r>g

Tällä kertaa pääsen otsikon suhteen tosi vähällä - tarvitsen sisällön esittelyyn vain kolme kirjainmerkkiä.  Tämä kaava tulee vuonna 2014 kirjan "Kapitalismi 21. vuosisadalla"  julkaisseen Thomas Pikettyn analyysista. Se tarkoittaa sitä, että viimeisten yli kahden vuosisadan aikana omistusten (r=return) määrä on jatkuvasti kasvanut enemmän kuin vuosittainen taloudellinen kasvu (g =growth).  Piketty seuraa omistusten lisääntymistä suhteessa kasvuun  niin pitkällä aikajaksolla kuin se tilastojen pohjalta on ylipäätään mahdollista. Hän vertailee ennenkaikkea Ranskan, Britannian, Amerikan Yhdysvaltojen, Saksan ja myös pohjoismaista Ruotsin tilastokantoja ja päätyy tähän dramaattiseen tulokseen.

Omistusten määrän lisääntyminen on muutamia harvoja poikkeuksia - erityisesti I ja II maailmansodan aikoja - lukuunottamatta jatkuvasti kasvanut nopeammin kuin taloudellinen kasvu.  Kaava r>g kulkee erim uoodoissa tämän yli 700 sivua paksun kirjan  läpi. Erittäin nopeaa omistusten (fortune=omistus) kasvu oli 1800-luvun alussa. Sen ajan etuoikeutetut ryhmät Ranskassa ja Englannissa pitivät selvänä, että ilman kymmen- tai satakertaista omistusten määrää suhteessa keskivertoon ei voinut elää sivistynyttä elämää. Hän käyttää esimerkkeinä Balzacin ja Jane Austinin romaaneita, joista erityisesti viime mainitun kuvaama elämäntyyli on tullut tunnetuksi BBC:n sinänsä loistavasta sisältötuotannosta. poikkeuksen säännöstä muodostavat Euroopan pohjoismaat, joissa niissäkin omistusten kasvu on ollut kansantalouden kasvua nopeampaa mutta lievempää kuin muualla maailmassa.

Mahdollisimman laajaan ja perusteelliseen tilastolliseen analyysiin perustuen Piketty osoittaa, että ellei mitään tehdä, maallinen hyvä päätyy nyt alkamassa olevan vuosisadan aikana äärimmäsen harvojen omistajien käsiin. Piketty osoittaa, että taloudellinen polarisoituminen jatkuu vääjäämättömän voimakkaana ja vuosituhannen lopulla ehkä 0,0001 prosenttia maapallon väestöstä - sekin on vielä n. 80 000 ihmistä - omistaa käytännössä valtaosan maapallosta.

Omaisuuksien piilottaminen verotukselta mitä erilaisimmin keinoin on pääomia keräämään onnistuneiden arkipäivää. Tuloja ei tule enää niinkään maaomaisuuksista, vaan osakkeista, osuuksista, mitä erilaisimmista finasnssialan tuotteista. Rikkaiden joukossa on tietenkin joitakin, jotka ovat tehneet ällistyttävän hienoja keksintöjä ja onnistuneet tuotteistamaan ne   (kuten esim. Microsoftin omistaja Bill Gates tai Ikean omistaja Ingvar Kamrad jne.). Usein omistaminen  perustuu tämän lisäksi ihan puhtaaseen yhteisen omaisuuden ryöstöön ja sen lisäksi  myös suuriin, sukupolvien myötä kasaantuneisiin perintöjen kasvuun. Koulutettu manageriluokka omistaa myös paljon ja on onnistunut juuri 1900-luvun lopulla kasvattamaan palkkojaan ja palkkioitaan ilman minkäänlaisia hyväksyttäviä perusteita satumaisiin summiin.

Ongelman taltuttaminen ei globaalissa maailmassa onnistu yhden maan toimesta. Itse asiassa koko maailman tulisi tuntea tässä suhteessa mitä suurinta vastuuta, koska omaisuuksien keräämiseen liittyy vahva usko tekniikan mukanaan tuomaan hyvään. Maapallon luonnollisen tilan rapistuminen on laajempi kysymys kuin ilmastomuutos ja jos polarisoituminen jatkuu ja ehkä lisäksi voimistuu  tämän vuosisadan aikana, tulevat sukupolvet ovat sekä ympäristöongelmien että yhteiskunnallisten ristiriitojen johdosta mitä suurimmassa vaarassa.

