Sosialidemokratia on tylsä aate, sosialidemokratia on vanhanaikaista, ei tätä päivää eikä varsinkaan huomista - sanotaan. Rafael Paasio oli "mannertenvälinen nahjus", Mauno Koivisto teki väärää politiikkaa, Tanner oli sosialidemokraattina ja Suomen sota-aikaisen hallituksen ulkoministerinä keskeinen sotasyyllinen. Työväentalot ovat mennyttä aikaa, niin myös osallistuminen poliittisen tai aatteelliseen toimintaan. Sosialidemokratialle tärkeä osuustoiminta, yksi johtavista kuluttajien itsensä hallitsemista vähittäiskaupan ketjuista, onnistuttiin 1980-luvulla melkein hautaamaan elävältä ja suurin ponnistuksin se saatiin uudelleen jaloilleen ja nykyiselle menestystielle. Ammattiyhdistystoiminta? Sen vanhanaikaisempaa ja vaarallisempaa ei taida olla olemassakaan.
Kuitenkin tämä Suomen yksi vanhimmista poliittisista liikkeistä, perustettu ns. wrightiläisen työväenliikkeen muututtua pelkästä kansansivistysliikkeestä aktiiviseksi poliittiseksi toimijaksi, liikeeksi jonka kannattajilla "ei ollut muuta menetettävää kuin kahleensa" (Karl Marx), kuitenkin tämä liike elää vahvana kansallisessa poliittisessa perinteessä. Vaikka kotona ei puhuttaisikaan politiikkaa eikä erityisesti kasvatettaisi sosialidemokratiaan, jollakin selittämättömällä tavalla nämä arvot kuitenkin välittyvät tuleville sukupolville. Juuri parastaikaa mielipidetutkimuksissa sosialidemokratia tarjoaa kaikkein parhaan imagon, mielikuvan. Mikä on Sosialidemokratian salaisuus?
Hindulaisessa perinteessä, jonka yksi osa mm. jooga eri muotoineen on ja joka jossakin määrin välittää ymmärrystä tästä yhdestä maailman suurimmasta uskonnolliseksi luokitellusta humanistisesta liikkeestä, puhutaan erityisestä "pyhästä salaisuudesta", "Sacret secret" -ilmiöstä. Kuten tiedetään, ei joogaan perehtynyt ja sille omistautunut henkilö eroa oikeastaan millään tavalla muista tavallisista ihmisistä - ensinäkemältä. Tällaisen sisäisen salaisuuden omaksunut on ihan tavallinen kanssaihminen ja vain lähempi tutustuminen alkaa avata elämänasenteeseen ja toimintatapaan liittyviä, usein ihan normaaliuden piiriin katsottavia eroja. Joogan kohdalla nämä liittyvät esimerkiksi liikuntatapaan, ruokavalioon, suhtautumiseen alkoholiin ja suuntautumiseen pelkistävään elämäntapaan. Lähempi kanssakäyminen paljastaa ehkä muutakin, toimivat fyysiset liikeradat, harmin ja surun ja väkivallan aiheuttamisen välttämisen. Noista ulkoisesti vähän tavanomaisista, sinänsä näkymättömistä piirteistä koostuu kuitenkin voimakas ja salaisen konseptin sävyttämä elämäntapa.
Demokratia elämäntapana on poliittisessa liikkeessä sellaisenaan tällainen "salaisuus", joka ei ensinäkemältä poikkea millään tavalla tavanomaisesta. Demokratia tunnustetaan meillä keskeiseksi toimintaperiaatteeksi jo peruskoulussa. Lainsäädäntömme edellyttää kansalaiselta demokratian keskeisten periaatteiden kunnioittamista. Samalla on kuitenkin todettava, että demokratia elämäntapana on vaativa ja haasteita asettava arvo-ja asennekehys, jonka johdonmukainen toteutuminen niin kansalaisen elämässä kuin poliittisessa liikkeessäkin on vähintäänkin vajavaista, ja taipuvaista jäämään taka-alalle, toimimattomaksi käytännön elämäntilanteissa.
Demokratiaa elämäntapana ja arvoperiaatteenaan toteuttava ei ilmeisesti eroa kansanjoukosta äkkiseltään millään tavalla. Hänet tunnetaan kuitenkin toisten mielipiteitä kunnioittavana, jonka nettikäyttäytymiseenkään vihapuhe ei missään tapauksessa kuulu. Hänelle yhdenvertaisuus kanssaihmisten kesken on joka päivä ja joka tilanteessa toteutettavaa toimintaa. Arkielämässä tämän elämänasenteen rinnalla toimii kuitenkin koko ajan myös joukko "epäproduktiivisia" voimia, demokratiaa elämäntapana toteuttavaa lähestymistapaa vastaan. Autoritaariselle ihmiselle tasa-arvoa ei ole olemassakään. Jokainen vastaantulija on joko ala- tai yläpuolella. Omistavasti ja hamuavasti asennoituvalle kaikki on omaisuutta, aviopuolisosta ja lapsista lähtien. Omistamisen himolle ei ole rajaa, omistavasti asennoituva haluaa lopulta kaiken. Normaaliin elämäämme kuuluu yllättävän paljon myös väkivaltaa, halua voittaa ja nujertaa. Pahimmillaan se tähtää kanssaihmisen kokemiseen vastustajana joka on tehtävä toimimattomaksi. Kaupallinen, manipuloiva, lyödäänö vetoa tai "kättä päälle" suhmurointi saa näkyviä muotoja niin arkisessa kanssakäymisessä kuin vaalien poliittisessa vastakkainasettelussakin.
Kun puhutaan demokratiasta elämäntapana ja hetimmiten avautumattomana salaisuutena, voi todeta että siitä puuttuu halu alistaa tai alistua, mikä saattaa näkyä paitsi kanssaihmiseen kohdistuvana "samalla tasolla" toimimisena, myös rohkeutena ilmaista valtavirrasta poikkeavia, omaan arvopohjaan kuuluvia kannanottoja. Kilpailu, huippu-urheilun kaupallistuminen ja pelkkien huippujen tuijottaminen johtaa siihen että viisikymppinen on itse yllättävän heikossa kunnossa huippusuorituksia ihaillessaan. Demokratia elämäntapana tarkoittaa yhteisen edun asettamista mukaan valinkauhaan omasta hyvinvoinnista ja vauraudesta huolehdittaessa.
Demokratia elämäntapana edellyttää tietoa ja vähittäistä yhteisöllisyyteen kasvua. Kysymys on vastuullisuudesta, integriteetistä, aitoudesta ja omistautumista koko yhteisön ja kanssaihmisten aineelliseen hyvinvointiin ja henkiseen rikastuttamiseen. Kurinalainen, keskittynyt ja jatkuva pyrkimys tämän elämäntavan toteuttamiseen alkaa tuottaa tuloksia, vaikka onnistumisesta ei voikaan olla omallakaan kohdalla varma. On voimia jotka pyrkivät myös nujertamaan tietoisen, yhteiseen hyvään pyrkivän toiminnan. Jos kukaan, niin aktiivinen ammattiyhdistystoimija tuntee omassa elämässään tämän paineen. Tarvitaan ehdotonta, järkähtämätöntä mielenlujuutta "tapaus ihmisen" mahdollistavan työelämän, toimintaolosuhteiden ja koko elämänpiirin alueella yhteisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi.
Henkilö, joka noudattaa tällaista, omaehtoisuuteen ja yhdenvertaisen elämän ylläpitämiseen tähtääviä periaatteita omassa toiminnassaan, näyttää autoritaarisessa, väkivaltaisuuteren taipuvassa ja etuoikeuksia kahmivassa elämänpiirissä helposti heikolta ja voimattomalta. Juuri demokraattiesti arvopohjaltaan asennoitunut voi joutua pahankin mobbaamisen kohteeksi. Vieraantuneilla, epädemokraattisilla ja eiproduktiivisilla tavoilla toimiva yhteisö on tuhoisa, koska se on taipuvainen tappamaan ja tuhoamaan parhaat voimansa.
"Pyhäksi" tällainen "salaiseen" elämäntapaan herääminen tekee se, että sen kannattaja on niin syvästi vakuuttunut demokratiaan ja sen pohjalta tapahtuvaan yhteistoimintaan tähtäävän elämäntavan ja yhteisön ylivoimasuudesta, että on valmis taistelemaan omilla, lähes näkymättömillä keinoillaan tuon arvopohjan toteutumiseksi, kotona ja maailmalla, jopa oman henkensä uhalla.
Tällaisen salaisuuden hengessä toimiva - ehkä useampiakin - saattaa olla lähipiirissäsi, näennäisesti tavallisena ja näkymättömänä, mutta loppupeleissä sellaisena joka välittää lapsilleen ja ympäristöönsä arvokasta perintöä, joogan kielellä ilmaistuna "hyvää karmaa". Kaiken kohinan ja hulinan keskellä sellaista on varmuudella myös omassa maassamme, vahvana kansallisena hyvinvoitia tuottavana perinteenä.
Onhan se suurenmoista että tällainen pyhä salaisuus on olemassa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti