Rautalammin Rossien 2000-luvun alussa tehdyssä tutkimuksessa törmäsin tietoon, jonka mukaan Rautalammin (sittemmin Viitasaaren) Kimingin Viitasaaren Suovanlahdella, nykyisen Kimingin kylän eteläpuolisessa naapurikylässä olisi ollut Rosseja jo 1500-luvun lopulla. Tällä tiedolla on omien sukujuurieni kannalta merkitystä myös siinä mielessä, että isäni on syntynyt Viitasaaren Kimingillä. Suku on elänyt sitten 1800-luvun puolivälin juuri noilla seuduilla ja muodostaa Viitasaaren Rossien vahvan keskittymän Keitelejärven itäpuolella, kohtalaisen hyvien yhteyksien päässä Rautalammille, seudun vanhaan emäpitäjään. Olin jo ehtinyt unohtaa tuon tiedon, mutta pitäessäni pientä esitelmää sukujuuristani löysin sattumalta sukututkijamme Tommy Koukan vuoden 2010 seutuvilla tekemän alustavan selvityksen Ambrosius Rossin sukujuurista.
Aikanaan suuri Silon talo on edelleen Suovanlahden pohjukassa ja sieltä on vesitieyhteydet luoteessa 20 km päässä olevalle Viitasaaren kirkolle että etelään mennessä kapean kannaksen kautta Konnevedelle ja Rautalammin kirkolle. Ainakin talviaikaan Suovanlahdelta on ollut rekitieyhteys Konneveden pohjoispäähän.
Tällä tiedolla on mielestäni paljon merkitystä siksi, että 1600-luvun sotaväenotoissa Jalkasen 1800-luvun lopulla tekemän tutkimuksen mukaan Rautalampi jakautui kahteen osaan. Emäpitäjän pohjoisesta osasta kutsunnoissa otetut sotamiehet lähetettiin Hämeen joukkojen mukana Turkuun ja edelleen Tukholmaan osallistumaan sotatoimiin Puolan pohjois-osissa ja Saksassa, pitäjän eteläosista sotaväen otossa sotilaat vietiin Viipuriin ja sieltä edelleen Liivinmaalle.
Edelleen on hämärän peitossa myös se, mihin ansioihin perustuen Brusius Rossi sai 1640-luvun tienoilla kruunun torpan Ukonjärven ja Liesveden väliseltä kannakselta. Olisiko mahdollista että suvun kantaisä olisi osallistunut 30-vuotiseen sotaan ja saanut niistä ansioista krunun torpan. Tunnetttuahan on, että Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf lupasi hakkapeliitoille ("Hacka på och lita på") maata torpan paikkaa varten, koska senaikaiset rahat, plootut ja taalerit olivat varsin suuria ja mahdottomia kuljettaa maksuvälineenä vieraalla maalla ja sotaväen ollessa paljon liikkeellä.
Kuten keräämistäni tiedoista käy selville, pohjois-savolaiset joukot osallistuivat varsin keskeisesti 30-vuotiseen sotaan Saksanmaalla (mm. kirkjassa "Sadan vuoden sotatie").
Tässä lainaus Tommy Koukan selvityksesta vuodelta 2011:
"Kari-Matti Piilahti on 2.5.2007 päivätyssä sukututkimuksessa[1] selvittänyt varsin perusteellisesti Rossin suvun kantaisän Brusius Matinpoika Rossin / Siikasen / Kaipaisen taustaa. Hänen selvityksestään nousi pari kohtaa, joita selvitin hieman tarkemmin.
Rautalammin Rossien alkuperän selvittämisen kannalta mielenkiintoinen henkilö on 1500-luvulla Rautalampiin kuuluneessa Kimingissä isännöinyt Rossi Siikanen. Suomen asutuksen yleisluettelon[2] mukaan Rautalammin hallintopitäjään kuuluneen Viitasaaren Kimingissä mainitaan isäntänä vuosina 1565-80 Rossi Siikanen. Hänen tilansa oli 1/12 veron suuruinen ja aluksi tilalla mainitaan yksi jousi, mutta vuodesta 1575 alkaen kaksi jousta. Talo on merkitty 1572-75 ja 1579-80 kuuluneeksi Suovanlahden kylään.
Rossi Siikasen nimi on kirjoitettu verokirjoihin muotoihin Rossij Siikainen (1565), Sickainen (1567), Sikainen (1575-76) ja Sikanen (1579-80). Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan Kimingissä oli 1561 Matti Jääskeläisen (Matz Jäskiläinen) 1/12-veron ja 1 jousen talo. Vuonna 1562 hänen talossaan oli 2 jousta ja kylään oli tullut uudeksi isännäksi Juho Lankinen (Jöns Langinen), jonka talo oli 1/12-veron talo, jossa oli 1 jousi. Vuonna 1565 kylään tuli isännäksi Jääskeläisen ja Lankisen lisäksi Rossi Siikanen. Rossi Siikasen talon isäntänä mainitaan vuodesta 1581 alkaen Pekka Silonen (Peter Silonen), joten Rossi Siikasen isännöimä talo saattoi olla sama kuin myöhempi Viitasaaren Suovanlahden Silon talo. Vaikuttaa siltä, että Silon talo on 1500-luvulla jaettu Suovanlahden Kimingin talosta ja alkuaan Suovanlahtea kutsuttiin kylän kantatalon mukaan Kimingiksi. Toistaiseksi ei ole selvinnyt, mistä Rossi Siikanen tuli Kiminkiin ja minne hänen sukunsa sieltä mahdollisesti muutti."