Piketty kiinnittää huomiota siihen, että mm. Euroopan Unionilla olisi jo nut mitä parhaat tilastolliset edellytykset maailman taloudellisen tilan polarisoitumisen havaitsemiseen ja toimenpiteiden aloittamiseen vaurauden jakaantumiseksi nykyistä tasaisemmin. Kysymys on sekä Euroopassa että koko maailmassa valtavan enemmistön ihmiskohtalosta. Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusjulistukset antavat maapallon taloudellisen tilan ja kehityksen tarkastelulle ja tarpeellisille muutoksille eettisesti hyväksyttävän perustan. Aloitteita Euroopan Unionin suunnasta ei ole kuitenkaan täässä suhteessa tullut, minkä Piketty toteaa suurena ja kohtalokkaana taloudellisena sokeutena.

Talous ei ole eksatti tiede, vaan taloudellisen asiantuntemuksen takana on aina mitä erilaisimpia motiiveja ja pyrkimyksiä. Siksi Pikettyn mukaan talous tarvitsee tuekseen muiden tieteenalojen tukea ja osallistumista. Talous on mitä suurimmassa määrin ekologinen, filosofinen, kulttuurinen ja historiallinen kysymys. Jokaisen ihmisen tulisi olla kiinnostunut talouden peruskysymyksistä paitsi henkilökohtaisena myös yhteiskunnallisena - globaalina - kysymyksenä. Tämä vuosisata ei saa päästää tuhoisaa ja myyttistä harvainvallan megakonetta siihen vauhtiin mikä on loogisena seurauksena  nykymenon kritiikittömästä hyväksymisestä.

Vanhat luokkataistelun keinot eivät enää uudessa globaalissa taloudessa ole voimassa. Omaisuuksien ja taloudellisten arvojen sosialisointi ei muodosta sellaista ratkaisua joka alkaisi vähentää polarisoitumista ja tasoittee kasvun hedelmiä suurille massoille. Kiina saattaa tiettyyn määrään saakka muodostaa tässä suhteessa poikkeuksen. Pikettyn ratkaisu on pääoman ja sen erilaisten ilmenemismuotojen verottaminen. Lainaan tähän asiasta tekemääni lyhyttä Facebook-kuvausta:

"Pitäisi siis nostaa pääomatulojen verotusta, tehdä siitä progressiivinen ja rahoittaa tällä tavalla budjetin alijäämää. Pääomatulot kasvavat jatkuvasti enemmän kuin talouskasvu yleensä, ja taloudellisen taantuman aikanan taloudellisen kasvun ja pääomatulojen ero senkun kiihtyy... Sain juuri luettua Thomas Pikettyn lähes 800-sivuisen kirjan "Pääoma 21. vuosisadalla", jonka yksinkertainen mutta selvä sanoma on seuraava: pääomatulot ovat viimeisen kahdensadan vuoden aikana kasvaneet jatkuvasti enemmän kuin talouskasvu. Omistuksista kertyvien tulojen jatkuva prosenttimääräinen kasvu on saanut aikaan globaalin tulojen polarisoitumisen joka on tosiasia. Todellinen vaara on, että hyvin pieni eliitti omistaa tämän vuoisisadan lopussa lähes koko maapallon. Piketty ehdottaa, että vuosittainen pääomavero olisi 0,1-0,4 % alle miljoonan euron pääomasta, 1 % 1-5 miljoonan pääomalle, 2% 5-10 miljoonan euron pääomista jaa 5- 10% pääomavero useamman kymmenen, sadan ja jopa miljardin euron pääomille. Pääomavero tässä muodossa lisäisi tuloja ja kasvua niin että eriarvoistuminen alkaisi vähetä ja köyhyys voitaisiin poistaa. Sen enempää Euroopan Unioni kuin EU:n jäsenmaiden hallituksetkaan eivät ole olleet halukkaita kehittämään läpinäkyvää ja kaikenkattavaa tilastointia päämista ja niiden kätköpaikoista, vaan näyttävät suojelevan kaikkein rikkaimpia ja näiden tekemää veronkiertoa, minkä Piketty määrittelee varkaudeksi demokraattiselta yhteiskunnalta."

