilasslangi ja lainasanat: Suomalaiset sotilaat viettivät Saksassa vuosia ja omaksuivat sieltä runsaasti saksalaisia sanoja ja sotilastermejä (kuten hakkapeliitta sanasta hacka på tai useat sotilasarvot). Ei olisi mahdotonta, että ratsumies olisi saanut palatessaan lempinimen hevosharrastuksensa tai ratsastustaitojensa vuoksi ("Ross-mies").

Nimen muuttuminen asiakirjoissa: Esi-isänne nimi kirjoitettiin 1640-luvun alun asiakirjoissa muodoissa Brusius Råss ja Ambrosius Råssi. Ruotsin kielen å-äänne vastaa usein saksan o-äännettä, joten kirjoitusasu Råssmuistuttaa äänteellisesti hyvinkin paljon saksan sanaa Ross. [1] 

Teoriaa vastustavat seikat (Contra / Opponointi)

Vaikka ajatus on kaunis, nimistöntutkimus (onomastiikka) ja aluehistoria tarjoavat Rossin nimelle huomattavasti vahvempia ja loogisempia selityksiä:

1. Kronologinen este (Nimi oli olemassa ennen sotaa)

Kolmikymmenvuotinen sota alkoi vuonna 1618 ja Ruotsi (ja suomalaiset) liittyivät siihen vuonna 1630. Kuten aiemmin todettiin, paikannimi Rossijla ja henkilö Rossi Lapveteläinen mainitaan Rautalammin erämailla jo 1550- ja 1564-luvuilla – eli yli puoli vuosisataa ennen kuin kukaan suomalainen oli kuullutkaan Kolmikymmenvuotisesta sodasta tai Saksan ratsuväestä. Nimi oli siis alueella jo valmiina odottamassa. [1] 

2. Etunimijohteisuus (Ambrosius $\rightarrow$ Brusius $\rightarrow$ Rossi)

Savo-karjalaisessa nimistössä on erittäin yleistä, että pitkistä kristillisistä etunimistä muodostui sukunimiä niiden loppuosien kautta.

Kreikkalais-latinalainen nimi Ambrosius lyheni kansan suussa muotoon Prusi, Brusius tai Rusi.

Tästä Rusin/Brusiuksen nimen loppuosasta ja siihen liitetystä savolaisesta i-päätteestä (kuten Jussi, Lassi) muotoutui luonnollisesti Rossi tai Rosi.

Esi-isänne kohdalla tämä näkyy suoraan: hänet on kirjattu asiakirjoihin vuorotellen nimillä Brusius Matinpoika, Ambrosius Råssi ja Brusius Råss. Kyseessä on mitä ilmeisimmin hänen oman etunimensä muuttuminen sukunimeksi, ei niinkään ulkomainen lainasana.