Tommi Koukan mukaan "Nimet Rossi, Siikanen ja Kaipainen ovat olleet niin yleisiä, ettei näiden nimien perusteella voida varmuudella saada selville Brusius Matinpoika Rossin kotipaikkaa. Piilahti pitää aika mahdollisena Brusiuksen kotipaikaksi Pieksämäen Tikkalanmäkeä, jossa asui Kaipaisia jo 1500-luvulla. Tikkalanmäkeä pidän itsekin todennäköisenä kotipaikkana. Piilahden mukaan Tikkalanmäessä mainitaan isäntänä vielä 1644 Rossi Matinpoika Kaipainen, joka mainitaan jo vuonna 1633 Pieksämäen Vesikansassa, johon Tikkalanmäki kuului.[3] Käsitykseni mukaan henkikirjoihin sama henkilö voitiin merkitä vain kerran. Sen sijaan maakirjoihin sama henkilö on voitu merkitä useamman kerran, jos hän on omistanut useampia tiloja. Mikäli Rossi Matinpoika Kaipainen mainittaisi vain maakirjoissa, hän voisi olla sama kuin Kärkkäälän Rossi Matinpoika, jolloin Rossi olisi omistanut tilan Tikkalanmäellä ja itse asunut Kärkkäälässä. Näin ei kuitenkaan ole ollut, sillä vuoden 1644 henkikirjan mukaan Vesikansan neljänneksen Tikkalanmäen kylässä mainitaan isäntänä Rossi Matinpoika Kaipainen (Rossi Matzsson Caipahain), jolla oli vaimo ja poika. Heti hänen jälkeensä on merkitty isäntä Rossi Antinpoika Kaipainen (Rossi Andersson ibdem) vaimoineen. Huomioitavaa on, että Tikkalanmäessä mainitaan myös Siikasia, nimittäin Juho Matinpoika Siikanen (Jönss Matzsson Sikain), jolla oli vaimo ja poika ja pojallakin vaimo.[4] Mielenkiintoista on, että samaan aikaan henkikirjoissa mainitaan Tikkalanmäessä Rossi Matinpoika Kaipainen ja saman niminen henkilö Rautalammin Kärkkäälässä. Nimien samanlaisuus viittaisi sukulaisuuteen. Kärkkäälän Brusius Rossin sukunimeksi on merkitty aluksi Siikanen, joka nimi mainitaan myös hänen pojallaan 1700-luvun vaihteen kirkonkirjoissa. Myöhemmin Brusiuksen sukunimeksi on välillä merkitty Kaipainen ja lopuksi Rossi. Mahdollisesti Siikanen on ollut hänen alkuperäinen sukunimensä. Jokin syy nimen Kaipaisen antamiselle on myös täytynyt olla. Ehkä hän on kuulunut äitinsä puolelta Kaipaisen sukuun. Nimen Rossi hän on selvästikin saanut etunimensä Brusiuksen eli Ambrosiuksen mukaan, joskin ei ole mahdotonta, että nimi olisi periytynyt hänen esi-isiltään. Ehkä esim. hänen isoisänsä on ollut etunimeltään Rossi. Täysin mahdollista on, että Brusius olisi ollut 1500-luvulla mainitun Rossi Siikasen jälkeläinen (kursivointi IR).
Brusiuksella mainitaan vaimo Riitta Heikintytär jo vuonna 1637, joten Riitta on syntynyt ehkä 1610-luvulla. Heidän lastensa arvioiduista syntymäajoista päätellen kaikki lapset ovat syntyneet Kärkkäälän kylässä, joten tullessaan Kärkkäälään Brusius ei välttämättä vielä ollut avioitunut. Näin ollen on mahdollista, että Riitta olisi ollut kotoisin Kärkkäälästä. Kärkkäälässä mainitaan hyvin harvakseltaan Heikki-nimisiä isäntiä. Riitan isäksi voisi sopia Kärkkäälän Häyrilän isäntänä 1638-69 ollut Heikki Laurinpoika Häyrinen, jonka vaimo Anna Taavetintytär oli Kärkkäälässä isäntänä olleen vänrikki Taavetti Olavinpojan tytär. Heikki Häyrinenkin oli tullut Kärkkäälään jostakin muualta, mahdollisesti Juvan pitäjään kuuluneelta Vesikansan neljänneksen Kaitaisten kymmeneksestä, jossa asui myös Kaipaisen sukua.[5]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti