Vapaakauppaloukku

Vapaakauppaloukku - transatlanttinen vapaakauppasopimus ilman kansalaisten osallistumista

Saksan Attacin tekstisarjoissa on ilmestynyt pieni kirjanen (ISBN 978-3-89965-592-6) yllämainitulla otsikolla. Euroopan Unionin komissio sai neuvotteluvaltuudet USA:n ja EU:n välisen vapaakauppasopimuksen neuvottelemiseen 13. kesäkuuta 2013. Sopimusta on valmisteltu käytännössä kansalaisilta salassa, mukaan ovat päässeet ainoastaan kansainvälisten suuryritysten edustajat, jotka jo muutenkin ovat syvällä sisällä kaupan vapauttamisen saloissa.

En voi enkä aio tässä käydä erittelemään vielä julkaisemattoman ja aika puutteellisesti järjestetyn ja  rajoittuneeseen informaatioon perustuvaa vapaakauppasopimusehdotuksen sisältöä. Asiaa tullaan puimaan - toivottavasti - perusteellisesti lähimmän vuoden aikana. Riittänee kun totean, että vapaakauppasopimuksia ja kaupan vapauttamista säätelystä on harjoitettu jo pitkään ja vaihtelevalla menestyksellä sitten 1970-luvun.

Euroopan Unionin neljä vapautta, työn, tavaran, rahan ja palvelusten vapaa liikkuminen on keskeistä kaupan esteiden ja säätelyn poistamisessa. Olemme saaneet tästä jo esimakua hankkeiden ja palvelusten kilpailuttamisen osalta niin että tuntumaa kaupan vapauttamiseen alkaa olla jo kaikilla kunnallisia päättäjiä myöten.

Nyt oltaisiin kuitenkin ottamassa radikaali askel kaupan rajoitusten ja esteiksi koetun sääntelyn "lopullisessa" purkamisessa. Pelissä ovat kaikki säätelymekanismit ympäristönsuojelusta, elintarvikkeiden käyttökelpoisuudesta, finanssituotteiden vapaasta kehittämisestä, maatalouden subventioiden, tullien ja verotuksen poistamiseen - ja valtavan paljon muutakin. Näitäkin tärkeämmäksi on muodostumassa investointisuoja, joka tarkoittaa yritysten etuoikeutta kaikkiin, myös julkisiin investointeihin kaikilla yhteisen aktiviteetin alueilla. Ollaan perustamassa erillisiä, julkisoikeuden rinnalla ja demokraattisen kontrollin ulkopuolella toimivia tuomioistuimia, joilla on oikeus määrätä taloudellisia sanktioita ja rangaistuksia julkiselle hallinnolle sen kaikilla tasoilla. Itse tuomioistuinkäytännöstä on syntymässä sellaisenaan valtava bisnesulottuvuus, jossa julkisen hallinnon voimavaroja siirretään yksityiselle sektorille. Esimakua tästä näyttävät saavan jo ns. PIIGS maat, jotka joutuvat luopumaan julkisista yhtiöistään yksityisten toimijoiden hyväksi. Jo nyt löytyy esimerkkejä runsaasti.
Vaihtoehtoisiin toimiin ollaan kuitenkin heräämässä. Yli 50 eurooppalaista kansalaisjärjestöä ovat perustaneet "Alternative Trade Mandate" (ATM) ohjelmaryhmän joka on jo työstänyt keskeisiä perusteita vaihtoehtoiselle, ihmisoikeudet ja demokratian perusvaatimukset täyttävälle kaupalliselle suuntautumiselle. Se on työstänyt 12. kohdan "periaateohjelman", jonka ehdot kansainvälisen vapaan kaupan tulee täyttää. Yhteenvedonomaisesti voidaan sanoa näiden pitävän sisällään kaksi ydinvaatimusta. Kattavat ihmisoikeudet sekä yhteiskuntien oikeuden määrätä itse elinolosuhteistaan. Vaihtoehtoinen kauppamandaatti ATM vaatii kauppa- ja investointipolitiikkaa,

1. joka asettaa ihmisoikeudet, mukaanluettuna naisten ja työntekijöiden oikeudet sekä ympäristönsuojelun  etusijalle ennen yksityisien konsernien intressejä;
2. joka sallii hallitusten ottavan käyttöön näiden omia strategioita suojellakseen maltillista kaupan ja investointien kehittämistä;
3. joka mahdollistaa maille, alueille ja kunnille oikeuden ohjata tuotantoa ja tavaroiden jakoa ja arvioida itse omien tuotteiden ja palvelusten arvoja;
4. joka kunnioittaa muiden maiden ja alueiden oikeuksia kehittää omia rakenteitaan ja sen mukaisesti antaa paikallisille ja alueellisille tuotteille etusija ennen maailmanlaajuista kauppaa, esimerkkinä elintarvikkeet;
5. joka mahdollistaa eurooppalaisille hallituksille ja parlamenteille oikeuden vetää omissa maissaan kotisijaa pitävät konsernit vastuuseen toimintansa sosiaalisista ja ekologisista vaikutuksista, tapahtuipa toiminta  missä päin maailmaa tahansa;
6. joka kunnioittaa ravitsemussuvereniteettia ja sallii valtioille ja kunnille oikeuden asettaa paikallinen ravinnontuotanto etusijalle;
7. joka mahdollistaa sitovat sosiaaliset ja ympäristöstandardit ja täyden läpinäkyvyyden globaaleissa arvontuotantoketjuissa;
8. joka mahdollistaa reilun voitonjaon globaalissa arvonmuodostusketjussa ja sitä kautta pysyvän ja kohtuullisen toimeentulon tuottajille ja työläisille sekä kohtuulliset, maksettavissa olevat hinnat kuluttajille;
9. joka mahdollistaa hallitusten ja parlamenttien ja julkisten laitosten talouden ja rahapalveluiden kunnossapitämisen ja valuutta- ja finanssijärjestelmän sääntelyn sekä rahoituksen  ja  siihen kuuluvien epävarmuuksien säätelemisen;
10. joka sallii vapaan pääsyn tietoon esimerkiksi OpenSource - järjestelmien kautta, perustietojen vaihdon, patenttioikeuksien ja lisenssien avoimuuden varmistamisen innovaatioiden edistämiseksi ja mm. lääkkeiden saamisen mahdollistamiseksi;
11. Tiettyjen alueiden sulkeminen kokonaan pois eurooppalaisista kauppa- ja investointineuvotteluista. Näitä ovat mm. sellaiset julkiset peruselementit kuin vesi, terveys ja koulutus ja rahatalouspalvelut;
12. Valvonnan etukäteis-periaate kaikessa kaupan ja investointien sääntelyssä, yleisön suojaamiseksi mahdollisilta vahingoilta.
(Käännös on bloginpitäjältä)

Seuraa käytävää keskustelua ja toimintaa Alternative Trade Mandate - sivustolla
http://www.alternativetrademandate.org/

Itävallan Attacin TTIP:tä käsittelevä sivu