Osallistuiko savolaisia 30 vuotisen sotaan?
- näin vastasi tekoäly otsikon kysymykseen:
Kyllä osallistui, ja hyvin suuressa määrin. Savolaiset olivat erittäin merkittävä osa Ruotsin suurvalta-armeijaa Kolmikymmenvuotisessa sodassa (1618–1648). [1]
Sota kosketti Savon alueita syvästi, ja savolaisia miehiä taisteli Keski-Euroopan taistelukentillä sekä jalkaväessä (jalkamiehinä) että ratsuväessä (hakkapeliittoina). [1, 2, 3]
1. Savon ratsumiehet eli hakkapeliitat
Savosta lähti sotaan satoja ratsumiehiä. Ruotsin armeijassa ratsuväen järjestelmä perustui niin sanottuihin ratsutaloihin. Jos talonpoika pystyi varustamaan hevosen ja miehen kuninkaan sotaan, talo sai merkittäviä verovapauksia. [1]
Sodan aikana Savon alueen ratsutalojen määrä suorastaan räjähti: esimerkiksi Pien-Savon alueella (kuten varkautelaiset ja savonlinnalaiset seudut) oli vuonna 1640 peräti 198 ratsutaloa.
Savolaiset ratsumiehet kuuluivat pääasiassa Karjalan ratsuväkirykmenttiin (johon kuului myös Savon komppanioita), sillä Savo kuului hallinnollisesti Viipurin ja Savonlinnan lääniin. [1]
2. Savon jalkaväki
Vaikka hakkapeliitat saivat eniten mainetta, valtaosa sotaan lähteneistä savolaisista palveli jalkaväessä. Toisin kuin vapaaehtoisuuteen perustunut ratsuväki, jalkaväki koottiin pakollisilla väenotoilla (skrivning). [2]
Joka kymmenes alueen täysi-ikäisistä miehistä arvottiin sotaan.
Savolaiset jalkamiehet kuuluivat pääosin Viipurin rykmenttiin (kutsuttiin usein myös Viipurin ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentiksi). Tämä rykmentti kärsi sodassa massiivisia tappioita Saksan mudassa ja taudeissa. [4]
3. Historiallinen kuriositeetti: Savolaiset miehittäjinä Saksassa
Savolaisten sotilaiden läsnäolosta Saksassa on säilynyt poikkeuksellisen tarkka muisto. Vuonna 1632 Kustaa II Aadolfin armeija valtasi Bad Königshofen -nimisen pikkukaupungin Baijerissa, Etelä-Saksassa. Kaupungin miehitysjoukoiksi jätettiin suomalainen komppania, jonka sotilaat olivat kotoisin pääosin nimenomaan Savosta (Mikkeli, Pellosniemi, Rantasalmi, Sääminki). Kaupungin arkistoissa on edelleen tallella nimilistoja näistä savolaisista sotilaista, jotka pitivät saksalaiskaupunkia hallinnassaan yli kaksi vuotta. [5, 6]
Miten tämä liittyy esivanhempaanne Brusius Rossiin?
Hankasalmi kuului tuolloin suureen Rautalammin hallintopitäjään, joka puolestaan oli Hämäläisten ja Savolaisten asutuksen raja-aluetta (asuttajista suuri osa oli savolaisia erämaanraivaajia).
Koska sotaan otettiin miehiä kaikkialta valtakunnasta, myös Rautalammin ja Hankasalmen seuduilta vietiin miehiä rintamalle. Brusius Rossin savolainen sukunimi ja asettuminen Hankasalmelle sopivat täydellisesti siihen historialliseen liikehdintään, jossa sodasta palanneet suomalaissotilaat palasivat kotiseuduilleen tai siirtyivät uusille erämaatonteille raivaamaan maata. [1]
Jos haluatte, voimme seuraavaksi katsoa, minkä rykmentin katselmusrullia teidän kannattaisi digiarkistosta etsiä (esim. Viipurin ja Savonlinnan läänin rykmentit vs. Hämeen rykmentti), sillä Hankasalmi sijoittui näiden kahden maakunnan rajalle. Kumpaan suuntaan suvun juuret mielestänne viittaavat?
[1] https://savonhistoria.fi
[2] https://gars.harmaasudet.fi
[3] https://fi.wikipedia.org
[4] https://fi.wikipedia.org
[5] https://www.hs.fi
[6] https://savonhistoria.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti