SOTE, CETA ja Tribuuni

SOME ja CETA
Otsikon kirjainlyhenteet kertovat Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassakin käynnissä olevasta muutoksesta, joka sisältöineen tunkeutuu vähitellen tietoisuuteemme, vaatii kannanottoa ja sopeutumista ja -  lupaa ainakin periaatteessa mahdollisuuden vaikuttamiseen ja jopa muutokseenkin. Missä määrin vaikuttaminen ja muutos on mahdollista, sitä tässä on tarkoitus lyhykäisesti pohdiskella.

SOTE, sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus on tulossa ja maan hallituksella on vahva, kansanvaltaan ja eduskuntaenemmistöön perustuva mandaatti asian eteenpäinviemiseen. Koko valmistelun ajan on ollut nähtävissä ainakin se, että parlamentin oikealla laidalla keskustaa ja perussuomalaisia halkoen on ollut pysyvä halu ja intentio markkinan, so. yksityisten toimijoiden mukaantuomiseen. Kysymys on siis ns. valinnanvapaudesta ja yritystoimijoiden mukaantuomisesta kilpailutettaviin hankintoihin ja palveluihin. Valinnanvapaus tarkoittaa siis kilpailuttamisen sijasta pysyvää, julkisen ja yksityisen - mahdollisesti useampienkin toimijoiden  - mukaantuloa palvelujen tuottajaksi. Nämä siis tulisivat  'samalta viivalta' meillä pitkään, pohjoismaiseen, hallinnolliseen ja toiminnallisen  kansanvaltaan perustuvaan julkisen palvelujen tuottamisen rinnalle. Taustalla on jo 1970-luvulta vaikuttanut ns. uusliberalistinen ja monetaristinen konsepti. Kilpailuttamistilanteessa sosialidemokratialle ei lankea muuta tehtävää kuin puhtaasti hallinnollinen toimeenpanoon osallistuminen vaaleissa saadun mandaatin puitteissa. Pohjoismainen hyvinvointivaltion konsepti saattaa jäädä historiaan yhden tai kahden ihmisiän jatkuneena poikkeuksellisena jaksona.

SOTE-ratkaisuun on tullut mukaan myös Keskustan mukana uusi yllätyspiirre eli vaaleihin perustuvan maakuntahallinnon toteuttaminen tässä yhteydessä. Millainen tästä tulisi, se on vielä epäselvää, mutta tiettävästi haikaillaan maakuntavaalien toteuttamista muiden vaalien yhteydessä. Kunnallisvaalien osalta on jo ensi vuonna toteutumassa suuri muutos valtuustojen pienenemisen muodossa. Kun kuntayhtymissä ja muissa kuntien yhteisorganisaatioissa Keskustapuolue on pienten kuntien kautta saanut suhteettoman suuren hallinnollisen edustuksen, pelättävissä on että kuntarakenteen - kunnallisvaalijärjestelmän - kautta makuntahallinnon poliittinen epäsymmetria saa uusia ilmauksia. Jos näin käy, sosialidemokratia on eduskuntavaalitulostakin vaatimattomammassa asemassa maakuntahallinnossa. Puolueen nimen ja toiminnallisen symboliarvon, sosiaalisuuden ja kansanvallan ohella myös käytännön osallistuminen käy yhä ohuemmaksi ellei aivan homeopatian tasoiseksi.

Euroopan Unioni ja Kanadan välillä solmittu laaja vapaakauppasopimus , sienirihmaston lailla laajalle ja syvälle ulottuva rakenne on juuri astumassa voimaan. Sopimuksen lopullinen muoto oli parhaiten löydettävissä Unionin keskeisillä kielillä, ainoastaan väliaikainen versio löytyi kokonaan suomeksi. Siinä toistuu paitsi Euroopan Unionille, myös koko vapaakaupalle keskeinen periaate, tavaroiden ja palveluiden  ja muiden kaupan esteiden syvällinen - sanoisin perinpohjainen - poistaminen. Julkisten palveluiden osalta on tulossa vielä uusikin samaan suuntaan vievä vapaakauppasopimus CITA. Näissä Euroopan Unionin jäsenvaltioita ja Kanadaa johdatetaan toimimaan hyväksytyn sopimuksen hengessä ja toteuttamaan sitä tinkimättä.

Sopimuksen mukaan kaupan ja palveluiden tarjontaan liittyviä esteitä poistetaan laajalla rintamalla. EU-tiedotuksen mukaan julkiset palvelut turvataan. Tämä tarkoittaa että julkisia palveluja voi olla olemassa ja että julkinen hallinto voi tehdä määrärahallisia päätöksiä niiden kehittämisestä, mutta toteuttamisen on mm. CETA:n tapauksessa noudatettava tiukasti julkisten palvelujen tuottamiseen tarkoitettuja, toteuttajatahojen oikeuksia ja mahdollisuksia rajoittamattomia toimintatapoja. Artiklassa 19 määritellään samalla kertaa sekä laajasti että sitovan tiukasti, miten palveluntarjoajia on kohdeltava, otettava mukaan hankintakilpailuun, välttäen syrjintää ja erilaisia järjestelyjä jotka estävät palvelun tarjoajaa pääsemästä mukaan tarjouksineen.

Sopimus sisältää monia kilpailutilanteeseen liittyviä selvitysmekanismeja alkaen ristiriidan sopimisesta osapuolten kesken ja jatkuen aina kansainväliseen "tribunaaliin" saakka. Vapaakauppasopimuksen järjestämisvastuussa olevan sekakomission (EU, Kanada ja ulkopuolinen taho) tehtävänä on rakentaa osapuolia edustava tuomioistuin, tribunaali, jossa nimensä mukaisesti on kerrallaan kolme jäsentä ratkomassa tietyn rotaation puitteissa esillenousevia riitakysymyksiä. Olen ymmärtänyt niin, että pienempiä yksikköjä koskevia riitakysymyksiä voidaan delegoida yksittäisellekin lakimiehelle. Jos riita ei ratkea sovinnolla, osapuolet eivät käsittele sen jälkeen kysymystä, vaan se viedään oikopäätä asian edellyttämälle tasolle ja taholle tässä tuomioistuinmenettelyssä. Tribunaali ratkaisee asian perustuen vapaakauppasopimuksen periaatteisiin. Poliittista ratkaisua ei riitakysymyksessä tunnisteta. Poliittiset periaatteet on hyväksytty vapaakauppasopimusta solmittaessa. Nämä periaatteet eivät tietääkseni ole myöskään ristiriidassa EU:n omien kilpailuttamissääntöjen kanssa.

Kun nyt sosialidemokratia puheenjohtajansa suulla ilmoittaa, että se ei tule SOTE:n yhteydessä hyväksymään Kokoomuksen edellyttämää valinnanvapautta ja yksityisen palveluntarjoajan jatkuvaa läsnäoloa vaihtoehdon ja 'valinnanvapauden' tarjoajana, joudutaan tätä kysymystä katselemaan vapaakauppasopimuksen solmimisen jälkeen entistä tiukemmin myös tästä näkökulmasta. Jonkun valitun yksityisen palveluntarjoajan jatkuva läsnäolo on mitä ilmeisimmin ristiriidassa vapaakauppasopimuksen tarjouksia tekevien ja kilpailevien osapuolten etujen kanssa.

Samoin kieltäytyminen yksityisen osapuolen tarjouksesta sillä perusteella että se kerää toiminnastaan voittoa yrityksen omistajatahoille, ei taida vapaakauppasopimuksen logiikan mukaan olla mahdollista. Sen puitteissa mahdollisuus poliittisin perustein tapahtuvaan syrjintään on kiellettyä ja rangaistavaa. Julkinen toimija voi osallistua itse kilpailuun, mutta saadakseen palvelun toteutettavakseen sen on voitettava kilpailu. Oletukseni on, että kun julkisia hankintoja koskeva vapaakauppasopimus TISA aikanaan tulee käsittelyyyn ja päätettäväksi, tämä sama periaate toistuu myös siinä yhteydessä ja ehkä vielä laajemmin ja tarkemmin.

Voiton tavoittelun etiikasta vapaakauppasopimuksessa ei puhuta mitään. Päinvastoin, hallitusten ja hallintoelinten ei tule asettaa esteitä vapaakaupan  rahoittamiselle, organisoinnille tai rahansiirroille. Palvelujen tarjoajilla tulee olla täysi oikeus toimintaansa ja sopimuksen periaatteellinen tehtävä on helpottaa mukaanpääsyä.

Vahva, huoltapitävä ja kansanvaltainen julkinen sektori on aivan olennainen osa sosialidemokratiaa. "Ei kunnallsia töitä välikäsille" - tämä periaate on tullut tutuksi jo SDP:n vuoden 1903 Forssan kunnallisohjelmasta. Yhteisten voimavarojen kokoaminen ja 'julkinen säästäminen' - siis voimavarojen kartuttaminen - on sosialidemokratian tapa luoda jokaista yhdenvertaisesti kohtelevaa ja palvelevaa laatua. Siinä seteli ei seuraa asikasta, vaan seuraajana on palvelu itse, lopullisena tavoitteenaan asiakkaan kuntouttaminen ja tervehdyttäminen. Yhdenvertaisuus toteutuu siis toiminnan tavoitteen muodossa, ei siihen käytettävän resurssin samansuuruisuutena.

Vapaakauppasopimus CETA  kannattaa lukea huolella ja ajatuksella läpi. Kysymys on valtavasta kannanottojen määrästä, joka sienirihmaston kaltaisesti nivoutuu jo eri yhteyksissä päätettyihin periaatteisiin ja ratkaisuihin, ulottuu yhteiskuntaelämän eri alueille ja luo oman, lainvoimaisen, osapuolia sitovan kokonaisuuden. Jos politiikalla halutaan pitää kiinni julkisen hallinnon omasta tuotannosta, sen on kilpailutilanteessa ja vapaakauppasopimuksen kaikkia määräyksiä noudattaen selviydyttävä testistä.

Kun sosialidemokratia on nyt muokkaamassa periaateohjelmaansa ainakin kahden version voimalla, kysymys suhteesta pohjoismaiseen, kansanvaltaiseen ja kaikkia yhdenvertaisesti kohtelevaan hyvinvointivaltioon nousee väistämättä keskusteluun ja ratkaistavaksi. Jos siitä halutaan pitää kiinni, sen keskeinen olemus on saatava myös sisäänrakennettua Euroopan Unionin ja globaaleiden rakenteiden sisälle maailmanlaajuisena säätelynä.

Kysymys kuuluu: ovatko vapaakauppasopimukset, sellaisina kuin mitä Euroopan Unionin ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus nyt meille tarjoaa, myös sosialidemokratian uusi tie?