Tänään 30.11. 2016 julkaistiin SDP:n kesän 2017 puoluekokoukselle tehdyt aloitteet. Tässä Åbo Socialdemokrater rf:n asiaan liittyvä aloite:

Pääomatuloveroa on nostettava 
Koska pääoman tuotot nousevat koko ajan enemmän kuin palkat, erot rikkaiden ja köyhien välillä suurenevat. Jo nykyään rikkain prosentti maailman väestöstä omistaa puolet maailman varallisuudesta. Jos tämä kehitys saa jatkua, se johtaa vakaviin konflikteihin varakkaiden ja vähävaraisten välillä.

Jotta maassamme ei muodostuisi sosiaalisia jännitteitä, taloudellisen epätasa-arvon edelleen kasvaminen on estettävä. Tuloeroja on tasattava verotuksessa tehtävien muutosten avulla. Kansainvälisten pankkitransaktioiden verotuksen käyttöönotto, niin kutsuttu Tobin-vero, olisi merkittävä askel oikeaan suuntaan. Lisäksi on hyvin tärkeää, että sijoituksiin liittyvä salassapitovelvollisuus poistetaan, jotta kaikkien maiden viranomaiset voivat valvoa, että verolainsäädäntöä todella seurataan.

Kun esitetään vaatimus, että pääomatuloveroa pitäisi korottaa tasolle, joka vastaa palkkoja ja eläkkeitä, väitetään usein, että tämä estäisi yrityksiä investoimasta Suomeen. Tämän takia on tärkeää, että pääomatuloveroa ei koroteta ainoastaan Suomessa, vaan myös EU:ssa sekä muissa osissa maailmaa. Merkittävää kannatusta korkeamman pääomatuloveron puolesta löytyy jo monissa paikoin unionia sekä Englannissa ja Yhdysvalloissakin.

 Åbo socialdemokrater rf. esittää, että puoluekokous velvoittaa SDP:n johtoa nostamaan puoluehallituksessa esille kysymyksen pääomatuloveron korottamisesta ja korostaa, kuinka tärkeää on, että sosialidemokraattinen liike aktiivisesti ajaa pääomatuloverotuksen kiristämistä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

 Puoluehallituksen lausunto 
Aloitteessa esitetään perusteltu huoli pääomaverotuksen tasosta suhteessa palkkatulojen verotukseen ja sen eriarvoistavasta vaikutuksesta. Aloitteessa esitetään pää- omaverotuksen korottamista Suomessa sekä aktiivista toimimista asian puolesta sisarpuolueiden kanssa.

SDP on viimeksi hallitusvastuussa ollessaan ollut aktiivisesti uudistamassa verotusta luomalla pääomaverotukseen uuden progressiivisesti määräytyvän verokannan, jolloin suurimpia pääomatuloja verotetaan korotetulla kannalla. Myös pääomaverotuksen kokonaistasoa korotettiin. On kohtuullista, että myös pääomatulojen saajat ovat talouden vaikeiden vuosien aikana mukana talkoissa.

Kokonaisuuteen vaikuttaa suuresti myös veropohjan laajuus  erityisesti erilaisia sijoitustoiminnan muotoja (sijoitusvakuutukset, kapitalisaatiosopimukset jne.) koskien. SDP on esittänyt omassa vaihtoehtobudjetissaan, että pää- omatulon veroa korotetaan kahdella, ja korotetussa kannassa yhdellä prosenttiyksiköllä. Lisäksi aliverotettu finanssisektori tulisi huomioida vahvemmin verotuksessa.

Päätösesitys 
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen pääomaveron korottamiseksi sekä aktiivisemman yhteiseurooppalaisen veropolitiikan luomiseksi.


Suunta näyttäisi siis ainakin  periaatteessa oikealta - kysymys on vain globaalista tietoisuudesta ja siihen liittyvästä intensiteetistä!